Luonnetta testaamassa

Perjantaina lähdettiin Jipin kanssa Liperiä kohti yhdessä Laura-kasvattajan ja Kipinän (W. Kaikki Sun Pelkosi) sekä Lindan ja Djalin (W. Kilpikonna) kanssa. Majoituttiin Wirneen porukan kesken ja oli kyllä hurjan kiva viikonloppu! Lauantaina luonnetestattiin seitsemän Wirneen-koiraa (yksi I-pentueesta, yksi J-pentueesta, kaksi K-pentueesta ja kolme L-penteesta) ja näiden joukossa siis myös Jippi. En ole ikinä livenä katsonut luonnetestejä, mutta osa-alueet oli tiedossa ja olin joitain luonnetestivideoita toki nähnyt. Jippi oli vuorossa ruokatauon jälkeen eli aamupäivän ajan sai seurailla muiden Wirnistelijöiden testejä ja odotella omaa vuoroa :)

Alkupuheet ja leikitys: Jippi tuli testialueelle iloisena omana itsenään ja tervehti tuomarit avoimen iloisesti. Lähti leikkimään hyvin ja testasivat sekä keppiä että punottua narulelua leikityksessä. Molemmilla leikki, mutta narulla vielä paremmalla otteella ja tulipa sieltä sitten tapporavistuksetkin esiin narulelulla leikkiessä.

Kelkka: Kelkalla nosti metelin kelkan lähestyessä, mutta siirtyi katselemaan kelkkaa pienen matkan päästä. Kelkan pysähdyttyä Jippi tuli tekemään lähempää tuttavuutta vasta, kun sitä houkuttelin lähemmäs, mutta tuomarit totesivat, että Jippi enemmänkin poissulki kelkan kuin olisi sitä yrittänyt paeta. Se siis odotteli seisaallaan ottamatta askeleita kauemmas, muttei myöskään yrittänyt tulla lähemmäs. Ohi kulkiessa ei väistänyt eli ei tuntunut jäävän mitään ihmeempää mörköä siitä kelkasta, vaikkei omatoimisesti sitä lähestynytkään. Videolta katsottuna se aika pian siirtyi katselemaan maisemia eli ikään kuin poissulki kelkan (tai sitten menetti mielenkiinnon..).

Hyökkäys ja ohjaajan puolustaminen: Minkäänlaista puolustushalua ei löytynyt eli Jippi siirtyi ohjaajan taakse ja pysyi siellä haukkuessaankin. Vahtiviettiä sillä on esiintynyt, mutta ainakaan tuollaisessa testitilanteessa, jossa ohjaaja on hyökkäyksen aikana passiivinen ei ilmentänyt pienintäkään taipumusta aggressioon.

Haalari: Väisti sivuun, kun haalari vedettiin. Ohi kulkiessa otti sivuetäisyyttä, mutta kun haalarille seuraavan testiosion jälkeen palattiin, tuli ohjaajan kyykistyttyä tutustumaan haalariin.

Tynnyri: Väisti hieman hitain liikkein rämähdyksen hetkellä, mutta sen jälkeen tuntui "poissulkevan" tynnyrin mielestään eli jatkoi kulkua poispäin tynnyristä sen ihmeemmin pälyilemättä. Käännyttyämme kohti tynnyriä, ei omatoimisesti suoraan suunnannut tynnyrille, mutta tuli ohjaajan mukana tynnyrille ja lähestyi sitä ohjaajan mukana.

Pimeä huone: Jippi kävi huoneet läpi huolellisesti ja etsi ohjaajan ilman kutsumista tai lisäapuja. Ohjaajan löydyttyä oli lähdössä jatkamaan huoneen kartoittamista eli ei ehkä niinkään vaikuttanut omasta mielestään olevan etsimässä ohjaajaa, vaan yleisesti tutustumassa tiloihin :D

Hyökkäys seinään sidottuna: Jippi oli heti alkuun ottanut makuuasennon kohtaan, johon oli sopivasti paistanut aurinko ja tuomareiden sanoin se oli kuin olisi ollut biitsillä ottamassa aurinkoa. Ei siis tuntunut jännittävän lähestyvää hyökkääjää, vaan antoi sen hyökätä ihan rauhassa ja keskittyi nauttimaan auringonpaisteesta :D

Laukaukset: Aseen kanssa oli teknisiä ongelmia ja jouduttiin ottamaan kolme lähestymistä ennen kuin ase saatiin toimimaan kävelyn aikana. Ohjaajalle tämä tuli siinä vaiheessa vähän yllätyksenä ja minä itse hätkähdin niin, että onnistuin sotkemaan hihnan jalkoihin. Kenties tästä syystä sitten Jipille ammuttiin vielä yksi lisälaukaus, jottei ohjaaja häslännyt siinä rinnalla. Koira ei ollut tehnyt laukausten aikana mitään ihmeempää eli ei reaktioita.

Testituomari halusi vielä loppuun nähdä, kun leikin Jipin kanssa eli halusi nähdä miten kuormitus oli vaikuttanut Jipin leikki-intoon. Eikä ollut vaikuttanut, vaan tarrasi innolla leluun kiinni heti sen nähtyään :)

Ja tulos (videomateriaali vielä kännykän uumenissa eli tulossa myöhemmin):

Toimintakyky (kerroin 15): +1b Kohtuullisen pieni, 15
Terävyys (kerroin 1): +1b Koira joka ei osoita lainkaan terävyyttä, 1
Puolustushalu (kerroin 1): -1 Haluton, -1
Taisteluhalu (kerroin 10): +2a Kohtuullinen, 20
Hermorakenne (kerroin 35): +1a Hieman rauhaton, 35
Temperamentti (kerroin 15): +2 Kohtuullisen vilkas, 30
Kovuus (kerroin 8): +1 Hieman pehmeä, 8
Luoksepäästävyys (kerroin 15): +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin, 45
Laukausvarmuus: +++ Laukausvarma
Yhteensä 153/300 (hyväksytty)

Tuomareiden kommenteissa tuli esiin, että Jipiltä ei löytynyt tosiaan pienintäkään aggressiota ja tämähän ei välttämättä ole huonokaan asia. Pehmeyttä löytyi ja sanoivat Jipin olevan jopa tuon hieman pehmeä -kategorian alaosassa eli lähempänä pehmeää kuin kohtuullisen kovaa. Sanoivat myös, että Jippi tuntui poissulkevan uhat mielestään eli ei yrittänyt missään paeta, vaan vain oli kuin ei jännittäviä asioita olisi ollutkaan siinä vieressä. Terävyyttä ei esiintynyt, sillä seinässä tosiaan ei lähtenyt itseään puolustamaan, vaan otti tosi lungisti siinä tilantessa. Ja totesivat myös, että tämän koiran ehdottomat plussat oli avoimuus ja suuri leikkitahto. Tuomari sanoi halunneensa erikseen testata Jipin leikkiisen vielä testin päätteeksi, mutta vaikka oli kerännyt kuormaa testin aikana, niin oli heti valmis kunnon leikkihetkeen :) Ja tätä tuomari pitikin Jipin hyvänä puolena eli vaikeistakin paikoista voi selvitä ja leikin avulla saadaan tilannetta nollattua. Treenikentillä oikein kätevä ominaisuus ja tätähän me pyritäänkin hyödyntämään. Mitään kauheita yllätyksiä testissä ei siis tullut, vaan Jippi on iloinen, leikkisä ja kiltti tyttö, jolta löytyy pehmeyttä ja jonka mieltä hieman järkyttää, jos osoittautuu, että ihmiset voivatkin olla "pahoja" :) Kuitenkin hyvin palautui tilanteesta eli testitilanteen jälkeen oli normaali oma itsensä, eikä ole testin jälkeen käyttäytynyt yhtään normaalista poikkeavasti missään tilanteissa tai vieraiden ihmistenkään kanssa.

Sitten muihin aiheisiin, nimittäin käväistiin Vapun ratoksi näyttelyissä hakemassa Jipille HYL.... Jossain vaiheessa jo mietin, etten käytä Jippiä lainkaan näyttelyissä, mutta sitten ehkä ne agilityn SERTit innostivat kuitenkin tavoittelemaan sitä "pakkoHoota". Tiesin, että Jipin keveydestä ja sirosta päästä tulee varmasti noottia, mutta arvostelu tuli kyllä silti ehkä pienoisena yllätyksenä. HYL tuli siis siitä, ettei tuomari tunnistanut Jippiä rotuisekseen ja lisäksi vielä todettiin askelluksen olevan epänormaalia. Minulle jäi hieman epäselväksi, mitä tuomari tällä tarkoitti. Ainakaan minkäänlaista epäpuhtautta sen liikkeissä ei ole. Itse tulee kyllä koirien liikkeitä kyttäiltyä niin tarkasti, että sellaisen kyllä huomaisi ja sattuipa tänään olemaan fyssarikäyntikin vuorossa, joten fyssarikin totesi liikkeet normaaleiksi ja puhtaiksi. Eli mysteeriksi jää, mitä tuolla tarkoitettiin. Arvostelun mukaan myös Jipin runko on linjoiltaan vääränlainen eli ei ilmeisesti muistuta pään eikä rungon osalta rotuistaan. T:tä en olisi jäänyt hämmästelemään sen suuremmin, mutta kyllä HYL toki hieman ihmetytti. Noh, meidän maailma ei tästä kuitenkaan järky :) Kyllähän sen tiedostan, että Jippi on kevytrakenteinen ja sirompi kuin mitä yleisesti ottaen aussielta toivottaisiin (ja kevyehköä versiota olen tietoisesti hakenutkin). Täytyy katsoa, käydäänkö jossain vaiheessa vielä hakemassa jonkun toisen tuomarin mielipide vai jääkö näyttelykäynnit tähän. Melkein tekisi kyllä mieli vielä näyttelyihin suunnata...

Oltiin ostettu vappuillalle vielä agituuraus ja päästiin nollaamaan näyttelyreissun ajatukset kivalla radalla. Jippi kulki kivasti ja osteopaattikäynnit näytti tehneen tehtävänsä, sillä parin viikon takaiset rimanpudottelut olivat historiaa! Tänään vielä fyssarikin kävi Jipin läpi + laittoi akupunktioneulat. Pientä kireyttä oli tosiaan molemmin puolin lanneselässä ja muuten hieman enemmän oikealla puolella. Hyvin kuitenkin vastasi käsittelyyn eli eiköhän nyt ala olla aika lailla taas tyttönen kunnossa :)

Fyssari tsekkasi myös Hugon ja tosiaan vasemmalta puolelta liikeradat oli heikommat kuin oikealla puolella. Kireyttä vasemmalla puolella ja aristaa lonkan koukistusta ja ojennusta ääriasennossa. Oikealla puolella ei vastaavia aristuksia havaittu. Kuitenkin Hugo on nyt ollut käytökseltään täysin normaali ja käyttää kroppaa normaalisti (liikkeet puhtaat, venyttelee molempia takajalkoja, eikä arista esim. ristiaskelluksissa), joten seuraillaan nyt tilannetta ja tarvittaessa sitten konsultoidaan aiemmin hoitanutta eläinlääkäriä.

Nyt alkaisi jo riittää nämä vastoinkäymiset!

Viimeksi hehkutin kevättä ja ei sitten mennytään kauaa, kunnes tuli taas takapakkia.

Jippi alkoi oireilla tavalla joka kieli jonkinlaisesta vinoudesta. Ensimmäinen selkeä oire oli se, että tokon kaukokäskyissä ilmaantui jokaikiseen seiso-maahan -vaihtoon selvä about kymmenen sentin siirtymä etuvasemmalle. Eli säännön mukaisesti tuossa vaihdossa Jippi hypähti etuvasempaan ja kun sitten kokeilin laittaa kirjat takajalkojen viereen estämän tätä siirtymään, se kieltäytyi kokonaan menemästä maahan. Tämä toki sai hälytyskellot soimaan ja aloin siinä sitten pohtia, että taisi löytyä syy myös siihen, miksi paikkiksissa oli ollut vaikeaa pysyä istumassa ensimmäistä kertaa koko Jipin elinaikana... Ja myös perusasennoissa alkoi ilmaantua maahan valumista, jos kestoa tuli enemmän eli tosiaan kaikki tämä oireilu sai aikaan sen, että varasin ajan osteopaatille. Ennen ekaa osteopaattiaikaa oli myös agitrenit, joissa Jippi pudotteli ihan hurjasti rimoja eli sekin antoi osviittaa, ettei kaikki ole kunnossa. Ja osteopaatillahan sitten löytyikin syyt tähän vinouteen! Nyt on kaksi kertaa käyty osteopaatilla ja Jipiltä on avattu lukkoja parilta alueelta. Ensimmäinen ongelma-alue oli rinnan alue ja niihin lukkoihin todennäköinen syy on jonkinlainen tärähdys etuosaan eli esim. esteeltä putoaminen (jota ei kylläkään ole tapahtunut) tai huonot laskeutumiset esteiltä (osteopaatin mukaan mahdollista, että tämä on yhä peruja niistä edellisen talvikauden treenaaisista liian pitävällä pohjalla). Lisäksi sitten lantion alueella oli selvää vinoutta ja SI-nivel oli oikealta puolelta ihan jumissa. Sitä avattiin ja lopulta löytyi kunnon jumit ileopsoaksessa, mikä on mahdollisesti johtanut sitten SI-nivelen ongelmiin. Jo ensimmäisen käsittelykerran jälkeen parin päivän levon jäljiltä Jippi oli suoristunut. Kaukoissa ei enää näkynyt vinoutta ja kulku näytti letkeämmältä. Eilen Jippi oli tokaa kertaa osteopaatilla ja tosiaan rinnan alueen lukot oli pysyneet poissa ja takaosasta avattiin enää pienempiä ongelmakohtia, mutta kaikkiaan edistys oli huomattava. Saatiinkin lupa parin päivän levon jälkeen palata normaaliin arkeen. Loistavaa, että tämä selvisi ihan kropanhuollolla! Todennäköisesti Jippi on ottanut tälliä tai liukastunut tuossa muutama viikko sitten, kun oireet alkoivat niin yhtäkkisesti. Onneksi saatiin kuitenkin hoidettua näinkin nopeasti tilanne kuntoon :) Ensi viikolle varasin vielä fyssarin, jotta saadaan loputkin jumit helpottamaan nyt, kun lukot on avattu!

