Ystävien kuulumisia Ystävänpäivänä

Jippi ja Hugo toivottavat kaikille lukijoille Hyvää Ystävänpäivää!

Näiden kahden välit on taas ennallaan eli samanlaista nuhjuamista ulkona ja sisällä kuin ennen, eikä ole nyt pariin viikkoon ollut enää ärtyneisyyttä havaittavissa Hugossa. Viimeksi jo ehdin innostella, että Hugo on alkanut taas venytellä takajalkojaan, mutta sitä kesti kyllä vain ihan parit kerrat ja nyt taas on jäänyt takajalat venyttelemättä :/ Olen kuitenkin nyt yrittänyt venytellä niitä jalkoja, kun kerran ei Hugo sitä itse tee. Vähän hirvittää, kun nyt loppui tulehduskipulääkekuuri (vielä oli muutama päivä tarkoitus syöttää, mutta Hugolla on ollut maha vähän sekaisin ja pohdin, että olisikohan lääkkeistä johtuvaa...). Näen kauhukuvia siitä, että samat kipureaktiot alkavat uudestaan, mutta samalla elättelen toki toiveita, että näin ei kävisi. Lihasrelaksantteja annetaan vielä muutama päivä ja gabapentiiniä nyt ainakin toistaiseksi. Kaksi laserhoitokertaa on takana ja huomenna seuraava. Sen jälkeen jatketaan laserointeja jotakuinkin kerran viikossa syklillä ainakin eläinlääkärin kontrolliin 1.3. asti. Mutta ainakin nyt tosiaan näyttää ihan hyvältä! Ja toiveissa toki on, että saataisiin lihasjumit kokonaan hellittämään ja lääkitykset lopetettua. Pitäkää siis peukkuja :)

Jipin kynsi on parantunut siihen malliin, ettei siihen ole tarvinnut laittaa enää suojausta ulkona eikä sisällä. Ydin on kuivahtanut ja on väriltään nyt sellainen normaalin vaalean kynnen värinen, mutta varsinaista sarveista siinä ei toki vielä ole kasvanut päälle. Sitä siis odotellessa! Jippi on tosiaan ihan normiliikunnalla toki ja Hugonkin kanssa nyt käydään jo lenkkejä, vaikkakin edelleen vältellään revittelyä. Tasaisen tylsiä lenkkejä siis tiedossa Hugolle vielä toistaiseksi :D Hugo, kun ei ole mikään hihnalenkkifani, niin onhan tämä vähän tylsää, mutta ollaan me sentään käyty mielenvirkistystreeneissä rallyn parissa, vaikkei toki siellä olla mitään kauhean ihmeellistä tehtykään. Mutta tekee Hugolle hyvää päästä kuitenkin edes sen kerran viikossa viettämään "omaa aikaa" :)

Jippi kävi sunnuntaina tokossa ja alkuun tehtiin paikkikset. Pari teki alempien luokkien paikkiksia, mutta me ja yksi toinen koirakkoteki EVL:n paikkista - tosin niin, että istuminen oli 1 min ja makuu vajaa 1 min, jotta saatiin vähän lyhennettyä settiä. Istuminen oikein jees! Kaverikoira käskytettiin ensin maahan ja Jippipä nappasikin kaverin käskyn ja teki kauniin maahanmenon. Näitä pitää nyt tehotreenailla - Jipillä näkee todella selvästi, että aina jos ei ole säännöllisesti treenannut noita kaverin käskyihin reagoimisia, niin se nappailee noita maahankäskyjä tosi herkästi. Luoksarissa ei samaa ongelmaa ole ollut - koskee siis oikeastaan vain tuota maahanmenoa. Nostin Jipin rivissä takaisin istumaan ja sitten saatiin liikkurilta häiriökäsky, johon ei reagoinut. Kehut siitä ja sitten oma käsky perään. Lyhyt paikkamakuu sujui ongelmitta. Luoksarissa Jippi kutsuttiin ekana ja reagoi käskyyn heti ja tuli luokse vauhdilla. Aika jees - vain noita maahan-käskytyksiä pitää taas treenailla häiriökäskyillä.

