Ystävien kuulumisia Ystävänpäivänä

Jippi ja Hugo toivottavat kaikille lukijoille Hyvää Ystävänpäivää!

Näiden kahden välit on taas ennallaan eli samanlaista nuhjuamista ulkona ja sisällä kuin ennen, eikä ole nyt pariin viikkoon ollut enää ärtyneisyyttä havaittavissa Hugossa. Viimeksi jo ehdin innostella, että Hugo on alkanut taas venytellä takajalkojaan, mutta sitä kesti kyllä vain ihan parit kerrat ja nyt taas on jäänyt takajalat venyttelemättä :/ Olen kuitenkin nyt yrittänyt venytellä niitä jalkoja, kun kerran ei Hugo sitä itse tee. Vähän hirvittää, kun nyt loppui tulehduskipulääkekuuri (vielä oli muutama päivä tarkoitus syöttää, mutta Hugolla on ollut maha vähän sekaisin ja pohdin, että olisikohan lääkkeistä johtuvaa...). Näen kauhukuvia siitä, että samat kipureaktiot alkavat uudestaan, mutta samalla elättelen toki toiveita, että näin ei kävisi. Lihasrelaksantteja annetaan vielä muutama päivä ja gabapentiiniä nyt ainakin toistaiseksi. Kaksi laserhoitokertaa on takana ja huomenna seuraava. Sen jälkeen jatketaan laserointeja jotakuinkin kerran viikossa syklillä ainakin eläinlääkärin kontrolliin 1.3. asti. Mutta ainakin nyt tosiaan näyttää ihan hyvältä! Ja toiveissa toki on, että saataisiin lihasjumit kokonaan hellittämään ja lääkitykset lopetettua. Pitäkää siis peukkuja :)

Jipin kynsi on parantunut siihen malliin, ettei siihen ole tarvinnut laittaa enää suojausta ulkona eikä sisällä. Ydin on kuivahtanut ja on väriltään nyt sellainen normaalin vaalean kynnen värinen, mutta varsinaista sarveista siinä ei toki vielä ole kasvanut päälle. Sitä siis odotellessa! Jippi on tosiaan ihan normiliikunnalla toki ja Hugonkin kanssa nyt käydään jo lenkkejä, vaikkakin edelleen vältellään revittelyä. Tasaisen tylsiä lenkkejä siis tiedossa Hugolle vielä toistaiseksi :D Hugo, kun ei ole mikään hihnalenkkifani, niin onhan tämä vähän tylsää, mutta ollaan me sentään käyty mielenvirkistystreeneissä rallyn parissa, vaikkei toki siellä olla mitään kauhean ihmeellistä tehtykään. Mutta tekee Hugolle hyvää päästä kuitenkin edes sen kerran viikossa viettämään "omaa aikaa" :)

Jippi kävi sunnuntaina tokossa ja alkuun tehtiin paikkikset. Pari teki alempien luokkien paikkiksia, mutta me ja yksi toinen koirakkoteki EVL:n paikkista - tosin niin, että istuminen oli 1 min ja makuu vajaa 1 min, jotta saatiin vähän lyhennettyä settiä. Istuminen oikein jees! Kaverikoira käskytettiin ensin maahan ja Jippipä nappasikin kaverin käskyn ja teki kauniin maahanmenon. Näitä pitää nyt tehotreenailla - Jipillä näkee todella selvästi, että aina jos ei ole säännöllisesti treenannut noita kaverin käskyihin reagoimisia, niin se nappailee noita maahankäskyjä tosi herkästi. Luoksarissa ei samaa ongelmaa ole ollut - koskee siis oikeastaan vain tuota maahanmenoa. Nostin Jipin rivissä takaisin istumaan ja sitten saatiin liikkurilta häiriökäsky, johon ei reagoinut. Kehut siitä ja sitten oma käsky perään. Lyhyt paikkamakuu sujui ongelmitta. Luoksarissa Jippi kutsuttiin ekana ja reagoi käskyyn heti ja tuli luokse vauhdilla. Aika jees - vain noita maahan-käskytyksiä pitää taas treenailla häiriökäskyillä.

Tehtiin omatoimisesti merkille lähettämisen alkeita ja ohjatusti eteenmenoa. Merkkiä ei olla oikeastaan lainkaan treenattu ja nyt kokeilin sitä ensin kosketusalustan kera, mutten oikein tykännyt, kun tuntui ajattelevan vain sitä alustaa eli en tiedä tajuaako suorittavansa merkkiä... Kokeilin myös ihan puhtaasti tarjoamisen kautta eli olin lähellä merkkiä ja odotin, että Jippi hakeutuu merkin taakse. En ole ihan varma, miten tuon kanssa edetä, koska tarjoamalla tehdessä a) haukkui ihan hirveästi ja b) hakeutui aina minusta katsoen merkin oikealle puolelle seisomaan ja peruutti siitä sitten merkin taakse. Tuo a) johtui osittain varmasti siitä, ettei olla kauheasti nyt treenailtu ja intoa piisaa vähän liiankin kanssa. Lisäksi Jipillä on kyllä aina ollut mutinat herkässä silloin, kun tehdään tarjoamisen kautta jotain uutta, eikä se vielä yhtään ymmärrä, mitä siltä halutaan. Mutta tuo b) oli kyllä tosiaan sellainen, mikä sai miettimään, että mahtaakohan tuo toimia tai että miten saisin sen tarjoamaan jotain muuta kuin tuota liaan pitkälle valumista ja sieltä peruuttamalla korjaamista :D Haluaisin siis, että Jippi hakee merkille rintama suoraan kohti ohjaajaa. Toki sinne sitten pitää se stoppi käskyttää, mutta haluaisin, että Jippi osaa sinne merkille hakea ihan ilman stoppiakin. Vielä vähän pohdinnassa kuitenkin, että miten tuota ratkoisin.

Ohjatusti tehtiin eteenmenoa. Jipillehän ei ole eteenmenoa erikseen varsinaisesti opetettu, kun "eteen" -käsky on sille agilitysta tuttu ja olen vain kylmiltään siirtänyt sen tokoon :D Usein ekalla lähetyksellä jopa etenee aika kivasti suoraan, mutta palkkauksen myötä se alkaa ennakoida tosi vahvasti palkkaa ja kääntyy herkästi ohjaajaa kohti ennen aikojaan. Lisäksi suoraan eteneminen on haastavaa, jos taustalla on vinosti jotain, mihin voi kohdistaa katseensa. Nyt tehtiin tätä kätkemällä leluja hallin seinustoille esim. putkenpainoihin "hävittämällä" tms. Tuolla hallilla on seinustat todella täynnä tavaraa ja tästä nousikin esiin Jipin ongelma. Tehtiin treeniä niin, etten lähettänyt kohti suoraan seinää kohti, vaan vinosti lähettäen, jottei koira oppisi lukemaan seiniä. Tässä on kyllä ideaa, mutta Jipille tehtävä oli hurjan haastava, koska se otti herkästi katseella kohteita seinustalta ja lähti herkästi vinoon jotain tavaraa kohti. Tästä täytyisi päästä eroon ehdottomasti eli pitää siedättää se siihen, että edessä on paljonkin tavaroita, mutta sitä ennen minusta tuntuu, että sen pitää ensin oivaltaa, mistä koko liikkeessä on kyse. Ei voi vaatia vielä vaikeusasteita, kun ei Jippi oikeasti osaa edes sitä eteenmenoa, vaan ne on enemmänkin sellaisia vahinkoja, kun se ekalla toistolla juoksee eteen :) Nyt siis pitäisi treenata ensin ihan vain sitä, että mitä tarkoittaa käsky "eteen" ja sitten, kun se osaa juosta suoraan eteensä empimättä, lisäillään häiriökohteita eteen ja lähetyksiä vinoissa kulmissa seiniin nähden.

Saikkupäivitystä taas ja lainakoirailua

Hugon kipuilu vaivasi mieltä sen verran, että marssittiin sitten viime sunnuntaina 4.2. Eläinlääkäriasema Askeleeseen ELT Mari Vainionpään vastaanotolle, missä Hugosta otettiin ensin lämpökamerakuvat, sitten käytiin keskustellen läpi oirehistoria yms. ja sitten eläinlääkäri tunnusteli Hugon läpi. Lämpökamerakuvissa selkä näkyi poikkuksellisen lämpimänä ja takaosasta otettu kuva paljasti vasemman puolen olevan lonkan alueelta selvästi lämpimämpi kuin oikea. Selkä oli koko matkalta aristava (jumissa). Lonkat reagoi tunnusteluun ja nivuset olivat aristavat, etenkin vasemmalta puolelta. Tämä lonkkien ja nivusten tunnustelu sai siis ihan kunnon irvistyksen aikaan eli kipeää selvästi teki. Etureidet olivat lihasten osalta erittäin kireät/kipeät. Diagnoosina nivusrevähdys/m.ileopsoas -vamma. Todennäköisesti vanha vamma alunperin (ehkäpä agilityajoilta asti peräisin), mutta nyt esim. liukastelun tms. seurauksena uudelleen ärtynyt. Hugolle aloitettiin jo käynnissä olevien lääkitysten rinnalle vielä lihasrelaksantit ja lisäksi fysioterapiaa ja laserhoitoa nivusiin, etureisiin ja selkään. Kontrollikäynti on sitten noin 4 viikon kuluttua ekasta käynnistä ja katsotaan sitten, miten jatketaan, kun näkee, miten tilanne on kehittynyt. Täytyy sanoa, että tykkäsin kyllä hurjasti tästä eläinlääkäristä. Oli tarkka, sillä löysi mm. vasemman hauiksen kohdalta hieman erituntuisen kohdan ja kysyi, että onkohan tässä ollut joskus jotain häikkää. Ja kohta oli juuri se, missä Hugolla oli muutama vuosi sitten hauiksen revähdys.

Nyt on takana vajaa viikko lihasrelaksantteja, yksi fysioterapiahoito ja yksi laserhoito ja Hugo on alkanut uudelleen venytellä! Tajusin vasta tuossa eläinlääkärikäynnin jälkeen, että tosiaan Hugo ei olekaan useampaan viikkoon (en muista milloin viimeksi) venytellyt takajalkojaan, vaikka normaalisti on venytellyt ne aina, kun nousee ylös lepäilyn/nukkumisen jälkeen. Mutta nyt tosiaan se on alkanut taas venytellä eli ehkä se kertoo, että pahimmat kireydet/kivut alkaa hellittää!