Ja nyt kun Jipillä on tilanne parempi, niin olikin sitten Hugon vuoro taas ottaa takapakkia.... Se yksi ilta taas tuijotteli Jippiä ja vaikutti jotenkin äreämmältä, vaikkei varsinaisesti ärissytkään. Tulipahan siinä sitten mieleen tarkistaa takajalkojen tilanne, kun kerran tuollaiset äreyttä ei ole esiintynyt sen nivusrevähdys kipuilun jälkeen. Ja vasemman takajaan taakseviennistä seurasi taas ihan selkeä reaktio (ärähdyksen kera) eli kireänä tai jopa kipeänä on taas. En voi kuin ihmetellä, että mikä siinä oikein on vialla nyt, ettei tuo vaiva millään parane... :( Voiko olla, että edelleen se muutama kuukautta sitten diagnosoitu nivusrevähdys vaivaa vai onko taustalla sittenkin jotain muuta kuin pelkkä revähdys... Ensi viikolla Jipin fyssarin yhteydessä vilkaistaan pikaisesti Hugonkin tilanne ja sen jälkeen varailen eläinlääkäriä, jos ja kun vaikuttaa tarpeelliselta. Niin tylsää ja oikeasti alkaa jo vähän huumori loppua tämän jatkuvan saikkukierteen kanssa...

Pitäkäähän peukkuja siis, että Hugon oireisiin löytyy jokin helposti hoidettava syy ja että Jipin osalta saikkuilut olisi nyt oikeasti takanapäin. Sillekin on mahtunut 10 kk sisälle neljä saikkujaksoa... Ensin oli sterkan jälkeinen saikku sitten jouduttiin poistamaan kynsi, sen jälkeen kynnet oireili muuten vain (nämä nyt onneksi parempana! *kopkopkop*) ja nyt sitten oli tuo vinous. Onneksi kaikki vain tällaisia tilapäisiä ongelmia eli mitään pysyvää ja vakavampaa ei onneksi ole ollut, mutta siltikin toki tylsää...

Nyt ihan aikuisten oikeasti paluu arkeen!

 

Viimeksi jo kirjoittelin, että paluu arkeen oli tapahtunut, muttei se sitten kuitenkaan ihan vielä niin ollut. Jippi ehti käydä parit agitreenit ja yhdet agikisat, kunnes aloin jälleen empiä noita sen kynsiä. Sillä ei ole ollut mitään hälyttävän suurta kynsissä, mutta nyt useita kuukausia jo ollut vähän sellaiset liuskoittuvat ja herkemmin lohkeilevat kynnet, vaikkei tosiaan muita halkeamisia ole ollut kuin se yksi, joka päättyikin sitten kynnen poistamiseen. Ruokavaliomuutoksen piikkiin tuo kynsioireilu tosiaan silloin meni ja ruokavalio muutettiin takaisin ennalleen ja samalla alettiin syöttää lisinä mm. biotiinia, sinkkiä ja omega-rasvoja. Yhdet kisat oli käytynä saikun jälkeen, mutta sitten yhtenä iltana taas katseltuani noita Jipin kynsiä läpi, aloin  taas miettiä, että pitäisikö kuitenkin jatkaa saikkua ja yrittää varmistaa, ettei kynsiongelmien taustalla ole mitään suurempaa. Aina, kun kynsistä puhutaan, niin kauhuskenaariona mielessä on SLO... Onneksi Jipin kohdalta tämän teorian kumosi useampikin taho sanoen, ettei nuo yhtään oireile samalla tavoin. Jipillähän kynsivallit on olleet koko ajan siistit ja normaalit. Kynnet ei irtoile, eikä kynnen materiaali varsinaisesti vaikuta erilaiselta. Ainoastaan on esiintynyt liuskoittumista ja kärjissä pieniä halkeamia eli jotenkin heikommassa kunnossa ne ovat olleet. Oireet ei myöskään ole edenneet, vaan kynnet on pysyneet samanlaisina useita kuukausia ja nyt vähitellen hieman menneet parempaan suuntaan. Eläinlääkärillekin Jipin vein näytille ja hänkin vahvisti tuota ajatusta, että taustalla mahdollisesti jokin puutos plus toki nämä talven kelit yhdessä agilityn aiheuttamaan kuormitukseen tehneet sitten oman osansa. Varmuuden vuoksi halusin myös testata kilpirauhasarvot, sillä olin lukenut julkaisuja, joissa kilpparista johtuen kynnetkin olivat heikentyneet (vaikkakaan tämä ei ilmeisesti kovin yleinen oire kilpirauhasen vajaatoiminnassa). Kilpirauhasarvot olivat kuitenkin myös priimat eli tosiaan kynsiongelmia hoidetaan ihan vain kovan kuormituksen, jäisten talvikelien ja mahdollisen puutoksen aiheuttamana. Kynnet pidän lyhyenä hiomalla niitä ja nyt tosiaan Jippi syö lisiä tukemaan kynsien kasvua. Juuresta kasvava kynsi näyttää jo paremmalta eli eiköhän nuo ole parempaan päin menossa! Eli Jipin arki nyt tosiaan palasi normaaliin :)

Tässä on kolmen viikon takaa kisavideo radalta, jolla tuloksena rimavitonen.


Jippi on nyt myös tokoillut, vaikkakaan ei kauhean tiheään, kun kelit ei vielä salli ulkona treenaamista... Ollaan tehty lähinnä pientä hiomista. Seuraamisen paikkaa on siirretty vähän taaemmaksi ja olen ottanut tämän treenaamiseen käyttöön käsitargetin. Tätä joskus aiemmin jo kokeilin Pekka Korrin ehdottamana, mutta silloin Jippi alkoi vain loikkia ylösalas vierellä, kun käsi tuli näkyviin. Nyt olen kuitenkin vaatinut malttia eli jos käsi on nyrkissä vierellä, niin tällöin tassujen on pysyttävä visusti maassa. Vasta, kun kämmen tulee näkyviin, se saa tökätä kättä nenällä ja tästä vapautan sitten selän takaa oikeassa kädessä olevalle palkalle. Tällä tarkoituksena siis saada koiraa pysymään taaempana, koska sen ei ole kannattavaa valua eteen, kun silloin jää käsitargetti huomaamatta tai sitä nenäkosketusta ei pysty sieltä suorittamaan. Edistymistä on havaittavissa, mutta edelleen treenit jatkuu! Toisekseen olemme hioneet pitoa. Tämähän on meillä melkeinpä ikuisuusprojekti, mutta nyt on taas ollut kyllä parempia pitoja! Olen tähän ottanut nyt käyttöön kapulan painelun sivusuunnassa eli nostojen tai palautusten yhteydessä vähän vedän tai painan kapulaa ja palkkailen sitten hyvistä vakaista otteista. Tässäkin edistymistä on nähtävissä - hitaasti, mutta varmasti :)

Hupsista keikkaa! (c) Jussi Mäkinen

Ja nyt vähän varovaisemmin suoritettuna. (c) Jussi Mäkinen

Kaukojen hiomista. (c) Jussi Mäkinen

 Oltiin Saijan treeneissä sunnuntaina ja tässä sieltä viimeinen veto, jolla jo Jipillä kieli roikkui poskella, mutta hyvin tsemppasi silti. Huomaa kyllä, että useiden viikkojen saikut ovat tehneet tehtävänsä eli agikunto on laskenut. Onneksi peruskuntoa on pystynyt koko ajan pitää yllä eli nyt vain taas kerrytetään kuntoa sitten treenien, jumppailun ja vapaana juoksemisen merkeissä, niin hyvä tästä taas tulee :)


Tuli myös testailtua tuota yhtä kohtaa radalla kahdella eri ohjaustavalla. Pelkillä poikkareilla suorittaessa itsellä oli ihan sellainen fiilis, että meno on tahmeaa ja hidasta, mutta kellotettuna nuo olivat aika lailla täsmälleen yhtä nopeat.


Ja sitten Hugoon. Silläkin tosiaan arki alkoi viimeksi sikäli, että jätettiin pois lihasrelaksantit ja tulehduskipulääkkeet (siis ne tokan kuurin lääkkeet). Lääkkeiden jälkeen on edelleen pysynyt hyvässä kunnossa ja kivuttomana. Venyttelee normaalisti, eikä tunnut aristavan tai varovan takaosaa. Fyssari kävi tsekkaamassa molemmat koirat 23.3. ja Hugokin vaikutti olevan hyvässä kunnossa (lanneselässä kireyttä, samoin kuin etuosassa, muttei mitään sellaista isompaa), joten alettiin tiputtaa myös gabapentiinejä pois silloin perjantaina. Nyt sitten seurataan, pysyykö tilanne samana, vaikka hermokipulääkkeetkin on jätetty pois. Peukut siis pystyyn :) Hugo on ollut lenkeillä vähän normaalia väsyneempi tuossa saikun aikana eli voi olla hyvin, että on osittain ainakin tuon gabapentiinin vaikutusta. Saa siis nähdä, reipastuuko Hugo nyt, kun lääkitys lopetetaan.

Hugo on saanut käydä rally-treeneissä tekemässä koko saikun ajan edes pientä puuhastelua, mutta nyt ollaan palattu jo ihan normaalisti treeneihin. Käännöksissä on ollut todellisia haasteita, mutta saatuaan revähdysdiagnoosin tämäkin tuntui yhtäkkiä kovin loogiselta. Sivuaskeleet varmasti ovat tuntuneet epämukavilta silloin, kun on ollut nivusen revähdys. Nyt, kun revähdysvammat vaikuttaa parantuneet ja kivut hävinneen, niin ollaan jumppailtu käännöksiä taas ihan muistuttelemalla "vasen" ja "oikea" käskyjä vatitempun avulla. Ja tänään ensimmäistä kertaa pystyttiin tekemään käännökset radalla ilman minkäänlaisia mutinoita Hugolta. On nimittäin aiemmin aina käännöskäskyn kuultuaan jo heti mörähtänyt tai haukahtanut eli selvästi on odottanut sen liikkeen sattuvan, vaikkei se välttämättä enää vähään aikaan olekaan tuntunut epämukavalta. Ehkä se muistikuva kivusta saadaan vähitellen häivytettyä, kun Hugo huomaa, ettei se sivuaskellus enää tunnukaan inhottavalta! Tänään ainakin alkoi selvästi sujua paremmin, joten eiköhän ne vähitellen taas ala toimia :)

Saikkupäivitystä taas ja lainakoirailua

Hugon kipuilu vaivasi mieltä sen verran, että marssittiin sitten viime sunnuntaina 4.2. Eläinlääkäriasema Askeleeseen ELT Mari Vainionpään vastaanotolle, missä Hugosta otettiin ensin lämpökamerakuvat, sitten käytiin keskustellen läpi oirehistoria yms. ja sitten eläinlääkäri tunnusteli Hugon läpi. Lämpökamerakuvissa selkä näkyi poikkuksellisen lämpimänä ja takaosasta otettu kuva paljasti vasemman puolen olevan lonkan alueelta selvästi lämpimämpi kuin oikea. Selkä oli koko matkalta aristava (jumissa). Lonkat reagoi tunnusteluun ja nivuset olivat aristavat, etenkin vasemmalta puolelta. Tämä lonkkien ja nivusten tunnustelu sai siis ihan kunnon irvistyksen aikaan eli kipeää selvästi teki. Etureidet olivat lihasten osalta erittäin kireät/kipeät. Diagnoosina nivusrevähdys/m.ileopsoas -vamma. Todennäköisesti vanha vamma alunperin (ehkäpä agilityajoilta asti peräisin), mutta nyt esim. liukastelun tms. seurauksena uudelleen ärtynyt. Hugolle aloitettiin jo käynnissä olevien lääkitysten rinnalle vielä lihasrelaksantit ja lisäksi fysioterapiaa ja laserhoitoa nivusiin, etureisiin ja selkään. Kontrollikäynti on sitten noin 4 viikon kuluttua ekasta käynnistä ja katsotaan sitten, miten jatketaan, kun näkee, miten tilanne on kehittynyt. Täytyy sanoa, että tykkäsin kyllä hurjasti tästä eläinlääkäristä. Oli tarkka, sillä löysi mm. vasemman hauiksen kohdalta hieman erituntuisen kohdan ja kysyi, että onkohan tässä ollut joskus jotain häikkää. Ja kohta oli juuri se, missä Hugolla oli muutama vuosi sitten hauiksen revähdys.

Nyt on takana vajaa viikko lihasrelaksantteja, yksi fysioterapiahoito ja yksi laserhoito ja Hugo on alkanut uudelleen venytellä! Tajusin vasta tuossa eläinlääkärikäynnin jälkeen, että tosiaan Hugo ei olekaan useampaan viikkoon (en muista milloin viimeksi) venytellyt takajalkojaan, vaikka normaalisti on venytellyt ne aina, kun nousee ylös lepäilyn/nukkumisen jälkeen. Mutta nyt tosiaan se on alkanut taas venytellä eli ehkä se kertoo, että pahimmat kireydet/kivut alkaa hellittää!

Hugon lääkkeet väsyttää selvästi, mutta muuten koirille kyllä alkaa kertyä virtaa. Hugo ei vielä voi päästä revittelemään, vaan on joutunut ottamaan yhä tosi rauhallisesti. Jipin kynsi on lähtenyt paranemaan hyvin ja se pääsikin tossu jalassa perjantaina ekaa kertaa tokoilemaan! Tehtiin ruutua ekaa kertaa kokeen jälkeen ja haettiin ihan vain hyvää fiilistä, kun kokeessa tosiaan Jippi meni ruutuun vasta tokalla korjauksella... Nyt haki kivasti ruutuun, eikä ollut ollenkaan epävarman oloinen eli hyvä treenit saatiin tehtyä! Yhteensä ehkä neljä kertaa ilman apuja ja väleihin parit toistot alustan kanssa. Hienosti toimi :) Muuten tehtiin kaukoja (seiso-istu edistää edelleen, mutta muuten kivat!) ja kapulan pitoa. Pidossa ajattelin ottaa nyt kuurina taas puhtaasti luopumisen kautta tota otetta. Eli luopuminen sekä noihin pitotreeneihin että ihan noutoihin mukaan nyt hetkeksi aikaa.

Muissa uutisissa: Vaikka omat koira saikuttaa, niin minä olen päässyt silti agilitaamaan sekä treenien että kisojen merkeissä. Jo ennen näitä saikkuja oltiin sovittu Taito-bortsun omistajan Mirkan kanssa lainauskuviosta. Mirka siis etsi Taitolle lainaohjaajaa ja minä mielelläni oman oppimisenkin takia treenaan/kisaan toisenkin koiran kanssa, joten sovittiin, että treenailen Taiton kanssa Jipin treenien rinnalla. Tarkoituksena oli myös sitten kisata Taiton kanssa samalla kuin kisaisin Jipin kanssa - maksi3-luokkalaisia kun ovat molemmat. Noh, toisin nyt kävi, koska Jippi jäikin saikulle ja siitä lähtien Taito tosiaan onkin käynyt Jipin treenipaikoilla ohjatuissa treeneissä (joka toinen viikko Saijan treenit ja joka toinen viikko Maiju Korhosen treenit). Viime sunnuntaina oli minun ja Taiton ekat yhteiset kisat ja tulosrivi oli nousujohteinen: HYL (ohjaaja unohti radan ja mahtui sinne pari muutakin muuttujaa...), 10 (huolimaton ohjaus muurille, mistä kielto ja okseririma) ja hyppyradalta nolla ja 4.sija! Ei hassumin, kun tosiaan takana oli kolmet ohjatut treenit yhdessä ja tosiaan ekat kisat.

Melkein talvi

Viimeksi kirjoittelin Hugon tassuvaivoista. Tassu ei edelleenkään ole normaali eli patit on ennallaan ja ruvetkin on anturoiden vieressä, mutta ainakaan Hugo ei ole enää pitkään aikaan nuollut tassuja, liikkuminen on (edelleen) ihan normaalia ja haavat ei enää aukea uusiksi eli ruvetkin varmasti ajan kanssa häipyy. Vaikea sanoa, mistä oireilu johtuu, mutta toistaiseksi siis seuraillaan...

Jippi valkkutreenien jälkeen. Voiko olla iloisempaa ilmettä pienellä ♥

Jipin kisarintamalta sen verran, että viime lauantaina käytiin ekassa AVO-luokan rally-kokeessa. Tarkemmin kirjoittelin Jipin treenipäivikseen, mutta siis tulos oli parempi kuin osasin odottaa eli 100 pistettä ja 1.sija :) Jippi oli tosi hyvällä fiiliksellä kehässä eli nyt alkoi oikeasti tuntua siltä, että voisi taas kokeilla tokon kisaamista!

Parina päivänä on ollut lunta. Tai no melko loskaa se on ollut, mutta kai sekin lasketaan? On siis ollut melkein talvista :D Ihan kiva, kun ottaa huomioon, että on jo marraskuun loppu ja kelit on todella syksyisen kuraiset... Ja tokihan oli ihan pakko räpsäistä heti kännykkäkameralla kuva koirista lumisista maisemista, jos vaikka jää vikoiksi lumiksi tänä talvena :D

Jipillä oli viime viikolla huoltopäivä eli sillä oli fyssari ja akupunktio. Ei löytynyt mitään ihmeempää kropasta. Pientä kireyttä hauiksissa ja takareisien sisäosissa, muttei mitään isompaa. Hugolla oli tänään sen sijaan vähän erilainen huoltopäivä, sillä tein kunnon harjauksen plus pesun. Nyt on puhdas poika taas (seuraavaa kurakelin lenkkiä odotellessa...)!

Pyyhe päällä pesun jälkeen :)

Oho hupsis. Taas se aika vierähti....

Strömforsin ruukissa visiitillä.

Tullut pidettyä taas pienoinen päivitystauko. Ei tarkoituksella, vaan on vain vähän tämä päivittäminen unohtunut, kun ei ole enää sellaista samanlaista rutiinia.... Monesta asiasta olisi pitänyt tänne kirjoitella, mutta niin vain ei ole saanut aikaiseksi. Yritänpä ryhdistäytyä! Taas...

Kesälomareissulla Strömforsin ruukissa.

Kesälomareissulla Loviisassa.

Yksi tässä välillä tapahtunut isompi juttu on se, että Jippi tosiaan sterkattiin elokuun puolivälissä. Leikkaus tehtiin tähystämällä ja leikkauksen tehnyt kirurgi käytti yhden portin tekniikkaa eli mahaan tuli yksi ainoa pieni haava. Nyt on jäljellä enää ihan pikkuruinen arpi, jota ei silmin oikein meinaa edes erottaa. Paraneminen sujui kaikin puolin hyvin ja Jippi ei tuntunut alussakaan olevan erityisemmin kipeä. Ekan viikon ajan piti lenkittää vain hihnassa, mutta sitten tokalla viikolla pääsi jo lenkkeilemään vapaana. Kolmisen viikkoa pidettiin taukoa agilitysta ja sitten aloitettiin 40 cm rimoin. Rimoja kuitenkin nostettiin 10 cm viikossa eli nyt ollaan jo ihan normikorkeuksissa. Kontakteista A-este oli tauolla tähän viikkoon asti, mutta muuten aika normisti ollaan pystytty treenailla! Ja nyt palattiin jo kisailunkin pariin, kun muutaman päivän kipulääkekuurin aiheuttama doping-karenssikin on jo takana eli tosiaan hienosti on kaikki sujunut toipumisen osalta. Leikkauksen yhteydessä Jipiltä muuten kuvattiin myös selkä virallista spondyloosilausuntoa varten ja sieltä tuli hyviä uutisia eli selkä nyt kaikkiaan lausuttu olevan LTV0, VA0 ja SP0 :)

Vikat treenit ennen sterkkausta takana ja kyllä hymyilytti, kun oli niin kivaa :)

Kisailuista sen verran, että vihdoin eilen kisoissa tuntui loksahtavan palaset kohdalleen. Ennen sterkkaamista oli taas parit aika kaoottiset kisat ja itsellä fiilikset oli jo sellaiset, ettei koko hommasta tule mitään. Kisoissa onnistuin aina lähteä radalle jotenkin nollapakko mielessä, mikä johti hirveään varmisteluun ja yliohjaamiseen, eikä se tuottanut haluttua tulosta (kas kummaa!). Saikun jälkeen päästiin Jipin kanssa aloittelemaan agin treenailua Saija Mustosen (jonka valkkuryhmässä ollaan nyt tuleva kausi) koulutuspäivässä, jossa treenattiin isolla kentällä ja nollaratameiningein. Tuli huomattua, että sain ihan samat paineet kuin kisoissakin, eikä ohjauksesta tullut tuon taivaallista. Ensimmäistä kertaa oikeasti sain treeneissä sen saman sähellys-fiiliksen aikaan ja vaikka sillä hetkellä olisinkin voinut vajota maan alle, niin olin lopulta aika tyytyväinen siitä, että onnistuttiin saamaan se ongelma esiin treeneissä! Se kun tarkoittaa sitä, että pystytään asiaa myös työstää treeneissä. Nyt meidän treeneihin on otettu ihan säännölliseksi osaksi nollatreenit. Jokainen ohjattu treeni aloitetaan nollatreenillä eli teen ensin yhdellä yrittämällä rataa niin pitkälle kuin päästään. Näin tarkoituksena olisi, että oppisin tekemään rataa sen sijaan, että jään viilaamaan jokaista pientä yksityiskohtaa. Ei sellaiseen kisoissakaan pysty, joten treeneissäkin pitäisi ko. asiaa harjoitella, vaikka sitten nollayrityksen jälkeen toki jäädäänkin hiomaan ja testailemaan eri kohtia. Mutta tosiaan nyt ekoihin saikun jälkeisiin kisoihin lähdin sillä ajatuksella, että haluan tehdä radat yhdessä Jipin kanssa eli muistaa olla koiran kanssa ja nähdä koiran eteneminen radalla sen sijaan, että säntäilen esteeltä toiselle jättäen koiran suorittamaan ihan yksin. Ja yritin takoa päähäni, ettei tuloksella ole väliä, vaan että ne nollat tulee sitten, kun ovat tullakseen, kunhan saadaan nyt tämä ohjaajan asenneongelma ensin ratkaistua :)

Ja niin siinä sitten vain kävikin, että kisat sujui myös tulosten puolesta ihan yli odotusten, kun osasin höllätä tulostavoitteista :) Oltiin kisareissussa Tampereella ihan yksin ja ihan tarkoituksella näin. Ajattelin, että haluan nyt oikein kunnolla keskittyä Jippiin ja yhdessä tekemiseen. Ekalla radalla olin onnettomasti myöhässä yhden ohjaajasta poispäin olevan vinohypyn ohjaamisesta, mutta muuten tosi sujuva hyppäri. Eli tältä radalta kieltovitonen, mutta hirmu tyytyväinen olin muuten rataan. Tokalla radalla Jippi päätti testata ohjaajaa ja vapautti itsensä lähdöstä sillä hetkellä, kun olin kävellyt ekan esteen taakse ja nostin käteni kutsuakseni Jipin lähdöstä. Koska Jippi tuli ekan hypyn kuitenkin ilman vapautuskäskyä, niin otin Jipin sivulle ja käveltiin hallitusti ulos radalta. Harmitti, mutta toisaalta olin tyytyväinen, että maltoin pitää pääni. Käytiin tekemässä lämppäesteellä parit lähdöt niin, että pääsin palkkaamaan oikeasta toiminnasta ja kolmannelle radalle lähdin ihan luottavaisin mielin. Lähtö toimi ja niin toimi muutkin osat, sillä tuloksena oli kivalta tuntunut nolla, 2. sija ja SERT-A! Tämä nolla oli itselleni jotenkin todella tärkeä, sillä edellisestä on kauan aikaa ja tämä sai uskon taas hieman nousemaan siihen, että kyllä me niihin nolliin pystytään, kunhan molempien keskittyminen on oikeissa asioissa. Vikalle radalle lähdettiin rennoin fiiliksin, mutta kuitenkin riittävän skarppeina, sillä yllättäen saatiin sitten vielä siltäkin nolla ja 3. sija. Avattiin siis SM-nollatili tuplalla, mikä on aika kiva juttu :) Jipillä on nyt kaksi SERT-A:ta ja viimeisen voi saada aikaisintaan joulukuussa. Mutta tulee, kun on tullakseen. EDIT: Opin muuten vasta tässä vaiheessa sertisäännöt, sillä kuvittelin, että SERTit saisi olla kahdelta eri tuomarilta, kuten tokossa EVL1-tulokset, mutta niistä jokainen täytyykin olla eri tuomarilta!

