Kas me kadottiin!

...muttei toki pysyvästi :) Blogin päivittäminen on ihan totaalisesti jäänyt, mutta katsotaan, josko saisi tätä taas heräteltyä henkiin. Kaikkea kuulumisia ei millään muista tai edes jaksa tänne nyt takautuvasti kirjoitella, mutta tässä niitä merkittävimpiä!

Hugon kuulumiset

Hugo on nyt ollut ihan hyvässä kunnossa eli mitään isompaa ongelmaa ei ole ollut! Se nykyään aika herkästi esim. kovien palloleikkin jälkeen saattaa hetkellisesti vähän keventää etusia (puoli vaihtelee), mutta tämä menee aina ihan itsestään ohi päivässä. Ollaan vältelty kaikkein rajuimpia leikkejä, mutta muuten eletty toki ihan normaalia arkea - koiran elämään kuuluu leikkiminen eli sitä en ala missään nimessä täysin koiralta rajoittamaan :) Ja on kestänyt treenailut ongelmitta, samoin kuin vapaana temmeltämisen eli varmaan vain joskus palloleikkien parissa sattuu tulemaan vähän turhan kovat jarrutukset. Mutta tosiaan muuten on Hugo ollut hyvässä kunnossa! Ja hirmu leikkisä se on, mikä on tosi ihanaa :)

Hugo kävi piiiiiitkästä aikaa rally-tokokokeissa eli korkattiin sen kanssa vihdoin VOI-luokka. Olen jostain syystä lykännyt tätä jo pitkään, mutta vihdoin otin itseä niskasta kiinni ja raahasin meidät kisoihin. Hugo oli kisapaikalle tultaessa ihan kauhean ahdistunut. Sillähän on ennenkin ollut kisatilanteiden jännittämistä ja nyt se reagoi todella voimakkaasti siihen ympärillä olevaan hälinään (vaikkei kisapaikka mitenkään erityisen hälisevä ollutkaan). Yritettiin tehdä pientä herättelyä kentän sivussa, mutta Hugo ei pystynyt edes ottamaan katsekontaktia saatika sitten suorittamaan minkäänlaisia tehtäviä, kun se vain keskittyä pälyilemään ympärilleen. Pohdin jo, että jätänkö leikin kesken, mutta sekin tuntui tylsältä vaihtoehdolta. Joten päätin yrittää saada Hugon relaamaan ja tähän otettiin avuksi lelu. Heti, kun Hugo pääsi leikkimään, se tuntui rentoutuvan silmin nähden. Tämän jälkeen tein enää ihan vain pari pientä tehtävää ennen kuin vein sen lähtöön. En yhtään tiennyt mitä tuleman piti, mutta onneksi kuitenkin Hugo oli jo siinä vaiheessa ihan eri moodissa. Lähdöstä maaliin asti se sitten tekikin minun kanssa hommia ilman, että kiinnitti oikeastaan mitään huomiota ympäristöön. Se teki tarkkaa työtä ja lopulta ainoat virhepisteet tulivatkin peruutustehtävässä, jossa se peruutti vinoon ja sai myös yhden virhepisteen lisää, kun taisi hetkeksi kääntää katseen taakseen (Hugoa herkästi peruutuksessa ahdistaa, ettei se peruuta mitään päin ja herkästi vilkaisee taakseen, jos yhtään epäilyttää). Käytösruudussa piti koiran maata ohjaajan vasemmalla puolella ja tämä sujui ongelmitta ja jopa ilman ääntelyitä. Hugo valahti lonkalle aika pian tehtävänä alettua, mutta tämän sille sallin, kun se vierellä makaaminen sfinksiasennossa niska vinossa on oikeasti sille aika mahdoton tehtävä. Mutta tosiaan siitäkin siis virheetön suoritus ja lopputuloksena 96/100 pistettä ja 1. sija :) Hieno Hugo!

Jipin kuulumiset

Jipillä on kynnet pysyneet hyvässä kunnossa ja niinpä ollaankin nyt ihan toden teolla palattu agin pariin. Kausi 2018-2019 on aloitettu muutamilla kisoilla ja säännöllisillä treeneillä. Kisoista on plakkarissa vasta yksi hyppynolla, mutta sen lisäksi useita tosi harmillisia rimavitosia ja -kymppejä. Tässä ensin se nolla:

 Ja tässä esim. yksi vitrosen rata:

ASCA-agikisoissa käytiin myös heinäkuussa ja sieltä saatiin tittelit GS-E ja RS-E ja nyt siis on ylimmän Elite-luokan tittelit kasassa ja kerätäänkin kaikissa luokissa valiopisteitä. Hauskaa! :)

Meidän alkukauden kisoja onkin varjostanut lukuisat rimanpudotukset ja olen ollut vähän turhautunut, kun en ole keksinyt mistä ne yhtäkkiä nyt johtuu. Se on ollut tiedossa, ettei syynä ole jumit tms., vaan jokin muu ja vähän laitoin sitä vain Jipin hätiköinnin piikkiin. Nyt on kuitenkin tullut tajuttua, että saikkujen aikana ja niiden jälkeen on tullut treeneissä hypytettyä koko ajan maksimissaan 55 cm rimoin. Kisoissa sitten hypätäänkin valtaosin 60 cm rimoin, joten Jippi on selvästi nyt tottunut niihin matalempiin, eikä keskity katsomaan korkeutta riittävästi, jotta osaisi sitten säätää hypyt 60 cm rimoille.

Päästiin Jipin kanssa nyt syyskaudella OneMind Dogsin Next Level-leireille ja eka leiri oli viikko sitten. Viikonlopun aikana treenattiin Tuulia Liuhdon, Timo Liuhdon, Jaakko Suoknuutin ja Janita Leinosen kouluttamina ja voi vitsit, kun sai viikonlopulta paljon uusia oppeja ja ajateltavaa. Muistiinpanoja kertyi 8 sivua ja iso lista asioita, joista haluaisin jo päästä treenaamaan! Rima-asiaan puututtiin myös ja nyt Jipille otetaan käyttöön se, että tekeminen lopetetaan myös, jos rima kolahtaa tai se tönäisee siivekettä. Näistä se on ennen saanut jatkaa ja olen keskeyttänyt treeneissä vain riman pudotessa, mutta tämähän on oikeasti aika epäloogista. Joten nyt otetaan näihin nollatoleranssi ja ainakin ekojen testien perusteella tämä näyttäisi tuottavan tulosta. Lisäksi nyt treeneissä lakataan käyttämästä 55 cm rimoja eli muistutellaan Jipille taas mieliin, että niitä korkeampiakin rimoja on olemassa.

Nextari-leirillä sain myös noottia kontaktien kriteereissä lipsumisesta :D Itse siis heti alkuun myönsin, että olen antanut Jipin kontaktien valahtaa siihen, että puomilla on nykyään 4on -versio ja keinulla pamauksesta vapautus, vaikka molemmat oli joskus vielä 2on2offeja. Nämä päädyttiin palauttamaan 2on2off-versioiksi ja parin muistuttelun jälkjeen Jippi onkin sitten juossut kaikki puomit hienosti loppuun ja vapautunut vasta luvan kanssa  (myös tänään kisoissa!!!) ja lisäksi keinullakin se 2on2off on lähtenyt taas muistumaan mieleen. Vitsit on kiva fiilis juosta rataa, kun tietää taas, että kontaktit sujuu :) Enkä yhtään epäile, etteikö nämä vaatisi reilusti ylläpitoa ja varmasti myös tulee tilanteita, jossa testataan, että onkohan se 2on2off sittenkään vaatimus, mutta täytyy nyt vain pysyä itse tiukkana näissä! 

Jippi on ollut kesällä tosi vähillä tokotreeneillä, mutta nyt oli pakko aktivoitua, kun menin ilmoittamaan Jipin kokeeseen. Saa nähdä kuinka käy, kun tosiaan treenejä on nyt tauon jälkeen takana parit :D Halusin joka tapauksessa näihin kokeisiin, kun ne on samalla australianpaimenkoirien rotumestikset ja sen takia kiva päästä osallistumaan. Toki toivon, että kokeessa löytyisi kivaa tekemistä, mutta vähintäänkin sitten saadaan sieltä itsellemme treenilista :) Ja eiköhän tokotreenailukin muutu taas aktiivisemmaksi, kun päästään näistä kesän kiireistä!