Hugon lääkkeet väsyttää selvästi, mutta muuten koirille kyllä alkaa kertyä virtaa. Hugo ei vielä voi päästä revittelemään, vaan on joutunut ottamaan yhä tosi rauhallisesti. Jipin kynsi on lähtenyt paranemaan hyvin ja se pääsikin tossu jalassa perjantaina ekaa kertaa tokoilemaan! Tehtiin ruutua ekaa kertaa kokeen jälkeen ja haettiin ihan vain hyvää fiilistä, kun kokeessa tosiaan Jippi meni ruutuun vasta tokalla korjauksella... Nyt haki kivasti ruutuun, eikä ollut ollenkaan epävarman oloinen eli hyvä treenit saatiin tehtyä! Yhteensä ehkä neljä kertaa ilman apuja ja väleihin parit toistot alustan kanssa. Hienosti toimi :) Muuten tehtiin kaukoja (seiso-istu edistää edelleen, mutta muuten kivat!) ja kapulan pitoa. Pidossa ajattelin ottaa nyt kuurina taas puhtaasti luopumisen kautta tota otetta. Eli luopuminen sekä noihin pitotreeneihin että ihan noutoihin mukaan nyt hetkeksi aikaa.

Muissa uutisissa: Vaikka omat koira saikuttaa, niin minä olen päässyt silti agilitaamaan sekä treenien että kisojen merkeissä. Jo ennen näitä saikkuja oltiin sovittu Taito-bortsun omistajan Mirkan kanssa lainauskuviosta. Mirka siis etsi Taitolle lainaohjaajaa ja minä mielelläni oman oppimisenkin takia treenaan/kisaan toisenkin koiran kanssa, joten sovittiin, että treenailen Taiton kanssa Jipin treenien rinnalla. Tarkoituksena oli myös sitten kisata Taiton kanssa samalla kuin kisaisin Jipin kanssa - maksi3-luokkalaisia kun ovat molemmat. Noh, toisin nyt kävi, koska Jippi jäikin saikulle ja siitä lähtien Taito tosiaan onkin käynyt Jipin treenipaikoilla ohjatuissa treeneissä (joka toinen viikko Saijan treenit ja joka toinen viikko Maiju Korhosen treenit). Viime sunnuntaina oli minun ja Taiton ekat yhteiset kisat ja tulosrivi oli nousujohteinen: HYL (ohjaaja unohti radan ja mahtui sinne pari muutakin muuttujaa...), 10 (huolimaton ohjaus muurille, mistä kielto ja okseririma) ja hyppyradalta nolla ja 4.sija! Ei hassumin, kun tosiaan takana oli kolmet ohjatut treenit yhdessä ja tosiaan ekat kisat.

Saikkulaisten tilannepäivitystä

Jipin tassua on nyt pesty kaksi kertaa päivässä, pidetty kuivana ja suojattu. Ja siitäkin huolimatta se pääsi tulehtumaan. Onneksi antibiootit aloitettiin heti tulehduksen merkkien alkaessa, joten ei päässyt vielä pahasti tulehdus päälle, mutta kuitenkin sen verran, että onhan se tassu ollut kipeä ja paraneminen toki otti pari päivää takapakkia. Eilen illalla siis tosiaan aloitettiin antibiootit ja josko se nyt tästä vähitellen alkaisi paranemaan! Tassu on tosiaan ollut hoitotoimenpiteitä (lähinnä pestessä) tehdessä kipeän oloinen, mutta Jippi antaa hirmu kiltisti silti hoitaa ja muutoin jalka ei näytä sitä enää juurikaan vaivaavan. Hienoa siis, ettei ole tassu koko ajan kipeänä :)

Hugolla tosiaan nyt käynnissä sekä tulehduskipulääkkeet että hermokipulääkkeet. Ja nyt onkin sitten jo useamman päivän ollut taas niin leppoisaa, kun kaikki pienetkin Jipin kyttäämiset, murahtelut, hampaiden vilauttelut ja ärtyneisyydet on jääneet Hugolta pois ja se on täysin normalisoitunut. Ei siis tarvitse enää kulkea silmät selässä ja vahdata, että eihän se kohtele Jippiä kaltoin. Leikkiäkin olisivat ulkona halunneet, muttei vielä nyt sentään sellaista voi antaa tehdä, kun ovat kuitenkin molemmat nyt saikulla. Mutta tavallaan todella huojentavaa, että käytöshäiriöt loppuivat ihan yhtä nopeasti kuin alkoivatkin, mutta sitten toisaalta kyllähän se sitten myös tarkoittaa sitä, että niiden syynä oli jonkinlainen kipuilu. Ja se tietysti ei ole kiva tieto. Mutta seuraillaan tilannetta ja iloitaan nyt siitä, että tällä hetkellä Hugollakin on hyvä olla! Toivotaan, että näin jatkuukin :) 

Pieni alamäki ja sitten uuteen nousuun?

Jep jep. Molemmat koirat onkin sitten tällä hetkellä saikulla.

Hugo on nyt viikon ajan ollut ärtyneempi ja käyttäytynyt etenkin Jippiä kohtaan arvaamatomasti. Ei se kiinni käy, mutta ärinät on nyt ollut turhan herkässä. Tämä alkoi täysin yllättäen, eikä ole siis mitään ihmeellistä tapahtunut, mikä tämän selittäisi. Niinpä Hugolta kontrollikuvattiin selkä ja lonkat, joiden edellisistä kuvista on aikaa viitisen vuotta. Lonkkakuva oli vino (Hugo ei ihan ollut riittävästi rauhoitettu, jotta kuva onnistuisi kunnolla), joten tarkemmin vaikea arvioida, mutta eläinlääkärin sanoin vasemmassa lonkassa on löysyyttä ja reisiluun pää hieman epäsymmetrisen muotoinen. Selässä ei spondyloosia. Kuvissa fasettinivelistä osa näyttää toisia epäsymmetrisemmilta, mutta vaikea sanoa onko se selvä muutos (Vai kenties kuvan epätarkkuutta? Tämä siis omaa pohdintaa). Pieniä muutoksia siis, muttei mitään hurjan suurta ja vaikea sanoa johtuuko oireilu nyt noista vai ei. Joka tapauksessa käytös on yhtäkkisesti muuttunut, joten nyt kokeillaan kipulääkkeillä, että katoaako oireet. Jos katoaa, niin osoittaa oireilun johtuvan kivusta. Hugo on valtaosan ajasta ihan normaali ja hyvän tuulinen ja äksyilyt tulee aika yllättäen. Voisin siis kuvitella, että mahdollinen kipu ei ole jatkuvaa, vaan kenties vihlaisee aina välillä. Noi isommat äksyilyt on olleet aina iltalenkin jälkeen, kun on hetken ollut levossa eli sikäli täsmäisi nivelrikkokipuiluun. Mutta vaikea sanoa. Täytyy seurailla, miten tilanne kääntyy nyt, kun on kipulääkkeet käytössä.

Ja sitten, koska Hugolla on kipulääkitys, niin tokihan Jippikin tahtoo kans :D Eli se siis oli jossain (todennäköisesti tiistain agility-treeneissä) katkaissut vasemman takajalan uloimman kyntensä. Ei irtipoikki, mutta halki se oli melkein koko kynnen halkaisijalta, joten ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin kynnen poistaminen. Nyt on tassu paketissa ja silläkin sitten saikkua. Nyt vain pidetään huolta, ettei pääse nuolemaan kynttä, vaan uusi kynsi kasvaa mahdollisimman ongelmitta takaisin! Täytyy noita kynsiä nyt muutenkin seurailla, koska ne on tässä viime kuukausina muuttuneet huonokuntoisiksi. Jipillä ei ole koskaan ollut kynsien kanssa ongelmaa, mutta tuossa pari kk sitten ekaa kertaa havaitsin, että kynsissä oli hassua liuskoittumista. Ja sitten seuraavan kynsienleikkuun yhteydessä oli jo selvästi tullut lohkeamia, vaikkakaan ei mitään sellaista, joka olisi vaatinut sen suurempaa hoitoa. Varmaan kuitenkin tuollainen lohkeama on tehnyt kynnen alttiimmaksi katkeamiselle... Aloin pohtia, että tuo kynsien kunnon heikentyminen ajoittuu aika sopivasti siihen, kun vaihdoin nappularuoasta 50/50-ruokintaan sterkan jälkeen. Tämä tapahtui siis joskus syyskuun paikkeilla ja kynsioireiluja havaitsin joskus marras-joulukuun vaihteessa. Olisikohan siis jokin ravintoaine jäänyt liian vähäiselle saannille tuon ruokintamuutoksen takia? Sinkkiä ja biotiinia kyllä syötän erikseen purkista, mutta onhan siellä muitakin ravintoaineita, jotka noihin kynsiin vaikuttaa (D, Ca...). Vaihdoin nyt reilu viikko sitten koira takaisin pelkälle nappuruoalle ja seuraillaan, josko kynnet taas tulisi kuntoon! Ja samalla sitten kasvatellaan tuota yhtä uupuvaa kynttä.

Toisaalta ehkä tauko tulee nyt hyvään kohtaan, kun onhan Jipillä ollut taas sterkkatauon jälkeen aika aktiivista treeniä. Ja onneksi kynsi varmaan pian kasvaa sen verran, että pystyy kuitenkin jo jotain puuhastella, vaikkei se agilitya hetkeen toki kestäkään. Juuri oli agi alkanut kulkemaan kivasti, mutta ei se mihinkään katoa - jatketaan siitä sitten saikun jälkeen :)

Ai niin ja melkein unohdin - tulihan Hugolle sitten vielä silmätulehduskin ja luomet selvästi on tosi kutisevat. Noh, siihenkin lääkkeet nyt kourassa, joten eiköhän tämä tästä! Kaikki muu siis paranee ajan kanssa, mutta toki tuo Hugon kipuoireilu hieman mietityttää. On mahdollista, että sillä on jossain kipuja, jotka aiheuttaa tuota käytöstä... tai sitten ei. Kuka tietää... Kipuihin pitäisi kipulääkkeen auttaa, mutta toki kipulääke on vain tilapäinen helpotus eli pitäisihän sitä sitten hoitaa syytä, eikä oiretta, mikä on vaikeaa, kun syy ei ole tiedossa. Mutta tässä nyt viikon ajan tätä asiaa jotakuinkin yötä päivää märehdittyäni on pakko todeta, ettei auta kuin odottaa ja katsoa.

Niin tärkeä onnistuminen

Agikisat 14.1.2018

Jippi kisaili viikko sitten JAU-areenalla kolmen radan verran.ja taas oli oikeasti hyvä fiilis kaikilla radoilla. Jippi on ollut nyt hurjan kuuliainen eli tekee just niin kuin käsketään, mutta sopivassa tasapainossa irtoamisen kanssa eli ei ole ns. kädessä kiinnikään.