Jippi ja SERT-A!

Hugo kiikutti ruusukkeen treenikassista minulla namien toivossa. On tullut puolivahingossa opetettua Hugo tuomaan kaikenlaisia tavaroita (etenkin hanskoja), kun olen palkannut sitä tippuneiden hanskojen nostamisesta lenkillä.

Tänään käytiin parin regular-radan verran ASCA-kisoissa kisailemassa. Radat olivat helppoja ja tuloksina nollat molemmilta, joten 2xQ ja Jippi sai RS-O -tittelin. Vähän itseä jäi harmittamaan se, että tokalla agiradalla Jippi teki vähän ruman keinun eli ei odotellut vapautusta. Johtui varmasti siitä, että vapautin sillä radalla puomila tosi nopeasti ja niin, ettei Jippi ollut ehtinyt 2on2offiin ja hirveän herkästi Jippi tällaisen perään sitten olettaa seuraavallakin kontaktilla, ettei tarvitse pysähtyä. Minun tavoitteena on kuitenkin opettaa Jipille niin varmat ja toimivat pysärit, että pystyn tarvittaessa vapauttamaan sen ikään kuin lennosta säästäen aikaa, mutta niin, että sen saisi kuitenkin sitten myös sen jälkeen pysähtymään 2on2offiin. Tämä näköjään ei vielä ihan toimi kisatilanteissa, joten täytyypä ottaa treeneissä kaikenlaiset variaatiot käyttöön eli paljon nopeita vapautuksia, joiden jälkeen seuraakin seisotus sekä erilaiset häiriöt ja hetsaukset ilman, että kontaktilta saa karata.

Eräs kesäpäivä Haltialassa.

Kisatulosten osalta tänne on päivittämättä myös viimeisin Jipin rally-tokokoe 29.7., josta tuloksena 90 pistettä ja RTK1. -10 pistettä tuli siitä, että Jippi nappasi vikana liikkeenä olleessa juosten suoritetussa spiraalissa hihnan hetkeksi suuhun :D Turha virhe ja olisihan se 100 pistettä ilman tätä tyhmää virhettä ollut ihan kiva, mutta toisaalta sitten taas jotenkin minua melkeinpä nauratti, että virhe tuli tällaisesta :) Noh, eipähän pelkoa vastaavan toistumisesta, kun seuraavat kisat kisaillaankin sitten ilman hihnaa AVO:ssa.

Myös Hugo on päässyt rallattelemaan. Se on käynyt treeneissä viikoittain ja vähitellen VOI:n liikkeet on alkaneet tuntua olevan melko hyvin paketissa. Oikealla puolella vielä käännökset tuottaa vähän vaikeuksia ja peruutus vierellä on ollut vaikea, mutta muilta osin liikkeet sujuu aika kivasti. Niinpä ilmoittauduttiin meidän seuran rally-kokeisiin VOI-luokan nollakoirakoksi. Oiva mahdollisuus päästä testaamaan kisamaista suoritusta ilman virallisen kokeen tuomaa lisäpainetta :) Hugo oli kehässä häntä heiluen ja teki tosi hienosi töitä eli fiiliksen osalta ihan täydellinen suoritus! Saatiin tuomarilta Heikki Palosaarelta arvostelu, vaikka kyseessä tosiaan meidän osalta olikin ihan vain epävirallinen suoritus. -1 pistettä tuli juoksuun siirtymisessä kontrollivirheestä. En itse oikein huomannut, mitä tässä tapahtui, eikä rataa ole videolla, joten olisikohan ollut niin, että Hugo olisi poikittanut sen verran, että olisin törmännyt siihen tms? -10 pistettä tuli peruutuksesta, jossa Hugo poikitti heti alkuun rajusti ja lopulta kääntyi rintama melkein minua kohti. Tätä en päätynyt uusimaan, koska totesin, ettei Hugo vain vielä osaa sitä riittävän hyvin, että voisin vaatia sen onnistumista kisoissa. Joten jatkettiin matkaa todeten, että yritettiin ainakin. -1 pistettä tuli kyltillä "istu-käännös oikeaan-istu" vinoudesta siinä tokassa istumisesta. Tämän Hugo kyllä osaisi eli olisi voinut suoriutua ilman miinuksiakin, mutta nyt tällä kertaa näin. Muilta osin rata meni tosi sujuvasti ja Hugo oli ihan hirmu kivan tuntuinen radalla. Kuulolla koko ajan ja keskittyi tekemiseen ja pysyi kontaktissa. Pahimmillaanhan se on ottanut niin kovasti häiriötä, ettei ole juurikaan kontaktia pitänyt, joten olin todella todella iloinen radan jälkeen siitä, miltä se tuntui. Ja tosiaan plussana oli se, että virallisena suorituksena siitä olisi tullut 88 pistettä eli hyväksytty tulos! Päätin, että kunhan ollaan treenattu peruutus kuntoon, niin uskaltaudutaan virallisiin kisoihin. Nyt se peruutus alkaa olla aika kivalla mallilla, joten pitäisipä laittaa pian kisailmoa menemään. Ehkä vielä pientä tehotreeniä tehdään oikealla puolen käännöksiin ennen kisaa :)

Hugo tienasi rally-tokon nollakoirakkona tuomaripalkinnon ja sai ohjaajalta palkaksi vieläpä palan marjapiirakkaa. Kyllä kannatti!

Kisakuulumiset on nyt päivitelty, mutta mitäs muuta meille kuuluu? Ensinnäkin koirilla kävi fyssari kotona syyskuun alussa ja molemmat oli hyvässä kunnossa. Jipillä oli ennen fyssarointia ollut kolmen viikottaisen kerran sarja akupunktiota ja niiden hoitojen myötä Jipin selkäjumit saatiin todella hyvin kadotettua! Fyssaroitaessa Jippi olikin kauttaaltaan tosi hyvässä kunnossa. Hugolla löyty yksi trigger selästä oikealta puolelta, mutta muutoin sekin oli varsin vetreä. Jipille jatkossa varmastikin tarkoitus aina tarvittaessa antaa akupunktiota fysioterapian "tueksi", niin pysyisi jumit poissa!

Syksy saapuu, mutta koirien hymyt ei hyydy :)

Talvikausi on nyt muotoutunut niin, että meillä on Saijan valkkutreenit joka toinen viikko torstaisin. Hugolle tulee kerran viikossa paikka rally-tokon omatoimiryhmään. Jippi tokoilee kerran kuussa Nina Mannerin kouluttamana läpi talvikauden, mikä on juuri sopiva määrä ohjattua koulutusta, kun sitten on tarkoitus ehtiä tehdä riittävästi omatoimitreenejä ohjattujen välissä. Kaikkiaan ohjattuja treenejä on aiempiin kausiin verrattuna nyt ihan ennätysvähän, mutta tarkoituksellakin pyritään nyt siihen, että ohjatuista saataisiin läksyt, joita sitten omatoimisesti työstettäisiin. Agilityssa meillä on pitkään ollut se tilanne, että läksylistalla on sitä sun tätä, muttei koskaan ehditä niitä treenata, joten nyt oikeasti aiotaan pureutua niihin läksylistan asioihin. Lisäksi toivottavasti saataisiin vihdoin lisättyä juoksulenkit viikkorytmiin. Tämä on ollut tavoitteena jo jonkin aikaa ja aina olen saanut luistettua tästä, mutta josko nyt vihdoin saisin itseni toteuttamaankin tämän suunnitelman.

Jippi odottaa tokotreeneissä omaa vuoroaan. Fiksun näköinen otus, eikös??

Tokon osalta treenit on sujuneet tosi kivasti. Jippi on ollut niinkin täpinöissään, että mukaan kuvioihin on tullut pienoinen ennakointi liikkeissä. Ei niin, että tekisi tehtäviä ennen aikojaan, mutta herkästi tulee liikkurin käskytyksistä nykimistä yms. Nyt siis ollaan tehty paljon kaavojen rikkomista ja haettu arvaamattomuutta treeneihin. Melkein tekisi jo mieli kokeeseen, mutta sitten samaan aikaan ei kuitenkaan millään uskaltaisi. Edellinen koe oli fiiliksen puolesta niin suuri pettymys, että oikeasti haluan, että seuraavassa kokeessa ei samanlaista koeta. Pitäisi siis olla varma, että fiilis on parempi, mutta mistäs ihmeestä sen tietäisi, kun ei se silloin viimeksikään treeneissä näkynyt. Joskin pakko sanoa, että nyt asioita pohdiskeltuania, niin olihan Jipin treenit tuolloin loppukeväästä/alkukesästä muuttuneet vähän pakkopullamaisiksi ja kyllä sen tekemisistäkin sen näki. Se kyllä suoritti aina kaiken ja vieläp häntä heiluen, mutta se paras terä oli poissa. Osittain ehkä juoksujen takia, mutta osin varmasti siksikin, että tuli liian kiire lähestyvien SM-kisojen takia, ettei ehditty enää treenata oikein, vaan määrä korvasi laadun. Nyt ollaan taas päästy tältä tieltä pois ja onneksi tajusin asian ajoissa. Suunnitelmanani on nyt käydä ainakin yksi rallyn AVO-koe tuosa lokakuun alussa, jotta nähdään, mikä fiilis Jipillä on koekehässä. Ja jos kaikki menee siellä hyvin, niin enköhän laita taas kohta tokokoeilmoakin menemään!

Viksu ja vilmaattinen!

 Hugo on pääsyt nyt muutamaan otteeseen lähiviikkoina höntsäagittamaan eli tekemään matalin rimoin pientä ratatreeniä. Se on näistä aina kovin innoissaan, mutta pakko oli kyllä taas videota katsoessa todeta, että kyllä se sen verran hankalan näköistä menoa on, ettei kauhean usein kyllä raaski Hugon kanssa agilitya treenata... Rimat on tosiaan 40 cm, mutta silti se hakee ihan hurjasti ponnistuspaikkoja, eikä ime esteille. Huutaa kyllä senkin edestä eli palkan odotus nostaa kierroksia, mutta minusta tuntuu, että se kaipaa enemmänkin sitä yhteistä tekemistä ja pallon perässä juoksemista kuin nimenomaan agilitya. Ja koska tosiaan videota katsoessa tuli melkeinpä paha mieli siitä, miten hankalan näköistä se Hugon eteneminen radalla oli, niin varmaan taas jatkossa meidän puuhastelut keskittyy kyllä rallyyn ja leikkimiseen. Talvella ehkäpä sitten mennään taas nose work -kurssille.

Eräiden agitreenien jälkeen. 

Loppuun parit videot Jipin treenailuista nyt lähiviikoilta. Ekassa Jippi on Saijan treeneissä 9.9. ja tässä päivän vika pätkä. Ja tokassa omatoimitreeneissä kuvattu pätkä nollaratatreenistä.

