perjantai 27. huhtikuuta 2018

Nyt alkaisi jo riittää nämä vastoinkäymiset!

Viimeksi hehkutin kevättä ja ei sitten mennytään kauaa, kunnes tuli taas takapakkia.

Jippi alkoi oireilla tavalla joka kieli jonkinlaisesta vinoudesta. Ensimmäinen selkeä oire oli se, että tokon kaukokäskyissä ilmaantui jokaikiseen seiso-maahan -vaihtoon selvä about kymmenen sentin siirtymä etuvasemmalle. Eli säännön mukaisesti tuossa vaihdossa Jippi hypähti etuvasempaan ja kun sitten kokeilin laittaa kirjat takajalkojen viereen estämän tätä siirtymään, se kieltäytyi kokonaan menemästä maahan. Tämä toki sai hälytyskellot soimaan ja aloin siinä sitten pohtia, että taisi löytyä syy myös siihen, miksi paikkiksissa oli ollut vaikeaa pysyä istumassa ensimmäistä kertaa koko Jipin elinaikana... Ja myös perusasennoissa alkoi ilmaantua maahan valumista, jos kestoa tuli enemmän eli tosiaan kaikki tämä oireilu sai aikaan sen, että varasin ajan osteopaatille. Ennen ekaa osteopaattiaikaa oli myös agitrenit, joissa Jippi pudotteli ihan hurjasti rimoja eli sekin antoi osviittaa, ettei kaikki ole kunnossa. Ja osteopaatillahan sitten löytyikin syyt tähän vinouteen! Nyt on kaksi kertaa käyty osteopaatilla ja Jipiltä on avattu lukkoja parilta alueelta. Ensimmäinen ongelma-alue oli rinnan alue ja niihin lukkoihin todennäköinen syy on jonkinlainen tärähdys etuosaan eli esim. esteeltä putoaminen (jota ei kylläkään ole tapahtunut) tai huonot laskeutumiset esteiltä (osteopaatin mukaan mahdollista, että tämä on yhä peruja niistä edellisen talvikauden treenaaisista liian pitävällä pohjalla). Lisäksi sitten lantion alueella oli selvää vinoutta ja SI-nivel oli oikealta puolelta ihan jumissa. Sitä avattiin ja lopulta löytyi kunnon jumit ileopsoaksessa, mikä on mahdollisesti johtanut sitten SI-nivelen ongelmiin. Jo ensimmäisen käsittelykerran jälkeen parin päivän levon jäljiltä Jippi oli suoristunut. Kaukoissa ei enää näkynyt vinoutta ja kulku näytti letkeämmältä. Eilen Jippi oli tokaa kertaa osteopaatilla ja tosiaan rinnan alueen lukot oli pysyneet poissa ja takaosasta avattiin enää pienempiä ongelmakohtia, mutta kaikkiaan edistys oli huomattava. Saatiinkin lupa parin päivän levon jälkeen palata normaaliin arkeen. Loistavaa, että tämä selvisi ihan kropanhuollolla! Todennäköisesti Jippi on ottanut tälliä tai liukastunut tuossa muutama viikko sitten, kun oireet alkoivat niin yhtäkkisesti. Onneksi saatiin kuitenkin hoidettua näinkin nopeasti tilanne kuntoon :) Ensi viikolle varasin vielä fyssarin, jotta saadaan loputkin jumit helpottamaan nyt, kun lukot on avattu!

Ja nyt kun Jipillä on tilanne parempi, niin olikin sitten Hugon vuoro taas ottaa takapakkia.... Se yksi ilta taas tuijotteli Jippiä ja vaikutti jotenkin äreämmältä, vaikkei varsinaisesti ärissytkään. Tulipahan siinä sitten mieleen tarkistaa takajalkojen tilanne, kun kerran tuollaiset äreyttä ei ole esiintynyt sen nivusrevähdys kipuilun jälkeen. Ja vasemman takajaan taakseviennistä seurasi taas ihan selkeä reaktio (ärähdyksen kera) eli kireänä tai jopa kipeänä on taas. En voi kuin ihmetellä, että mikä siinä oikein on vialla nyt, ettei tuo vaiva millään parane... :( Voiko olla, että edelleen se muutama kuukautta sitten diagnosoitu nivusrevähdys vaivaa vai onko taustalla sittenkin jotain muuta kuin pelkkä revähdys... Ensi viikolla Jipin fyssarin yhteydessä vilkaistaan pikaisesti Hugonkin tilanne ja sen jälkeen varailen eläinlääkäriä, jos ja kun vaikuttaa tarpeelliselta. Niin tylsää ja oikeasti alkaa jo vähän huumori loppua tämän jatkuvan saikkukierteen kanssa...