Ekalta radalta tuli HYL ja sieltä löytyi pari kohtaa, jossa itse mokasin ja näkyi heti koiran päätymisenä väärään paikkaan.

Plussat:
+Keppien jälkeinen kohta.
+Hyvin uskallettu takaakierto-valssi tuolla ihan takakulmassa (ennen kuin Jippi hukkui selän taakse ja päätyi väärälle hypylle). Nuo ohjaukset on niitä, joissa vielä tosi herkästi jään märehtimään sinne takaakierto-ohjaukseen ja valssilla sitten putoaa rima, koska olen edessä tai ohjaus on myöhässä ja siten epäselvä. Nyt lähdin rohkeasti takaakierrosta siihen valssiin ja rima pysyi! Tästä innostuneena sitten unohdin katsoa koiraa ja se löysikin sitten suoraan edessään olevan hypyn, kun ei kerran ohjaaja kertonut minne muuallekaan mennä...

Kehityskohteet:
-Katse koirassa (näe ne lasketumiset!)

 Tokalla radalla tehtiinkin sitten nollarata. Oli parissa kohtaa hieman taistelun makua eli ei kaikista siistein nolla ja aikaa olisi saanut napsittua pois, jos ohjaukset olisi ollut ajoissa ja koira olisi kääntynyt optimaalisia linjoja pitkin (nyt kaarratti vähän siellä sun täällä). Mutta olin tähän rataan kuitenkin ihan hirmu tyytyväinen siksi, että pystyin taistelemaan loppuun, vaikka välillä pakka vähän meinasi hajoilla. Ennen olisin ollut luovutusfiiliksellä kesken radan, kun tuntui vähän tökkivältä meno, mutta nyt sain kuitenkin tsempattua loppuun. Sijoitus oli tällä radalla 3., ja vika SERT-A jäi kiinni siitä, että koirakoita oli radalla 25, kun serti siirtyy kolmoselle vain, jos kisaajia on vähintään 30 :) Aika pienestä jäi kiinni, mutta ei sillä oikeasti ole kiire! Nyt on tärkeintä hioa yhteistyötä kuntoon (ja tässä ollaan oikeasti menty eteenpäin!) ja saada varmuutta tekemiseen.

Plussat:
+Alun pituudelta käännös. Tiukat käännökset pituudella oli aiemmin meille haastavia eli vika palikka herkästi kaatui, mutta näihin on saatu varmuutta ja hienosti suoriutui Jippi tässäkin! Vähän meinasi valua seuraavalle hypylle tullessa kaarros, mutta maltoin ohjata päällejuoksun rauhassa.
+Uskalsin kokeilla radalla tuplasylkkäriä, vaikkei olla tehty sitä treeneissä kuin ehkä kaksi kertaa.
+Keppien jälkeinen takaakierto-vastis käänsi hyvin ja Jippi kokosi ja hyppäsi hypyn hienosti.

Kehityskohteet:
-Vaikka se keppien jälkeinen hyppy olikin tuolla plussalistalla, niin miinusta tästä itselleni siksi, että jänistin tuossa kohdassa takaakierto-valssin kanssa :D Tiesin, että se on meille rimaherkkä ohjaus, joten jätin sen tekemättä ja valitsin kökömmän vaihtoehdon. Tai eihän tuo takaakierto-vastis tuossa ollut vielä huono, mutta seuraavalle hypylle oma rytmi takaaleikkauksen kanssa on pielessä eli info leikkaamisesta tulee koiralle liian myöhään ja hyppää pitkäksi.

Vikaan agirataan olin hirmu tyytyväinen, vaikka tuloksena olikin 10 rv.

Plussat:
+Olin hirmu tyytyväinen pätkään hypyltä neljä muurille! Rohkenin tehdä takaakierto-päällejuoksun, vaikka tutustumisessa tämän kanssa emmin. Vähän ehkä meinaan olla myöhässä päällejuoksussa, mutten pahasti. Jippi kääntyi hienosti hypyltä 7 muurille ihan vain rytmitysellä ja pienellä haltuunotolla, vaikka putki todellakin oli tyrkyllä! Super!

Kehityskohteet:
-Kepeille itsenäisyyttä. Tässä kylläkin keppivirhe meni ohjaajan piikkiin, koska lähden leikkaamaan jo ennen kuin koira on taipunut kakkosväliin. Eli ohjaajalle malttia kepeille, mutta samalla myös vahvistetaan Jipin keppialoituksia, sillä niissä on tullut virheitä nyt jonkin verran. Hyvin malttoi kuitenkin pujotella loppuun asti!
-Ohjaajalle noottia siitä, että sanoi melkoisen painokkaasti "tässä" juuri, kun Jippi valmistautui puomin jälkeisen hyppyyn. Näkee hyvin, miten voimakkaasti Jippi lähtee siihen käskyyn reagoimaan ja jarraa toden teolla ennen hyppyä yrittäen todennäköisesti jopa tulla hypyltä pois. Tiputti riman todennäköisesti ihan siitä syystä, etten antanut riittävää rauhaa. Pitäähän toki koiran kestää häiriötä hypyillä, mutta tuo "tässä" on kyllä sellainen, mitä mun pitäsisi muistaa välttää kohdissa, joissa en oikeasti halua koiran tulevan just sillä sekunnilla ohjaajan luokse. 

Tokokokeet 21.1.2018 

Tänään oli aika jännä päivä. Tai oikeasti en tajua, miten mua ei jännittänyt kuitenkaan tämän enempää, kun tähän päivään kuitenkin kohdistui aika paljon odotuksia.... Jipillähän VOI-kokeet on kaikki menneet enemmän tai vähemmän penkin alle ja ongelmana on ollut lähinnä se, että Jippi on ajautunut koekehässä omaan kuplaansa, enkä ole sitä sieltä oikein saanut pois. Eli se ei ole ollut oma innokas itsensä, vaan vähän stressaantuneen oloinen ja selvästi vaisu, jolloin toki tekeminenkin on ollut puolittaista. Esim. kolmannessa VOI-kokeessahan seuraaminen sujui valtaosin ilman kontaktia...

Edellinen VOI-koe käytiin kesäkuussa ja silloin päätin, että jäädään kokeista tauolle ja keskitytään vain siihen fiilikseen. Ja sitä ollaankin nyt työstetty yli puoli vuotta ja nyt kun otettiin taas tauon jälkeen nokka kohti koetta, niin tuntui kieltämättä siltä, että kyseessä olisi ikään kuin tulikoe. Että nyt sitä nähtäisiin, onko treeneistä ollut hyötyä vai pitääkö vain todeta, että meillä on käsissä ongelma, jota en oikeasti osaa ratkaista. Tilannetta ei helpottanut se, että viikko sitten meidän ruutu hajosi :D Sillä on tapana hajota aina ennen koetta, mutta yleensä sentään vähintään kaksi viikkoa aiemmin, joten ollaan ehditty se myös korjaamaan. Jipillä tuli siis viikko sitten treeneissä taas esiin vanha ongelma eli epävarmuus siten, ettei etene ruutuun asti. En oikein tiedä, mistä tämä aina kumpuaa ja varsinkin nyt, kun takana oli oikeasti useampi kuukausi tosi onnistuneita ruututreenejä. Ruutuongelmat esiintyy monesti I-HAH:n hallilla eli en tiedä voiko vaikuttaa se, että siellä kaikuu voimakkaasti? Ei Jippi näytä mitenkään siltä, että kuulostelisi tai olisi jotenkin hämmentyneen oloinen, mutta joku siellä epäonnistumiseen on syynä. Kahdet peräkkäiset ruututreenit tehtiin la ja ma siellä hallilla ja molemmilla kerroilla tuli epäonnistumisia. Maanantain omatoimitreeneissä en saanut oikein edes korjattua tilannetta, vaan marssin sitten tiistaina ulkokentälle tekemään muutamat ruudut. Siellä ei ongelmaa. Eilen tein vielä yhdet ruututreenit ulkokentällä, eikä ongelmaa. Eli en tiedä onko tässä kyse tosta kaikumisesta vai ahdistaako seinien läheisyys. Yksi ongelma voi olla myös se, että lähaikoina ollaan ruutua tehty lähinnä Ojangossa kimppavuorolla ja ollaan mahduttu lähettämään ruutuun vain esim. 10 tai 15 metrin päästä. Eli pitäisi ehkä päästä tekemään tarpeeksi myös ylipitkiä matkoja, ettei Jippi laske etäisyyttä ja siksi stoppaa ennen etureunaa... Tätähän se teki silloin, kun siirryttiin AVO:sta VOI:hin.

Tänään siis tosiaan sitten kuitenkin kaikesta huolimatta suunnattiin NoDo:n tokokokeisiin ja ihmetyksekseni jännitys ei ollut ihan mahdoton enää koepaikalla, vaikka ajomatkalla meinasi kyllä alkaa kaduttaa :D Oloa helpotti, kun näin, että Jippi oli hallissa tosi hyvällä fiiliksellä ja teki töitä odotusajalla innokkaasti. Tuomarina piti olla Mari Väänänen, mutta pari päivää ennen koetta tuli tieto tuomarivaihdoksesta ja tuomarina olikin Harri Laisi. Eipä siinä mitään, Laisilla ei oltukaan Jipin kanssa aiemmin käyty. Homma alkoi paikkiksella, jossa Jippi oli kolmesta koirasta keskimmäisenä. Tein kehään mennessä nenäkosketuksen ja Jippi tuli riviin hyvällä fiiliksellä. Meinasi ahdistaa, kun sivulla odotellessa Jippi ei millään pitänyt katsekontaktia, vaan tiiraili tuomaria ja liikkuria uteliaan näköisenä. Otti kuitenkin oman käskyn hyvin vastaan eli maahanmenossa ei ongelmaa. Oli kuulemma (tuomarin ja kehän laidalla olleen kaverin mukaan) ollut paikkiksen ajan rauhallinen, mutta valpas. Viereen palatessa piti hyvin kontaktin ja istumaannousu oli reipas. Paikkiksesta siis 10. Kehästä poistuttiin seuraamalla lelupalkalle ja perusasennosta vapautus lelulle. Hyvin toimi!

Yksilökehään oltiin vuorossa tokana, joten ei onneksi tullut liikaa odottelua. Kaikki liikkeet tehtiin putkeen. Jätin hyvissä ajoin lelun meidän treenikassin viereen maahan niin, että Jippikin näki sen jätön. Vuoroa odoteltiin niin, että Jippi sai olla käy siihen -käskyllä makoilemassa ja laitoin vielä eteen namikasan, josta annoin välillä nameja. Oli nimittäin typy vähän komentelevaisella tuulella, enkä halunnut yhtään lietsoa äänenkäyttöä...Yksilöliikkeiden pisteet selityksineen alla suoritusjärjestyksessä.