Lukot auki

Kylläpäs taas ovat viikot vierineet... Eli jälleen kerran luvassa on pikakelaus näihin vilahtaneisiin viikkoihin :)

Hugon kanssa ollaan nyt rally-tokossa suunnattu katseet kohti VOI-luokkaa eli ohjelmassa on ollut aiempaakin enemmän oikean puolen seuraamista, puolenvaihtoja ja käytösruutua. Puolenvaihdoista muut ovat edistyneet, mutta puolenvaihto edestä on kyllä tuskaisen vaikea, koska en saa Hugoa pysymään suorana puolta vaihtaessa (eli sen rintamasuunta kääntyy liikaa minua kohti). Olen tehnyt sitä etupalkkaa käyttäen eli lelu tai namitargetti maahan muutamien metrien päähän eteeni ja siihen linjaan, johon haluan Hugon päätyvän puolenvaihdon jälkeen. Tämän jälkeen pyydän vaihtamaan puolta käsiapua käyttäen ja kun Hugo päätyy oikeaan kohtaan, vapautan palkalle. Suoraan palkalle ei saa siis hyökätä tokikaan, vaan liike täytyy suorittaa ensin loppuun asti :) Pari kertaa ollaan nyt näin tehty ja näyttäisi toimivan. Nähtäväksi jää, että onnistunko häivyttämään etupalkan... Eilen treeneissä tehtiin tämän lisäksi myös täyskäännöksiä ja olen nyt Hugolle opettanut edessäni seisten käännökset käskyin "vasen" ja "oikea" eli näillä käskyillä Hugo nyt kääntyy etupääpaikoillaan takajaloilla sivuttain askeltaen joko vasemmalle tai oikealle puolelleni perusasentoon. Tästä on se hyöty siis, että nyt pystyn seuraamisen yhteydessäkin antamaan käskyn "vasen" tai "oikea" silloin, kun tehdään täyskäännöksiä tai 270/360 asteen käännöksiä vasempaan normiseruuussa tai oikealle oikean puolen seuruussa. Ja tällä tavoin ollaan nyt alettu saada oikean puolen seuraamisen käännöksiäkin toimivammiksi, vaikka hetken näytti, että edessä olisi todella takkuinen tie :D

Hugolle on nyt keväällä tulossa lyhyt rally-tokokurssi ja hajuerottelukurssi ja sitten kesäksi mennään rally-tokoryhmään taas. Eli toiveena olisi saada syksyksi VOI-luokka kisakuntoon ja lisäksi Nose Workin ykkösluokan hajutesti läpäistyä :)

Jippi on treenannut agia ja käynyt kisoissakin. 4.3.2017 saatiin yksi aginolla, jolla saatiin sijoitus 2/41 jääden vain 0,4 s päähän voittajasta! Ja olipahan tuplanollakin lähellä, kun edeltävällä radalla tippui vain rima. Radoilla muuten ihan hyvä fiilis, mutta kontaktit aiheutti hieman mietintää. Puomi tosi jees, mutta A:lla molemmilla agiradoilla todella outo suoritus, sillä Jippi osui vain kerran alastulolle ja vaikka siis kyllä osui kontaktialueelle, niin ei ollut yhtään Jipin tapainen suoritus tuo... Sittemmin ei ole onneksi moisia suorituksia nähty, joten ehkä se jäi siihen yhteen kertaan ja syy jää tuntemattomaksi :) Nollaradalla lisäksi keinulla Jippi varasti eli oli hilkulla, etteikö olisi ollut vitosen arvoinen.

Tässä nollarata:


Ja tässä se vitosen rata, jossa tosin alussa lisäksi myös pientä kaarratusta :D


Kisojen jälkeen keinu on aiheuttanut nyt tosissaan mietintää. Jipin keinuongelmat juontavat mielestäni juurensa siitä, että olen opettanut sille 2on2offin ja tämän vuoksi sen pysähtyessä keinun kontaktille, monesti keinu ponnaa hieman takaisin saaden takaosan ilmaan. Tämä ei varmaankaan ainakaan tunnu mukavalta ja voi olla, että joskus se keinu on ihan lyönytkin takamukselle. Nyt sitten haluaisinkin vahvistaa sitä, että Jippi odottaisi kaikki tassut kontaktilla keinun laskeutumista ja sitten sen jälkeen, jos se haluaa siirtyä 2on2offiin, niin tämä vielä ihan ok, kun silloin ei enää keinu ponnaa ylös. Viime viikonloppuna kisoissa ekalla agiradalla Jippi teki törkeän lentokeinun, mikä vain vahvisti päätöstäni siitä, että jotain sille on tehtävä. Tokalla radalla pidin huolta omalla sijainnillani ja vähän reippaammalla käskyllä, että Jippi pysähtyy keinulle ja näinhän se tekikin, kuten tässä videolla näkyy:


Hyppyradalla tuli taas rimavitonen, mutta muuten aika jees menoa :) Olipahan myöskin tosi tiukka ihanneaika tuolla hypärillä italialaisen tuomarin toimesta eli monella meni nollat yliajalle ja sain olla tyytyväinen, kun tuolla vitosella kuitenkin oltiin "aliajalla" :D


Kisavideoilta tuli analysoitua normaalia tarkemmin myös Jipin hyppäämistä. Aiemmin kirjoitin, että Jippi käväisi fyssarilla 7.2. ja lupailin tarkempaa kertomusta myöhemmin. Se sitten kuitenkin jäi, joten täältäpä nyt pesee. Viime fyssarikerralle mentiin kertoen, että Jipillä on ollut todella paljon rimaongelmaa treeneissä ja että Jippi herkästi hypyissä roikotti takajalkoja kropan alla kunnon "takapotkun" sijaan etenkin lopputreeneissä. Kyllä Jippi välillä tekee muutenkin, mutta nyt huomasi selvästi, että se alkoi väsyä normaalia nopeammin, mikä vaikutti hyppytekniikkaan ja näkyi putoilevina rimoina. Fyssarilla selvisikin sitten, että Jippi oli aivan totaalisen lukossa. Kunnon jumit löytyi lavan alueelta (vinkui hoidettaessa) ja lanneselästä ja lisäksi selkärangan nikamavälit oli "lukossa". Kaikki jumit ja lukot saatiin onneksi avattua, mutta pohdiskeltiin, että voisiko syynä moiseen rajuun jumiutumiseen olla epäilemäni treenihallin pohja, jonka on havaittu olevan vähän turhan pitävä eli saattaisi hyvinkin aiheuttaa normaalia enemmän töksähdyksiä hyppyjen alastuloissa yms. Suunnitelmaksi luotiin sellainen, että pidän pari-kolme viikkoa taukoa ko. treeneistä ja katson pysyykö kroppa hyvänä ja hyppytekniikka normaalina muualla treenatessa. Näin tehtiin ja pysyihän se. Suunnitellusti palattiin sitten lopulta myös tuolle pitävälle pohjalle treenaamaan ja nyt on takana yhdet kisat ja kahdet treenit siellä ja tilanne on se, että mielestäni noissa edellisissä kisoissa Jippi hyppäsi taas jäykemmin. Takajalat jää kropan alle ja pää nousee välillä hypyissä ylös. Tämän jälkeen huomasin kotona myös, että lavat on taas kipuilevat ja selkäkin aristaa käsitellessä. Niinpä fyssari on varattu taas huomiselle ja treenit tuolla pitävällä pohjalla jää kyllä meiltä nyt kokonaan väliin loppukauden ajaksi. Tosi harmi, kun olen tykännyt kouluttajastamme Saija Mustosesta hurjasti, mutta eipähän voi mitään. Koiran terveys menee edelle :) Ja useimmat muuthan treenaa ko. treeneissä ihan ongelmitta, joten kaipa kyse on sitten jostain sellaisesta, että pohja ei vain sovi Jipille tai se ei osaa "kompensoida" pitävää pohjaa...

Tokoistakin olisi kerrottavaa, sillä mm. Tiltun ja Maarit Hellmanin treenejä olisi takana, mutta niistä ihan oma sepustuksensa :)

Polvivaivaa

Eilen oli molemmille koirille fyssarikäynti Tamaralle. Aloitettiin Jipistä ja sillä ei ollut mitään ihmeempiä - kuten ei ollut odotettavissakaan. Pientä kireyttä takaosassa oikealla puolella ja tämä puoliero Jipillä todennäköisesti johtuu siitä, että mm. tokossa oikea puoli kulkee usein pienemmällä liikeradalla (seuruu, kierrot yms.) ja tämän lisäksi Jippi itsenäisesti valitessaan valkkaa kääntymissuunnan aina myötäpäivään. Lenkeillä myöskin hakeutuu mieluummin minun vasemmalle puolelle kulkemaan, jolloin esim. ohituksissa on aina ikään kuin seuraamassa. Täytyisi siis entistä paremmin nyt kiinnittää huomiota siihen, että tulisi tehtyä myös esm. oikean puolen seuraamista, kun Jippi senkin kuitenkin osaa. Ristiselässsä pienesti kireyttä, muttei jälleen kerran mitään epänormaalia tai mitään, mikä ei olisi heti käsittelyyn vastannut. Fyssarilta lähti siis rento ja jumiton typy. Jippi oli sopivassa painossa eli ei liian kuiva, muttei kuitenkaan myöskään yhtään lihava. Lihaksia saisi olla lapojen välissä lisää ja saatiinkin hyviä jumppaohjeita tähän. Muutoin oli lihaksistoltaan hyvä.

Tokana oli sitten Hugon vuoro. Katsottiin liikkeet, kun kerroin muutaman viikon takaisesta ontumiseta. Kerroin, ettei ontuminen ollut sellaista kolmijalkaisuutta, josta olisin osannut heti sanoa, mitä jalkaa ontuu, vaan että liike näytti vain selkeästi epäpuhtaalta ja tuolloin Hugo "niiasi" aina oikealla etusellaan astuessaan, mikä antoi ehkä vähän osviittaa siitä, että syy löytyisi vasemmasta etusesta. Liikkeet oli nyt kuitenkin ihan ok, eikä ontumaa tosiaan ollutkaan ilmennyt enää. Käsittelyssä ei löytynyt ihmeempiä kireyksiä lihaksistosta. Takaosassa pientä jumia ja reagoi rintarangan käsittelyyn hieman. Nämä kuitenkin aukesi hyvin. Etuosasta ei löytynyt mitään selittäjää epäpuhtaille liikkeille. Ainoastaan olkanivelen ääriasentoon taivuttamiseen aavistuksen reagoi, mutta tasaisesti molemmin puolin ja reaktio hyvin pieni eli ehkä oli vain pientä kieryttä. Oikeaa takajalkaa käsitellessä sitten reagoi polven käsittelyyn hieman. Polvessa oli käsin tunnustellen merkkejä jonkinlaisesta häikästä - voisi olla traumaperäistä, mutta koska mitään ihmeempää ei ole sattunut, eikä Hugo ole polvea missään vaiheessa ihmeemmin aristellut, niin on pieni epäilys alkavasta nivelrikosta. Tokikaan tästä ei varmuutta vielä ole, mutta nivelravinteita on hyvä ainakin antaa. Olenkin jo muutaman vuoden antanut Hugolle nivelvalmisteita (glukosamiini, kondroitiinisulfaatti, MSM), mutta nyt oli puolen vuoden tauko, kun nivelissä ei ole ollut mitään häikkää. Olinkin ehtinyt jo noin kuukausi sitten aloittaa uudestaan nivelravinteiden antamisen ja niillä nyt jatketaan. Lisäksi varasin ensi viikolle ajan ortopedille, koska haluan, että polvi kuvataan. Näin saadaan sitten varmuus siitä, että onko kyseessä nivelrikko. Jotenkin tuli aika isona yllätyksenä tämä mahdollinen nivelrikko. Yleensähän sitä esiintyy esim. ristisidevaurioiden jälkeen tms., mutta Hugolla ei ole polvet koskaan oireilleet ja parivuotiaana polvet on tsekattu epävirallisesti olevan 0/0. Eli mikä ihme mahdollista nivelrikkoa on sitten aiheuttanut? Ehkä kuvat kertovat sitten lisää. Ja tokihan edelleen on mahdollisuus, ettei se ole nivelrikkoa, vaan jokin esim. liukastumisen aiheuttama trauma, joka sitten voisi toipuakin ennalleen. Keskiviikkona ollaan ehkä viisaampia!

TK2 Wirneen Jippijaijee

Eilen siis käytiin Jipin kolmansissa AVO-luokan tokokokeissa ja tuloksena AVO1, joten tämän myötä siis uusi titteli "TK2". Edellisenä iltana oli kaamea jännitys, mutta onneksi koeaamuna huomasin olevani rento, eikä liiemmin jännittänyt. Treenit ovat menneet hyvin, joten oli hyvä fiilis pohjalla. Ainoastaan jäävien istuminen oli alkanut ihan aavistuksen takkuilemaan niin, että aina välillä onkin jäänyt seisomaan. Tätä ongelmaa ei ole pitkään aikaan enää ollut eli en oikein tiedä, mistä se nyt yhtäkkiä ilmaantui taas, mutta kauheasti ei enää asialle ehtinyt myöskään tehdä ennen koetta, kun tosiaan ilmeni vasta pari päivää ennen koetta. Mutta muutoin tosiaan on treenit sujuneet ja etenkin kaikista ongelmallisin seuruu on mennyt nyt tosi paljon eteenpäin lyhyessä ajassa! Seuruussahan siis ollut ongelmana keulimista ja edistämistä, mutta ollaan saatu nyt tätä parempaan kuntoon.

Koepaikalla ehdittiin katsella edellistä luokkaa rauhassa ja tehtiin ihan miniherättelyt tekemällä pätkä seuruuta, kaukot ja jäävät. Tässä jäävät sujui ongelmitta. Tämän jälkeen sitten siirryttiinkin luoksepäästävyyden tarkastukseen. Oltiin tokassa paikkaistumisryhmässä ja itse menin paikkikseen levollisin mielin, sillä kyllähän Jipsu paikkiksen osaa. Ja niinhän se kökötti hienosti rauhallisena, mutta valppaana sen minuutin. Ja arvosanana paikalla istumisesta siis 10.