Pitäkäähän peukkuja siis, että Hugon oireisiin löytyy jokin helposti hoidettava syy ja että Jipin osalta saikkuilut olisi nyt oikeasti takanapäin. Sillekin on mahtunut 10 kk sisälle neljä saikkujaksoa... Ensin oli sterkan jälkeinen saikku sitten jouduttiin poistamaan kynsi, sen jälkeen kynnet oireili muuten vain (nämä nyt onneksi parempana! *kopkopkop*) ja nyt sitten oli tuo vinous. Onneksi kaikki vain tällaisia tilapäisiä ongelmia eli mitään pysyvää ja vakavampaa ei onneksi ole ollut, mutta siltikin toki tylsää...

lauantai 14. huhtikuuta 2018

Ihana kevät!

Tänään bongasin ekat leskenlehdet ja välittömästi palasi usko siihen, että kyllä se kesä taitaa tänäkin vuonna tulla :D Ihana valo, ihana aurinko, ihana lämpö - kevät on täällä!

Aloitetaan Hugon kuulumisilla. Viimeisetkin lääkkeet lopetettiin lähes kolme viikkoa sitten ja Hugo on pysynyt oireettomana! Käännökset ovat alkaneet rallyssa taas sujua ja samalla jäi sitten myös radan aikana haukkuminen pois, mikä oli muodostunut jo melko ärsyttäväksi tavaksi. Harmi vain, etten sillä hetkellä tajunnut, että haukkuminen johtuikin kipuilusta :/ No onneksi se on nyt historiaa ja rally on tosiaan alkanut luistamaan jälleen. Edelleen seuraamisessa välillä edistää selvästi, mutta muilta osin homma on toiminut aika kivasti! Eli nyt kun dopoing-varoaika vain menee ohi, niin taidetaan alkaa katsella niitä VOI-kokeitakin vähitellen :) Hugo on ilmoitettu kesäkaudelle ohjattuun rally-tokoon eli maanantait jatkuu myös kesällä Hugon rally-päivinä!

Jipillekin kuuluu terveysrintamalla hyvää eli kynnet on olleet nyt parempana! Agilityn parissa ollaan päästy vähitellen sellaiseen vaiheeseen, että yhteistyö on harpannut uudelle tasolle. Radoilla on valtaosin sellainen hyvä yhdessä tekemisen fiilis ja kisoissakin tulostaso on noussut huimasti! Ei niitä nollia vieläkään satele joka radalta, mutta nyt on ollut paljon paljon ratoja, joissa nolla on jäänyt yksittäisestä rimasta tai ihan pienestä ohjausvirheestä kiinni. Ja ollaan me pari nollaakin onnistuttu tekemään :) Viikko sitten kisailtiin HAU:lla ja sen kisan jälkeen tuli kyllä ihmeteltyä Jipin kadonnutta vauhtia. Jippi kuitenkin näytti tosi paljon arkailevan sitä pohjaa (olihan se itsellekin raskas ja vaikea juosta), joten elättelin toiveita, että huono vauhti johtuisi ihan siitä. Ja onneksi tänään kisoissa Jippi etenikin jo taas ihan normivauhdein (etenemät radoilla tänään 4,79 m/s, 4,99 m/s ja 5,00 m/s), joten meni tosiaan pohjan piikkiin tuo viime viikonlopun tahmeus. Siellä HAUn kisoissa kuitenkin tehtiin yksi hyppärinolla, joka toki meille kelpasi, vaikka meno tahmeaa olikin.


