lauantai 8. syyskuuta 2018

Kas me kadottiin!

...muttei toki pysyvästi :) Blogin päivittäminen on ihan totaalisesti jäänyt, mutta katsotaan, josko saisi tätä taas heräteltyä henkiin. Kaikkea kuulumisia ei millään muista tai edes jaksa tänne nyt takautuvasti kirjoitella, mutta tässä niitä merkittävimpiä!

Hugon kuulumiset

Hugo on nyt ollut ihan hyvässä kunnossa eli mitään isompaa ongelmaa ei ole ollut! Se nykyään aika herkästi esim. kovien palloleikkin jälkeen saattaa hetkellisesti vähän keventää etusia (puoli vaihtelee), mutta tämä menee aina ihan itsestään ohi päivässä. Ollaan vältelty kaikkein rajuimpia leikkejä, mutta muuten eletty toki ihan normaalia arkea - koiran elämään kuuluu leikkiminen eli sitä en ala missään nimessä täysin koiralta rajoittamaan :) Ja on kestänyt treenailut ongelmitta, samoin kuin vapaana temmeltämisen eli varmaan vain joskus palloleikkien parissa sattuu tulemaan vähän turhan kovat jarrutukset. Mutta tosiaan muuten on Hugo ollut hyvässä kunnossa! Ja hirmu leikkisä se on, mikä on tosi ihanaa :)

Hugo kävi piiiiiitkästä aikaa rally-tokokokeissa eli korkattiin sen kanssa vihdoin VOI-luokka. Olen jostain syystä lykännyt tätä jo pitkään, mutta vihdoin otin itseä niskasta kiinni ja raahasin meidät kisoihin. Hugo oli kisapaikalle tultaessa ihan kauhean ahdistunut. Sillähän on ennenkin ollut kisatilanteiden jännittämistä ja nyt se reagoi todella voimakkaasti siihen ympärillä olevaan hälinään (vaikkei kisapaikka mitenkään erityisen hälisevä ollutkaan). Yritettiin tehdä pientä herättelyä kentän sivussa, mutta Hugo ei pystynyt edes ottamaan katsekontaktia saatika sitten suorittamaan minkäänlaisia tehtäviä, kun se vain keskittyä pälyilemään ympärilleen. Pohdin jo, että jätänkö leikin kesken, mutta sekin tuntui tylsältä vaihtoehdolta. Joten päätin yrittää saada Hugon relaamaan ja tähän otettiin avuksi lelu. Heti, kun Hugo pääsi leikkimään, se tuntui rentoutuvan silmin nähden. Tämän jälkeen tein enää ihan vain pari pientä tehtävää ennen kuin vein sen lähtöön. En yhtään tiennyt mitä tuleman piti, mutta onneksi kuitenkin Hugo oli jo siinä vaiheessa ihan eri moodissa. Lähdöstä maaliin asti se sitten tekikin minun kanssa hommia ilman, että kiinnitti oikeastaan mitään huomiota ympäristöön. Se teki tarkkaa työtä ja lopulta ainoat virhepisteet tulivatkin peruutustehtävässä, jossa se peruutti vinoon ja sai myös yhden virhepisteen lisää, kun taisi hetkeksi kääntää katseen taakseen (Hugoa herkästi peruutuksessa ahdistaa, ettei se peruuta mitään päin ja herkästi vilkaisee taakseen, jos yhtään epäilyttää). Käytösruudussa piti koiran maata ohjaajan vasemmalla puolella ja tämä sujui ongelmitta ja jopa ilman ääntelyitä. Hugo valahti lonkalle aika pian tehtävänä alettua, mutta tämän sille sallin, kun se vierellä makaaminen sfinksiasennossa niska vinossa on oikeasti sille aika mahdoton tehtävä. Mutta tosiaan siitäkin siis virheetön suoritus ja lopputuloksena 96/100 pistettä ja 1. sija :) Hieno Hugo!

Jipin kuulumiset

Jipillä on kynnet pysyneet hyvässä kunnossa ja niinpä ollaankin nyt ihan toden teolla palattu agin pariin. Kausi 2018-2019 on aloitettu muutamilla kisoilla ja säännöllisillä treeneillä. Kisoista on plakkarissa vasta yksi hyppynolla, mutta sen lisäksi useita tosi harmillisia rimavitosia ja -kymppejä. Tässä ensin se nolla:
 Ja tässä esim. yksi vitrosen rata:

ASCA-agikisoissa käytiin myös heinäkuussa ja sieltä saatiin tittelit GS-E ja RS-E ja nyt siis on ylimmän Elite-luokan tittelit kasassa ja kerätäänkin kaikissa luokissa valiopisteitä. Hauskaa! :)

Meidän alkukauden kisoja onkin varjostanut lukuisat rimanpudotukset ja olen ollut vähän turhautunut, kun en ole keksinyt mistä ne yhtäkkiä nyt johtuu. Se on ollut tiedossa, ettei syynä ole jumit tms., vaan jokin muu ja vähän laitoin sitä vain Jipin hätiköinnin piikkiin. Nyt on kuitenkin tullut tajuttua, että saikkujen aikana ja niiden jälkeen on tullut treeneissä hypytettyä koko ajan maksimissaan 55 cm rimoin. Kisoissa sitten hypätäänkin valtaosin 60 cm rimoin, joten Jippi on selvästi nyt tottunut niihin matalempiin, eikä keskity katsomaan korkeutta riittävästi, jotta osaisi sitten säätää hypyt 60 cm rimoille.

Päästiin Jipin kanssa nyt syyskaudella OneMind Dogsin Next Level-leireille ja eka leiri oli viikko sitten. Viikonlopun aikana treenattiin Tuulia Liuhdon, Timo Liuhdon, Jaakko Suoknuutin ja Janita Leinosen kouluttamina ja voi vitsit, kun sai viikonlopulta paljon uusia oppeja ja ajateltavaa. Muistiinpanoja kertyi 8 sivua ja iso lista asioita, joista haluaisin jo päästä treenaamaan! Rima-asiaan puututtiin myös ja nyt Jipille otetaan käyttöön se, että tekeminen lopetetaan myös, jos rima kolahtaa tai se tönäisee siivekettä. Näistä se on ennen saanut jatkaa ja olen keskeyttänyt treeneissä vain riman pudotessa, mutta tämähän on oikeasti aika epäloogista. Joten nyt otetaan näihin nollatoleranssi ja ainakin ekojen testien perusteella tämä näyttäisi tuottavan tulosta. Lisäksi nyt treeneissä lakataan käyttämästä 55 cm rimoja eli muistutellaan Jipille taas mieliin, että niitä korkeampiakin rimoja on olemassa.

Nextari-leirillä sain myös noottia kontaktien kriteereissä lipsumisesta :D Itse siis heti alkuun myönsin, että olen antanut Jipin kontaktien valahtaa siihen, että puomilla on nykyään 4on -versio ja keinulla pamauksesta vapautus, vaikka molemmat oli joskus vielä 2on2offeja. Nämä päädyttiin palauttamaan 2on2off-versioiksi ja parin muistuttelun jälkjeen Jippi onkin sitten juossut kaikki puomit hienosti loppuun ja vapautunut vasta luvan kanssa  (myös tänään kisoissa!!!) ja lisäksi keinullakin se 2on2off on lähtenyt taas muistumaan mieleen. Vitsit on kiva fiilis juosta rataa, kun tietää taas, että kontaktit sujuu :) Enkä yhtään epäile, etteikö nämä vaatisi reilusti ylläpitoa ja varmasti myös tulee tilanteita, jossa testataan, että onkohan se 2on2off sittenkään vaatimus, mutta täytyy nyt vain pysyä itse tiukkana näissä! 

Jippi on ollut kesällä tosi vähillä tokotreeneillä, mutta nyt oli pakko aktivoitua, kun menin ilmoittamaan Jipin kokeeseen. Saa nähdä kuinka käy, kun tosiaan treenejä on nyt tauon jälkeen takana parit :D Halusin joka tapauksessa näihin kokeisiin, kun ne on samalla australianpaimenkoirien rotumestikset ja sen takia kiva päästä osallistumaan. Toki toivon, että kokeessa löytyisi kivaa tekemistä, mutta vähintäänkin sitten saadaan sieltä itsellemme treenilista :) Ja eiköhän tokotreenailukin muutu taas aktiivisemmaksi, kun päästään näistä kesän kiireistä!

Yhteisiä kuulumisia: 

Ollaan vietetty kesää mm. mökkeillen, uiden ja muilla tavoin kesästä nauttien. Tässä loppukesästä tuli myös isoja muutoksia meidän elämään, sillä nykyään asustankin koirien kanssa kolmistaan eli tarkoittaa sitä, että Hugo kulkeekin nykyään kisoissa ja treeneissä aina mukana, jottei joudu olemaan yksin kotona. Se on tykännyt tästä treenireissaamiseta, kun usein pääsee itsekin vähän touhuamaan siinä sivussa :) Loppukesä on ollut aikataulujen osalta vähän turhan paljon juoksemista paikasta toiseen ja onkin kiva, kun syksyllä pitäisi vähän taas homma rahoittua, kun jää kouluttamisia pois kalenterista. Nyt syksyllä opiskelen myös Eläinkoulutuskeskuksen eläintenkouluttajan perusopintoja. Se on siis työn ohella tapahtuvaa kouluttautumista ja sieltä haen lähinnä lisäoppeja omien koirien kouluttamiseen, mutta toki myös sitten kouluttajana toimimiseen. Päivätyötä en ole siis vaihtamassa, mutta kiinnostava koulutus varmasti ja innolla odotan niitä oppeja, joita sieltä saadaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti