Ja niin vierähti käyntiin tämäkin vuosi!

Vuosi alkoi heti agilitytreeneillä, kun oltiin Niinun treeneissä Hugon kanssa 1.1. Tällä kertaa ei keritty tekemään läheskään kokonaista rataa, sillä jäimme hiomaan takaakierto-niistokohtaa, mikä olikin oikein hyvä juttu! Saatiin hurjasti vinkkejä sihien, miten voitaisiin saada varmuutta takaakiertoihin. Ohjauksena takaakierrot ovat itselleni jotenkin hirveän hankalia, mikä sitten heijastuu siihen, että Hugokin tuntuu epäröivän niissä kovasti. Täsmävinkkien avulla yritetään nyt treenailla näitä! Ongelmakohtia mm. oma sijainti liikaa peittämässä siivekettä ja takaakierto-niistoissa ohjaavan käden turhan "kiireinen"liike.

Sunnuntaina 4.1. olikin Jipin tehotreenipäivä. Aamulla suunnattiin nimittäin Somerolle paimentamaan taas Wirneen-porukalla. Tällä kertaa Jipin fokus oli edellistä kertaa paremmin lampaissa eli tällä kertaa ei juurikaan tonkinut maata tai poseerannut yleisölle, vaan keskittyi itse asiaan. Edelleen itse olin aika hukassa siitä miten minun pitäisi Jippiä ohjata ja miten reagoida mihinkin tilanteeseen. Samoin tuntuu vielä vaikealta hahmottaa, että  milloin koira tekee oikein eli milloin sitä pitäisi osata kehua. Onneksi Tuija on kyllä tosi huippu kouluttajana ja pitää huolen siitä, että koira saat sanallisen palkan silloin, kun se sen ansaitsee!

Ensimmäisellä kierroksella lähinnä haettiin tuntumaa eli Jippi sai aika vapaasti touhuta, kunhan osoitti kiinnostusta lampaisiin ja keskittyi hommiin. Tällä kierroksella minulla ei ollut keppiä kädessä, vaan lähinnä Jippi sai kiertää lampaita ja tein pysäytyksiä tasapainopisteeseen eli niin, että Jippi oli lampaiden vastakkaisella puolella minuun nähden. Toisella kierroksella sitten saatiin kehotus kokeilla hallittua aloitusta niin, että jätän Jipin istumaan, menen itse lampaille ja kutsun sen sieltä hallitusti töihin. Vähän toisin kävi, sillä Jippihän ampaisi lampaita kohti jo ennen kuin ehdin sen istuttaa :D Tuli kyllä tiukalla käskyllä takaisin ennen kuin edes ehti lampaiden luokse, ja tämän jälkeen päästiin tekemään hallitumpi aloitus. Hienosti malttoi istumassa ja lähti liikkeelle kohtalaisen rauhassa. Yleisesti vielä huomaa, että pysäytyksistä liikkeellelähdöt meinaa herkästi olla liian innokkaita. Jos pysäytyksestä lähetän Jipin kiertämään laumaa, niin tällöin lähtee kohtalaisen maltillisesti, eikä jäänyt tuijottelemaan lampaita, vaan kiertäessä monin paikoin katse oli pois lampaista. Mutta kun tehtiin muutamia kuljetusharjoituksia niin, että pysäytin Jipin tasapainoon ja siitä pyysin Jippiä kuljettamaan lampaita, niin tällöin liikkeellelähdöt oli vähän turhan hätäsiä. Ensi kerralla kuulemma treenaillaan sitten enemmän näitä kuljetuksia. Kotiläksynä meillä on nyt suuntien opettelu eli kepin avulla oikeaan ja vasempaan kiertosuuntaan lähettäminen (itselle muistiin, että näihin käskyt "oikea" ja "vasen") ja lisäksi poispäinlähetys (tähän käsky "out"). Paimennus on kyllä niin huisin hauska laji, vaikka onkin kyllä niin kauhean haastavaa! Seuraava paimennuskerta on sovittuna vasta helmikuun lopulle, mutta ainakin meillä on nyt aikaa treenata niitä suuntakäskyjä.