Yhteisiä kuulumisia: 

Ollaan vietetty kesää mm. mökkeillen, uiden ja muilla tavoin kesästä nauttien. Tässä aiemmin tuli myös muutoksia meidän elämään, sillä nykyään asustankin koirien kanssa kolmistaan eli tarkoittaa sitä, että Hugo kulkeekin nykyään kisoissa ja treeneissä aina mukana, jottei joudu olemaan yksin kotona. Se on tykännyt tästä treenireissuissa mukana olemisesta :)

Loppukesä on ollut aikataulujen osalta vähän turhan paljon juoksemista paikasta toiseen ja onkin kiva, kun syksyllä pitäisi vähän taas homma rahoittua, kun jää kouluttamisia pois kalenterista. Nyt syksyllä opiskelen myös Eläinkoulutuskeskuksen eläintenkouluttajan perusopintoja. Se on siis työn ohella tapahtuvaa kouluttautumista ja sieltä haen lähinnä lisäoppeja omien koirien kouluttamiseen, mutta toki myös sitten kouluttajana toimimiseen. Päivätyötä en ole siis vaihtamassa, mutta kiinnostava koulutus varmasti ja innolla odotan niitä oppeja, joita sieltä saadaan!

Ajatuksia herättävä koe

Jippi kävi viime lauantaina 12.5. tokokokeessa. Edellinen koe oli ensimmäinen VOI-luokan hyvällä fiiliksellä ja iloisesti tehty koesuoritus ja siitä siis silloin eka ykköstulos kolmen epäonnistuneen kokeen jälkeen. Edelleen lähdin kokeeseen hakemaan hiljaista suoritusta ja hyvää fiilistä ja tässä aika hyvin onnistuttiin, vaikka kokeeseen mahtui monta tosi tyhmää ja turhaa mokaa ja niiden myötä pisteet suhteellisen alhaiset, vaikkakin riittivät ykköseen. Tulos oli siis VOI1 pistein 266,5 ja 3.sija, mutta pisteitä tippui hurjasti ihan totaalisen turhista tuplakäskyistä... Koepäivälle osui eka tämän kesän hellepäivä ja kenttä oli kunnon paahteessa eli en oikeastaan ihmeemmin tehnyt valmisteluita tähän kokeeseen, vaan yritin vain pitää Jipin riittävän viileänä ja varjossa. Valmistautuminen oli siis kaikkea muuta kuin hyvä, mutta oli pelkona, että koira olisi kehässä täysin löysä, jos olisin hirveästi ennakkoon hinkannut, joten nyt mentiin näillä. En kuitenkaan oikeasti usko, että mokat meni tämän piikkiin, vaan ihan vain sen vuoksi, että on unohtunut treenata tiettyjä asioita (näistä lisää alempana).

Paikalla makaaminen ryhmässä 2 min, arvosana 10 

Paikkikseen tullessa Jippi sai ihan totaalisen yhtäkkisesti jonkun näköhavainnon, hajun tai kuuli jotain, koska hetkellisesti se tuijotti ulos kehästä ihan muissa maailmoissa. Jälkikäteen analysoituna reagoi varmaankin ihan superkivaan treenikaveriimme, joka on Jipin suosikki-ihmisiä ja hän siis palasi koiransa kanssa tuolloin lenkiltä autolle eli varmaan Jippi hänet bongasi. Ei siltikään toki oikeuta tuollaiseen harhailuun, mutta selittää ehkä hieman tuota käytöstä, koska Jippi ei kyllä oikeasti ota häiriötä muista koirista, kun ei voisi vähempää kiinnostua vieraista koirista. Liikkuriin reagoi vahvasti eli seurasi silmä tarkkana liikkuria käskytysten aikaan. Oltiin viiden koirakon rivissä vika maahan käskytettävä ja hienosti jätti muiden käskyt kuuntelematta ja reagoi omaan käskyyn välittömästi, vaikka olikin vähän liikkurin lumoissa. Paikkis oli sujunut ongelmitta ja istumaan nousi nätisti ekalla käskyllä. Liikkuriin reagoi siis ihan liikaa, mutta kuitenkin teki nätin paikkiksen ja mikä parasta, oli ihan hiljaa myös siinä perusasentorivissä. Paikkiksen aikanahan se ei mekkaloi, mutta käskytyksiä odottaessa aiemmin herkästi piippasi.

Tunnistusnouto, arvosana 8

Jippi seurasi taas hurjan tarkasti liikkurin touhuja ja kun liikuri vielä kapuloilta pois kävellessään huikkasi "käsky", oli Jippi totaalisen jumiutunut katselemaan liikkuria. Ensimmäinen käsky meni siis Jipiltä ohi ja kääntyi vain käskylläni katsomaan minua kuin kysyen, että sanoitkohan jotain? Tokalla käskyllä lähti kapuloille varmasti, haisteli muutaman kapulan ennen kuin löysi oman ja nosti sen ilman sen kummempia tarkasteluita ja toi minulle. Ei pureskellutkaan pahemmin eli tunnari oli aikas hyvä, vaikka tosiaan tylsästi vaatikin tuplakäskyn alussa.

Lähettäminen määrätylle paikalle, maahanmeno ja luoksetulo, arvosana 9

Ruutu on ollut nyt lähiaikoina meidän epävarmin liike ja ollaan haettu siihen hyvää fiilistä vain juoksuttamalla pääosin alustalle. Kohdealustana on ollut nyt lattiatiili, joka sopivasti häviää hiekkakentällä niin, ettei sitä lähetyspaikalta näe, mutta koira bongaa sen ruutuun tullessaan. Hyvin ovat ruudut sujuneet, mutta silti pohdin, että kuinkakohan se nyt sujuu. Tässä Jippi lähti suorittamaan tehtävää keliin nähden vauhdikkaasti ja innokkaasti. Hyvä draivi oli siis kohti ruutua, mutta vähän ennen ruutua Jippi pysähtyi, vilkuili ympärilleen ja kääntyi katsomaan minua kysyvästi. Oma tulkinta tilanteesta oli se, ettei se lennosta sitten bongannutkaan ruutua. Kenttä pölisi jonkin verran ja ruutunauha oli saman värinen kuin ympäröivät kehänauhat eli ehkäpä Jippi yhtäkkiä ei ollutkaan varma, että missä se ruutu sijaitsi. Annoin sille lisäkäskyn, jolla se bongasi ruudun ja lähti sinne vauhdikkaasti ja hieman helpottuneen oloisena siitä, että löytyihän se vihdoin! Stoppi, maahanmeno ja luoksetulo toimivat hyvin eli muuten tosiaan oikein mallikas ruutu, paitsi outo moka tossa lähetyksessä.

Seisominen ja istuminen seuraamisen yhteydessä, arvosana 10

Tässä ei ongelmaa. Jippi otti asennot varmasti ja pysyi nätisti paikoillaan. Ei ennakointia seuruuseen. Seuraaminen olisi saanut olla asteen aktiivisempi, mutta piti kuitenkin paikan ja kontaktin eli sikäli ihan jees.

Ohjattu noutaminen, arvosana 8,5

Ai kauhea... Siis oikeasti nyt oli kyllä Jipillä ehkä vähän turhan lystikästä tässä liikkeessä... :D Kapuloiden viennin aikana pääästi pientä ininää. Tätähän on tehnyt treeneissäkin ja just ennen koetta tajusin, että se piippaus alkaa aina siitä, kun eka kapula lasketaan ja sen myötä varmasti alkaa nousta Jipin mieliin ajatus noutamisesta, eikä millään malttaisi odottaa. Tätä täytyy siis ehdottomasti treenata ja paljon. Paljon toistoja, joissa ei mennäkään kapuloille, vaan tehdäänkin jotain ihan muuta ja palkataan hiljaisuudesta. Vähän mietin myös sitä, että pitäisikö vaatia Jipiltä katsekontaktia koko kapuloiden viennin ajan - nythän olen antanut sen katsoa viennit... Täytyy pohtia. Seuruuosuus oli ihan jees ja noutamaan lähti nätisti. Kapulalle saapuessa Jipillä alkoi sitten se oma kiva. Se ensin hieman hypähti kapulalle eli saalisti... Kapula hieman liikahti, minkä seurauksena Jippi hyppäsi perään ja sai sen vielä kerran pyörähtämään ennen kuin nappasi sen suuhun ja palautti. Nosto ja palautus siis kaikkea muuta kuin nättejä ja nämä täytyy ottaa työn alle, kunhan keksin, että miten. Tämä taitaakin olla seuraavien ohjattujen treenien teemana meillä!

