perjantai 26. tammikuuta 2018

Pieni alamäki ja sitten uuteen nousuun?

Jep jep. Molemmat koirat onkin sitten tällä hetkellä saikulla.

Hugo on nyt viikon ajan ollut ärtyneempi ja käyttäytynyt etenkin Jippiä kohtaan arvaamatomasti. Ei se kiinni käy, mutta ärinät on nyt ollut turhan herkässä. Tämä alkoi täysin yllättäen, eikä ole siis mitään ihmeellistä tapahtunut, mikä tämän selittäisi. Niinpä Hugolta kontrollikuvattiin selkä ja lonkat, joiden edellisistä kuvista on aikaa viitisen vuotta. Lonkkakuva oli vino (Hugo ei ihan ollut riittävästi rauhoitettu, jotta kuva onnistuisi kunnolla), joten tarkemmin vaikea arvioida, mutta eläinlääkärin sanoin vasemmassa lonkassa on löysyyttä ja reisiluun pää hieman epäsymmetrisen muotoinen. Selässä ei spondyloosia. Kuvissa fasettinivelistä osa näyttää toisia epäsymmetrisemmilta, mutta vaikea sanoa onko se selvä muutos (Vai kenties kuvan epätarkkuutta? Tämä siis omaa pohdintaa). Pieniä muutoksia siis, muttei mitään hurjan suurta ja vaikea sanoa johtuuko oireilu nyt noista vai ei. Joka tapauksessa käytös on yhtäkkisesti muuttunut, joten nyt kokeillaan kipulääkkeillä, että katoaako oireet. Jos katoaa, niin osoittaa oireilun johtuvan kivusta. Hugo on valtaosan ajasta ihan normaali ja hyvän tuulinen ja äksyilyt tulee aika yllättäen. Voisin siis kuvitella, että mahdollinen kipu ei ole jatkuvaa, vaan kenties vihlaisee aina välillä. Noi isommat äksyilyt on olleet aina iltalenkin jälkeen, kun on hetken ollut levossa eli sikäli täsmäisi nivelrikkokipuiluun. Mutta vaikea sanoa. Täytyy seurailla, miten tilanne kääntyy nyt, kun on kipulääkkeet käytössä.

Ja sitten, koska Hugolla on kipulääkitys, niin tokihan Jippikin tahtoo kans :D Eli se siis oli jossain (todennäköisesti tiistain agility-treeneissä) katkaissut vasemman takajalan uloimman kyntensä. Ei irtipoikki, mutta halki se oli melkein koko kynnen halkaisijalta, joten ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin kynnen poistaminen. Nyt on tassu paketissa ja silläkin sitten saikkua. Nyt vain pidetään huolta, ettei pääse nuolemaan kynttä, vaan uusi kynsi kasvaa mahdollisimman ongelmitta takaisin! Täytyy noita kynsiä nyt muutenkin seurailla, koska ne on tässä viime kuukausina muuttuneet huonokuntoisiksi. Jipillä ei ole koskaan ollut kynsien kanssa ongelmaa, mutta tuossa pari kk sitten ekaa kertaa havaitsin, että kynsissä oli hassua liuskoittumista. Ja sitten seuraavan kynsienleikkuun yhteydessä oli jo selvästi tullut lohkeamia, vaikkakaan ei mitään sellaista, joka olisi vaatinut sen suurempaa hoitoa. Varmaan kuitenkin tuollainen lohkeama on tehnyt kynnen alttiimmaksi katkeamiselle... Aloin pohtia, että tuo kynsien kunnon heikentyminen ajoittuu aika sopivasti siihen, kun vaihdoin nappularuoasta 50/50-ruokintaan sterkan jälkeen. Tämä tapahtui siis joskus syyskuun paikkeilla ja kynsioireiluja havaitsin joskus marras-joulukuun vaihteessa. Olisikohan siis jokin ravintoaine jäänyt liian vähäiselle saannille tuon ruokintamuutoksen takia? Sinkkiä ja biotiinia kyllä syötän erikseen purkista, mutta onhan siellä muitakin ravintoaineita, jotka noihin kynsiin vaikuttaa (D, Ca...). Vaihdoin nyt reilu viikko sitten koira takaisin pelkälle nappuruoalle ja seuraillaan, josko kynnet taas tulisi kuntoon! Ja samalla sitten kasvatellaan tuota yhtä uupuvaa kynttä.
Toisaalta ehkä tauko tulee nyt hyvään kohtaan, kun onhan Jipillä ollut taas sterkkatauon jälkeen aika aktiivista treeniä. Ja onneksi kynsi varmaan pian kasvaa sen verran, että pystyy kuitenkin jo jotain puuhastella, vaikkei se agilitya hetkeen toki kestäkään. Juuri oli agi alkanut kulkemaan kivasti, mutta ei se mihinkään katoa - jatketaan siitä sitten saikun jälkeen :)

Ai niin ja melkein unohdin - tulihan Hugolle sitten vielä silmätulehduskin ja luomet selvästi on tosi kutisevat. Noh, siihenkin lääkkeet nyt kourassa, joten eiköhän tämä tästä! Kaikki muu siis paranee ajan kanssa, mutta toki tuo Hugon kipuoireilu hieman mietityttää. On mahdollista, että sillä on jossain kipuja, jotka aiheuttaa tuota käytöstä... tai sitten ei. Kuka tietää... Kipuihin pitäisi kipulääkkeen auttaa, mutta toki kipulääke on vain tilapäinen helpotus eli pitäisihän sitä sitten hoitaa syytä, eikä oiretta, mikä on vaikeaa, kun syy ei ole tiedossa. Mutta tässä nyt viikon ajan tätä asiaa jotakuinkin yötä päivää märehdittyäni on pakko todeta, ettei auta kuin odottaa ja katsoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti