Virkeämmät tokot

Tokoilut on nyt parina viime lauantaina sujuneet ohjatuissa treeneissä ilahduttavan hyvin. Edelleen huomaa, että miljoona pientä juttua on hiottavana eri liikkeissä, mutta nyt on ollut taas erillä tavalla intoa Hugollakin mukana. Luoksetulossakin vauhtia on saatu kerrytettyä ja nyt vuorossa onkin sitten sen loppuasennon hiomista. Kouluttaja meille kuitenkin muistutti, että näitä tulisi treenata erillään, jotten kyllästymistä ja takapakkia tulisi. Eli kun treenataatn sitä vauhtia niin silloin treenataan vain sitä vauhtia. Kun taas tarkoituksena on ottaa sitä loppuasentoa niin tekee vain sitä loppuasentoa ja ihan pienellä etäisyydellä. Eli ei edes lähde tekemään kokonaisia suorituksia normitreeneissä - näitä kokonaisuuksia sitten tehdään hyvin harvoin, jottein kyllästymistä tai ennakoimista alkaisi tulemaan.

Ollaan alettu opettelemaan ohjattua noutoa, jossa yhtenä osana on koiran lähetys merkille. Merkkinä toimii pieni muovikartio maassa ja koiran tulee käskystä juosta merkin taakse ja kääntyä täyskäännös niin, että sen nenä on kohti ohjaajaa. Tätä olemme harjoitelleet käsiohjauksella kotona, mutta tuntui, ettei Hugo yhdistä liikettä lainkaan siihen maassa olevaan muovitörppöön. Edistystä ei siis tullut lainkaan niin, että olisin voinut ottaa etäisyyttä, vaan minun täytyi ohjata kädellä koko liikkeen läpi. Tähän saatiin neuvoja eilen ja lähdimme tekemäänkin liikettä niin, että ensin hetsattiin Hugoa merkille niin, että minä olin kauempana merkistä Hugon kanssan ja kouluttaja näytti Hugolla maassa olevan merkin ja toisteli sama innokkaasti "merkki"-käskyä. Tämän jälkeen lelu laitettiin merkin taakse maahan ja lähetin Hugon käskyllä merkille. Se ampaisi lelun luokse ja tästä heti palkka. Sitten tehtiin lyhyemmällä etäisyydellä niin, että minä toistelin ensin Hugolle, että "missä merkki" ja kun Hugo innostui ja vilkuili jo selvästi merkille päin, annoin käskyn ja kun se juoksi merkin taakse, palkkasin heti. Tässä vaiheessa ei siis vielä välitetä siitä, missä asennossa koira seisoo merkin takana, kunhan se käskystä juokseen sinne. Seuraavaksi sitten aletaan hiomaan sitä asentoa, mutta nämä kaksi treeniä pidetään taas alkuun erillisinä.

Ohjatun noudon toinen osio on se, että kun koira seisoo oikeassa asennossa merkin takana, sille annetaan noutokäsky ja käsimerkki, joiden avulla koiran tulee tuoda oikea kapula. Liikkeessä koiran takana viitisen metrin päässä koirasta on yksi kapula suoraan koiran takana ja tämän ns. keskikapulan molemmilla puolilla muutaman metrin (5?) päässä ovat toiset kapulat. Kaikkiaan koiran takana on siis kolme eri kapulaa, joista koira lähetetään hakemaan aina joko vasen tai oikea kapula - ei koskaan keskikapulaa. Tämän voi opettaa niin, että opettaa koiralle käskyt "oikea" ja "vasen" tai sitten käyttää vain samaa käskyä kuin normaalissa noudossakin. Käskyn kanssa saa käyttää myös käsimerkkiä eli osoittaa kädellä noudettavan kapulan suuntaan. Tämä osio on Hugolla selvästi helpompi kuin se merkille meneminen. Lähtee siis aina käden osoittamaan suuntaan ja usein on tuonut juuri oikean esineen. Toistaiseksi olemme harjoitelleet vain narupalloilla eli seuraava vaihe on sitten harjoitella noutokapuloilla.

