keskiviikko 13. joulukuuta 2017

Tuurausagitreenit (Jipin päiviksestä siirretty teksti)

Jipillä on huomenna Saijan valkkuryhmän treenit, mutta ostin poikkeuksellisesti tällekin päivälle tuurauspaikalla Saijan ryhmään. Tarkoituksen oli, ettei tehdä tänään lainkaan rataa (eikä tehtykään), vaan lähinnä treenataan esteosaamista ja saadaan vinkkejä meidän suurimpiin ongelmakohtiin. 

Aloitettiin pätkällä, jossa yhdistyi kahden asian treenaaminen: ensin takaaleikattiin okseri ja siitä lähetettiin koira keinulla leijeröiden samalla putki. Okserit on Jipille hankalia hahmottaa ja varsinkin, jos samalla käännytään tai jos takarima on erivärinen kuin eturima. Tänään oli kaikki nämä haasteet käytössä eli rimat oli eriväriset, okserille tehtiin takaaleikkaus ja lisäksi vielä okseri hypättiin viistosti seinää kohti, mikä sekin on haastavaa. Okserilla ei kuitenkaan rimoja tullut alas eli saatiin hyviä onnistumisia ja sen myötä vahvistusta okserille :) Keinun leijeröinnissä oli alkuun apuna etupalkka. Jippi irtosi keinulle hienosti ja pysähtyi keinulla varman oloisesti. Kolmas toisto ilman etupalkkaa ja hyvin irtosi ja pysähtyi silloinkin. Ihan aavistuksen se kääntyi minua kohti keinun päässä, mutta tämä on minun mielestä ihan ok. 

Tokana treeninä kyselin vinkkejä meidän takaakierto-ongelmaan. Tehtiin pieni pätkä, jossa muutaman hypyn pätkällä oli takaakierto-päällejuoksu, takaakierto-niisto ja takaakierto-valssi. Tässä tuli esiin ongelma päällejuoksujen kanssa: Jippi tiputtaa tosi herkästi riman, jos olen vähänkään edessä. Eikä siis minun todellakaan tarvitse olla sen laskeutumispaikassa tai linjalla (jolloin tiputus olisikin ihan ymmärrettävä), mutta sen hyppääminen muuttuu heti, jos olen lähelläkään hyppyä sen ponnistaessa. Nyt siis aletaan totuttaa Jippiä siihen, että minä voin olla hypyn lähettyvillä tai jopa sen tulosuunnasta katsottuna "edessä", kuitenkin toki niin, että sillä on aina laskeutumisalue vapaana. Eli tehdään nyt treenejä niin, että esim. jään tarkoituksella päällejuoksuissa lähelle siivekettä niin, että koiralle jää kuitenkin minun ja siivekkeen väliin tila laskeutua. Ensin ihan ilman ohjaajan liikettä eli totutetaan vain siihen, että on ok hypätä, vaikka ohjaaja onkin hieman "koiran tontilla" ja että koiran tehtävä on silti pitää rima.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti