Collie oli ihastuttanut minua jo pitkään - tietysti jo ihan ulkonäkönsä puolesta, mutta vieläkin enemmän kuitenkin sen luonteen takia. Colliessa viehätti sen tietynlainen rauhallisuus ja ylväys, mutta kuitenkin niin, että energiaa ja työintoa löytyy sitten, kun sitä tarvitaan. Collie onkin ollut aivan loistava harrastuskaveri ja varsin soveltuva ensimmäiseksi koiraksi. Toista koiraa ottaessa halusin astetta aktiivisempaa koiraa. Hugo oli osoittautunut treenikentillä varsin toimivaksi, mutta taas kisatilanteissa (etenkin tokossa) herkästi paineistuvaksi ja toisaalta ehkä halusin tokalta agikoiraltani myös astetta lisää vauhtia. Hugon kohdalla jo olin vakuuttunut siitä, että paimenkoirat ovat ns. minun juttu eli tiesin, että seuraavakin (ja varmaan kaikki tulevatkin) koira tulisi löytymään FCI1-ryhmästä. Sieltä sitten nousi esiin australianpaimenkoira, joiden työlinjaiset yksilöt tekivät treeni- ja kisakentillä itseeni suuren vaikutuksen.