Seuraaminen, arvosana 8

Nyt oli kyllä kiltti 8. Jippi oli seuraamisessa tosi epäaktiivinen. Mukaan mahtui monta nättiä pätkää, mutta etenkin käännökset oli huonoja. Käännösten jälkeen otetut perusasennot oli joko tosi viivästyneitä tai tarvitsi lisäkäskyn eli oli kyllä hunoa seuraamista tällä kertaa. Jos jotain hyvää, niin juoksuosuus oli tosi nätti ja aktiivinen ja peruutukset aika jees siihen nähden, että ne on treeneissä nyt olleet tosi hankalia. Tätä seuraamista jäin kokeen jälkeen märehtimään ja ehkä keksinkin, mistä on kyse ja tästä kirjoittelen myöhempänä, kun kerron tämän illan treeneistä :)

Luoksetulo ja pysäytys seisomaan, arvosana 6

Tämä oli niin harmi... Jättö toimi hyvin, luoksari oli vauhdikas, stoppi oli aika jees ja lopulta myös peruasentoon tulo oli reipas ja suora. Homma siis toimi hyvin! Ja miksi siis arvosanaksi 6? No siksi, että Jippi tarvitsi tuplakäskyn stopista kutsuessa. Täysin käsittämätön moka, koska siinä ennemmin on ollut haasteena se, että Jippi saattaa nytkähtää lievästi liikkurin "käsky"stä. Nyt liikkuri käskytti hakiessaan samalla tötteröitä kehän laidalla olevalta pöydältä ja Jippi uteliaana uppoutui seuraamaan liikkurin puuhia niin, että se totaalisesti missasi minun antaman käskyn. Ja vaikka tuplakäskyt normaalisti on yleensä sen -2 pistettä, niin luoksetulon stopista kutsuttaessa menetys on isompi... Tiedänpähän nyt senkin - en muuten tiennyt ennen :)

Kauko-ohjaus, arvosana 7,5 

Jippi meni maahan ekalla käskyllä. Asentojärjestys oli seiso-istu-maahan-seiso-maahan. Muuten vaihdot sujuivat aika kivasti, mutta ekassa siirtymässä eli maasta seisomaan noustessa Jippi selvästi hypähti eteenpäin. Ei onneksi niin paljoa, että olisi nollannut liikettä, mutta kuitenkin selkeä siirtymä. Joskus Jipillä saattaa tuossa vaihdossa ihan yksittäisillä kerroilla tulla moka niin, että tekee nousun vähän vauhdikkaasti ja liikauttaa vahingossa takajalkaa. Nyt se kuitenkin ihan nykäisi eteenpäin eli näytti jotenkin, ettei olisi sisäistänyt, että tehdään kaukoja, vaikka käytin kyllä kaukojen jättösanaa.

Metalliesineen noutaminen esteen yli hypäten, arvosana 9

Olihan se Jipin mielestä ällö taas se metallikapula eli ote kapulasta oli normaaliin tapaan löysä. Teki kuitenkin työtä käskettyä eli kokonaisuutena ihan jees.

Kokonaisvaikutus, arvosana 9

Kuulemma oli kuitenkin hyvää yhteistyötä ja koira teki iloisesti töitä, vaikka stipluja mukaan mahtuikin. Itse olin ilahtunut siitä, että Jippi vastasi tosi kivasti sosiaaliseen palkkaan kaikissa liikeväleissä ja oli tosiaan hiljaa (sitä ohjatun noudon alkun lukuun ottamatta). Kaiken kaikkiaan teki siis ihan kivalla moodilla töitä, vaikka mokailtiinkin.

Hieman jäi häiritsemään tuo luokattoman suuri tuplakäskyjen määrä. Osaksi saattoi mennä hyvin myös helteen piikkiin, mutta toki tuli jälkikäteen hieman myös analysoitua muita mahdollisia syitä. Ja tajusin, ettei olla ikinä treenattu ns. liikkuvaa liikkuria. Jippihän on utelias tyyppi ja ollut aina herkästi häiriöihin menevä. Eipä siis ehkä ihmekään, että se kauhean mielellään koetilanteessakin seurasi ympäriinsä touhuavaa liikkuria. Enkä todellakaan tarkoita, ettäkö liikurin tekemiset olisivat olleet jotenkin epänormaalia ja sellaista, mitä koiran ei pitäisi kestää. Ei suinkaan. Liikkuri oli todella hyvin hommansa tekevä ja mukavan tehokas, mutta sitä tehokkuutta oli Jipin mielestä ilmeisesti syytä oikein ihailla vähän kauemminkin, joten se ihan surutta tuijotteli liikkuria samalla, kun minä yritin antaa sille käskyjä. Niinpä nyt treenilistalle tuli se, että liikkurin sanoessa "käsky" on ihan viimeistään otettava katsekontakti (ja ohjaajaan, eikä siihen liikkuriin...) ja aktivoiduttava tekemään töitä. Toisekseen nyt aletaan treenaamaan erilaisia liikkurin tekemiä häiriöitä. Parit treenit kokeiden jälkeen ollaan tehty ja on tullut huomattua, että kartioiden asettelu liikkuroidessa tai liikkurin liikuskelu ei yksinään vielä ole riittävän isoja häiriöitä treeniolosuhteissa. Kuitenkin, jos liikkuri liikkuu tosi lähellä esim. luoksetulon stoppipaikkaa, niin tästä Jippi ottaa häiriötä, samoin kuin lelujen heittelyistä. Lelujen heittelyt oli vielä ihan liian iso häiriö luoksarin kesken, mutta tämä otettiin kesän tavoitteeksi eli kesän lopulla luoksari toimii, vaikka pallot lentäisi ympärillä ;)

Toinen, mitä jäin harmittelemaan, oli se seuruun löysyys. Tänään treeneissä pureuduttiin tähän ja tulin huomanneeksi, että Jippi todella herkästi siirtyy passiiviseksi silloin, kun jokin tehtävä lähestyy eli etenkin käännöksiä ennen. Ja kun Jippi ennen käännöstä passivoituu, niin se on sanomattakin selvää, ettei se sitten suoriudu käännöksestä kunnialla. Sitten ei muuta kuin pohtimaan, että mistä tuo passivoituminen johtuu. Yksi mahdollinen syy on se, että se reagoi liikkurin käskytyksiin eli käskytykset kuultuaan ennakoi, että jotain ns. vaikeaa on tiedossa ja se passivoituu siksi. Testattiin tätä siten, että liikkuri käskytti, mutten reagoinut käskyihin mitenkään ja tällöin Jippi jatkoi tosi nättiä ja aktiivista seuraamista. Eli tästä ei näyttäisi olevan kyse. Toinen mahdollinen syy on se, että minä itse alan liikkurin käskytyksen kuultua jotenkin huomaamattani valmistautumaan käännökseen eli esim. hieman rytmitän, liike jäykistyy tms. ja Jippi sitten reagoi siihen. Tämän uskoisin ehkä olevan todennäköisin syy. Nyt tehtiin treeneissä niin, että jos Jippi seuruun kesken vähänkään passivoitui, niin jatkoin tehtävää ja heti, kun se taas skarppasi, niin palkkasin. Ja treeneissähän nämä "passivoitumiset" eivät suinkaan tarkoita sitä, että Jippi jätättää tai on täysin omassa kuplassa, vaan sen näkee parhaiten siitä, että aktiivinen kontakti katoaa ja samalla paras ryhti häviää. Seuruussa treeneissä nyt siirrytään pienten yksityiskohtien hinkkaamisesta (joita ollaan treenattu nyt ties kuinka kauan ilman yhdenkään pidemämn seuruupätkän tekemistä) fiiliksen ja aktiivisuuden hakemiseen ja nimenomaan sen kautta, että Jippi itse sitä tarjoaisi. Katsotaan kuinka lähtee sujumaan!

Kokeen jälkeen olin vähän sitä mieltä, että onpas hankalaa, kun Jippi teki kokeessa noin outoja virheitä, joita ei treeneissä ikinä tapahdu. Pienen pohdinnan jälkeen kuitenkin havaitsin, että kyllähän noihin virheisiin oli siemenet itämässä jo treeneissä, vaikkei ne niin räikeinä siellä olekaan esiintyneet. Ehkäpä siksi ei, koska tulee tehtyä treeneissä liikkuroidut treenit hyvin kaavamaisesti ja seuruuta olen vältellyt aina ja ikuisesti liikkuroiduissa treeneissä. Eli nyt pois mukavuusalueelta ja lisää variaatioita mukaan treeneihin.

Ihana kevät!

Tänään bongasin ekat leskenlehdet ja välittömästi palasi usko siihen, että kyllä se kesä taitaa tänäkin vuonna tulla :D Ihana valo, ihana aurinko, ihana lämpö - kevät on täällä!

Aloitetaan Hugon kuulumisilla. Viimeisetkin lääkkeet lopetettiin lähes kolme viikkoa sitten ja Hugo on pysynyt oireettomana! Käännökset ovat alkaneet rallyssa taas sujua ja samalla jäi sitten myös radan aikana haukkuminen pois, mikä oli muodostunut jo melko ärsyttäväksi tavaksi. Harmi vain, etten sillä hetkellä tajunnut, että haukkuminen johtuikin kipuilusta :/ No onneksi se on nyt historiaa ja rally on tosiaan alkanut luistamaan jälleen. Edelleen seuraamisessa välillä edistää selvästi, mutta muilta osin homma on toiminut aika kivasti! Eli nyt kun dopoing-varoaika vain menee ohi, niin taidetaan alkaa katsella niitä VOI-kokeitakin vähitellen :) Hugo on ilmoitettu kesäkaudelle ohjattuun rally-tokoon eli maanantait jatkuu myös kesällä Hugon rally-päivinä!

Jipillekin kuuluu terveysrintamalla hyvää eli kynnet on olleet nyt parempana! Agilityn parissa ollaan päästy vähitellen sellaiseen vaiheeseen, että yhteistyö on harpannut uudelle tasolle. Radoilla on valtaosin sellainen hyvä yhdessä tekemisen fiilis ja kisoissakin tulostaso on noussut huimasti! Ei niitä nollia vieläkään satele joka radalta, mutta nyt on ollut paljon paljon ratoja, joissa nolla on jäänyt yksittäisestä rimasta tai ihan pienestä ohjausvirheestä kiinni. Ja ollaan me pari nollaakin onnistuttu tekemään :) Viikko sitten kisailtiin HAU:lla ja sen kisan jälkeen tuli kyllä ihmeteltyä Jipin kadonnutta vauhtia. Jippi kuitenkin näytti tosi paljon arkailevan sitä pohjaa (olihan se itsellekin raskas ja vaikea juosta), joten elättelin toiveita, että huono vauhti johtuisi ihan siitä. Ja onneksi tänään kisoissa Jippi etenikin jo taas ihan normivauhdein (etenemät radoilla tänään 4,79 m/s, 4,99 m/s ja 5,00 m/s), joten meni tosiaan pohjan piikkiin tuo viime viikonlopun tahmeus. Siellä HAUn kisoissa kuitenkin tehtiin yksi hyppärinolla, joka toki meille kelpasi, vaikka meno tahmeaa olikin.


Tässä myös viime viikonlopulta rimavitonen:


Ja tänään kisailtiin sitten LÄGI-areenalla ja tehtiin kolme tulosta! Siis oikeasti ekat kisat varmaan pitkään aikaan, kun ei yhtään HYL-rataa! Ekalla radalla tuli kaksi rimaa alas, tokalla yksi rima (ja todella tylsästi vielä ihan viimeinen rima...) ja vikalla radalla sitten taisteltiin nolla. Oltiin ekaa kertaa Salme Mujusen radoilla ja pakko sanoa, että olipahan kivoja ratoja! Ohjaaja todella sai juosta, mutta se on oikeasti vain hyvä juttu. Toi viiden virhepisteen radan loppusuora esimerkiksi oli aika kivaa juostavaa sekä ohjaajalle että koiralle :D

Ja se NOLLA!!


Jipin kanssa ollaan myös tokoiltu ja ajatuksena olisi ilmoittaa se toukokuussa taas kisailemaan. Ruutu edelleen takkuilee ja nyt päätin unohtaa kaikki uudet testailut ja kikkakolmoset ja ottaa hetkellisesti käyttöön alustan niin, että sillä vain nyt pyritään saamaan paljon onnistuneita toistoja alle, jotta Jippi saa varmuutta siitä, että miten se ruutu suoritetaankaan. Kyllähän se yleensä aina sinne ruutuun päätyy ilman sitä alustaakin, mutta koska omat kriteerit ei salli etuosaan pysähtymisiä, niin pakko nyt ottaa kuuri oikean pysähtymispaikan vahvistamiseksi. Muuten nyt on homma toiminut kivasti! Eilen treeneissä tehtiin EVL:n paikkista ja siinä Jippi keksi mennä istumisen loppuvaiheessa maahan!!! Siis ihan oikeasti? Se ei ole valehtelematta ikinä vaihtanut asentoa kesken paikkiksen eli tämä oli minulle aikamoinen yllätys. Ellei koiraa olisi juuri hierottu, niin olisin jopa veikannut jumeja, mutta tosiaan hieroja oli käynyt just pari päivää aiemmin ja omaankin käteen koira tuntui edelleen jumittomalta. Eli ehkä tämä meni hetkellisen mielenhäiriön piikkiin. Tehtiin paikkis myös kotipihassa ja siellä istui oikein levollisena eli en nyt vielä ainakaan tee tästä ongelmaa :D Yksi voi olla se, että Jipin kanssa on tullut tehtyä tooooosi paljon 1-2 min paikkiksia, eikä juurikaan sen pidempiä. Paikkikset on ohjaajallekin tylsiä, joten ei ikinä malta pitää koiraa kauheasti pakollista aikaa pidempään... Nyt kuitenkin juteltiin piilossa niitä näitä ja aikaa kului kyllä yli 2 min, joten pohdin, voiko se olla niin etevä laskemaan minuutteja :D Eli täytyy nyt ottaa repertuaariin myös ylipitkät paikkikset.

Jipin kesätreenit alkavat hahottua myös. Sillä jatkuu Saijan valkkutreenit kesäkuun puoliväliin ja ilmoittautuduttiin jatkamaan valkkuryhmässä myös syyskaudella eli ne treenit jatkuvat sitten loppukesästä taas. Kesäkaudella koulutan I-HAHssa agia ja treenaan siis kouluttajaryhmässä, jossa kouluttajana on Annina Myllyaho. Ollaan tämä vuosi myös I-HAH:n tokon valkkuryhmässä, mikä tarkoittaa viikottaisia kimppatreenejä, kerran kuussa tai kahdessa kouluttajallisia treenejä ja lisäksi treenaillaan valkkuryhmäläisten kanssa myös muulla ajalla. Ihan kiva kuitenkin, ettei ohjattuja treenejä ole taaskaan ihan valtavaa määrää, joten jää aikaa sitten omatoimitreeneille ja aina välillä jollekin muullekin kuin koiraharrastuksille ;) 

Nyt ihan aikuisten oikeasti paluu arkeen!

 

Viimeksi jo kirjoittelin, että paluu arkeen oli tapahtunut, muttei se sitten kuitenkaan ihan vielä niin ollut. Jippi ehti käydä parit agitreenit ja yhdet agikisat, kunnes aloin jälleen empiä noita sen kynsiä. Sillä ei ole ollut mitään hälyttävän suurta kynsissä, mutta nyt useita kuukausia jo ollut vähän sellaiset liuskoittuvat ja herkemmin lohkeilevat kynnet, vaikkei tosiaan muita halkeamisia ole ollut kuin se yksi, joka päättyikin sitten kynnen poistamiseen. Ruokavaliomuutoksen piikkiin tuo kynsioireilu tosiaan silloin meni ja ruokavalio muutettiin takaisin ennalleen ja samalla alettiin syöttää lisinä mm. biotiinia, sinkkiä ja omega-rasvoja. Yhdet kisat oli käytynä saikun jälkeen, mutta sitten yhtenä iltana taas katseltuani noita Jipin kynsiä läpi, aloin  taas miettiä, että pitäisikö kuitenkin jatkaa saikkua ja yrittää varmistaa, ettei kynsiongelmien taustalla ole mitään suurempaa. Aina, kun kynsistä puhutaan, niin kauhuskenaariona mielessä on SLO... Onneksi Jipin kohdalta tämän teorian kumosi useampikin taho sanoen, ettei nuo yhtään oireile samalla tavoin. Jipillähän kynsivallit on olleet koko ajan siistit ja normaalit. Kynnet ei irtoile, eikä kynnen materiaali varsinaisesti vaikuta erilaiselta. Ainoastaan on esiintynyt liuskoittumista ja kärjissä pieniä halkeamia eli jotenkin heikommassa kunnossa ne ovat olleet. Oireet ei myöskään ole edenneet, vaan kynnet on pysyneet samanlaisina useita kuukausia ja nyt vähitellen hieman menneet parempaan suuntaan. Eläinlääkärillekin Jipin vein näytille ja hänkin vahvisti tuota ajatusta, että taustalla mahdollisesti jokin puutos plus toki nämä talven kelit yhdessä agilityn aiheuttamaan kuormitukseen tehneet sitten oman osansa. Varmuuden vuoksi halusin myös testata kilpirauhasarvot, sillä olin lukenut julkaisuja, joissa kilpparista johtuen kynnetkin olivat heikentyneet (vaikkakaan tämä ei ilmeisesti kovin yleinen oire kilpirauhasen vajaatoiminnassa). Kilpirauhasarvot olivat kuitenkin myös priimat eli tosiaan kynsiongelmia hoidetaan ihan vain kovan kuormituksen, jäisten talvikelien ja mahdollisen puutoksen aiheuttamana. Kynnet pidän lyhyenä hiomalla niitä ja nyt tosiaan Jippi syö lisiä tukemaan kynsien kasvua. Juuresta kasvava kynsi näyttää jo paremmalta eli eiköhän nuo ole parempaan päin menossa! Eli Jipin arki nyt tosiaan palasi normaaliin :)

Tässä on kolmen viikon takaa kisavideo radalta, jolla tuloksena rimavitonen.