Yksi mitä olemme myös Hugon kanssa treenailleet kotioloissa, on takaosan käyttö. Hugolla kun takaosan käyttö on vähän heikkoa ja vaikuttaa moneen tokoliikkeen suoritukseen. Tätä ollaan tehty harjoittelemalla erilaisia pyörityksiä eli esim. niin että Hugo seuraa vierellä ja tehdään paikalla pyörimistä niin, että Hugon etujalat pysyisivät mahdollisimman paikoillaan ja takaosa kiertä sitten ympyrää etuosan ympärillä. Alkuun oli kyllä tosi hankalaa saada Hugo ottamaan näitä sivuttaisaskeleita takajaloilla - ei selvästi ymmärtänyt, mitä pitäisi tehdä! Nyt kuitenkin on tullut edistystä ja pystytään jo vähän pidempiä pätkiä harjoittelemaan. Tekee kyllä hyvää saada vähän vetreämmäksi sitä takaosaa ja motoriikkaa paremmaksi :)

Paikkamakuut puolestaan ovat menneet parilla viime kerralla ihan huippuhyvin! En ole enää käyttänyt etu- tai takapalkkoja, vaan olemme tehneet ihan normaaleja paikkamakuita ilman apukeinoja. Molemmilla kerroilla mukana on ollut häiriötreeniä eli ekalla kerralla koirien edessä oli hyppyeste ja kukin ohjaaja kävi paikkamakuun aikana hyppäämässä esteen. Hugo katsoi kyllä, että mitä se mamma oikein puuhaa, mutta pysyi ihan rauhallisesti paikoillaan koko paikkamakuun. Eilen häiriönä oli ensin se, että kouluttaja kulki koirien editse ja heitti jokaisen koiran edestä muovipullon. Tätäkin Hugo kyllä katsoi, muttei pienintäkään merkkiä, että olisi lähdössä liikkeelle, vaan jatkoi makuuta rauhallisena. Seuraavana häiriönä oli se, että ohjaajat menivät jonkun muun kuin oman koiransa vierelle aivan kuin liikkeen lopetusvaiheessa. Vilkaisin, miten Hugo reagoi tähän vieraaseen ihmiseen joka tuli sen vierelle, mutta tällöin vain katseli, muttei reagoinut muutoin. Molemmilla kerroilla siis paikkamakuut ovat olleet rauhalliset kaikin puolin ja minkäänlaista levottomuutta, kuten asennonvaihteluita tai äännähtelyä, ei ole esiintynyt. Sfinksiasennossa Hugo ei tosin edelleenkään pysy - on varmaan epämukava asento sille, mutta on ottanut heti alkupätkällä lonkka-asennon ja pysynyt sitten siinä puolta vaihtamatta. Eli tämä kelpaa minulle varsin hyvin!

Tässä tämän aamun lenkiltä syksyisistä (tuleekohan niitä talvisia tänä vuonna lainkaan??) maisemista:

Viime keskiviikon ohjatut agilityt ja eilisen illan vapaatreenit tulevat myöhemmin omana päivityksenään lyhyen videomateriaalin kera! Tulevan keskiviikon treenit jäävätkin meiltä väliin, mutta onneksi Emppu lähettää varmaankin taas radan, joten pääsemme Hugon kanssa treenaamaan sitä ensi sunnuntain vapaavuorolla!

Astetta enemmän nostetta...

...toisin sanoen: lisää liitoa! Tulipa siis varattua hallivuoro sunnuntai-illoille tulevasta sunnuntaista huhtikuun loppuun. Otin vuoron nyt vain ja ainoastaan itselleni ja sitten koirakavereita tulee aina max. yksi meidän lisäksi mukaan. Eli saadaan ainakin kunnolla treenailtua! Nyt siis vihdoin saamme taas viikottaiset vapaatreenit niiden ohjattujen treenien ohelle :) Auttaa kyllä kovasti, että pystyy vapaatreeneissä keskittyä ongelmakohtien hiomiseen yksittäisinä esteinä tai muutaman esteen ratoina. Esim. kontaktit menevät hiontalistalle ja ehdottomasti myös erilaiset keppi- ja putkikulmat.

Mutta tämä oli vain pikapäivitys, kun nyt pitää ajelemaan kohti Purina Areenaa, jossa pidetään I-HAH:n syyskokous!

Karvapallero liitää

Viime lauantaina emme päässeet HSKP:n tokoon, mutta itsenäisesti olemme kyllä treenailleet pienissä erissä etenkin noita vauhteja. Luoksetulossa ehdottomasti parhaaksi tavaksi on osoittautunut juuri se, että peruutan juosten pallo edessäni ja innostan Hugoa tulemaan reippaasti. Näin Hugo tulee luokse laukalla, mutta samalla käsissä olevan pallon avulla saa pidettyä huolta, että luoksetulos loppuasento edessä on siisti ja suora. Olemme tehneet myös etenkin liikkeestä seisahtumista. Yleensä aloitammet treenauksen niin, että peruutan Hugon edellä ja "seis"-käskyn antaessani pysähdyn ihan hetkeksi ennen kuin jatkan matkaa. Tällöin Hugon pysähdyksestä tulee terävä. Tehtyämme näin muutaman toiston, olemme tehneet ihan normaaleja seuraamisesta seisomisia ja näissä on nyt tullut selvästi parempia pysähdyksiä eli ei enää hiippailuja perään joka kerta. Ja olen käyttänyt naksutinta merkkaamaan ne hyvät suoritukset. Seuraamiseen olen edelleen tyytyväinen eli on aika innostunutta ja paikka pysyy melko hyvin. Jos Hugo käy kierroksilla, niin saattaa hieman edistää ja vasemmalle käännöksissä on yhä hiottavaa selvästi eli näillä jatketaan!