Paimennustreenien jälkeen suuntasimme kimppalenkille Wirneen-porukalla ja tässä kuvassa on 6/8 J-pentua sekä Prilla-äiti. Kiitos kuvasta Jennalle! Kuvassa olleiden lisäksi mukana olivat myös Nessa, Hoppu, Raiku, Priya ja Hyrrä.

Jäynä, Nox, Prilla, Maggie, Kayla, Just ja Jippi

Somerolta jatkoimme Jipin kanssa matkaa vielä Kaarinaan, jossa meillä oli kahden muun pennun kanssa Elina Jänesniemen agility-yksäri. Tehtiin treenejä ilman esteitä ja saatiin lukuisia hyviä treenivinkkejä kotitreeneihin. Alkuun tehtiin ohjaukseen tulemista kolmiomaisella treenikuviolla niin, että koira lähti yhdestä kolmion kulmasta ja tuli ohjaukseen yhteen kolmion kulmaan ja sieltä ohjauksen kautta lähetetiin kolmanteen kolmion kulmaan, jossa oli palkka. Tässä Jippi meinasi ekalla yrityksellä karata suoraan palkalle, mutta tämän jälkeen ei virheitä enää tullut eli hyvin otti opikseen :)

Tokana treeninä tehtiin rytmitykseen reagoimista. Etupalkkalelu asetettiin suoran linjan päähän koirasta noin parinkymmenen metrin päähän koirasta. Ensimmäiset toistot tehtiin niin, että koira lähetettiin suoraan lelulle ohjaajan juostessa vierellä niin, että koiran oli tarkoitus kiihdyttää ohjaajan ohi. Jippi kyllä irtosi lelulle näissä, mutta selvästi vaikuttaa vauhtiin, kun minä jään taakse. Saatiin siis vinkiksi treenailla näitä paljon Jipsterin kanssa. Tätä treeniä sitten varioitiin niin, että ohjaaja lähti liikkeelle kutsuen koiran, mutta puolivälissä sitten jarruttikin ja vaihtoi suuntaa poispäin lelusta. Ohjaajalla oli kädessä myös lelu ja kun koira saatiin kääntymään pois etupalkalta, se palkattiin ohjaajalla olevalla lelulla. Ekalla toistolla Jippi ehti juosta melkein etupalkalle asti ennen kuin kääntyi, mutta taas toistojen myötä kääntyminen vahvistui.

Kolmantena treeninä tehtiin treeniä, jossa koira laitettiin istumaan ohjaajan sivulle. Ohjaaja kiersi koiran takaa ja heti, kun koira käänsi katseen suunnan oikealta vasemmalle / vasemmalta oikealle ohjaajan liikkeen perässä, se palkattiin. Tällä treenataan kontaktin pitämistä ohjaajaan takaaleikkauksissa.

Neljäntenä treeninä tehtiin keinun paukuttamista, mikä oli Jipin mielestä huisin hauska ja helppo tapa tienata palkkanameja :P Ei siis ongelmia tässä, eikä reagoinut mitenkään pamauksiin.

Vikana treeninä tehtiin vielä harjoitusta, jossa tarkoituksena oli saada pentu kiertämään tolppaa tiivisti ympäri. Tässä palkkaus tapahtui aina ohjaajasta poispäin. Tehtiin tätä tarjoamisen kautta eli odotin, että Jippi kiersi tolpan ensin oma-aloitteisesti ja sitten vain palkkauksen suunnalla vahvistettiin ohjaajasta pois päin menemistä. Vähitellen pystyttiin lisäämään jo pari kierrosta tolpan ympäri ennen palkkaa.