Yksilökehään mentiin viidentenä ja tässä tuli ehkä vähän turhan paljon paikoillaan odottelua. En ole oikein vieläkään keksinyt, että miten kehää varten valmistelu pitäisi tehdä. Kävin vähän kävelyttämässä Jippiä, mutta muuten vain hengailtiin. Just ennen omaa vuoroa vähän nostatin virettä, otin hihnan pois ja jätin "käy siihen" käskyllä odottelemaan, josta sitten kutsuin sivulle kehään mennessä. Jippi oli enemmän mukana heti aloittaessa eli aiemmanlaista "ympäristön ihastelua" ei ilmaantunut, vaan Jippi tuli heti perusasentoon ja otti kontaktia. Seuraamiseen lähtö olisi siis parempi kuin monissa aiemmissa kokeissa. Meillehän siis yleensä just se eka liike on ollut haastava, koska Jippi ei ole ollut vielä työntekomoodissa, koska en ole osannut sitä siihen moodiin saattaa (ollaan menty kehään hihnassa ja siellä sitten olen alkanut siltä vasta vaatia yhteistyötä).

Seuraaminen: 8,5. Alussa Jippi oli aavistuksen kyselevän näköinen eli ei ihan täysillä mukana, mutta kuitenkin aika jees. Otti perusasennon reippaasti ja peruutus ok (nämä siis alkupätkällä). Sitten tuli suora kohti kehän laitaa, jossa tuuli lennätti lehtiä ja tässä Jipillä laski kontakti hetkeksi, kun pakkohan se toki oli katsoa kivoja lenteleviä lehtiä ;) Harmiksi tällä sekunnilla tuli myös täyskäännös ja Jippi ei todellakaan ollut skarppina. Annoin siis uuden "seuraa"-käskyn ja tästä pistevähennys. Tämän jälkeen tuli vielä oikealle käännös, täyskäännös, juoksua ja stoppi ja nämä kaikki tosi jees! Eli kaikkiaan kiva seuruu siihen nähden, että meille on ollut aina tosi haastavaa, jos kehä alkaa seuraamisella. Nyt, kun perusseuraaminen alkaa olla kivaa, niin aletaan kyllä urakalla lisäämään häiriöitä, jotta seuruu myös säilyy samanlaisena häiriöistä huolimatta :)

Seisominen seuraamisen yhteydessä: 9. Muuten oikein jees seisominen, mutta kävellessäni Jipin ohi se kääntyi etuosallaan aavistuksen perään. Tämä on moka, joka on nyt käynyt kahdessa peräkkäisessä kokeessa, vaikkei sitä IKINÄ tapahdu treeneissä. Eli täytyy tehdä treeneissä oikein kunnolla häiriköityjä seisomisia, jotta kokeessakin sitten toimii. Veikkaan, että kokeessa olen kuitenkin itse asteen jäykempi kuin treeneissä ja tästä syystä Jippi on vähän epävarma sen tassujen liikkumattomuuden kanssa.

Luoksetulo: 10. Ripeä maahanmeno käskyllä ja tuli luokse vauhdikkaasti. Sivulletulo oli vähän pompahtava, joka ei sinällään ainakaan AVO:ssa virhe, mutta ollaan kyllä yritetty treeneissä päästä tästä eroon. Eikä treeneissä moista pomppimista olekaan oikeastaan enää ilmennyt eli selvästi oli nyt kisavireen tuomaa ekstrajousitusta havaittavissa ;)

Istuminen seuraamisen yhteydessä: 0. Jep, tämä sitten meni nollille, kuten kokeen alla olleet treenit ennakoivatkin. En oikein tiedä, miksi tämä on nyt yhtäkkiä haastavaa, mutta täytyy treenailla yhä enemmän jäävien erottelua, jottei vastaavia mokia tapahdu jatkossa.

Lähettäminen määrätylle paikalle ja maahanmeno: 10. Virittelysanalla laski katseen kohti ruutua, kuten pitikin ja käskyllä lähti vauhdikkaasti ja varman oloisesti ruutuun. Ei ennakoinut käskyä, vaan pysähtyi hyvin käskystä ja meni maahan reippaasti käskyn kuultuaan. Oikein mallikas suoritus Jipiltä siis! Ja siis minultakin toki, koska tällä kertaa - toisin kuin SM-kisoissa - en astunut Jipin tassulle!

Noutaminen: 9. Rehellisesti sanottuna olisin kyllä ehkä itse miinustanut tästä aavistuksen enemmän kuin yhden pisteen. Jippi meni vauhdilla kapulalle, mutta siellä teki kunnon loikan kapulaa kohti. Palautti nätisti, mutta perusasento jäi vinoksi.

Kauko-ohjaus: 9. Meni ripeästi maahan vierellä. Varsinaisissa kaukoissa Jippi vilkaisi liikkuria liikkurin nostaessa asentonäyttötaulun eteensä eli juuri silloin, kun annoin ekaa istu-käskyä. Hetken jo pelkäsin, että käsky menee Jipiltä ohi, mutten viitsinyt jäädä odottamaan katsekontaktia, vaan annoin käskyn siitä huolimatta, että Jippi ei katsonut minuun. Jippi onneksi nousi istumaan, joskin vähän epävarmasti. Muut vaihdot hyviä.

Merkin kiertäminen ja paluu perusasentoon: 10. Virittelysanalla Jippi laski katseen, mutta huomasin, että katsoi väärään suuntaan. En kuitenkaan ehtinyt uusia virittelysanaa, joten lähettäessä Jippi selvästi lähti kohti jotain muuta kuin oikeaa kartiota ja valui siis oikealta linjala liian oikealle. Onneksi jo pian Jippi bongasi kartion ja vaihtoi kurssia. Kierto itsessään oli aika jees ja paluu perusasentoon samalla tavalla lennokas kuin luoksarissa. Tuomari naureskeli, että koira teki kierrosta itselleen vain vaikeamman, kun valui alkuun tosiaan oikealle ja joutui näin ollen kiertämään pidemmän reitin kartion ympäri.

Estehyppy: 10. Tämä oikein jees. Ei tepsuttelua jättämisen yhteydessä ja vauhdikas suoritus.

Kokonaisvaikutus: 9. Jippi päästi pienen piippauksen parissa kohtaa liikkeiden välissä, kun pyysin korjaamaan perusasentoa liikkeiden aloituspaikoissa. Se herkästi saattaa näissä asentojen toistoissa/korjauksissa treeneissäkin piipata, jos on palkattomuutta/epäonnistuminen takana eli tätä pystytään työstämään treeneissäkin. Varmasti tässä liittyi siihen, että takana oli jo koesuoritusta ja palkattomuutta. Treeneissä ei yleensä piippaile, ellei tosiaan ole epäonnistumista taustalla.

Kokonaispisteet siis 283,5 p, sij. 2/8 ja KP. Ei siis hullummin nollasta huolimatta.

Totteleminen on väsyttävää puuhaa! Illalla siis uni maistui.

Tyytyväinen saa siis olla, mutta minussa asuva pieni perfektionisti aiheutti kuitenkin sen, että suoraan koesuorituksen jälkeen analysoidessani suoritusta oli sellainen fiilis, että tulipas useita pieniä mokia, joita ei kuuluisi tulla. Nollaus ei niinkään harmittanut (vaikka olisihan se yli 300 pisteen tulos ollut kiva :D ), sillä sellaisia vaan sattuu, kun ei ne koiratkaan ole koneita :) Mutta enemmänkin harmitti se, että sellainen viimeinen silaus liikkeistä jää uupumaan. Perusasennot Jipillä on yleensä suoria, seuruu oli suoraa, liikkeet suoritti innolla yms., mutta jokin siitä jää puuttumaan. Mutta sitten kun jatkoin pohdintaa, niin itse asiassa tajusin, että aiemmin se viimeisen silauksen puuttuminen on johtunut usein siitä, että Jippi on hieman ottanut häiriötä ympäristöstä ja ei ole ollut ihan täysin oma innokas itsensä sen vuoksi. Mutta tällä kertaa kyse ei ollutkaan siitä, vaan se oikeastaan teki vähän "yli-innokkaastikin" hommia, mikä näkyi sitten parina ekstrapomppuisena sivulletulona ja turhan rajuna kapulan käsittelynä. Ja tätä kun sitten pohdiskelin, niin tulin siihen lopputulokseen, että suunta on ehdottoman oikea! Jippi oli koesuorituksen aikana iloinen ja innokas itsensä ja vaikka se sitten aiheuttikin pieniä kauneusvirheitä liikkeen joissain osissa, niin kyllähän se vaan on hienoa, että koekehässäkin mukana on se intoa pursuava pieni otus :)

Hugon kanssa tehtiin viime viikolla myös hurjan innokas treeni. Koulutin kesäkauden tokoryhmälleni kauden vikat treenit ja teemana oli häiriöt, joten kentällä oli houkutusten highwayta ja lisäksi esim seuruuta treenattiin kaikenlaisten lelujen/namien/kartioiden ympäröimänä. Treenin jälkeen otin Hugon treenaamaan ja päätin hyödyntää häiriöt. Tehtiin rallyn pujottelua takapalkalla ja vitsit, kun käännökset toimi kivasti! Pujotteku on meille ollut tosi vaikea, kun aina oikealle kääntyessä Hugo pääsee valahtamaan eteen, eikä meinaa millään korjata paikkaa sitten vaihtaessa suuntaa vasempaan. Nyt kuitenkin oli hurjan skarppina ja piti paikan hyvin. Etäpalkkana oleva lelu toimii muutenkin Hugolla hyvin, sillä se selvästi saa kierrokset just sopivasti nousemaan ja keskittyminen on hurjan hyvää.

Hugo häiriötreeneissä.

Muista kuulumisista sen verran, että Jippi käväisi viime viikolla fyssarilla (Tamaralla) ja oli oikein hyvässä kunnossa. Ei löytynyt kummemmin jumeja eli kaikki ok!

Jipin huoltopäivä ja Hugon treenipäivä

Tänään Jippi kävi fyssarilla (Tamaralla) ja typynen on oli kaikin puolin hyvässä kunnossa! Ei mitään kummempia jumeja missään :) Tämä oli helpotus, sillä pari viikkoa sitten I-HAHn agileirillä ollessa Jippi erikoistui rimojen pudotteluun ja etenkin tiukissa käännöksissä siivekkeet heilui ja rimat roiskui. Silloin vähän pohdin, että onkohan syy jumeissa, mutta toisaalta myös näytti siltä, että Jippi hakeutui ihan liian lähelle ponnistuspaikkaa ja siitä syystä tiputteli rimoja. Sain Lehdistön Esalta hyviä vinkkejä siihen, että miten treenata takaakiertoja niin, että koira alkaisi hakea optimaalisempaa ponnistuspaikkaa eli täytyy niitä nyt treenailla! Jälkikäteen vasta tajusin, että molempien päivien radoilla tiukat käännökset/takaakierrot, joissa pudotuksia tuli, hypättiin aina vastapäivään. Jipillä oikealle kääntyminen on selvästi se sille vahvempi suunta kääntyä, mikä näkyy ihan arjessa (uidessa kääntyy oikean kautta ympäri, ilopomppiessaan tekee aina kieppejä oikeaan, lenkeillä hakeutuu mieluummin vasemalle puolelleni eli kontaktia ottaessa on kääntyneenä oikealle). Eli veikkaanpa, että sille on vain oikeasti vaikeampaa suorittaa tiukoissa käännöksissä hyppy vasemmalle, kun se on sille ei-niin-luonteva suunta. Eli nyt, kun tuli vahvistettua se, ettei jumeja ole, tehtävälistalla on siis näiden hyppyjen vahvistaminen molempiin suuntiin. Ja onneksi toispuoleisuus ei ole kuitenkaan niin voimakasta, että näkyisi/tuntuisi esim fyssarin käsittelyssä toispuoleisina lihaksina tms. Enemmän varmaan koordinaatiosta kyse eli treeniä treeniä, niin hyvä siitä vasemmalle kääntymisestäkin tulee :)

Jippi saa lepäille hoidon jäljiltä (vaikkei tätä arvostakaan, on nimittäin ollut ihan törkeästi virtaa nyt parina päivänä! Kivasti oli ihan paukut loppu SM-kisoissa ja sitten niiden jälkeen virtaa on riittänyt, vaikka muille jakaa :D), mutta Hugo sen sijaan pääsee kohta treenaamaan! Päivisin on nyt liian kuumaa touhuta mitään isompaa, joten ajoitetaan treenailut ja lenkkeilyt nyt iltoihin ja aamuihin. Hugon kanssa ohjelmassa on rally-tokoilua! Käännöksiä olisi tarkoitus hioa, samoin kuin seuraamista, joka meinaa edistää :) Ja ehkä me tokoakin vähän tehdään. Ollaan Hugon kanssa treenailtu ruutua ja merkille lähettämistä, vaikkei tokokisoihin aikomusta olekaan. Tänään voisi kokeilla ohjattua noutoa!