Tokotreeneissä ollaan nyt paljon kiinnitetty huomiota siihen, ettei jäädä hinkkaamaan yhtä ja samaa liikaa, ettei vain pääsisi kyllästyminen valtaamaan.. kumpaakaan meistä. Eli ollaan yritetty pitää treenit riittävän lyhyinä ja motivoivina ja mielestäni omat treenailut ovat menneet nyt taas ihan kivasti. Saa nähsä, riittääkö motivaatiota myös ohjatuissa treeneissä ensi lauantaina!

Viime keskiviikon agilityt menivät mielestäni surkeasti. Tehtiin mm. pimeitä putkikulmia, joka oli Hugolla selvästi vaikea, eikä ihmekään - eihän me näitä olla koskaan harjoiteltukaan kunnolla. Eli kunhan pääsisi vapaatreenailemaan, niin nämä olisivat ehdottomasti treenilistan kärkipäässä! Pitäisi ehkä ottaa hallivuoroja silloin tällöin, kun ei sinne ulkokentälle kohta enää tarkene mennä.. Viime viikon treeneissä Hugo kävi myös ihan älyttömän ylikierroksilla. Jo vuoroamme odottaessa se haukkui ja oli tosi levoton. Eli nosteli jo kierroksia tässä vaiheessa. Sitten, kun meidän vuoro tuli valtaosa vuorostamme meni siihen, että Hugo haukkui minulle riippumatta välttämättä edes siitä, mitä minä tein. Ainahan se minun mokista on huomauttanut, mutta nyt haukkui ihan jo silloinkin kuin suoritus ei ollut edes käynnissä. Ja tästä aiheutui se, että Hugo keskittyi tosi huonosti ja minä "stressasin", jonka seurauksena mikään ohjaus ei oikein mennyt nappiin.

Tällä kertaa Hugo oli kuitenkin selvästi rauhallisempi. Ei käynyt ylikierroksilla, mutta intoa silti riitti eli juuri optimaalinen viretaso :) Haukkumista odotusvuorolla sain kuriin siten, että mukanani oli pet corrector -suihkepullo. Sehän oli siis sellainen kapistus, joka päästää suhausäänen, muttei minkäänlaista ainetta tai hajua. Ja Hugo muistaa pullon toimintatavan eli ihan riitti, että pullon näytti sille ekan pikkuhaukahduksen jälkeen, ja se hiljeni kyllä hyvin. Ja tämä oikeasti tuntuu minusta ihan kannattavalta, koska Hugo nimenomaan kuumuu siinä haukkuessaan. Nyt, kun haukkumista ei ollut, Hugo oli selvästi rauhallisempi ja rentoutuneempi odotellessaan vuoroa takahuoneessa toisten koirien kanssa, vaikka itse olin kentän puolella. Ja selvästi oli hallitummat treenitkin sen seruauksena. Hugo keskittyi täysillä ja minäkin sain jotain järkeä omiin ohjauksiini. Mutta sen kummempia selittelemättä, tässä tulevat videot molemmista treenipätkistä, jotka tänään ehdimme tehdä, ja ihan alusta loppuun on kuvattuna - epäonnistumisineen kaikkineen!

Hui kauhistus!

Tänään iltalenkillä Hugoa pelotti. Käveltiin eri suunnalla kuin normaalisti iltalenkeillä ja keli oli sateinen ja märkä - ei siis mikään Hugon suosikki-ilma. Ohitimme omakotitalon pihaa, jonka autotallin edessä olevan pihakivetyksen keskellä oli suuri multasäkki. Tai en nyt aivan satavarma oliko kyse multasäkistä vai kenties esim. lannoitesäkistä, mutta kuitenkin jokin sellainen se oli. Ja kyseinen näky oli Hugon mielestä sangen epäilyttävä. Se pysähtyi kuin seinään säkin havaitessaan, häntä valahti koipien väliin ja se laskeutui aavistuksen kyyryyn valmiina säntäämään, mikäli tilanne tätä vaatisi. Se ei suostunut liikkua lähemmäs eikä kauemmas, vaan seisoi vain paikoillaan vilkuillen säkkiä epäluuloisena. Sanoin sille rohkaisevasti, että "höpsis, sehän on vain multasäkki", mutta Hugo ei ollut asiasta aivan varma. Ohiajava auto sai Hugon säpsähtämään ja kun sitten viimein sain Hugon suostuteltua jatkamaan matkaa, se jatkoi säkin pälyilyä vielä pitkän matkaa. Mitäköhän kummaa se oikein kuvitteli siinä pihakivetyksellä näkevänsä?