Jippi on nyt myös tokoillut, vaikkakaan ei kauhean tiheään, kun kelit ei vielä salli ulkona treenaamista... Ollaan tehty lähinnä pientä hiomista. Seuraamisen paikkaa on siirretty vähän taaemmaksi ja olen ottanut tämän treenaamiseen käyttöön käsitargetin. Tätä joskus aiemmin jo kokeilin Pekka Korrin ehdottamana, mutta silloin Jippi alkoi vain loikkia ylösalas vierellä, kun käsi tuli näkyviin. Nyt olen kuitenkin vaatinut malttia eli jos käsi on nyrkissä vierellä, niin tällöin tassujen on pysyttävä visusti maassa. Vasta, kun kämmen tulee näkyviin, se saa tökätä kättä nenällä ja tästä vapautan sitten selän takaa oikeassa kädessä olevalle palkalle. Tällä tarkoituksena siis saada koiraa pysymään taaempana, koska sen ei ole kannattavaa valua eteen, kun silloin jää käsitargetti huomaamatta tai sitä nenäkosketusta ei pysty sieltä suorittamaan. Edistymistä on havaittavissa, mutta edelleen treenit jatkuu! Toisekseen olemme hioneet pitoa. Tämähän on meillä melkeinpä ikuisuusprojekti, mutta nyt on taas ollut kyllä parempia pitoja! Olen tähän ottanut nyt käyttöön kapulan painelun sivusuunnassa eli nostojen tai palautusten yhteydessä vähän vedän tai painan kapulaa ja palkkailen sitten hyvistä vakaista otteista. Tässäkin edistymistä on nähtävissä - hitaasti, mutta varmasti :)

Hupsista keikkaa! (c) Jussi Mäkinen

Ja nyt vähän varovaisemmin suoritettuna. (c) Jussi Mäkinen

Kaukojen hiomista. (c) Jussi Mäkinen

 Oltiin Saijan treeneissä sunnuntaina ja tässä sieltä viimeinen veto, jolla jo Jipillä kieli roikkui poskella, mutta hyvin tsemppasi silti. Huomaa kyllä, että useiden viikkojen saikut ovat tehneet tehtävänsä eli agikunto on laskenut. Onneksi peruskuntoa on pystynyt koko ajan pitää yllä eli nyt vain taas kerrytetään kuntoa sitten treenien, jumppailun ja vapaana juoksemisen merkeissä, niin hyvä tästä taas tulee :)


Tuli myös testailtua tuota yhtä kohtaa radalla kahdella eri ohjaustavalla. Pelkillä poikkareilla suorittaessa itsellä oli ihan sellainen fiilis, että meno on tahmeaa ja hidasta, mutta kellotettuna nuo olivat aika lailla täsmälleen yhtä nopeat.


Ja sitten Hugoon. Silläkin tosiaan arki alkoi viimeksi sikäli, että jätettiin pois lihasrelaksantit ja tulehduskipulääkkeet (siis ne tokan kuurin lääkkeet). Lääkkeiden jälkeen on edelleen pysynyt hyvässä kunnossa ja kivuttomana. Venyttelee normaalisti, eikä tunnut aristavan tai varovan takaosaa. Fyssari kävi tsekkaamassa molemmat koirat 23.3. ja Hugokin vaikutti olevan hyvässä kunnossa (lanneselässä kireyttä, samoin kuin etuosassa, muttei mitään sellaista isompaa), joten alettiin tiputtaa myös gabapentiinejä pois silloin perjantaina. Nyt sitten seurataan, pysyykö tilanne samana, vaikka hermokipulääkkeetkin on jätetty pois. Peukut siis pystyyn :) Hugo on ollut lenkeillä vähän normaalia väsyneempi tuossa saikun aikana eli voi olla hyvin, että on osittain ainakin tuon gabapentiinin vaikutusta. Saa siis nähdä, reipastuuko Hugo nyt, kun lääkitys lopetetaan.

Hugo on saanut käydä rally-treeneissä tekemässä koko saikun ajan edes pientä puuhastelua, mutta nyt ollaan palattu jo ihan normaalisti treeneihin. Käännöksissä on ollut todellisia haasteita, mutta saatuaan revähdysdiagnoosin tämäkin tuntui yhtäkkiä kovin loogiselta. Sivuaskeleet varmasti ovat tuntuneet epämukavilta silloin, kun on ollut nivusen revähdys. Nyt, kun revähdysvammat vaikuttaa parantuneet ja kivut hävinneen, niin ollaan jumppailtu käännöksiä taas ihan muistuttelemalla "vasen" ja "oikea" käskyjä vatitempun avulla. Ja tänään ensimmäistä kertaa pystyttiin tekemään käännökset radalla ilman minkäänlaisia mutinoita Hugolta. On nimittäin aiemmin aina käännöskäskyn kuultuaan jo heti mörähtänyt tai haukahtanut eli selvästi on odottanut sen liikkeen sattuvan, vaikkei se välttämättä enää vähään aikaan olekaan tuntunut epämukavalta. Ehkä se muistikuva kivusta saadaan vähitellen häivytettyä, kun Hugo huomaa, ettei se sivuaskellus enää tunnukaan inhottavalta! Tänään ainakin alkoi selvästi sujua paremmin, joten eiköhän ne vähitellen taas ala toimia :)

Vähitellen paluu normitreeniarkeen

Otsikko kuulostaa ehkä hieman tylsältä, mutta koska treenaaminen on kivaa, niin "normitreeniarki" ei missään nimessä ole mitenkään tylsää, vaan ihan oikeasti olen odottanut treeneihin palaamista ihan hurjasti. Lainakoiran kanssa on toki tullut treenattua ja se on ollut myös kivaa ja opettavaista (ja on sitä edelleen tästä eteenpäinkin), mutta kyllä silti on odottanut sitä, että saa Jipin taas treenikentille mukaan :) 

Tokoa tosiaan aloiteltiinkin jo reilu viikko sitten, kuten tännekin kirjoittelin, mutta nyt ollaan pystytty tekemään jo täysin normaaleja tokotreenejä ilman minkäänlaista varomista. Kynsi on kasvanut puoliväliin, mutta ydin on sen verran kuivahtanut/kovettunut, että hyvin kestää menoa, kun on pehmustettu kumipohjainen tossu jalassa. Oltiinkin maanantaina Nina Mannerin tokokoulutuksessa ja minulla oli ruhtinaallisesti kokonainen tunti käytettävänä - ihan huippua! Otettiin työn alle pari EVL:n liikeosaa, jotka ovat tuottaneet itselleni päänvaivaa. Tässä alla niistä tarkemmin (lähinnä itselle treenimuistiinpanoja. 

19.2.2018 Ohjatut tokotreenit, kouluttajana Nina Manner

Aiheet: Merkille lähettäminen, eteenlähetys, ruutu

Ensimmäiseksi tehtiin eteenlähetystä. Jipillehän aloin tehdä sitä agipohjilla eli ihan vain yksinkertaisesti käskemällä eteen-käskyllä. Agilitysta oppineena se siis kyllä lähtee eteenpäin tuolla käskyllä ja eteneekin useimmiten sen 10 metriä ihan ongelmitta ja vieläpä aika suoraan. Tämä siis silloin, kun ympärillä on tilaa, eikä ole kohteita näkyvillä. Eli ihan noin helppoa se ei sitten kuitenkaan ollut, että se eteenmeno olisi tullut agipohjilla ihan automaattisesti, sillä Jippihän on agissa opetettu irtoamaan eteen-käskyllä etupalkalle. Niinpä nytkin on havaittavissa, että kovin mielellään se tuolla käskyllä nappaa edestään jonkun kohteen, jota kohti lähtee juoksemaan. Ja kun aina se kohde ei satu olemaan sen edessä, niin tulee hankaluuksia. Joten otettiin nyt ihan uusi käsky "go" tähän lähetykseen. 