Ohjattu nouto: 9. Meille arpoutui vasen kapula. Seuraaminen ihan jees, vaikkakin täyskäännöksessä olisi voinut olla ihan vähän paremmin mukana. Hyvä stoppi. Hyvin lähti kapulalle ja nosto ihan jees. Alkumatkan palautus oli tosi jees, mutta lähestyessä alkoi pyöritellä kapulaa. Suu rauhoittui sivulla (vaikka yleensähän pyörittely alkaa vasta siinä), mutta tosiaan hetken ajan se palautus oli sen verran rumaa, että pistemenetys siitä.
Luoksetulo ja pysäytys seisomaan: 9,5. Hieno!! Ekalla käskyllä maahan, jätössä jäi ilman haukottelua/mutinaa, joita joskus treeneissä on ilmaantunut. Lähti kovalla vauhdilla, mutta stoppi silti toimi ihan älyttömän hyvin. Ei ennakoinut käskyjä liikkurin käskytyksistä, vaan malttoi odottaa multa käskyt. Olin ihan hurjan tyytyväinen tähän kokonaisuuteen!
Ällä eli jäävät istu-maahan: 7. Jippi lähti aktiivisesti mukaan seuruuseen, mutta jäi seisomaan "istu"-käskyllä. Tämä oli vähän outo moka, sillä Jippi kyllä näytti keskittyvän käskyyn hyvin, eikä tätä mokaa ole pitkään aikaan treeneissä esiintynyt. Lisää siis vain erottelutreenejä ja yllätyksellisyyttä asentoihin. Loppuosa oli hyvä eli maahanmeno toimi, eikä ennakoinut seuruuseen tuloa.
Ruutu: 6. Tämä vähän kieltämättä jännitti, kun treenit oli menneet miten oli ja toisekseen hallissa kaikui (ja vähän kaiveili takaraivossa se, että jos se ruudun toimimattomuus meidän kotihallilla johtuu juuri kaikumisesta) ja ruutu suoritettiin lähelle takaseinää. Näin jo lähetyksessä, että ei tule onnaamaan. Jippi lähti selvästi normaalia hitaammalla laukalla ja ennen ruutua kurvasikin vasemmalle, vaikka varmasti oli bongannut ruudun. Se pysähtyi ruudun ulkopuolelle ja jouduin käyttää kaksi korjauskäskyä ennen kuin sain sen ruutuun (ja silloinkin oli tosi hilkulla). Maahanmeno ruudussa hieno ja kävelyt ja seuruu hyvä.
Seuraaminen: 8,5. Ehti käväistä mielessä, että kuinkahan seuruun kanssa käy, kun alla kaksi liikettä, joissa oli stiplattu osittain. Olin onneksi saanut Jipin kyllä vastaamaan hyvin sosiaaliseen palkkaan liikkeiden välissä ja onneksi se lähtikin seuruuseen tosi hyvällä fiiliksellä. Pientä vinouttahan sillä on nyt ollut seuruussa, mutta siltikin oli tasainen suoritus ja kontakti pysyi ihan valehtelematta aikamoisen herpaantumatta!! Peruutukset oli haastavat, koska ensin oli kaksi askelta taakse, josta Jippi vielä selviytyi aika hyvin, ja sen jälkeen heti perään lähdettiin pidempään peruutukseen, jonka alussa Jippi totesi, että ei ole tottakaan ja päästi pienen mutinan. Se lähti tähän tokaan peruutukseen vähän laiskasti eli hieman aukesi, mutta paransi loppua kohden. Mutta muuten tosiaan olin hurjan tyytyväinen seuraamiseen :)
Hyppynouto: 9,5. Ote oli asteen löysä (kuten aina), mutta muuten oikein kelpo nouto! Jee, selvittiin Jipin inhokista!!
Kauko-ohjaus (i--s-m-s-i-m): 8,5. Tarvitse alussa tuplakäskyn maahanmenoon, mikä oli tylsä, koska itse kaukot oli oikeasti tosi hienot! Pakko sanoa, että noin hienoa seiso-istu -vaihtoa ei ole saatu tehtyä edes treeneissä :D
Tunnistusnouto: 9. Kuusi kapulaa rivissä ja Jippi lähti heti ihan vasempaan reunaan. Haisteli reunimmaisen ja nosti salamana tokan vasemmalta ilman, että sen ihmeemmin sitä haisteli saati sitten tarkisti yhtään ylimääräistä kapulaa. Itseä epäilytti kovasti palautuksen aikana, että olikohan kapula se oma. Mutta oli se ja oikein siis hienoa työtä teki kapuloilla, kun ei varmistellut lainkaan, vaan oli heti varma löydöstään! Super. Palautusote sen sijaan ruma, mutta taas leuat rauhoittui heti, kun tuli perusasentoon.
Kokonaisvaikutus: 10. Tuomarin sanoin koira oli koko kehän läpi läsnä.Yhteistyö pelitti ja koira teki innokkaasti töitä.

Lopputulos parista selkeästä stiplusta huolimatta 274 pistettä eli ihan hyvä VOI1-tulos! Kehästä ulos tulin niin hurjan onnellisena. Taas mentiin seuraten palkan viereen ja Jippi sai kunnon leluriekut palkinnoksi :) Se teki ihan hurjan hienoa työtä tänään kehässä! Kehän ainoa äännähdys oli se peruutuksen pieni rutina, mutta se Jipille sallittakoon, kun oli vaikea kuvio (eipä olla tuollaista tuplaperuutusta treenattukaan ikinä eli pitää ottaa ehdottomasit työn alle!). Jokaisessa liikkeenvälissä vastasi sosiaaliseen palkkaan hyvin ja ihan oikeasti oli tosi hyvällä fiiliksellä läpi kehän. Super! Tämä oli niin tärkeä onnistuminen meille, sillä tuli todistettua, että sen kehäahdistumisen takana olikin ehkäpä vääränlainen treeni ja vielä liian keskeneräiset liikkeet. Nyt saatiin myös hyvää treenilistaa eli jatketaan toki fiilikseen keskittymistä, mutta hiottavaksi otetaan myös etenkin noutojen palautukset (oli tänään treenejäkin rumemmat!) ja se ruutu! Seuraavaan kokeeseen ei kiirehditä, sillä nyt tärkeintä oli vain saada tsekattua, että missä mennään. Ja olin tosiaan kyllä tänään Jippiin niin hurjan tyytyväinen, että hyvä, ettei kehän jälkeen itku tullut :D

Agikisaamassa

Olin lauantaina 6.1. Janita Leinosen mentaalivalmennuksen luennolla. Paljon ehti käydä läpi asiaa seitsemän tunnin luentopäivän aikana ja pakko sanoa, että olipahan hyvä luento! Käytiin asioita läpi teoriassa, mutta myös käytännön harjoitusten kautta. Luennon asiat kyllä kolahti sen verran, että jäin pyörittelemään niitä tehokkaasti kotimatkan ajaksi (oli pari I-HAHlaista matkaseurana, joten paluumatka meni luennon asioista jutellessa) ja vielä paljon sen jälkeenkin. Sunnuntaina olin kisaamassa ja tuntui kyllä ihan oikeasti erilaiselta kisata. Eihän toki omia ajatuksia ja toimintatapoja käännetä yhdessä yössä, vaan noiden asioiden sisäistäminen ja oppiminen vie aikaa ja vaatii niiden tietoista treenaamista. Mutta jo nyt luennolla mainitut asiat olivat takaraivossa ja oikeasti huomasin, että asenne oli kisatessa erilainen. Yksi päällimmäisenä luennolla mieleen painunut lause oli "Ole koirasi arvoinen ohjaaja" ja tuolla motolla sunnuntaina meninkin kisaradoille. Ja oli ihan huisin hauskaa kisata miettimättä tulosta ,vaan vain tekemällä parhaansa koiran kanssa. Tällä kertaa se ei nolliin riittänyt, mutta mitä sitten? Me tehtiin kuitenkin neljä hyvää rataa, joilla kaikilla tehtiin yhteistyötä ja molemmilla oli oikeasti kivaa! Lopputuloksena siis kaksi vitosen rataa ja kaksi HYL-rataa, mutta niilläkin hylkäys vain jostain yksittäisestä jutusta ja muilta osin nuokin radat sujuvia.

Eka rata oli agilityrata, jolla siis tuli A:lta kontaktivirhe, mutta muuten virheetöntä menoa, joskin keinu oli kyllä hilkulla, sillä keinulta poistuttiin jyrkästi vinoon ja Jippi poikitti aika huolella alastulolla. Mutta paljon mahtui matkaan hyvää!
Plussat:
+Jippi tuli sokkariin, vaikka edessä oli ansaputki, jolta siis käänsin pois sokkarilla.
+Hyvä keppihaku, vaikka molemmin puolin oli aika lähellä ansahypyt. Annoin hakea itsenäisesti ja hyvin löytyi!
+Tiukka takaaleikkaus (lähes tulkoon viski) toimi hienosti eli lukitsi esteen kaukaa ja pääsin leikkaamaan ongelmitta. Tosin nämä onkin Jipillä yleensäkin vahvuuksia.
+U-putken edessä olevalle hypylle vastakäännöksellä linjaus onnistui niin, ettei ansaputki käynyt Jipusella mielessäkään, vaan hyvin ohitti putken ja suuntasi hypyltä puomille.
Kehityskohteet:
-A:lta kontaktivirhe. En itse nähnyt suoritusta kuin sivusilmällä, mutta mielestäni Jippi ei tullut A:ta kovin rennosti. A oli uusi, eikä tuon merkkistä olla missään aiemmin tehty eli voi olla, että tuntui hieman erilaiseta Jipinkin tassuihin? Mutta voi olla, ettei vain malttanut venyttää laukkoja tarpeeksi, koska A:n edessä oli putki, joka kovasti toki kutsui :D Täytyy nyt vahvistaa A:n rentoutta taas välillä radan keskellä palkkaamalla maahan jätetyllä lelupalkalla.
 -Keinun itsenäinen suorittaminen ei toiminut. Tein keinun jälkeen valssin niin, että jäin keinun sivulle ja valssi kääntyi siis hieman tiukemmin kuin 90 astetta keinulta. Jippi ei noissa oikein malta mennä kunnolla loppuun, vaan pysähtyi turhan ajoissa keinulla ja kääntyi vinoon 2on2offiin niin, että se oli siinä ja siinä, että osuiko mikään tassuista kontaktipinnalle. Virhettä ei tullut, mutta tuota täytyy kyllä treenata. Se on aina ollut Jipille haastava, eikä sitä oikeasti ole tullut treenattua, joten ei ihmekään, ettei kisoissakaan toimi :)

Tokana ratana hyppyrata, joka oli valtaosin tosi sujuva, mutta mahtui sinne pari ylimääräistä putkea ;) Ensimmäinen näistä oli sellainen, etten edelleenkään tiedä, miten ja miksi Jippi sinne putkeen meni, mutta toinen meni kyllä ihan täysin mun piikkiin. Eka oli siis sellainen, että lähdössä asetuin rintamasuunta kohti kakkoshyppyä ja takanani oli jossain ehkäpä kuuden metrin päässä viistossa putkensuu. Jippi lähti ykköshypyltä kohti kakkosta, mutta juuri, kun lähdin liikkeelle (siis poispäin siitä takanani olevasta putkensuusta), Jippi vaihtoikin kurssia ja ampaisi putkeen. En tiedä olisiko minulla tullut siinä minimaalinen peruuttava askel, kun varmistin, että Jippi tulee kakkoshypyn oikealta puolelta ja Jippi olisi tämän tulkinnut putkeen ohjaukseksi? En tiedä, koska en kyllä oikeasti tiedostanut tällaista tehneeni :D Niin harmi, ettei tämä rata tullut videolle! Mutta toinen ylimääräinen putki johtui ihan puhtaasti siitä, että tein sokkarin kohtaan, jossa piti kääntää Jippi muurilta hypylle. Muurille tultiin suorasta putkesta eli vauhti oli kova ja muurin takana oli putki niin, että se oli eka mitä koira näki muurilta. Sokkari oli hieman myöhässä, joten ei toivoakaan, että Jippi olisi luopunut putkesta, jonka se oli jo ehtinyt lukita. Olisi pitänyt tehdä tähän valssi.
 Plussat:
+Liikkuva pakkovalssi onnistui aika kivasti. Pakkovalssit yleisesti ottaen on olleet haastavia meille, mutta tässä toimi!
+Pakkovalssi-sokkari toimi! Pituus syötti hypyn taakse eli ei täytynyt ohjata takaakiertoon, joten uskalsin edetä rohkeasti päällejuoksuun, eikä näin ollen riman kanssa mitään ongelmaa. Tämän saman kun saa vielä siirrettyä myös niihin päällejuoksu-sokkareihin, joissa takaakiertoon täytyy koira törkätä. Niissä jään herkästi jumiin siihen takaakiertoon...
+Lennosta onnistui vaihtaa suunnitelmaa valssista takaaleikkaukseen, kun huomasin, etten millään ehdi. Joskus taannoin ei suunnitelman muuttaminen kesken radan olisi millään onnistunut, mutta nykyään siitä on tullut jo helpompaa.
+Okserin kanssa ei ongemia, vaikka oli hajoava takarima eli rimat oli eriväriset.
Kehityskohteet:
-Itselle parempi käsitys siitä, mitä koira näkee radalla niin, että osaa suhteuttaa ohjauksensa siihen. Toka putkeen sujahtaminen olisi ollut helposti estettävissä, jos olisin tajunnut rataantutustumisessa bongata, että tuo ansaputki oli täsmälleeen siinä suunnassa, mihin koira muurilta laskeutui, jos ei koiran linja saanut korjattua muurilla. Myöhässä tehnyt sokkari ei tätä tehnyt, joten ei toivoakaan ohittaa putki :)

Kolmas rata oli taas agirata ja tuloksena HYL. Rata oli kaikkiaan tosi sujuva, ainoastaan oman nopeuden yliarviointi kostautui :D Takaaleikkasin A:lle ja olisi pitänyt juosta seuraavalle hypylle ohjaamaan takaakierto-sokkariin, mutta ehdin just ja just törkätä rumasti takaakiertoon, mutta se sokkari jäi vain haaveeksi. Tässä tippui rima (eli juuri niin kuin Vapun hyppisykäsirllä todettiin, että rima putoaa, jos en ole ajoissa vaihtamassa puolta ja koira ei osaa tehdä laukanvaihtoja ajoissa) ja seuraavan hypyn Jippi hyppäsi väärään suuntaan, kun en ehtinyt ohjaamaan. Lisäksi radan alussa jänistin kohdassa, jossa valtaosa teki takaakierto-valssin, jolla käännettiin koira 180 astetta kohti putkea. Minä valitsin tämän sijaan takaakierto-vastiksen ja takaaleikkasin putkeen, koska tiesin, että tässä rima pysyy varmemmin. Nämä treeniin, jottei tarvi jänistää!
Plussat:
+Puomi!
+Tiukka takaaleikkaus puomin jälkeen kääntäen 180 astetta toimi hyvin.
+Kepeillemeno oli hyvä etäältä kepeistä tehdyllä sylkkärillä.
+Olin rohkea ja tein takaakierto-sokkarin ja se onnistui!!
+Ennen A:ta oleva hyppy vietti kohti putkea ja koira laskeutui herkästi putken linjalle. Sain käännettyä Jipin kuitenkin A:lle ihan oman liikkeen rytmityksellä ja suunnalla ilman, että se vilkuilikaan putkea.
Kehityskohteet:
-Luottoa takaakierto-ohjauksiin! Alun takaakierto-valssista jänistäminen hieman jäi itseä kaivelemaan :D
-Keinu! Keinu tehtiin "päin seinää" ja niin, että keinulta lähdettiin viistosti loppusuoralle. Jippi ei malttanut ensin mennä ihan loppuun asti, mutta pyysin korjaamaan ja hienosti käänsi itsensä sitten suoraan kontaktille, jonka jälkeen pääsi palkaksi kiihdyttelemään loppusuoralle ja kohti hihnapalkkaa :)
-Lähdössä lipsuin tällä radalla hieman kriteereistä - hyi minua! Käännyin kävelymatkalla katsomaan, että Jippi odotti nätisti lähdössä ja odottihan se. Tokan kerran käännyin vapauttaakseni Jipin ja nostin ohjauskäden ja avasin suun, jolloin Jippi jo lähti. Nyt itse havaitsin sen, että Jippi lähti jo ohjauskädestä ja suun avaamisesta ennen käskyä ja jatkoin silti, mutta joskus on käynyt niinkin, etten huomaa sitä, että Jippi todellisuudessa lähti just ennen vapautusta. Eli on tullut vahvistettua Jipille sitä ajatusta, että ohjaajan vartalon vinkeistä on ok lähteä ja tässä se nyt sitten näkyy. Täytyy hieman pohtia tätä, että kuinka iso ongelma tämä on, vai onko...? Ne kerrat, kun Jippi on lähtenyt ilman, että olen kääntynyt siihen päin ja aloittanut ohjausta, on selkeitä virheitä ja näistähän ollaan lähdettykin poikkeuksetta ulos radalta. Mutta tuo on niin häilyvä, etten ole varma saanko siihen niin selkeää kriteeriä, että pystyn siinä pysymään... Täytyy tosiaan pohtia tätä!

Vika rata oli hyppäri ja siinä harmillisesti toka rima alas, mutta muuten aika kiva rata. Tämä oli ainoa videolle tullut rata ja se tässä:

Blogit sulautettu yhteen

No niin. Vaikka pähkäilin ees-sun-taas, niin nyt on tosiaan kaikki Jipin treeniblogin puolelle rustatut postaukset siirretty tänne (otsikoissa lukee kaikissa, että siirretty Jipin päiviksestä) eli pääsen niitä halutessani selailemaan, kun siellä on paljon esim. läksyaiheita! Mutta tosiaan se erillinen treeniblogi tulee häviämään ja päivitykset ilmestyvät jatkossa vain tänne.

Valitettavasti noissa siirretyissä teksteissä muotoilut (fontit, rivinvaihdot jne) eivät oikein tahdo pysyä niissä, mihin niitä yritän nyt asettaa. Ehkäpä ongelman aiheuttaa copy-pasteemalla tehty lisäys ja sitten itsepäisesti ottaa jotkut muotoilut toisen blogin mukaan tms. Eli ei mahda mitään.. Täytyy ehkä yrittää vielä tuunata noita, mutta olkoon nyt noin, kun tärkeintä on, että tekstit on tallella ja pääsen läksyjä lukemaan. 

Tervetuloa vuosi 2018!

Niin se pyörähti vuosi 2018 käyntiin! Meillä tämä kävi rauhallisissa merkeissä, kuten aiempinakin vuosina. Käytiin kunnon metsälenkki jo päivällä, jottei tarvitse sitten illalla rakettien paukuttelun aikaan käydä isommin ulkona.

Illalla käytiin sitten ihan vain pikaisella "pissatuslenkillä" ja molemmat koirat onneksi suhtautuivat rauhassa raketteihin, kun katsottiin, ettei kuitenkaan ihan vieressä ammuskeltu. Taustalla kuulunut pauke ja välkkyminen ei Jippiä hetkauttanut lainkaan (se ei siis tehnyt minkäänlaista elettäkään noteeratakseen pauketta) ja Hugo vain pysähtyi välillä hieman kuuntelemaan, muttei sekään osoittanut pelon merkkejä. Muutoin vietettiinkin sitten eilinen ilta klo 18 alkaen ihan vain sisätioissa, eikä kumpikaan koirista sisällä reagoineet lainkaan paukkuihin. Ihan loistavaa!

Näin vaihtui meillä vuosi - kuva otettu 00.00 eli pahimman paukkeen aikaan.