Maanantaina 5.1. olin lomalla, joten pakkasin molemmat koirulit autoon ja lähdettiin metsälenkille lammelle, joka kesällä tuli tutuksi lenkkipaikaksi meille. Kaksikolla meni taas lujaa, kun riekkuivat ympäri metsää jos jonkinmoisten keppien kanssa leikkien. Tässä muutamia kuvia talvisista leikeistä (lisää kuvia albumissa):

Lenkillä oli ylitettävän yksi oja, jonka yli minä hyppäsin ensin. Hugo hyppäsi perässäni ja sitten jäin kutsumaan Jippiä siitä yli. Oja ei ollut mitenkään mahdottoman leveä, mutta siltikin Jippi päätyi juoksemaan ojan läpi sen sijaan, että olisi hypännyt yli. Pakkasta oli tuolloin noin 15 astetta, joten hirvitti kyllä, etteihän pentu pääse paleltumaan, kun sen jalat ja mahanalusta pääsi kastumaan. Lämmittelin käsin sitä niin, että saatiin jääpuikot karvoista sulamaan. Onneksi Jippi on sen verran aktiivinen lenkkeilijä, että juoksi loppulenkinkin hullun lailla pitäen itsensä lämpimänä. Ei siis tuntunut pentu itse kokemuksesta juurikaan ottaneen nokkiinsa ja valitettavasti en usko, että juurikaan vahingosta viisastui... Tarkkana saa siis olla kylmillä ilmoilla vesistöjen läheisyydessä...

Tiistaina oli sitten vuorossa Juhan kouluttamat agilitytreenit. Tehtiin rataa, joka ensivilkaisulta näytti aika mahdottomalta:

Aloitettiin treenit Jipin kanssa (minulla oli siis molemmat koirat treenaamassa tällä kertaa). Tehtiin pätkää 1-9, mutta niin, että kolmoselta jatkettiin suoraan putkeen 5. Tänään meinasi olla ongelmia lähdössä pysymisen kanssa.... Kävin siis paljon palkkaamassa lähtöön ja selvästi pysyminen vahvistui treenien edetessä eli ehkä alkuinto teki odottamisen vaikeaksi. Joka tapauksessa tähän täytyy nyt kiinnittää paljon huomiota ja treenata pysymistä lähdössä ihan omana treeninään. Kakkoselle tehtiin pakkovalssi ja tätä ollaan tehty vain kerran aiemmin. Tällöin ei millään saatu pakkovalssia tiukaksi, vaan käännös valui, mutta yllättäen nyt Jippi tulikin hypylle selvästi tiukemmin. Kakkosen jälkeiseen valssiin joutui kutsumaan Jippiä tosi napakasti, jottei lähtenyt valumaan kohti vitosputkea. Kolmoselle irtosi hyvin ja sieltä käännös vitosputkeen sujui myös valssilla. Putkeen pystyi taas Jipin lähettämään ilman saattamista, joten pääsin itse etenemään jo vauhdilla kohti kutosen ja seiskan väliin tehtävää persjättöä. Ekaa kertaa tehtiin Jipin kanssa tällaista putkikulmaa ja ns. "väärään" suuntaan putken jälkeen kääntymistä, mutta hienosti Jippi kääntyi kohti kutosta putkelta, kun avitin kutsumalla sitä jo putken aikana. Seiskan jälkeen tehtiin valssi ja sitä hinkattiin hetki, jotta saatiin käännöstä tiukemmaksi. Alkuun jäin ihan turhaan odottelemaan edeltävään persjättöön koiraa, enkä ehtinyt millään ajoissa sinne valssiin. Kunhan lähdin ajoissa tekemään valssia, niin saatiin käännös tiukaksi. Lopuksi tehtiin tämä pätkä ysille asti putkeen ja typy suoriutui huisin hienosti :)

Sitten oli Hugon vuoro. Olin melko varma, että keppien kanssa tultaisiin kamppailemaan pitkään.... Neuvona tähän kohtaan oli, ettei missään vaiheessa käännä rintamasuuntaan putkeen päin, vaan koira ohjattiin kepeille niin, että ohjaajan selkä oli kohti keppejä ja lähetys kepeille tapahtui vasemmalla kädellä. Pari kertaa Hugo sujahti putkeen, mutta kunhan vain huolehdin, että se tuli ohjaukseen ja sain sen ohi putkesta, niin kepeillä lähettäminen sujui hyvin myös näin päin. Koskaan ei ole tullut mieleenkään, että kepeille voisi lähettää koiran näin, mutta hyvin tuntuivat koirat tätä lukevan eli pitää muistaa, että tällainenkin vaihtoehto on :)

Vitosputken jälkeen kiirehdin kauheata vauhtia tekemään persjättöä kutosen ja seiskan väliin sillä seurauksella, että Hugo tuli pari kertaa ohi kutoshypystä. Tähän vinkiksi saatiin, että merkkaan ensin selkeästi kutoshypyn ja vastan sen jälkeen teen persjätön - tähän asti, kun olin tehnyt persjätön jo valmiiksi ennen kuin Hugo oli tullut edes putkesta. Tällä keinolla tosiaan saatiin kohta toimimaan. Jotenkin agilityssa on haastavaa välillä hahmottaa ne kohdat, joissa on kiire ja ne kohdat, joissa nimenomaan ei saa kiirehtiä. Tässäkin kohdassa loppuen lopuksi ei ollut mitään syytä hätäillä ohjauksen kanssa. A sujui yllättävän hyvin ottaen huomioon todella tiukan poistumiskulman. Helpotin hommaa tietoisesti menemällä itse A:n alastulon ohi ja vasta sitten kääntymällä sen sijaan, että olisin jättäytynyt taakse. Putkeen 14 Hugo hakeutui hyvin. Hypylle 19 tuli kielto, koska oma liike taas tyssäsi täysin ja hyppy olisi vieläpä pitänyt hypätä "seinää päin". Tämä alkoi toimiam kunhan vain rytmitin oikein ja ohjasin pidemmälle, jolloin saatiin myös parempi linja puomille. Kun oltiin käyty rata pätkissä läpi, niin oli aika tehdä homma kokonaisuudessaan läpi. Päästiin puhtaasti putkelle 14 asti, jonka sijaan Hugo irtosikin hypylle 23. Tämän jälkeen se meinasi toistamiseen irrota samaiselle hypylle, joten jouduin ottamaan enemmän haltuun siinä hypyn 13 jälkeen, tosin sillä seurauksella, että Hugo alkoi empiä putkeen menemistä. Pari kertaa se jo työnsi nenänsä sinne putkeen, mutta pakittikin sitten ulos empien, että mahtoikohan se mamma oikeasti tarkoittaa tätä. Loppupätkä radasta sujui taas virheittä, vaikkakin sitä sujuvuutta kaivattaisiin kyllä edelleenkin siihen omaan menoon... Pitäisi melkeinpä pyytää taas joku pitkästä aikaa kuvaamaan treenejä.

Meidän kanssa tiistain treenaa Oreniuksen ryhmässä myös Jipin kasvattaja Laura. Kävin ensin jäähkälenkillä Hugon ja Jipin kanssa, mutta treenien päätteeksi lähdettiin Jipin kanssa vielä pikkulenkille Lauran, Hopun ja Nessan kanssa. Jippi härnäsi Hoppua minkä kerkisi ja Hoppu oli taas ihanan kärsivällinen ja jaksoi juoksuttaa kakaraa, vaikka se käyttäytyikin välillä vähän ärsyttävästi :D

Eilen 7.1. olikin vuorossa hakutreenit. Olen kaipaillut ryhmää, jossa voitaisiin Jipin kanssa säännöllisesti treenata hakua ja Jipin kasvattajan kouluttamassa haku-/raunioryhmässä sattui olemaan paikka vapaana, joten päästiin eilen tutustumaan touhuun. Kyseessä on siis HSKH:n pelastuskoiratoiminnan treeniryhmä, jossa treenataan sekä hakua että raunioita. Tehtiin ilmaisutreenejä isolla parkkisalueella, johon tehtiin kevythäkeistä, metallikehikoista ja pressuista useita piiloja. Jipin kanssa tehtiin niin, että alkuun se näki kaikki viisi maalimiestä ja sitten käveltiin vähän kauempana, kun maalimiehet menivät piiloihin namipurkkeineen. Päästin Jipin vapaaksi ja kuljeskelin sen kanssa parkkiksella niin, että se sai itsenäisesti bongailla piiloja ja käydä etsimässä maalimiehiä. Hienosti se malttoi keskittyä ja oli ihan hurjan iloinen löytäessään ihmisiä herkkujen kera piiloista. Olin varoittanut, että mörköikä yhdistettynä pimeään voi saada aikaan sen, että se vähän pöhisee vieraille piiloissa oleville ihmisille, muttei se mitään pöhissyt, vaan päin vastoin oli kyllä niin tohkeissaan löytäessään näitä "eksyneitä" ihmisiä :) Ja taas sai olla kiitollinen, että on ihan pikkupennusta asti totutettu erilaisiin pintoihin/kankaisiin/pressuihin, sillä yhtään ei arastellut pressupiiloja, vaan ampaisi epäröimättä sinne pressujen sekaan etsimään maalimiehiä.

Kivaa oli treeneissä ja tuntui tosi mukavalta porukalta. Hyvin otettiin meidät vastaan siellä ja nyt sitten ollaan neljän kerran ajan koejäseninä, jonka jälkeen kouluttajien (ryhmässä kaksi kouluttajaa) näin suositellessa päästää varsinaisiksi jäseniksi. On kyllä ihan huippua, että päästiin viikottaiseen treeniryhmään ja vieläkin huipumpaa on, että päästiin juurikin Laura-kasvattajan koutsaamaan ryhmään :)

Molempien koirien kanssa ollaan kotitokoiltu. Tehtiin molempien koirien kanssa kosketusalustatreeniä ja lisäksi noutoa. Hugo tuntuu olevan noutokapulasta ihanan tohkeissaan eli pelkkä kapulan näkeminen saa sen innostumaan. Kapulaa ei voikaan meillä säilyttää missään Hugon näkyvissä, sillä se kyllä satavarmasti kaivaa sen vaikka laukusta muiden tavaroiden alta, jos siihen vain annetaan mahdollisuus :D

Jipin kanssa ollaan treenailtu noutokapulan pitämistä. Nyt ollaan edetty siihen, että Jippi suostuu jo pitämään pieniä pätkiä kapulaa suussaan ja luovuttamaan vasta käskystä. Alkuun tiputteli kapulaa tosi herkästi, eikä malttanut sekuntiakaan pidellä sitä suussa, joten nyt treenaillaan sitä, että irrotus tapahtuisi vasta käskystä. Vieläkin pudotuksia tulee, mutta koko ajan vähemmän ja tosiaan muutaman sekuntin pitoja on jo saatu tehtyä. Ongelmaksi on kuitenkin nyt muodostunut kapulan pureskelu. Eli jos yhtään pidempään yrittää saada Jippiä pitämään kapulaa suussaan, se kaluaa sitä ihan mahdottoman intensiivisesti eli leuat ei meinaa pysyä lainkaan paikoillaan. Yritän nyt siis mieluummin tehdä lyhyitä toistoja ja päästä palkkaamaan hyvästä otteesta ilman pureskelua ja vasta sitten kasvatta aikaa, kun tämä alkaa sujua.

Meillä onkin Hugo kanssa edessä oikein kunnon kisaviikonloppu, kun lauantaina suunnataan Ylöjärvelle rally-tokokisoihin ja sunnuntaina on vuorossa oman seuran järkkäämät agikisat! Yritän olla stressaamatta liikoja sitä rally-tokoa, vaikka aavistuksen ahdistaa ajatus ekasta kisaamisesta näin vähällä treenaamisella. Lähinnä siinä hermostuttaa se, etten ole ihan kärryillä kaikista säännöistä, mutta onneksi rally-tokokisoissa kuulemma saa rataantutustumisen yhteydessä kysellä myös tuomarilta eli jos tulee jokin epäselvyys eteen, niin ehkä se sitten viimeistään siellä selviää :)