Opetettiin nyt tätä uutta käskyä sillä, että heiteltiin ympäri hallia näkyville leluja ja käänsin aina Jipin perusasennossa kohti jotain noista leluista ja odotin, että Jippi bongaa oikean suoraan edessä olevan lelun ennen kuin annoin käskyn. Jipille oli tosi vaikeaa alkuun lähteä perusasennosta vieraalla käskyllä, koska se oli siinä käskyn alla, mutta vähitellen se alkoi tajuta, että tämä onkin käsky, jolla saa irrota eteenpäin. Jippi todella herkästi bongaili myös muita kuin edessä olevia leluja, joten tässä nyt täytyy olla tarkkana, että lähettää heti, kun se vilkaisee ensimmäisen kerran sitä edessä olevaa lelua. Kunhan käsky alkaa olla tuttu, niin tarkoitus olisi häivyttää näkyvissä olevaa lelua niin, että apupalkkaaja on esim. väliseinän takana ja koiraa lähetetään kohti seinää sen tietämättä seinän takana olevasta palkasta. Apupalkkaaja sitten tiputtaa koiralle palkan ohjaaja antaessa palkkakäskyn eli ideana on se, ettei koira tiedä mistä lelu tulee, mutta saa vahvistusta sille, että kannattaa edetä suoraan eteen niin kauan, kunnes toisin todetaan. 

Tokana treeninä meillä oli merkille lähetys. Olen sitä yrittänyt tehdä tarjoamisen kautta, mutta sain tuolla tavoin Jipin tarjoamaan aina ohjaajasta katsoen merkin oikealle puolelle pysähtymistä ja siitä merkin taakse peruuttamista. Nyt alettiin tehdä tätä niin, että annoin merkki-käskyn ja sitten kun Jippi oli juuri merkin takana, sanoin jes-palkkasanan ja heitin saman tien palkan merkistä hieman takaviistoon vasemmalle. Tällä tavoin jo muutaman toiston jälkeen Jippi alkoi ihan selvästi hakea merkin taakse ja alkoi jopa kääntyä minua kohti siellä, koska odotti palkkaa. Ihan huippua! 

Yksi Jipin tarjoama tapa suorittaa merkkiä tarjoamisen kautta tehdessä!

Ruutua ei varsinaisesti tehty, mutta keskusteltiin siitä, miten sen kanssa etenisin. Kerroin meidän taustat ruudun osalta ja sen, että ruudun suhteen on taustalla epävarmuutta epäselvien kriteerien (ja niiden yhtäkkisen tiukentumisen) takia. Puhuttiin siitä, että koiralle selkeintä olisi oikeasti opettaa se homma selkein kriteerein. Ei siis tarkoita sitä, että aloitan ruudun nyt nollasta, mutta koska Jippin on saanut kosketusalustalla juosta vain vähän sinnepäin, niin opetan nyt kosketusalustan uudella käskyllä, joka tulee lopulta olemaan myös se ruudun pysäytyskäsky. Tällä tavoin siis siirrän kosketusalustan tiettyyn kohtaan ruudussa ja tämä kosketusalustakäsky muodostuu tarkoittamaan tiettyä kohtaa ruudussa. Eli jatkossa sitten meidän ruudun käskyt on "ruutu" ja "stop" ja stopilla Jipin pitäisi tajuta hakeutua juuri siihen tiettyn kohtaan ruudussa. Nyt siis otetaan uusi kosketusalusta käyttöön. Olen käyttänyt purkin kansia, jotka lentelee sinne tänne ja joilla Jippi tykkää "surffata", mutta nyt kun halutaan vaatia sitä etujalkakosketusta ja siihen kestoa, niin on pakko löytää alusta, joka myös pysyy oikeassa paikassa, vaikka koira sille juokseekin. 

Eilen käytiin sekä Jipin että Taiton kanssa vapaatreenaamassa teemalla kepit ja keppikulmat. Tehtiin sekä avo- että umpikulmiin eri asteisia lähestymisiä ja myös takaaleikaten. Molemmat tytöt teki hienoa työtä! Ja olipahan Jippi aika innoissaan, kun nämä olivatkin ekat agitreenailut saikun jälkeen. Tossu jalassa agilitaamista testattiin ekaa kertaa nyt ja pito oli hyvä, joten huomenna suunnataankin sitten ohjattuihin agitreeneihin Saijalle tekemään edes pientä treeniä. Kontakteja ei tokikaan tossu jalassa tehdä, eikä vielä mitään kauheita pyörityksiä tms., mutta pientä mielenvirkistystreeniä pystyy jo tekemään :) 

Hugon kuulumisista sen verran, että viikonloppuna jätettiin myös lihasrelaksantit pois eli nyt lääkkeenä on enää gabapentiini. Neljäs laserhoitokerta oli eilen ja viikon päästä tiistaina seuraava, jonka jälkeen torstaina onkin sitten eläinlääkärin kontrollikäynti, jossa kuullaan sitten vähän, että missä mennään. Ainakin Hugo taas venyttelee takaosaa ja on ihan hurjan leikkisä. Ja nälkäinen!! En tiedä onko tämä jonkun lääkkeen sivuvaikutus, mutta se oikeasti "tilaa ruokaa" vähän väliä eli kävelee kupille ja kaapii tyhjää kuppia tassulla tuijottaen samalla minua sanoen, että olet palvelija unohtanut täyttää tämän. 

Lenkkisäät ovat nyt olleet aika ihanteelliset, sillä pehmeä lumi mahdollistaa sen, että Jippi voi ihan ilman tassun suojaamista rauhassa rallattaa menemään vapaana ilman, että on riskiä kynnen hajoamisesta. Lisäksi on ollut valoisaa! Kevät tulee - iso jee!! Vaikkakin ensin pitää kärsiä nämä kylmät (ensi viikolle luvattu yli 20 astetta pakkasta, jaiks).

Muissa asioissa: Huomasin perustaneeni itselleni toiminimen :D Minulla on siis tulossa toko-/rally-kursseja, joiden laskutusta varten tarvittiin toiminimi, joten sellaisen sitten perustin. Jännä ajatus - ihan harrastustoimintaahan tämä on ja toki tuo toiminimellä toimiminen ihan vain pienimuotoista, mutta kuitenkin.

Ystävien kuulumisia Ystävänpäivänä

Jippi ja Hugo toivottavat kaikille lukijoille Hyvää Ystävänpäivää!

Näiden kahden välit on taas ennallaan eli samanlaista nuhjuamista ulkona ja sisällä kuin ennen, eikä ole nyt pariin viikkoon ollut enää ärtyneisyyttä havaittavissa Hugossa. Viimeksi jo ehdin innostella, että Hugo on alkanut taas venytellä takajalkojaan, mutta sitä kesti kyllä vain ihan parit kerrat ja nyt taas on jäänyt takajalat venyttelemättä :/ Olen kuitenkin nyt yrittänyt venytellä niitä jalkoja, kun kerran ei Hugo sitä itse tee. Vähän hirvittää, kun nyt loppui tulehduskipulääkekuuri (vielä oli muutama päivä tarkoitus syöttää, mutta Hugolla on ollut maha vähän sekaisin ja pohdin, että olisikohan lääkkeistä johtuvaa...). Näen kauhukuvia siitä, että samat kipureaktiot alkavat uudestaan, mutta samalla elättelen toki toiveita, että näin ei kävisi. Lihasrelaksantteja annetaan vielä muutama päivä ja gabapentiiniä nyt ainakin toistaiseksi. Kaksi laserhoitokertaa on takana ja huomenna seuraava. Sen jälkeen jatketaan laserointeja jotakuinkin kerran viikossa syklillä ainakin eläinlääkärin kontrolliin 1.3. asti. Mutta ainakin nyt tosiaan näyttää ihan hyvältä! Ja toiveissa toki on, että saataisiin lihasjumit kokonaan hellittämään ja lääkitykset lopetettua. Pitäkää siis peukkuja :)

Jipin kynsi on parantunut siihen malliin, ettei siihen ole tarvinnut laittaa enää suojausta ulkona eikä sisällä. Ydin on kuivahtanut ja on väriltään nyt sellainen normaalin vaalean kynnen värinen, mutta varsinaista sarveista siinä ei toki vielä ole kasvanut päälle. Sitä siis odotellessa! Jippi on tosiaan ihan normiliikunnalla toki ja Hugonkin kanssa nyt käydään jo lenkkejä, vaikkakin edelleen vältellään revittelyä. Tasaisen tylsiä lenkkejä siis tiedossa Hugolle vielä toistaiseksi :D Hugo, kun ei ole mikään hihnalenkkifani, niin onhan tämä vähän tylsää, mutta ollaan me sentään käyty mielenvirkistystreeneissä rallyn parissa, vaikkei toki siellä olla mitään kauhean ihmeellistä tehtykään. Mutta tekee Hugolle hyvää päästä kuitenkin edes sen kerran viikossa viettämään "omaa aikaa" :)

Jippi kävi sunnuntaina tokossa ja alkuun tehtiin paikkikset. Pari teki alempien luokkien paikkiksia, mutta me ja yksi toinen koirakkoteki EVL:n paikkista - tosin niin, että istuminen oli 1 min ja makuu vajaa 1 min, jotta saatiin vähän lyhennettyä settiä. Istuminen oikein jees! Kaverikoira käskytettiin ensin maahan ja Jippipä nappasikin kaverin käskyn ja teki kauniin maahanmenon. Näitä pitää nyt tehotreenailla - Jipillä näkee todella selvästi, että aina jos ei ole säännöllisesti treenannut noita kaverin käskyihin reagoimisia, niin se nappailee noita maahankäskyjä tosi herkästi. Luoksarissa ei samaa ongelmaa ole ollut - koskee siis oikeastaan vain tuota maahanmenoa. Nostin Jipin rivissä takaisin istumaan ja sitten saatiin liikkurilta häiriökäsky, johon ei reagoinut. Kehut siitä ja sitten oma käsky perään. Lyhyt paikkamakuu sujui ongelmitta. Luoksarissa Jippi kutsuttiin ekana ja reagoi käskyyn heti ja tuli luokse vauhdilla. Aika jees - vain noita maahan-käskytyksiä pitää taas treenailla häiriökäskyillä.