Tahmeaa menoa

Otsikko kuvastaa siis edellisten HSKP:n tokotreenien tunnelmaa. Hugon kanssa on ollut lähiaikoina ongelmana se, etten ole saanut sitä motivoitua oikein, eikä se näin ollen ole ollut tarpeeksi hyvässä vireessä. Kotona treenatessa teemme usein lenkin yhteydessä leikin ohessa lyhyitä treenipätkiä, eikä tällöin vastaavaa ongelmaa tunnu ilmenevän. Kuitenkin näillä tunnin treenikerroilla hallissa muiden koirien läsnäollessa, Hugo ei jaksa täysillä keskittyä. Syttyy kyllä leikkimisestä, mutta ei selvästikään yhtä paljoa kuin muissa tilanteissa leikkiessä eli se on jo treenin alkaessa vähän alavireinen. Treenien kestäessä kauan, tämä tietysti vain pahenee.

Tahmeus ei liity tosin kaikkiin liikeisiin eli esim. seuraamiset sujuvat yleensä hyvin ja niissä vire on juuri sopiva. Tämä alavireisyys tulee esiin lähinnä liikkeissä, joissa vaaditaan vauhtia ja terävyyttä eli esim. luoksetulossa ja noudossa. Noutoa olemme harjoitelleet vauhtinoutona, jota aiemmin jo kuvailinkin. Tämä on sujunut mielestäni omissa treeneissämme hyvin ja sujui mielestäni ihan ok myös lauantain treeneissä. Kouluttajan mukaan kapulan luokse juokseminen saisi olla vieläkin vauhdikkaampi - nyt Hugo nimittäin lähtee kunnolla vauhtiin vasta kapulan nostettuaan ja minun kehuessa ja palkatessa pallolla. Tähän tarvitaan varmasti enemmän toistoja, jotta Hugo oppii, että kapulan nostoa seuraa kivaa ja näin ollen se juoksisi toivottavasti kapulalle vauhdikkaasti ja innoissaan.

27.10. meillä ei ollut ohjattuja tokotreenejä, vaan olimme Hugon kanssa harkkakoirakkona toko koulutusohjaajakurssilla. Tulevat tokokoulutusohjaajat siis harjoittelivat tokokoulutusohjaajana olemista neuvomalla meitä eri liikkeissä. Me saimme vinkkejä mm. luoksetuloon. Sain vinkiksi tehdä luoksetuloa läpijuoksuna useammin. Tämä siis niin, että kutsuessani Hugoa luokse heitänkin pallon ohitseni, jolloin Hugo juoksee täysillä pallon perään ja sille muodostuisi mielikuva, että minua kohti täytyy tulla täysillä. Teimmekin tätä sitten omissa treeneissämme, mutta hyvin pian havaitsin, että Hugo jo heti käskyn saatuaan lähti minusta katsoen vasemmalle ja suuntasi vain sinne, minne pallo oli aina ennenkin lentänyt. Eli tällä ei ehkäpä ollut enää mitään tekemistä luoksetulon kanssa, sillä se ei ollut tulossa lainkaan minun luokseni saadessaan käskyn. Tämä sama ongelma havaittiin myös viime lauantain treeneissä eli kerroinkin kouluttajalle, että tällainen probleema on muodostunut sen jälkeen, kun olen alkanut tehdä luoksetuloa läpijuoksuna heittäen pallon aina vasemmalta puoleltani taakseni. Sain neuvoksi kokeilla heittää välillä myös oikealta puoleltani, mutta Hugo tällöinkin juoksi vain täysillä vasemmalta puoleltani huolimatta siitä, kummalta puolelta pallo lensi. Tässä tapauksessa olisi varmasti hyödyllistä, jos pystyisin heittämään pallon jalkojeni välistä ja opettamaan Hugon juoksemaan jalkojen välistä pallon perään. Tällöin liike suuntautuisi oikeaan suuntaan ja tästä olisi helpompi siirtyä varsinaiseen luoksetulon loppuasentoon. Kuitenkin Hugo on sen verran suurikokoinen, ettei se kovassa vauhdissa uskalla rynniä jalkojeni välistä. Hitaassa vauhtissa kyllä menee, mutta kovemmssa vauhdissa se kiertää ohi - ja ehkä hyvä niin! Kouluttaja sanoikin, että ko. pallonheittomenetelmä ei selvästikään tuota halutunlaista lopputulosta meidän tapauksessamme, joten kehotti pohtimaan sellaista vaihtoehtoa, etten luoksetulossa pyytäisikään Hugoa eteeni, vaan suoraan sivulle. Hugo nyt läpijuoksutreenien seurauksena niin voimakkaasti haki vasemmalle puolelleni, että siitä olisi kenties helpompi saada Hugolle opetettua sivulletulo lopetusasennoksi. Tämä on nyt mietintämyssyssä, mutta ihan vielä en taida vaihtaa luoksetuloa tuohon suoraan sivulle tulemiseen.