Letkeitä kavereita

Wihiii! Pitkästä aikaa pääsi leikkimään jo vähän (vaikkakin yhä vähän rajoitetusti), kun Hugon saikun takia on leikit ollut aika minimissä viime aikoina...!

Nyt vasta muistin, etten kirjoittanut viime viikolla koirien fyssarikäynneistä. Hugo pääsi fyssarille viime viikon keskiviikkona eli 29.7. ja Jippi puolestaan perjantaina 31.7.

Hugon fyssarikäynti
Hugolla selkä aika jees eli tuntuu siltä, ettei joskus aiemmin ilmenneitä lanneselän jumiutumisia enää juurikaan ilmene. Pieniä kireyksiä löytyi, ja varmaankin liittyvät taannoiseen ontumiseen. Tärkeintä kuitenkin oli, että liike oli täysin puhdas, eikä hauislihas ollut nyt enää mitenkään kireän/kipeän/aristavan oloinen. Antaa siis toivoa siitä, että lihasvamma olisi oikeasti paranemaan päin! Fyssaroinnin aikoihin ontumisesta oli siis nelisen viikkoa ja vielä pari viikkoa saikkua edessä ennen kuin vähitellen aletaan kokeilla treenaamista. Kaikki siis kuitenkin nyt kunnossa ja Hugo nautiskeli taas käsittelystä silmät ummessa.

Jipin fyssarikäynti
Pientä kireyttä rintarangan alueella, ja löytyi "trigger point". Hyvin kuitenkin vastasi käsittelyyn ja saatiin jumit avattua. Takaraajoissa pientä kireyttä hyppäämiseen käytettävissä lihaksissa, muttei mitään ns. tavallisesta poikkeavaa. Kokonaisuudessaan kuitenkin oli taas kaikki kropassa mallillaan Jipilläkin! Kyselin taas Jipin ulospäin kääntyvistä eturaajoista ja Tamara kävi raajat läpi ja totesi, että raaja itsessä on yhä suora eli ulospäin kääntäminen johtuu kehittymättömästä lihaksistosta ja toisaalta myös kuulemma Jipin kaulan lyhyys vaikuttaa. Jippi kovin mielellään ravaa pää matalalla ja saatiinkin nyt vinkiksi treenailla välillä ravaamista "hyvässä ryhdissä", mikä edesauttaa sitä, että ravissa eturaajat ovat paremmassa asennossa ja näin oikeat lihakset pääsee kehittymään. Saatiin myös venytysohjeita etenkin kaulan alueelle sekä jumppavinkkejä. Uiminen tekisi myös hyvää, mutta pitäisi päästä uimaan nimenomaan pitkää matkaa, kun taas luonnonvesissähän Jippi usein ui vain hakemassa kepin vedestä ja palaa sitten rantaan. Täytyy ehkä kokeilla koirauimalassa uittamista, koska siellä saisi Jipin uimaan pidempää matkaa.

Seuraava käynti molemmille koiruille varattiin reilun parin kuukauden päähän, kun ei tosiaan mitään ihmeempää häikkää löytynyt kummaltakaan tälläkään kertaa :)

Fyssarikuulumiset

Tänään oli molempien koirien fyssariaika Tamaralle - Hugolla edellisestä kerrasta noin 3 kk ja Jipillä 2 kk. Siitä huolimatta, että käyntiväli oli etenkin Hugolla melko pitkä molemmat olivat varsin hyvässä kunnossa! Hugolla oli hieman kireyttä vasemmalla puolella takaosassa selkää ja Jipillä puolestaan vasemmalla puolella reiden alueella sekä rinnan alueella. Kuitenkin jumit oli melko lieviä ja kaikkinensa koirut oli hyvässä kunnossa. Iloista oli se, että Jipillä selkä (ne "laukkalihaksethan oli ekalla fyssarikerralla juntturassa) ja Hugolla aiemmin ongelmana ollut lanneselkä olivat melko jumittomia!

Loppupäivä vietettiin rennosti fyssarin käsittelyn vuoksi, mutta huomenna on tarkoitus suunnata Jipin kanssa Wirneen leirille! Hugo saa sen sijaan viettää viikonloppuna laatuaikaa kahdestaan Markuksen kanssa ja sille lupailtiin paljon palloleikkejä eli varsin kiva viikonloppu silläkin tiedossa :)

Parit treenikertomukset odottavat yhä kirjoittamista ja ne ilmestyvät lähipäivinä (ainakin näin olisi tarkoitus!).

Tunnelmia fyssarin jälkeen

Kahden koiran hyötyjä

En tiedä miksi en ole aiemmin tullut tehneeksi kimppatreenausta koirien kanssa. On nimittäin kätevää, että voi treenata paikkamakuuta lenkin yhteydessä molempien koirien kanssa samaan aikaan. Näin tehtiin tänään iltalenkin jälkeen kotipihalla. Kesto oli noin pari minuuttia ja suunnilleen minuutin kohdalla vein välipalkat molemmille. Etäisyyttä en ottanut kuin muutaman metrin nyt, kun tehtiin noinkin pitkä makuupätkä. Hienosti Jippikin kuitenkin pysyi kahden minuutin ajan rauhallisena paikoillaan asentoa vaihtamatta!

Jippi oli eilen fyssarikäynnillä Tamara Merenvallalla nyt tokaa kertaa. Viimeksihän käytiin vain kuukausi sitten ja tuolloin typyllä oli "laukkalihakset" jumissa pahasti. Nyt Tamaran sanoin Jippi oli kuin eri koira eli vaikka oikealta puolelta selästä ja takaosasta löytyi pientä kireyttä, niin oli kuulemma ihan eri tuntuinen ja nyt varsin hyvässä kunnossa. Ravilenkit siis ovat ehkäpä tehneet tehtävänsä! Toisena vaikuttavana tekijänä on varmasti ollut se, että olen nyt panostanut ekstrapaljon opettaakseni Jipin olemaan vetämättä ja työ alkaa vihdoin tuottaa tulosta. Tämä toki myöskin vähentää jumiutumista. Seuraavan kerran mennäänkin sitten parin kuukauden päästä ja silloin molemmat pääsevät käsiteltäviksi.

Eilisen fyssarin takia Jipillä piti olla tänään kevyempi päivä ja koska itsellä oli kohtalaisen kiireinen päivä, niin myös Hugo sai pitää rennomman päivän tänään. Vähän ehkä tuli huono omatunto, mutta toisaalta ei se välttämättä tee pahaa pitää välillä ns. lököpäiviäkin. Hienoa myös huomata, että Jippi ei tällaisena kevyempänäkään päivänä tunnu mitenkään hyppivän seinille, vaan osaa ottaa rennosti, vaikkei aktiviteetteja kauheasti tänään olekaan ollut. Hugosta jo tiesinkin, että se kyllä "kestää" lepopäivätkin, mutta näköjään ei ole ongelma Jipinkään kanssa :)

Kausihuolto suoritettu

Eilen oli tosiaan koirien huoltopäivä, sillä molemmilla oli aika fyssari Tamaran Merenvallalle. Aloitettiin Hugosta ja kerroin sen taustoja: syksyn innottomuus ja hyppyhaluttomuus (jotka nyt siis kaikonneet!), heikot lihakset, huono koordinaatiokyky takaosassa. Tamara sanoi, että Hugolla tosiaan ei ole mitään valtaisia muskeleita, muttei ollut myöskään mitenkään huolissaan. Sanoi, että Hugolle tuskin edes treenillä saa suurensuuria lihaksia, joten tärkeintä oli, että lihakset kuitenkin oli olemassa ja ne löytyi oikeista paikoista. Ja lisäksi vielä totesi Hugon olevan melko jumiton ja hyvässä kunnossa eli sai melko puhtaat paperit :) Saatiin muutamia jumppailuohjeita kotiläksyiksi:

1. Sfinksimakuuasennossa "keinuttelua"/joustoja eteenpäin ja taaksepäin huolehtien, että takajalat pysyy koko ajan hyvässä asennossa kropan alle.

2. Peruuttamistreeniä. Ensin tasaisella, koska tämäkin Hugolle haastavaa, mutta sen jälkeen niin, että Hugo peruuttaa takajalat jonkin korokkeen päälle tai sitten peruuttaa ylämäkeen.

3. "Kasaamistreeniä" niin, että Hugo seisoo kaikki neljä jalkaa jonkun pienemmän alustan - esim. ison pesuvadin - päällä, jolloin se joutuu kasaamaan kroppaa ja selkä pyöristyy. Koska Hugon kokoiselle pesuvadin päällä tasapainottelu olisi melko hankalaa, saatiin neuvoksi tehdä tätä esim. dobo-pallon päällä, jolloin mukaan tulee myös syvien lihasten vahvistaminen, kun alusta on myös epävakaa.

Kaikkiaan siis Hugolla kropassa kaikki hyvin ja liikkuminen rentoa. Saatiin ohjeeksi tulla seuraavan kerran 3-4 kk päästä eli varmaan kolmisen kuukautta pidetään nyt hoitovälinä :)

Seuraavana oli Jipin vuoro ja ensimmäisenä Tamara kiinnitti huomiota Jipin löysiin etusiin. Sehän seisoo mielellään vähän tassut ulos kiertyneinä ja liikkeessäkin välillä etujalat vähän "kauhoo" sisäänpäin. Jalka itsessään on kuitenkin suora ja kiertyneisyys johtuu ihan rintakehän kehittymättömyydestä. Rinta on vielä sen verran kapea, että Jippi pitää kyynäriä kropan alla, jolloin jalka kiertyy ulospäin. Tämä kuulemma korjantuu kropan kehittyessä eli ei syytä huoleen.

Käsittelyssä selkä osoittautui olevan melko kunnolla kauttaaltaan jumissa. Jumia esiintyi etenkin lihaksissa, joita koira käyttää laukan ponnistusvaiheessa ja näin ollen olikin vahva epäilys, että Jippi käyttää laukkaa liikaa. Sanoinkin, että vapaana liikkuessaan Jippi lähes poikkeuksetta laukkaa (plus riekkuu menemään Hugon kanssa) ja hihnalenkityksissä puolestaan menee pikakävelyä. Ravia siis ei juurikan näe Jipin käyttävän. Niinpä ohjeeksi saatiinkin nyt lisätä viikkoaikatauluun palauttavia päiviä, jolloin tehdään ravilenkkejä. Kyselin, että pitäisikö esim. agitreenejä jättää tekemättä, mutta kuulemma ongelma ei ole niinkään harvakseltaan tehdyt treenit, vaikka siellä koira laukkaa ja hyppii, vaan ennemminkin se, ettei koira pääse palautumaan treeneistä, kun ei saa sitä rentouttavaa raviliikuntaa.

Jumit aukesivat nyt hyvin ja varattiin uusi aika Jipille kuukauden päähän, jotta nähdään, onko raviliikunnan lisääminen auttanut selän jumittomana pysymistä. Tärkeintä oli, että Tamara sanoi Jipin olevan terverakenteisen oloinen pentu eli jumit eivät oletettavasti johdu mistään rakenteellisesta, vaan tosiaan ihan vain "liian rajusta" liikkumistavasta ilman palauttavaa liikuntaa. Kävinkin jo eilen illalla ihan pienen lenkin Jipin kanssa testaamassa miten me se ravi löydettäisiin ja tuli huomatta, että minun normaali lenkkivauhti on ihan liian hidas, jotta Jippi kykenisi ravata. Kun kävelin omaa maksimikävelyvauhtiani tai vaihtoehtoisesti hölkkäsin rauhallista tahtia, Jippi pystyi ravata hyvin. Toisin sanoen, ei auta muu kuin kasvattaa omaa kuntoa hölkkälenkkien muodossa! Aion nyt siis ottaa viikkorytmiin raskaampien treenien (agitreenit) jälkeisenä päivänä palauttavan hölkkälenkin. Samoin voisi olla hyvä treenien jäähdyttelylenkillä ottaa myös pätkä ravailua ja sitten lopuksi ihan rauhallista kävelyä. Lisäksi meinaan nyt kyllä vähän ottaa takapakkia rimakorkeuksien kanssa. Jippihän on nyt hypännyt valtaosin 30-35 cm rimoja eli lasketaan nyt rimat vielä pariinkymppiin, kunnes on kropanhallinta vielä tuosta kehittyy :)

Mutta mitäs muuta meille kuuluu? Noh, viime viikon sunnuntaina käytiin taas Wirneen-porukalla paimentamassa. Viime kerralla mainiosti toiminut "odota"-käsky ei tällä kertaa enää ekalla paimennuskierroksella toiminut yhtä tehokkaasti, vaan Jippi käskyn saatuaan otti epäröiviä askeleita eteenpäin. Muutaman kerran käskin vähän kovempaa ja Jippi näytti aavistuksen paineistuvan tästä tilanteesta. Vähän on vielä epävarmuutta siitä, mitä siellä lampailla kuuluu tehdä, mikä näkyi sitten siinä, että kovempaan komentaminen sai Jipin hämilleen ja vähän into lakkasi. Jatkoi kyllä työskentelyä, mutta pari kertaa parkkeerasi ovelle siihen malliin, että "eiköhän tämä nyt riittänyt", mutta jatkoi töitä taas, kun näin käskin.

Palkkasin tosi innokkaasti hyvästä lopetuksesta ja tokalle kierrokselle sitten lähdettiinkin vähän rennommalla mielellä. Koska "odota"-käsky ei selvästi nyt pelittänyt riittävän varmasti, siirryin käyttämään "käy siihen"-käskyä, jolla Jippi siis menee maahan odottamaan. Tämä toimi selvästi paremmin eli on ehkä Jipille vielä selkeämpää odottaa maaten kuin seisten, kun seistessä tosiaan herkemmin tulee niitä askeleita otettua. Toka kierros sujui siis jo paljon paremmin. Yhtään kertaa Jippi ei nyt mennyt ovelle pyytäen päästä pois, vaan työskenteli innokkaasti. Tällä tokalla kierroksella Jippi paimensi rauhallisesti (ei tehnyt säntäilyjä kohti lampaita) ja kiersi laumaa ottaen hyvin etäisyyttä ja pitäen katseen kaarella ollessaan eteenpäin eli ei jäänyt tuijottelemaan lampaita. Olihan tälläkin kiekalla vielä mukana paljon sählinkiä minun touhuista johtuen, mutta kaikkiaan selvästi parempaa paimentamista. Kouluttajienkin mukaan löytyi jo hyviäkin pätkiä eli ehkä tämä tästä!

Maanantain 23.2. tokoissa jatkettiin liikkeestä pysäytyksiä. Kotiläksyjä oli tosiaan tehty sen verran, että saatiin tehtyä hyviä pysäytyksiä treeneissä ihan vain käskyn ja pienen käsiavun avulla ja palkka lensi vasta pysähdyksen jälkeen. Nyt saatiin ohjeeksi jatkaa treenailuja edelleen kierrättämällä Jippi tolpan takaa ja tekemällä pysäytyksiä sitten paluumatkalla vaihdellen sitä, että lentääkö palkka heti käskyn yhteydessä vai vasta pysähtymisen jälkeen. Lisäksi mukaan paljon läpijuoksuja, jotta saadaan vauhti säilymään ja ennakointi vältettyä. Toistaiseksi ainakin teki töitä hyvällä vauhdilla ja stopeissa jarrutti tosi napakasti.

Toisena treeninä tehtiin kaukokäskyjä. Maahanmenotekniikka on hyvä, joten sitä ei hinkattu kauhean paljoa. Enemmän keskityttiin maasta istumaan nousemiseen, jossa Jippi ikään kuin hinaa itsensä ylös ottaen "väliaskeleita" päästäkseen pystyyn istumaan. Toki tämä voi osittain johtua ihan kropan kehittymättömyydestä, mutta nyt yritetään jumppailla tätä napakammaksi liioittelemalla ylös pompahdusta. Tosin täytyy nyt pohtia, josko tämän treenin kanssa kuitenkin vielä vähän odottaisi, kun tosiaan Jipin kroppa/selän lihaksisto on vielä keskenkasvuinen ja tälläkin hypytyksellä voi ehkä saada selkää jumiin... Eli ainakin treenimäärät täytyy pitää pieninä.

Tiistaina 24.2. agilitytreeneissä kouluttajana Juhaa treenasi Jouni Orenius ja tehtiin alla olevanlaista rataa.

Jipin kanssa aloitettiin pätkästä 1-6. Yritin alkuun tehdä kakkoselle takaakierto-persjättöä, mutta jälleen kerran tuli todettua, ettei tämä vielä toimi. Itse en osaa tätä ohjausta vielä kunnolla tehdä eli vaatii nyt oikeasti kuvatreeniä, jotta hahmotan oman liikkumisen ko. ohjauksessa. Lisäksi Jipin kanssa tulisi treenata tätä ohjausta palkaten hypyn suorittamisesta ja persjättöö tulemisesta, koska nyt se lähtee herkästi kiihdyttämään ja minun liikkeen suuntaisesti juoksee sitten hypyn takaa sen ohi. Tämä siis yksittäistreenattavien juttujen listalle, eikä jääty sitä hinkkaamaan tuolla, vaan tehtiin ko. kohta takaakierto-valssilla, jolla saatiin homma pelittämään. Neloshypyn sijaan esteenä olikin muuri ja siihen tehty ennakoiva valssi toimi aika kivasti. Jipillä on kehittynyt ihan suht hyvä estefokus, joten sen pystyy irrtoittamaan esteille jo melko kaukaa ja oma liike voi jo lähteä poispäin ja silti Jippi suorittaa esteen. Niinpä päästin ottamaan etumatkaan vitoselle, mutta jäin sitten kuitenkin varmistelemaan kutosen takaakiertoa, jolloin olin onnettomasti Jipin laskeutumislinjalla kutosen takana. Tässäkin tuli myös toistoja, joissa Jippi kaahotti hypystä kokonaan ohi ja haki puomin alla olevaan putkeen usemman kerran :D Toisaalta olin tästä taas ihan mielissäni, koska irtoavuutta ja itsenäisyyttä olenkin Jipille toivonut saavani! Tätäkin lähdettiin tekemään palkkaamalla laskeutumispaikkaan ja saatiin Jounilta vinkit, miten edetä palkkauksen kanssa omatoimitreeneissä eli hinkataan näitä takaakiertoja sitten vapaatreeneissä.

Toisena pätkänä tehtiin 15-19 ja se sujui melko sujuvasti. Vähän hypyn 15 niistossa valui kaarre eli tässäkin voisi hyödyntää lelupalkkaa, jotta saataisiin käännöksestä tiukempi. Muutoin ei suurempia ongelmia ko. pätkässä. Kaikkiaan taas hyvät treenit ja iloista menoa!

Keskiviikkona 25.2. jatkettiin peko-treenejä samassa paikassa kuin edelliselläkin viikoissa ja koska tuolloin isoihin lumikasoihin kaivetut poterot oli edelleen tallella, jatkttiin samanlaisin treenein. Jipille piilotettiin neljä maalimiestä, joista kaksi oli poteroissa, yksi hiekoituslaatikossa kasan juurella ja yksi kasan viereisessä puussa noin parin metrin korkeudessa. Viimeksi poteroihin piiloutuneet maalimiehet olivat haastavia, koska haju ei laskeutunut kasojen juureen, vaan hajun saadakseen piti lähteä kiipeilemään kasoihin. Tuolloin Jippi tarvitsi vielä vähän apua, jotta tajusi lähteä kiipeilemään, mutta tällä kertaa säntäsi jo omatoimisesti kasoja koluamaan ja löysi poteroihin piiloutuneetkin maalimiehet hyvin. Koska Jippi työskentelee motivoituneesti, niin on ollut puhetta, että sillekin on hyvä tarjota haasteita jo pienestä pitäen, joten tosiaan tällä kertaa haasteena oli puuhun piiloutunut maalimies. Jippi sai kyllä ko. maalimihestä hajun ja pörräsi sitkeästi ympäriinsä puun ympäristössä ja lisäksi kiipesi useaan kertaan viereiseen kasaan, josta se sai hajun ollessaan maalimiehen korkeudella, mutta jotenkin pienen päähän ei vain millään meinannut mahtua, että maalimies voisi ihan oikeasti olla siellä puussa. Niinpä Jippiä vähän autettiin sillä, että kävelin itse puun alla ja lopulta maalimies vähän raksautti puun oksaa, jolloin saatiin Jippiä katselemaan myös ylöspäin. Kun se viimein bongasi maalimiehen, oli pentusen ilo valtaisa! Se juoksi puuta ympäri vispaten häntäänsä villisti. Sai siis aivot kunnolla töitä, mutta löytyi se maalimies lopulta. Hauska nähdä, onko seuraavan puuhun piiloutuneen etsiminen taas jo helpompaa.

Torstaina 26.2. oli sitten vuorossa Niinun treenit Hugon kanssa. Rata näytti tältä:

Ennen aloittamista sanoin, että voi olla, että matka tyssää jo neloselle, koska epäilin kovasti Hugon ampaisevan putkeen puomin sijaan. Niinpä kävimme tämän ohjauksen huolella läpi jo ennen ensimmäistä yritystä. Ohjeena oli rytmittää kolmoselle niin, että saa koiran rytmityksellä jarruttamaan hieman ja oma liike ja rintamasuunta jo hypyn 3 siivekkeen kohdalta enemmänkin kohti hyppyä 8/11/17/25/34. Oma liike ei siis lainkaan suuntaa kolmoselta kohti puomia, jolloin vältytään siltä, että se koira puskemalla pusketaan sinne putkeen. Näin lähdettiin sitten tekemään ja yllätykseksi Hugo hakikin puomin yhtään epäröimättä. Puomin alastulo oli Hugolle vaikea, koska se loppui todella lähelle seinää eli poikkeuksellisesti Hugo jäi pönöttämään puoliväliin alastuloa sen näköisenä, että nyt ahdistaa. Niinpä ei uusittu puomia kokonaisena, vaan jatkettiin eteenpäin niin, että aloitin lähettämällä Hugon puomin alastulolle puomin sivusta. Tällöin uskalsi hyvin mennä kontaktille ja saatiin pari hyvää suoritusta näin.

Pätkässä 5-10 ei ollut ongelmaa, mutta hypyn 11 ohjausta hinkattiin pari kertaa. Ensinnäkin taas korjattiin omaa takaakierto-ohjausta, jotta sain Hugon varmemmin lähtemään sinne takaakiertoon. Parin toiston jälkeen tulikin selvästi parempia ja varmempia suorituksia! Toisekseen tässä hiotiin sitä, että minä lähden rohkeammin pois alta, jotta Hugolle jää tila laskeutua hypystä ja myös sitä, että minun liike lähte tiukasti siivekkeen viertä kohti putkea, enkä peruuttele hypyn 9 suuntaan. Kunhan tein nämä korjaukset omaan ohjaukseen, niin sujui hyvin ja Hugo suoritti sekä takaakierron että hypyltä putkeen käännöksen tiukasti ja epäröimättä. Hypyn 13 jälkeen tein alkuun valssin, jolla käänsin Hugon hypylle 15 ja 15-16 väliin tein välistävedon. Välistäveto toimi, mutta ongelmana oli se, että hypyllä 13 kaarros valui reilusti ja näin ollen hyppylinja hypylle 14 ei ollut optimaalinen ajatellen seuraavalle hypylle tehtävää välistävetoa. Niinpä Niinun kehotuksesta kokeiltiinkin niin, että odotin Hugoa putkesta 12 rauhassa, lähetin jo kaukaa hypylle 13 jääden itse putken puolelle hyppyä. Hypylle 14 tein päällejuoksun ollen itse koko ajan pari metriä koiraa edellä, jolloin pääsin päällejuoksusta vetämään koiran mukanani vasemmalle puolelle hyppyä 15 ja tämän jälkeen tein persjätön, jolloin lähetys hypylle 15 tapahtui oikealla ohjauspuolella. Alkuun jäin odottelemaan koiraa ihan turhaan hypyllä 14 ja niinpä etenimme hypylle 15 ihan liian samaa matkaan, jolloin persjätön tekeminen ei enää onnistunut sujuvasti. Sainkin ohjeeksi lähteä päällejuoksusta rohkeammin liikkeelle pitäen tosiaan koko ajan parin metrin etumatkan koiraan, jolloin persjättökin tulee tehtyä ajoissa. Ja tämä toimi hienosti! Tällaista ei olisi itselle tullut mieleenkään kokeilla, koska oletus oli, ettei me saataisi tätä onnistumaan. Siksi onkin ihan huippua, että on kouluttaja, joka haastaa minua pois mukavuusalueelta ja näin saa minut huomaamaan, että me osataankin asioita, joita en olisi uskonut meidän osaavan :)

Pätkä 16-20 toimi ongelmitta, joten siihen onnistumiseen oli hyvä lopettaa! Kaikkiaan hyvät treenit ja Niinu sanoi, että Hugon itsevarmuus on kehittynyt jo tässä muutamassa viikossa selvästi. Tiheään palkkaaminen siis tuntuu tekevän sille hyvää ja saa Hugolle sellaisen fiiliksen, että "hitsi, mähän osaan!". Ensi viikolla meillä olisi ollut väliviikko Niinun treeneistä (meillä siis paikka sinne joka toinen viikko), mutta täytyy kyllä taas ostaa irtovuoro, kun sellainen oli myynnissä :D Tulee niin hyvä fiilis noista treeneistä ja treenit tuntuu just siltä, mitä Hugon kanssa nyt kaivataan :)