Lauantaina Jippi kävi rally-tokokokeissa Hyvinkäällä ja sai AVO:n kolmannesta kokeesta 96 pistettä ja sen myötä RTK2-koularin. Sijoituksissa Jippi taisi olla 5/17, mutta sai myös tuomarinpalkinnon (TP). Tämän Jippi sai tuomarin sanoin siitä, että teki aika lailla täydellistä työtä ja kolme virhepistettä aiheutui siitä, että kontaktin ollessa tiivis, se ei ehtinyt huomata edessä olevaa tehtävää. Ja lisäksi tuomari mainitsi, että koirasta näkyi se, että teki halukkaasti tehtävät ja oli haukkana tottelemassa heti, kun sai käskyn :) Kyllä lämmitti mieltä nämä tuomarin sanat! Meillä tosiaan -3p tuli siitä, kun seurautin Jippiä tosi lähelle hyppyä ja kun siitä yritin sen lähettää hypylle, Jippi ei enää millään ehtinyt hakea esteelle, kun oli ollut niin tiiviissä kontaktissa, ettei oikeasti ollut huomannut, että lähestyimme hyppyä. Se meinasi raukka törmätä siivekkeeseen ja kielsi siis esteen, joten otettiin uusiksi. Tokalla kerralla suoriutui hyvin, mutta pitää muistaa jatkossa lähettää koira vähän kauempaa, että sillä on mahdollisuus ehtiä reagoida edessä olevaan esteeseen. Yksi virhepiste tuli kontrollivirheestä, kun Jippi kyltille tullessaan istui perusasentoon ja siinä hetkeksi unohtui katselemaan tuomaria :D Muuten Jippi oli todella hyvin kuulolla läpi radan ja teki hirmu innokkaasti töitä. Ja mikä parasta, täysin hiljaa, kun viime kisoissa meinasi into purkautua ihan vikoilla kylteillä pienenä ininänä. Tämän koularin jälkeen Jippi jää tauolle rally-tokon kisailusta. Rallya kisattiin kisatilanteiden treenaamiseksi ja hyvän fiiliksen saamiseksi kisakehiin ja siinä onnistuttiin! Nyt keskitytään siis taas tokoon ja mennään kokeilemaan, josko samaa fiilistä löytyisi tokokehäänkin :) Yhteen tokokokeeseen jo yritinkin ilmoittautua, muttei mahduttu mukaan. Eli täytyy nyt toivoa, että tässä alkuvuodesta löytyisi joku sopiva koe, johon mahduttaisiin... Kovin vähän niitä kokeita nyt tuntuu olevan tarjolla, kun astui lisenssipakko nyt tammikuun alusta voimaan myös TOKOssa ja järjestäjät varmaan pelkää tämän vaikuttavan radikaalisti osallistujamääriin.

Tänään käytiin vuoden ekoissa treeneissä molempien kanssa. Jipin kanssa tokoiltiin aamupäivällä ja illalla molemmat pääsi Nose Work -treeneihin hallille! Yksi tälle vuodelle asetettu tavoite oli aktivoitua Nose Workin kanssa ja hyvin aloitettiin tämän tavoitteen täyttäminen heti 1.1. ;)

Aamulla Jippi tokoili Kivikon kentällä ja seurana meillä oli Minttu ja Sikka. Tehtiin alkuun seuraamista ja pähkäiltiin Jipillä havaitsemaani ongelmaa eli sitä, että Jippi hakee kontaktia kasvoihini ja sen myötä valuu vähän jalkani eteen. Olen huomannut Jipin herkästi ihan aavistuksen painavan jalkaani, mutta olen kuvitellut sen olevan suora. Nyt peilin edessä seuruuteltuani pareissa treeneissä, on tullut havaittua, että jos nostan katseen ihan suoraan eteen, niin Jippi valuu sen verran eteen, että se pikkusen poikittaa. Ei järkyn pahasti, mutta kuitenkin niin, että haluan asialle ehdottomasti jotain tehdä. Nyt lähdettiin korjaamaan tätä ihan sillä, että palkkalelu siirtyi huppuun tai kauluksen sisään ja palkka lensi sitten ihan jo muutamasta suorasta askeleesta koiran vasemmalle puolelle. Eli tätä nyt täytyy alkaa tehokkasti ajaa sisään ja katsoa alkaisiko tämä tehota...

Jippi teki toisella treenipätkällään neljän liikkeen koemaisen kokonaisuuden. Liikkeinä ruutu, kaukot, ohjattu ja luoksari. Jätin Jipille etäpalkan kentän laidalle, josta Jippi sen saattoi "kehässä" ollessaankin nähdä. Tämähän sitten tuottikin asteen ongelmia alkuun, sillä kahdella ensimmäisellä ruutuun lähetyksellä Jippi kurvasi 90 astetta vasemmalle ja kohti lelua :D Näistä stoppasin sen menon ja vaadin paluun perusasentoon. Kahdella ekalla yrityksellä en viritellyt "missä ruutu"-hetsauksella, mutta kolmannella virittelin ja varmistin näin, että se vilkaisi ruutua ennen käskyn antamista. Tällä kertaa lähti hienosti ruutuun ja ruutu oli kokonaisuutena oikein hyvä. Upposi hyvin, reagoi stoppiin kivasti, pysyi höntyilemättä ruudusti ja tuli reippaasti seuruuseen. Hyvä Jippi! Tokana liikkeenä kaukot. Vaihdot oli tosi kivat kaikkiaan, mutta yhden stiplun teki, kun ennakoi. Seiso-istu -vaihdossa Jippi meni maahan ennen kuin ehdin edes sanoa käskyä. Tämä on ihan selvästi nyt taas sen peruja, että ollaan tehty paljon kaukojen hinkkaamisia kotona ja valitettavasti, kun niitä hinkataan, käyn itse tosi hätäseksi ja Jippi alkaa herkästi ennakoida. Eli pitäisi itse malttaa kaukoja hinkatessa aina vaihdella käskyjenantoväliä, kun itsellä käskyt tulee aina tasaisen kolmen sekunnin välein eli Jippi kyllä arpoo sitten jonkun asennon, jos ei käskyä kuulu :D Kokeenomaisessa setissä korjasin Jipin takaisin seisomaan ja sieltä istumaan. Muut vaihdot oikein jees. Ohjatussa suoritus oli aika kiva. Ihan pienesti suu oli levoton perusasentoon palatessa, mutta muuten kiva kokonaisuus. Luoksarissa jätön yhteydessä kuului haukotus ja pieni inahdus (voi hitsi näitä, kun tämä on ainoa, missä ääni on tosi herkässä!), mutta muuten oli kyllä super. Hieno stoppi! Tehtiin erikseen vielä koemaisen setin jälkeen parit kaukojen hinkkaamiset niin, että ensin tehtiin epäsäännöllisillä väleillä niitä vaihtoja eli liikkuri antoi käsimerkkejä ja käskytti, mutta minulta tuli käsky vain silloin tällöin. Hyvin Jippi skarppasi tässä. Näitä siis lisää! Tämän lisäksi tehtiin treeni, jossa Minttu houkutteli Jipin katsekontaktin itseensä (tämä ei valitettavasti ole Jipin tapauksessa kauhean vaikeaa....) ja annoin kaukojen käskyn aina sellaisella hetkellä, jolloin Jippi ei katsonut minuun. Se ei ole kokeissa kaukoissa stiplannut näissä, mutta perusasennoista maahan käskyttäessä tai maasta istumaan nostaessa tosi herkästi vaatii tuplakäskyn, jos Jippi herpaantuu tuijottamaan liikkuria. Toki ensisijaisesti pitäisi saada se kontakti niin varmaksi, ettei sitä liikkuria tuijotella, mutta kun se toistaiseksi ei sitä ole, niin koin parhaaksi treenata myös tota, että täytyy kuunnella käsky, vaikka päättäisikin tuijotella maisemia :D Ja hyvin Jippi näissäkin alkoi olla kuulolla eli otti käskyn vastaan, vaikka tuijotti Minttua.

Illalla oltiin tosiaan hallilla Nose Workia treenaamassa. Lähinnä tämä oli Hugon treeni, mutta Jippi pääsi tekemään parit laatikkoetsinnät. Jippi etsi ensin laatikoita. Ekalla toistolla todella hieno ja hillitty etsintä ja löytyi varmasti (eli ilmaisi heti oikean laatikon kohdalle tullessa). Tokalla kävi, kuten yleensäkin eli vauhti oli kasvanut ja samalla sähellys :D Jippi säntäsi täysillä sinne, missä edellisellä kerralla haju oli ollut, mutta hyvin jätti sen merkkaamatta, kun ei löytänytkään hajua. Etsi pari kertaa laatikot läpi käymättä kuitenkaan juuri sillä laatikolla, jossa haju oli. Lopulta ilmaisi oikean laatikon, mutta niin kovasta vauhdista, että maahanmeno valahti kahden laatikon puoliväliin. Vaadin tarkentamaan ja tarkensi oikeaan laatikkoon, joten palkat toki tuli tästäkin. Kolmannella toistolla taas vähän hallitumpi kokonaisuus ja hienosti löytyi. Jippi sai etsiä vapaana tänään, mutta pitäisi ehkä kokeilla hihnassa etsimistä, josko saisi vähän tota vauhtia rajoitettua...

Hugolla on laatikkoetsinnoissä tosiaan ollut haasteena se, että ekan toiston jälkeen alkaa oletella eli usein ilmaisee ekaksi vastaan tulleen laatikon tai sen, missä viimeksi oli haju ollut. Taas ensimmäinen toisto oli todella hieno ja varma. Tokalla kerralla juoksi sinne, missä haju oli ollut ja teki minimaalisen niiauksen, muttei mennyt maahan, kun huomasikin, ettei haisekaan. Se vilkaisi minua etsiäkseen apua, mutten antanut sille mitään signaaleja, vaan odotin vain, että se omatoimisesti jatkaa. Parilla laatikolla oli vähän epävarma eli taas vähän niiasi ja vilkaisi  minua, mutta kun taas vain odotin, niin jatkoi matkaa. Lopulta tullessaan oikealle laatikolle, teki varman ilmaisun, eikä siinä enää sitten kysellytkään apuja minulta. Eli tosiaan itse osaan kyllä lukea noi epävarmuudet vääriksi "ilmaisuiksi", mutta toki haluaisin, että Hugo oppisi luottamaan nenäänsä sen verran, ettei joutuisi arpomaan, vaan uskoisi, ettei ole oikea laatikko, jos nenä ei niin kerran sano :) Kolmas toisto oli hieno myös, joten jätettiin laatikkotreenit siihen. Hugo teki lopuksi vielä yhden sisäetsinnän eli laitoin hajun putkenpainoihin ja lähetin Hugon etsimään vapaana. Hienosti teki töitä ja löysi hajun ongelmitta. Hyvä poika!

Päivityslaiskuutta...eli tässä viiveellä koostetusti menneet parit viikot (Jipin päiviksestä siirretty teksti)

Kovasti olen miettinyt tätä treenipäivisblogin kohtaloa. Otin alusta alkaen tavaksi kirjata tänne erillisinä päivityksinä jokaiset treenit. Eikä sitten aikaakaan, kun se alkoi tuntua hiukan kuormittavalta eli tuli kirjoiteltua päivityksiä usein puolen yön aikaan, koska oli sellainen fiilis, että pakko oli saada teksti kirjoitettua ennen seuraavia treenejä, muttei aikaa oikein löytynyt päivityksille yhtä tiheään kuin treenejä sateli. Niinpä jo ajattelin, että jättäisin tämän blogin kokonaan ja vaihtaisin kirjoittelemaan peruskuulumisia taas tuonne Jellona & Vispilähäntä -blogin puolelle. Mutta nyt törmäsin toisaalla blogissa sellaiseen, että tyyliin jokaiselle viikolle oli oma päivityksensä ja sinne päivitykseen koosti sitten kaikkea viikon aikana olevaa. Ja tästä nyt innostuinkin kovasti!

Eli teen tänne jokaiselle viikolle oman postauksen (siis sitä mukaa kuin ne viikot vierii) ja päivitän sinne aina sitten joko koko viikon jutut kerrallaan tai sitten pitkin viikkoa täydennellen, jos aika riittää. Eli ei tarvi stressata siitä, että ehtiikö varmasti ajoissa ennen seuraavia treenejä päivittää edellisten asiat, vaan voi kirjoitella just siihen tahtiin kuin itselle parhaiten sopii :) Nyt koostan tämän vuoden vikojen parien viikkojen treenikuulumiset vielä tähän yhteen postaukseen ennen kuin ensi vuoden alusta aloitan tuon uuden päivitystavan.

Oltiin lauantaina 16.12.2017 JAU-areenalla kisailemassa espanjalaisen tuomarin Javier de Escaleran radoilla. Oli kivat kisat ja meillä oli Jipin kanssa oikeasti hurjan hauskaa, vaikkei taaskaan nollia tippunut. Jotenkin oli kiva huomata, että kisojen päätteeksi mulla oli sellainen olo, että oli ihan ok taas kerryttää HYL-tiliä (karttui sieltä joku vitostuloskin tosin). Kyllähän sitä taas aina kovin toiveikkaina niihin kisoihin lähtee ajatellen, että josko nyt vihdoin niitä nollia tulisi. Mutta kun ei tule niin ei tule. Useasti ne nollat on kiinni pienistä jutuista, mutta toisinaan sitten sinne mahtuu useampaakin hässäkkää. Mutta nämä molemmat mun täytyy vain hyväksyä tässä vaiheessa, kun en vain yksinkertaisesti osaa vielä(kään) tuota koiraa aina tulkita ja ohjata :) Jippi on mitä loistavin agikoira, mutta mulla on vain paljon opettelemista sen kanssa! Tässä eräs kouluttaja mainitsi hiljattain, että Jippi vaikuttaa olevan koira, joka kyllä haluaa hirveästi tehdä juuri niin kuin ohjaa, mutta haluaa tehdä tehtävät mahdollisimman nopeasti, joten se ei kauhean moneksi sadasosasekunniksi jää odottelemaan ohjeita, vaan tekee heti, kun se saa jonkinlaisen vinkin mun ohjauksesta siitä, että mihin pitäisi mennä. Ja monesti voi olla, etten ihan niin täydellinen ole ohjauksineni, että se ihan eka vinkki välttämättä ohjaa just sinne, minne todellisuudessa koiran haluaisin :D

Ekalla kisaradalla olin tyytyväinen etenkin lopun saksalaiseen, jonka tein rohkeasti. Olin päättänyt jo jänistää (kun näissä Jipillä rimat herkässä) ja tehdä päällejuoksulla sen toka vikan hypyn ja ohjata vikan hypyn toiselta puolelta, mutta kun sitten radalle mahtui yhtä sun toista pientä vikaa jo ennen tätä, niin rohkenin kokeilemaan saksalaista ja hyvin sujui! Tältä radalta kotiläksyksi tuli kepit. Jipillä on nyt ollut aika paljon aloitusvirheitä kisoissa kepeillä. Ei siis nyt varsinaisesti paljoa, mutta kuitenkin parit mokat mahtuu viimeisiin viikkoihin, mikä Jipin tapauksessa on epätyypillisen paljon. Ja nämä koskee nyt aina sellaisia lähestymisiä, joissa tullaan joko loivasti avokulmaan loivasta umpikulmaan eli Jippi herkästi hakee vasta tokaan väliin näissä, kuten tässä radallakin:
https://youtu.be/LD3i3FaE_s8

Toka hyppäri oli aika sujuvaa menoa. Oli parit vaikeat kohdat ja olinkin hurjan tyytyväinen siihen, että ehdin ohjauksiin kaikkialla suunnitelmien mukaan, vaikka aikamoista luukutustakin tuonne mahtui mukaan! Keppien jälkeinen elämä oli sellainen, että mietin, että pakko vain juosta mahdollisimman kovaa, jotta ehtisi riittävän pitkälle ennen kuin koira ampuu putkesta. Itselle tuli sen verran kiire, että seuraavan takaakierron ohjaus oli surkea (videolta tajusin, että multa puuttui kokonaan ohjaus koiran puoleisella jalalla eli ei ihme, ettei ollut koiralle selkeä), mutta tämä tuomari ei oikeasti juuri lainkaan tuominnut kieltoja, joten tuosta ei meillekään virhettä tullut :) Okserin jälkeen olin päättänyt ehtiä kahteen peräkkäiseen persjättöön, joten pakko oli luottaa koiraan ja lähetin sen okserille lähtien itse jo rohkeasti pinkomaan persjättöön. Jipille okserit ovat välillä tuottaneet ongelmia ja varsinkin, kun on tuollainen erivärinen takarima, joten olin nyt tosi tyytyväinen siihen, että rima pysyi :) Ja ehdin molempiin persjättöihin ongelmitta - JEE!! Persjättöjen jälkeiseltä putkelta seuraavalle hypylle ohjasin ihan vain vedolla, sillä Jipille tuollainen rintaman avaaminen ja käden laskeminen toimii aika kivasti noissa kertomaan sitä, että haluan sen hyppäävän hypyn ohjaajan puolelta. Valitettavasti tokavikalta hypyltä tuli rima alas, mutta muuten olin hurjan tyytyväinen rataan!

https://youtu.be/w2ExEs-R2k4

Kolmannen radan osalta video puhukoon puolestaan :D Seurakaverit hämmästelivät radan jälkeen sitä, kuinka viilipyttymäisen tyynesti reagoin varastukseen ja kävelin täysin hermostumatta ulos radalta. Ja noi lähdöt oikeasti on sellaiset, että olen onneksi saanut itselle niihin nyt muodostettua selkeät kriteerit, joita on helppo seurata. Joten tuossa tilanteessa oli päivän selvää, etten voi toimia muulla tavoin kuin ottamalla koiran hihnaan ja kävelemällä ulos. Eipä siinä siis sen kummempaa!

https://youtu.be/QbiM4WcB4bA

Seuraavalla radalla suurin onnistuminen olikin sitten se lähtö! Sain testattua heti karkaamisen perään, että miten lähtö toimii, kun menin lähdössä jo aika pitkälle eli koeteltiin todella koiran pysymistä. Ja hyvin pysyi, joten kyllä tuo karkailuun puuttuminen siis on meille se oikea tapa :) Radan lopussa oli kuvio, johon ei millään rataantutustumisessa löytynyt hyvää ratkaisua. Päätin tehdä päällejuoksun kolmanneksi vikalle hypylle ja tokavikalle tosi tiukan takaakiertoniiston. Moni kuitenkin onnistui tekemään kohdan edes about sujuvasti niin, että väänsivätkin ennen tokavikaa hyppyä valssin ja lähettivät koiran takaakiertoon hypyn vasemmalta puolelta (videolta katsottuna). Niinpä lennosta muutin suunnitelmat näin tutustumatta tähän versioon lainkaan. Eikä kannattanut, kuten videolta näkyy :D Valssi pyöri ympäri väärällä hypyllä, eikä siinä sitten ollut enää paljoa tehtävissä :P

https://youtu.be/aOgL59RpxAs

Treenien ollessa joulutauolla, ollaan nyt käyty treenailemassa kotiläksyjä. Tehtiin ensinnäkin häiriöesteistä luopumista eli putkiralleja, joissa pitää ihan aikuisten oikeasti odottaa ohjaajalta vinkkin siihen, että mihin putkeen saa mennä, eikä suuna päänä juosta putkesta putkeen. Tämä alkoi toimia tosi kivasti, mutta huomasin sitten seuraavissa treeneissä, että Jippi olikin sitten alkanut vältellä putkiansoja niinkin tehokkaasti, että oikein kurvasi pois edessä olevalta putkelta, kun yritin suullisin käskyin tehdä vierekkäin olevia putkia ja keppejä vuoron perään. Kepeille haki hienosti sanallisella vihjeellä, mutta putkeenpa en enää saanutkaan Jippiä millään :D Eli jonkinlainen kultainen keskitie on nyt meillä hakusessa!

Ollaan tehty Jipin kanssa nyt kotiläksyinä myös takaakiertoja. On tullut videoitua näitä paljon ja takaakierto-päällejuoksuissa tulee kyllä ihan törkeän paljon rimoja alas. Huomasin kuitenkin sen, että tämä aika vahvasti liittyy kyllä siihen, että mikä on minun sijainti esteeseen nähden. Eli kunhan luotan takaakiertoon lähetykseen ja uskallan edetä pois riittävän ajoissa, niin rimat pysyy. Tähän ongelmaan pureuduttiin sitten toissa päivänä Vapun hyppytekniikkayksärilläkin. Tehtiin näitä takaakiertoja ja Vappu heti parin toiston jälkeen totesi, että koska olen noissa myöhässä, Jippi saa ihan liian myöhään informaation siitä, että pitää hypätä ristiin ja laukka pitäisi vaihtaa. Se siis vaihtaa laukkaa tästä syystä usein riman päällä. Kun sitten tehtiin niin, että oikeasti lähetin ajoissa takaakiertoon ja etenin rohkeasti pois alta päällejuoksuun, niin Jippi vaihtoikin laukan jo siivekkeen takana ja hyppy oli rennompi. Eli tämä on nyt itselle ihan tosi iso opettelun paikka!!! Vieläkin Hugo-agista kummittelee se ajatus, että niihin takaakiertoihin pitää saattaa koira, mutta tästä mun on nyt vain päästävä eroon. Tästä syystä olenkin nyt alkanut vahvistaa takaakiertojen suullista käskyä ja treenata noita kauempaa lähetyksiä (kun kyllähän oikeasti Jippi sinne taakse irtoaa, kun vain uskallan irrottaa).

Hyppytekniikasta läksyksi saatiin takaakiertoihin myös sellainen, että laitan lelun laskeutumispuolen siivekkeen juureen. Eli koira palkataan siitä, kun se laskeutuu. Tällä saadaan vähän sitä ohjaajan perään kohdistuvaa kiirettä purettua (Jippihän joskus tönii siivekkeitä, kun kurvailee tiiviisti hätiköidessään ohjaajan perään). Alkuun se lelupalkka laitettiin valmiiksi jo sinne siivekkeen eteen, mutta vähitellen tarkoitus on siedättää siihenkin, että palkka tippuu sinne siivekkeen eteen ohjaajan kädestä päällejuoksun yhteydessä.