Tehtiin omatoimisesti merkille lähettämisen alkeita ja ohjatusti eteenmenoa. Merkkiä ei olla oikeastaan lainkaan treenattu ja nyt kokeilin sitä ensin kosketusalustan kera, mutten oikein tykännyt, kun tuntui ajattelevan vain sitä alustaa eli en tiedä tajuaako suorittavansa merkkiä... Kokeilin myös ihan puhtaasti tarjoamisen kautta eli olin lähellä merkkiä ja odotin, että Jippi hakeutuu merkin taakse. En ole ihan varma, miten tuon kanssa edetä, koska tarjoamalla tehdessä a) haukkui ihan hirveästi ja b) hakeutui aina minusta katsoen merkin oikealle puolelle seisomaan ja peruutti siitä sitten merkin taakse. Tuo a) johtui osittain varmasti siitä, ettei olla kauheasti nyt treenailtu ja intoa piisaa vähän liiankin kanssa. Lisäksi Jipillä on kyllä aina ollut mutinat herkässä silloin, kun tehdään tarjoamisen kautta jotain uutta, eikä se vielä yhtään ymmärrä, mitä siltä halutaan. Mutta tuo b) oli kyllä tosiaan sellainen, mikä sai miettimään, että mahtaakohan tuo toimia tai että miten saisin sen tarjoamaan jotain muuta kuin tuota liaan pitkälle valumista ja sieltä peruuttamalla korjaamista :D Haluaisin siis, että Jippi hakee merkille rintama suoraan kohti ohjaajaa. Toki sinne sitten pitää se stoppi käskyttää, mutta haluaisin, että Jippi osaa sinne merkille hakea ihan ilman stoppiakin. Vielä vähän pohdinnassa kuitenkin, että miten tuota ratkoisin.

Ohjatusti tehtiin eteenmenoa. Jipillehän ei ole eteenmenoa erikseen varsinaisesti opetettu, kun "eteen" -käsky on sille agilitysta tuttu ja olen vain kylmiltään siirtänyt sen tokoon :D Usein ekalla lähetyksellä jopa etenee aika kivasti suoraan, mutta palkkauksen myötä se alkaa ennakoida tosi vahvasti palkkaa ja kääntyy herkästi ohjaajaa kohti ennen aikojaan. Lisäksi suoraan eteneminen on haastavaa, jos taustalla on vinosti jotain, mihin voi kohdistaa katseensa. Nyt tehtiin tätä kätkemällä leluja hallin seinustoille esim. putkenpainoihin "hävittämällä" tms. Tuolla hallilla on seinustat todella täynnä tavaraa ja tästä nousikin esiin Jipin ongelma. Tehtiin treeniä niin, etten lähettänyt kohti suoraan seinää kohti, vaan vinosti lähettäen, jottei koira oppisi lukemaan seiniä. Tässä on kyllä ideaa, mutta Jipille tehtävä oli hurjan haastava, koska se otti herkästi katseella kohteita seinustalta ja lähti herkästi vinoon jotain tavaraa kohti. Tästä täytyisi päästä eroon ehdottomasti eli pitää siedättää se siihen, että edessä on paljonkin tavaroita, mutta sitä ennen minusta tuntuu, että sen pitää ensin oivaltaa, mistä koko liikkeessä on kyse. Ei voi vaatia vielä vaikeusasteita, kun ei Jippi oikeasti osaa edes sitä eteenmenoa, vaan ne on enemmänkin sellaisia vahinkoja, kun se ekalla toistolla juoksee eteen :) Nyt siis pitäisi treenata ensin ihan vain sitä, että mitä tarkoittaa käsky "eteen" ja sitten, kun se osaa juosta suoraan eteensä empimättä, lisäillään häiriökohteita eteen ja lähetyksiä vinoissa kulmissa seiniin nähden.