Tehtiin omatoimisesti merkille lähettämisen alkeita ja ohjatusti eteenmenoa. Merkkiä ei olla oikeastaan lainkaan treenattu ja nyt kokeilin sitä ensin kosketusalustan kera, mutten oikein tykännyt, kun tuntui ajattelevan vain sitä alustaa eli en tiedä tajuaako suorittavansa merkkiä... Kokeilin myös ihan puhtaasti tarjoamisen kautta eli olin lähellä merkkiä ja odotin, että Jippi hakeutuu merkin taakse. En ole ihan varma, miten tuon kanssa edetä, koska tarjoamalla tehdessä a) haukkui ihan hirveästi ja b) hakeutui aina minusta katsoen merkin oikealle puolelle seisomaan ja peruutti siitä sitten merkin taakse. Tuo a) johtui osittain varmasti siitä, ettei olla kauheasti nyt treenailtu ja intoa piisaa vähän liiankin kanssa. Lisäksi Jipillä on kyllä aina ollut mutinat herkässä silloin, kun tehdään tarjoamisen kautta jotain uutta, eikä se vielä yhtään ymmärrä, mitä siltä halutaan. Mutta tuo b) oli kyllä tosiaan sellainen, mikä sai miettimään, että mahtaakohan tuo toimia tai että miten saisin sen tarjoamaan jotain muuta kuin tuota liaan pitkälle valumista ja sieltä peruuttamalla korjaamista :D Haluaisin siis, että Jippi hakee merkille rintama suoraan kohti ohjaajaa. Toki sinne sitten pitää se stoppi käskyttää, mutta haluaisin, että Jippi osaa sinne merkille hakea ihan ilman stoppiakin. Vielä vähän pohdinnassa kuitenkin, että miten tuota ratkoisin.

Ohjatusti tehtiin eteenmenoa. Jipillehän ei ole eteenmenoa erikseen varsinaisesti opetettu, kun "eteen" -käsky on sille agilitysta tuttu ja olen vain kylmiltään siirtänyt sen tokoon :D Usein ekalla lähetyksellä jopa etenee aika kivasti suoraan, mutta palkkauksen myötä se alkaa ennakoida tosi vahvasti palkkaa ja kääntyy herkästi ohjaajaa kohti ennen aikojaan. Lisäksi suoraan eteneminen on haastavaa, jos taustalla on vinosti jotain, mihin voi kohdistaa katseensa. Nyt tehtiin tätä kätkemällä leluja hallin seinustoille esim. putkenpainoihin "hävittämällä" tms. Tuolla hallilla on seinustat todella täynnä tavaraa ja tästä nousikin esiin Jipin ongelma. Tehtiin treeniä niin, etten lähettänyt kohti suoraan seinää kohti, vaan vinosti lähettäen, jottei koira oppisi lukemaan seiniä. Tässä on kyllä ideaa, mutta Jipille tehtävä oli hurjan haastava, koska se otti herkästi katseella kohteita seinustalta ja lähti herkästi vinoon jotain tavaraa kohti. Tästä täytyisi päästä eroon ehdottomasti eli pitää siedättää se siihen, että edessä on paljonkin tavaroita, mutta sitä ennen minusta tuntuu, että sen pitää ensin oivaltaa, mistä koko liikkeessä on kyse. Ei voi vaatia vielä vaikeusasteita, kun ei Jippi oikeasti osaa edes sitä eteenmenoa, vaan ne on enemmänkin sellaisia vahinkoja, kun se ekalla toistolla juoksee eteen :) Nyt siis pitäisi treenata ensin ihan vain sitä, että mitä tarkoittaa käsky "eteen" ja sitten, kun se osaa juosta suoraan eteensä empimättä, lisäillään häiriökohteita eteen ja lähetyksiä vinoissa kulmissa seiniin nähden.

Saikkupäivitystä taas ja lainakoirailua

Hugon kipuilu vaivasi mieltä sen verran, että marssittiin sitten viime sunnuntaina 4.2. Eläinlääkäriasema Askeleeseen ELT Mari Vainionpään vastaanotolle, missä Hugosta otettiin ensin lämpökamerakuvat, sitten käytiin keskustellen läpi oirehistoria yms. ja sitten eläinlääkäri tunnusteli Hugon läpi. Lämpökamerakuvissa selkä näkyi poikkuksellisen lämpimänä ja takaosasta otettu kuva paljasti vasemman puolen olevan lonkan alueelta selvästi lämpimämpi kuin oikea. Selkä oli koko matkalta aristava (jumissa). Lonkat reagoi tunnusteluun ja nivuset olivat aristavat, etenkin vasemmalta puolelta. Tämä lonkkien ja nivusten tunnustelu sai siis ihan kunnon irvistyksen aikaan eli kipeää selvästi teki. Etureidet olivat lihasten osalta erittäin kireät/kipeät. Diagnoosina nivusrevähdys/m.ileopsoas -vamma. Todennäköisesti vanha vamma alunperin (ehkäpä agilityajoilta asti peräisin), mutta nyt esim. liukastelun tms. seurauksena uudelleen ärtynyt. Hugolle aloitettiin jo käynnissä olevien lääkitysten rinnalle vielä lihasrelaksantit ja lisäksi fysioterapiaa ja laserhoitoa nivusiin, etureisiin ja selkään. Kontrollikäynti on sitten noin 4 viikon kuluttua ekasta käynnistä ja katsotaan sitten, miten jatketaan, kun näkee, miten tilanne on kehittynyt. Täytyy sanoa, että tykkäsin kyllä hurjasti tästä eläinlääkäristä. Oli tarkka, sillä löysi mm. vasemman hauiksen kohdalta hieman erituntuisen kohdan ja kysyi, että onkohan tässä ollut joskus jotain häikkää. Ja kohta oli juuri se, missä Hugolla oli muutama vuosi sitten hauiksen revähdys.

Nyt on takana vajaa viikko lihasrelaksantteja, yksi fysioterapiahoito ja yksi laserhoito ja Hugo on alkanut uudelleen venytellä! Tajusin vasta tuossa eläinlääkärikäynnin jälkeen, että tosiaan Hugo ei olekaan useampaan viikkoon (en muista milloin viimeksi) venytellyt takajalkojaan, vaikka normaalisti on venytellyt ne aina, kun nousee ylös lepäilyn/nukkumisen jälkeen. Mutta nyt tosiaan se on alkanut taas venytellä eli ehkä se kertoo, että pahimmat kireydet/kivut alkaa hellittää!

Hugon lääkkeet väsyttää selvästi, mutta muuten koirille kyllä alkaa kertyä virtaa. Hugo ei vielä voi päästä revittelemään, vaan on joutunut ottamaan yhä tosi rauhallisesti. Jipin kynsi on lähtenyt paranemaan hyvin ja se pääsikin tossu jalassa perjantaina ekaa kertaa tokoilemaan! Tehtiin ruutua ekaa kertaa kokeen jälkeen ja haettiin ihan vain hyvää fiilistä, kun kokeessa tosiaan Jippi meni ruutuun vasta tokalla korjauksella... Nyt haki kivasti ruutuun, eikä ollut ollenkaan epävarman oloinen eli hyvä treenit saatiin tehtyä! Yhteensä ehkä neljä kertaa ilman apuja ja väleihin parit toistot alustan kanssa. Hienosti toimi :) Muuten tehtiin kaukoja (seiso-istu edistää edelleen, mutta muuten kivat!) ja kapulan pitoa. Pidossa ajattelin ottaa nyt kuurina taas puhtaasti luopumisen kautta tota otetta. Eli luopuminen sekä noihin pitotreeneihin että ihan noutoihin mukaan nyt hetkeksi aikaa.