Itselle muistiin myös toinen läksy sen kummemmitta selittelemättä (koska tosiaan tämän tarkoitus on olla vain itselle muistissa): 15-5-5-5-12 (keskellä max 20 cm, päädyt normikorkeuksiin). Aloitetaan keskiosasta, lisätään päädyt mukaan yksitellen. Myös niin, että aloitetaan toisesta päädystä ja palkka keskellä sarjaa eri kohdissa.

Yleisesti ottaen hyppäriltä jäi itselle oikein hyvä fiilis. Parilla hyppytekniikkatuurauskerralla ollaan oltu ja päällimmäiseksi ajatukseksi on jäänyt se, että Jipillä on tekniikassa pahasti puutteita sen takia, että sillä on liian kiire. Osittain tuntui olevan etupalkan syytä, mutta anyway kova oli hoppu ja tekemisestä laatu sen takia kaukana. Nyt kuitenkin oli kokonain tunti käytettävänä, joten keskityttiin paljon ihan vain mielentilaan. Tehtiin niin, että syöttelin lähdöissä nameja, kunnes Jippi oli riittävän rauhallisessa mielentilassa, eikä yhtään nykinyt eteenpäin. Tässä tilassa kun sen vapautti tehtävää suorittamaan, niin meno oli hallitun näköistä, eikä Vapun mukaan tekniikassakaan ollut valittamista eli Jipillä tekniikka kytkeytyy hyvin pitkälti viretilaan ja siihen, miten se malttaa hyppäämiseen keskittyä. Nyt siis täytyy treeneissäkin muistaa keskittyä lähtöjen mielentilaan eli täytyypä kokeilla vaikka ihan sitä, että namittelisin sitä lähdöissä juuri sen zen-ilmeen löytämiseksi :) Ja kyllä se toi ohjaajallekin kummasti rauhaa, kun joutui odottaa koiran rauhoittumista. Tulikin itse todettua, että ohjaaja ja koira on molemmat välillä vähän turhan hektisiä....

Yhtenä juttuna yksärillä keskityttiin myös palkkaukseen. Kerroin, etten ole voinut nyt palkata antamalla rallata palkan kanssa, koska Jipillä on se kiva tapa singota putkesta toiseen omatoimisesti vahvistaen putkien arvoa ihan liikaa. Näin ollen palkkaus on nyt tapahtunut vain ja ainoastaan leikittämällä lelusta kiinni pitäen. Treenattiin kahden lelun leikkiä ja vaikka sitä onkin tullut joskus pentuaikoina tehtyä, niin tuli havaittua, että olen tehnyt sitä eri tavalla! Olen sen oman kahden lelun leikin jostain kyllä lukenut ja siinä siis heitellään kahta lelua vuorotellen ohjaajasta poispäin ja koira siis lennosta aina irrottaa noutamastaan lelusta ja juoksee sitten toisen lentävän lelun perään. Nyt kuitenkin haluttiin vahvistaa sitä ajatusta, että ohjaajan luokse kannattaa palata, koska sielläkin tapahtuu kivaa leikkimistä. Eli ensin leikitettiin kädessä olevalla lelulla ja sopivalla hetkellä se lelu passivoitiin ja toinen heitettiin, jolloin koira säntäsi lentävän lelun perään. Tämän jälkeen se kädessä oleva lelu taas aktivoitiin ja houkuteltiin koira palaamaan sieltä lentäneeltä lelulta kiinni kädessa olevaan leluun ja leikkimäänkin sillä. Jipin kanssa tässä oli vähän työtä, koska sen reaktiohan toki oli samantien lähteä rallaamaan sen lentäneen lelun kanssa. Jouduin siis alkuun käyttää kunnolla houkuttelua, jotta sain sen palaamaan leikkimään kädessä olevalla lelulla, mutta vähitellen se helpottui. Sain myös vinkiksi mahdollistaa Jipille lelurallit loppupalkkana, kun se niin selvästi sitä rallausta rakastaa! Nytkin lopuksi heitin sille lelun ja annoin erikseen luvan rallata "mene vaan" -käskyllä. Suureksi yllätyksekseni Jippi ei juossut lelut kanssa yhtään ainutta putkea, vaan juoksi vain ympäri kenttää! Ja lopulta jopa hakeutui minun luokseni, jolloin leikitin sitä isosti ennen kuin annoin taas rallata. Tällöin Jippi tulikin jo pian luokseni leikkimään kanssani eli tätä ihan ehdottomasti alan nyt treenata, jotta saataisiin tota omatoimipalkkausta siirtymään enemmän siihen suuntaan, että Jippi hakeutuisikin mun kanssa leikkimään :)

Ja sitten tokoihin. Tokoiltu ollaan nyt aika pitkälti vain kerta viikkoon. Treenit on sujuneet kivasti ja fiilikset treenatessa on olleet hyvät eli nyt on jo katsottu kisoja ensi vuoden alkuun :) Tätä vahvisti vielä sekin, että tänään Jippi sai RTK2-koularin toistaiseksi vikasta rally-kokeestaan (katsotaan rallyn jatkamista sitten vaikkapa eläkelajina) ja tänään radalla oli jälleen ihan hurjan iloinen kisakaveri :) Saipa se jopa tuomaripalkinnon 96 pisteen suorituksellaan siitä, että teki todella hienoa työtä (tuomarin mukaan täydellistä menoa) ja oli tuomarin mukaan niin kuulolla koko ajan, että toteutti tehtävät heti, kun käskyn sai. Ja tosiaan ekoissa rally-kokeissa nähty pieni ahdistuksen pilkahdus on ollut nyt kyllä viimeisissä muutamissa kokeissa tiessään eli Jippi ei nytkään välittänyt muista koirista, kisapaikasta, mun jännityksestä (tänään nimittäin oikeasti jostain syystä selvästi jännitin!) tai muustakaan ulkopuolisesta seikasta, vaan oli hurjan hyvällä fiiliksellä ja ihan into pinkeänä mukana sekä ennen kehää, sen aikana että sen jälkeen. Kehän ulkopuolelle jätetty lelupalkka toimi muuten taas hienosti eli jätin edeltävän koirakon aikana lelun Jipin nähden reilun matkan päähän kehästä ja sitten kehästä tultiin seurauttamalla lelun viereen ja perusasennosta vapautus lelulle. Tämä siis käyttöön tokossakin!

Tokoissa ollaan hinkattu Nina Mannerin treeneissä läksyksi saatuja perusasentoja. Näistähän todettiin siellä treeneissä, että yksi syy liikkeiden alkujen levottomuuteen ketjutetuissa treeneissä on se, että sitä perusasentoa joutuu siinä lähdössä hinkata ja mä itse sorrun siihen reiden taputteluun ja lisäaskeliin yms, jotta saan Jipin sopivalle kohdalle (sehän ei yleensä ole vino, mutta valuu turhan eteen, kun se on niin aina saanut tehdä...). Nyt siis ollaan hinkattu perusasennon paikkaa aavistuksen taaemmaksi ja se on alkanut tuottaa tulosta! Niin huippua :) Samalla on kuitenkin tullut huomattua, että sama ongelma meillä on kyllä seuruussakin. Jippi ei edistä mitenkään räikeästi, mutta sen verran sillä on liikaa ajatus edessä ja kohti mun kasvoja, että seuruu on aavistuksen vino, kun Jippi hakeutuu niin tiiviiseen katsekontaktiin. Nyt siis on tarkoitus saada siirrettyä katsekontaktia kohti olkapäätä varsinaistn ohjaajan silmien tavoittelun sijaan. Tähän kuitenkin ainoa hyvä keino on tehdä peilin avulla, koska minun täytyy saada oma katse kokonaan pois Jipistä, jottei se saa tukea siihen silmiin tuijotteluun. Nyt olenkin perjantaitreeneissä Racinelilla käyttänyt ahkerasti peiliä hyväksi ja treenannut seuruun paikkaa. Huomasin kylläkin, että kunhan kävelen riittävän reippaasti, niin seuruukaan ei ole pahasti vino, mutta haluaisin kuitenkin vahvistaa Jipille sitä kontaktia enemmän ylöspäin kuin banaanina ohjaajan eteen ja kohti katsetta. Joten aika perusasioiden kanssa painitaan nyt tokossa. Liikkeitä ollaan tehty siinä rinnalla muistutteluina ja hommat kyllä toimii aika kivasti eli selkeitä virheitä ei ole nyt liikkeissä juuri tullut. Se on nyt tätä hiomista lähinnä, mitä kyllä sitten riittääkin vähän siellä sun täällä ;)

Takaisin yhden blogin malliin

Jonkin aikaa käytössäni on ollut toinen blogi, johon olen päivittänyt yksityiskohtaisemmin tiedot Jipin kaikista treeneistä. Tuon blogin tarkoitus oli siis korvata vihkomuotoinen treenipäivis ja sinne olisi siis tarkoitus päivittää jokaikisistä treeneistä ainakin tärkeimmät jutut. Noh, kuten nyt arvatakin saattaa, niin jo nyt parin kuukauden päivittelyiden jälkeen tuli todettua, ettei tämä systeemi nyt kuitenkaan onnaa. Nythän on nimittäin tilanne se, että tänne pääblogiin ei tule kirjoiteltua tiheään, koska kaikki blogipäivitysaika menee treeniblogin päivittämiseen ja sitten kuitenkaan aika ei oikein riitä senkään riittävään ylläpitämiseen, koska sitähän pitäisi päivittää tyyliiin viidesti viikossa (jos meillä esim. jollain viikolla on viidet treenisessiot). Joten täytyy nyt sitten kuitenkin tehdä niin, että teen treenipäivismerkinnät vihkoon, jotta saan oikeasti heti treeneissä kirjattua esim. läksyt ylös. Sitten pidemmät treenikirjoitukset kirjoittelen jatkossa taas tänne blogiin. En jokaisista treeneistä, enkä kaikkia yksityiskohtia, mutta pääpiirteittäin ja olennaisimmat jutut sisällyttäen.

Nyt sitten enää pitäisi päättää, että mitä ihmettä teen niille parin kuukauden postauksille, jotka sinne toiseen blogiin kirjoittelin :D En haluaisi jättää tuollaista tynkäblogia lainkaan olemaan, mutta toisaalta en haluaisi tuhota niitä sinne kirjoitettuja tekstejä... Vähän pohdin, että onnistuisikohan niiden siirtäminen tänne eli lisäisin ne tekstit jälkikäteen tänne ko. päivämäärien kohdalle... Täytyypä pohtia ja kokeilla ajan kanssa, että miten onnistuu.