Olen nyt sitten ottanut käyttöön uuden treenitavan, sillä havaitsin tämän toimivan paremmin kuin läpijuoksu palloheiton kera. Teen siis niin, että hetsaan Hugoa ensin lelulla ja jätän sitten istumaan. Pidän lelun käsissäni vartalon edessä noin rinnan korkeudella. Kutsuessani Hugon luokse lähden itse peruuttamaan juosten ja innostan Hugoa samalla. Kun Hugolla on hyvä vauhti päällä ja se on saavuttanut minut, pysähdyn ja lelun avulla saa autettua sopivan loppuasennon eli houkuteltua Hugon riittävän lähelle. Ja heti loppuasennon ottamisen jälkeen vapautan Hugon ja palkkaan pallolla ja leikillä. Tämä on ainakin nyt näinä parina treenipätkänä, jotka olemme ehtineet tehdä, toiminut hyvin eli kokeillaan nyt sitten tällä tavoin, josko tuottaisi tulosta :)

Olemme hioneet nyt myös jääviä liikkeitä eli etenkin seisomaan jäämistä. Hugohan siis aina kyllä pysähtyy tässä liikkeessä, mutta usein ottaa pari pientä askelta perääni ja nyt yritämme saada pysähdyksestä terävän. Teemme siis tätä niin, että seison Hugon edessä ja peruutan niin, että Hugo saa vapaasti seurata edessäni. Tästä annan sitten "seis" -käskyjä (kouluttaja suositteli käskyn vaihtamista "seiso"-käskystä "seis"-käskyyn) pysähtyen itsekin samalla. Palkka aina heti terävästä pysähdyksestä ja vähitellen sitten itse en enää pysähdykään, vaan jatkan matkaani ja palaan sitten heti palkkaamaan. Tätä olen tehnyt nyt jonkin verran ja on selvästi terävämpi näin tehden. Vielä en kuitenkaan ole kokeillut yhdistää tätä taas seuraamisliikkeeseen, sillä haluaisin tästä ensin tarpeeksi varman. En ole vielä käyttänyt tässä naksutinta eli taidanpa nyt ottaa tähänkin naksuttimen avuksi ja naksutan sitten vain hyvät, terävät pysähdykset. Ja toivotaan, että tämä jää Hugon liikemuistiin niin, että pysähdys olisi sitten seuraamisen yhteydessäkin terävä!

Täytyy yrittää muistaa tehdä välillä myös helpohkoja kivoja treenejä. Nyt olemme nimittäin keskittyneet aika paljon näihin muutamiin liikkeisiin, joissa on eniten ongelmia. Nyt täytyy siis ottaa välillä taas jotain helppoja kivoja treenejä, joissa tulee varmasti hyviä suorituksia ja onnistumisia. Hugo niin helposti saattaa kyllästyä koko touhuun, jos tulee kerta kerran jälkeen epäonnistumisia, enkä näin ollen pääse palkkaamaan. Olen kylläkin yrittänyt tehdä näitä ongelmaliikkeitä osissa niin, että onnistumisia saataisiin, eikä kyllästymistä tapahtuisi. Nyt, kun keksisi vain vielä, että mitä käyttäisi namipalkkana. Lelupalkkahan on ehdottomasti narupallo, mutta namipalkka onkin hankalampi, kun pitäisi olla jotain ekstrahyvää, mutta Hugon maha tuntuu menevän herkästi sekaisin käyttämistäni kaupan lihapullista, lihamurekkeista ja broileripyöryköistä. Huomenna aionkin tehdä Hugolle pakkaseen ison satsin minilihapyöryköitä palkkanameiksi :)