Tässä myös viime viikonlopulta rimavitonen:


Ja tänään kisailtiin sitten LÄGI-areenalla ja tehtiin kolme tulosta! Siis oikeasti ekat kisat varmaan pitkään aikaan, kun ei yhtään HYL-rataa! Ekalla radalla tuli kaksi rimaa alas, tokalla yksi rima (ja todella tylsästi vielä ihan viimeinen rima...) ja vikalla radalla sitten taisteltiin nolla. Oltiin ekaa kertaa Salme Mujusen radoilla ja pakko sanoa, että olipahan kivoja ratoja! Ohjaaja todella sai juosta, mutta se on oikeasti vain hyvä juttu. Toi viiden virhepisteen radan loppusuora esimerkiksi oli aika kivaa juostavaa sekä ohjaajalle että koiralle :D

Ja se NOLLA!!


Jipin kanssa ollaan myös tokoiltu ja ajatuksena olisi ilmoittaa se toukokuussa taas kisailemaan. Ruutu edelleen takkuilee ja nyt päätin unohtaa kaikki uudet testailut ja kikkakolmoset ja ottaa hetkellisesti käyttöön alustan niin, että sillä vain nyt pyritään saamaan paljon onnistuneita toistoja alle, jotta Jippi saa varmuutta siitä, että miten se ruutu suoritetaankaan. Kyllähän se yleensä aina sinne ruutuun päätyy ilman sitä alustaakin, mutta koska omat kriteerit ei salli etuosaan pysähtymisiä, niin pakko nyt ottaa kuuri oikean pysähtymispaikan vahvistamiseksi. Muuten nyt on homma toiminut kivasti! Eilen treeneissä tehtiin EVL:n paikkista ja siinä Jippi keksi mennä istumisen loppuvaiheessa maahan!!! Siis ihan oikeasti? Se ei ole valehtelematta ikinä vaihtanut asentoa kesken paikkiksen eli tämä oli minulle aikamoinen yllätys. Ellei koiraa olisi juuri hierottu, niin olisin jopa veikannut jumeja, mutta tosiaan hieroja oli käynyt just pari päivää aiemmin ja omaankin käteen koira tuntui edelleen jumittomalta. Eli ehkä tämä meni hetkellisen mielenhäiriön piikkiin. Tehtiin paikkis myös kotipihassa ja siellä istui oikein levollisena eli en nyt vielä ainakaan tee tästä ongelmaa :D Yksi voi olla se, että Jipin kanssa on tullut tehtyä tooooosi paljon 1-2 min paikkiksia, eikä juurikaan sen pidempiä. Paikkikset on ohjaajallekin tylsiä, joten ei ikinä malta pitää koiraa kauheasti pakollista aikaa pidempään... Nyt kuitenkin juteltiin piilossa niitä näitä ja aikaa kului kyllä yli 2 min, joten pohdin, voiko se olla niin etevä laskemaan minuutteja :D Eli täytyy nyt ottaa repertuaariin myös ylipitkät paikkikset.

Jipin kesätreenit alkavat hahottua myös. Sillä jatkuu Saijan valkkutreenit kesäkuun puoliväliin ja ilmoittautuduttiin jatkamaan valkkuryhmässä myös syyskaudella eli ne treenit jatkuvat sitten loppukesästä taas. Kesäkaudella koulutan I-HAHssa agia ja treenaan siis kouluttajaryhmässä, jossa kouluttajana on Annina Myllyaho. Ollaan tämä vuosi myös I-HAH:n tokon valkkuryhmässä, mikä tarkoittaa viikottaisia kimppatreenejä, kerran kuussa tai kahdessa kouluttajallisia treenejä ja lisäksi treenaillaan valkkuryhmäläisten kanssa myös muulla ajalla. Ihan kiva kuitenkin, ettei ohjattuja treenejä ole taaskaan ihan valtavaa määrää, joten jää aikaa sitten omatoimitreeneille ja aina välillä jollekin muullekin kuin koiraharrastuksille ;)