Muissa uutisissa: Vaikka omat koira saikuttaa, niin minä olen päässyt silti agilitaamaan sekä treenien että kisojen merkeissä. Jo ennen näitä saikkuja oltiin sovittu Taito-bortsun omistajan Mirkan kanssa lainauskuviosta. Mirka siis etsi Taitolle lainaohjaajaa ja minä mielelläni oman oppimisenkin takia treenaan/kisaan toisenkin koiran kanssa, joten sovittiin, että treenailen Taiton kanssa Jipin treenien rinnalla. Tarkoituksena oli myös sitten kisata Taiton kanssa samalla kuin kisaisin Jipin kanssa - maksi3-luokkalaisia kun ovat molemmat. Noh, toisin nyt kävi, koska Jippi jäikin saikulle ja siitä lähtien Taito tosiaan onkin käynyt Jipin treenipaikoilla ohjatuissa treeneissä (joka toinen viikko Saijan treenit ja joka toinen viikko Maiju Korhosen treenit). Viime sunnuntaina oli minun ja Taiton ekat yhteiset kisat ja tulosrivi oli nousujohteinen: HYL (ohjaaja unohti radan ja mahtui sinne pari muutakin muuttujaa...), 10 (huolimaton ohjaus muurille, mistä kielto ja okseririma) ja hyppyradalta nolla ja 4.sija! Ei hassumin, kun tosiaan takana oli kolmet ohjatut treenit yhdessä ja tosiaan ekat kisat.

Niin tärkeä onnistuminen

Agikisat 14.1.2018

Jippi kisaili viikko sitten JAU-areenalla kolmen radan verran.ja taas oli oikeasti hyvä fiilis kaikilla radoilla. Jippi on ollut nyt hurjan kuuliainen eli tekee just niin kuin käsketään, mutta sopivassa tasapainossa irtoamisen kanssa eli ei ole ns. kädessä kiinnikään.

Ekalta radalta tuli HYL ja sieltä löytyi pari kohtaa, jossa itse mokasin ja näkyi heti koiran päätymisenä väärään paikkaan.

Plussat:
+Keppien jälkeinen kohta.
+Hyvin uskallettu takaakierto-valssi tuolla ihan takakulmassa (ennen kuin Jippi hukkui selän taakse ja päätyi väärälle hypylle). Nuo ohjaukset on niitä, joissa vielä tosi herkästi jään märehtimään sinne takaakierto-ohjaukseen ja valssilla sitten putoaa rima, koska olen edessä tai ohjaus on myöhässä ja siten epäselvä. Nyt lähdin rohkeasti takaakierrosta siihen valssiin ja rima pysyi! Tästä innostuneena sitten unohdin katsoa koiraa ja se löysikin sitten suoraan edessään olevan hypyn, kun ei kerran ohjaaja kertonut minne muuallekaan mennä...

Kehityskohteet:
-Katse koirassa (näe ne lasketumiset!)

 Tokalla radalla tehtiinkin sitten nollarata. Oli parissa kohtaa hieman taistelun makua eli ei kaikista siistein nolla ja aikaa olisi saanut napsittua pois, jos ohjaukset olisi ollut ajoissa ja koira olisi kääntynyt optimaalisia linjoja pitkin (nyt kaarratti vähän siellä sun täällä). Mutta olin tähän rataan kuitenkin ihan hirmu tyytyväinen siksi, että pystyin taistelemaan loppuun, vaikka välillä pakka vähän meinasi hajoilla. Ennen olisin ollut luovutusfiiliksellä kesken radan, kun tuntui vähän tökkivältä meno, mutta nyt sain kuitenkin tsempattua loppuun. Sijoitus oli tällä radalla 3., ja vika SERT-A jäi kiinni siitä, että koirakoita oli radalla 25, kun serti siirtyy kolmoselle vain, jos kisaajia on vähintään 30 :) Aika pienestä jäi kiinni, mutta ei sillä oikeasti ole kiire! Nyt on tärkeintä hioa yhteistyötä kuntoon (ja tässä ollaan oikeasti menty eteenpäin!) ja saada varmuutta tekemiseen.

Plussat:
+Alun pituudelta käännös. Tiukat käännökset pituudella oli aiemmin meille haastavia eli vika palikka herkästi kaatui, mutta näihin on saatu varmuutta ja hienosti suoriutui Jippi tässäkin! Vähän meinasi valua seuraavalle hypylle tullessa kaarros, mutta maltoin ohjata päällejuoksun rauhassa.
+Uskalsin kokeilla radalla tuplasylkkäriä, vaikkei olla tehty sitä treeneissä kuin ehkä kaksi kertaa.
+Keppien jälkeinen takaakierto-vastis käänsi hyvin ja Jippi kokosi ja hyppäsi hypyn hienosti.

Kehityskohteet:
-Vaikka se keppien jälkeinen hyppy olikin tuolla plussalistalla, niin miinusta tästä itselleni siksi, että jänistin tuossa kohdassa takaakierto-valssin kanssa :D Tiesin, että se on meille rimaherkkä ohjaus, joten jätin sen tekemättä ja valitsin kökömmän vaihtoehdon. Tai eihän tuo takaakierto-vastis tuossa ollut vielä huono, mutta seuraavalle hypylle oma rytmi takaaleikkauksen kanssa on pielessä eli info leikkaamisesta tulee koiralle liian myöhään ja hyppää pitkäksi.

Vikaan agirataan olin hirmu tyytyväinen, vaikka tuloksena olikin 10 rv.

Plussat:
+Olin hirmu tyytyväinen pätkään hypyltä neljä muurille! Rohkenin tehdä takaakierto-päällejuoksun, vaikka tutustumisessa tämän kanssa emmin. Vähän ehkä meinaan olla myöhässä päällejuoksussa, mutten pahasti. Jippi kääntyi hienosti hypyltä 7 muurille ihan vain rytmitysellä ja pienellä haltuunotolla, vaikka putki todellakin oli tyrkyllä! Super!

Kehityskohteet:
-Kepeille itsenäisyyttä. Tässä kylläkin keppivirhe meni ohjaajan piikkiin, koska lähden leikkaamaan jo ennen kuin koira on taipunut kakkosväliin. Eli ohjaajalle malttia kepeille, mutta samalla myös vahvistetaan Jipin keppialoituksia, sillä niissä on tullut virheitä nyt jonkin verran. Hyvin malttoi kuitenkin pujotella loppuun asti!
-Ohjaajalle noottia siitä, että sanoi melkoisen painokkaasti "tässä" juuri, kun Jippi valmistautui puomin jälkeisen hyppyyn. Näkee hyvin, miten voimakkaasti Jippi lähtee siihen käskyyn reagoimaan ja jarraa toden teolla ennen hyppyä yrittäen todennäköisesti jopa tulla hypyltä pois. Tiputti riman todennäköisesti ihan siitä syystä, etten antanut riittävää rauhaa. Pitäähän toki koiran kestää häiriötä hypyillä, mutta tuo "tässä" on kyllä sellainen, mitä mun pitäsisi muistaa välttää kohdissa, joissa en oikeasti halua koiran tulevan just sillä sekunnilla ohjaajan luokse. 

Tokokokeet 21.1.2018 

Tänään oli aika jännä päivä. Tai oikeasti en tajua, miten mua ei jännittänyt kuitenkaan tämän enempää, kun tähän päivään kuitenkin kohdistui aika paljon odotuksia.... Jipillähän VOI-kokeet on kaikki menneet enemmän tai vähemmän penkin alle ja ongelmana on ollut lähinnä se, että Jippi on ajautunut koekehässä omaan kuplaansa, enkä ole sitä sieltä oikein saanut pois. Eli se ei ole ollut oma innokas itsensä, vaan vähän stressaantuneen oloinen ja selvästi vaisu, jolloin toki tekeminenkin on ollut puolittaista. Esim. kolmannessa VOI-kokeessahan seuraaminen sujui valtaosin ilman kontaktia...

Edellinen VOI-koe käytiin kesäkuussa ja silloin päätin, että jäädään kokeista tauolle ja keskitytään vain siihen fiilikseen. Ja sitä ollaankin nyt työstetty yli puoli vuotta ja nyt kun otettiin taas tauon jälkeen nokka kohti koetta, niin tuntui kieltämättä siltä, että kyseessä olisi ikään kuin tulikoe. Että nyt sitä nähtäisiin, onko treeneistä ollut hyötyä vai pitääkö vain todeta, että meillä on käsissä ongelma, jota en oikeasti osaa ratkaista. Tilannetta ei helpottanut se, että viikko sitten meidän ruutu hajosi :D Sillä on tapana hajota aina ennen koetta, mutta yleensä sentään vähintään kaksi viikkoa aiemmin, joten ollaan ehditty se myös korjaamaan. Jipillä tuli siis viikko sitten treeneissä taas esiin vanha ongelma eli epävarmuus siten, ettei etene ruutuun asti. En oikein tiedä, mistä tämä aina kumpuaa ja varsinkin nyt, kun takana oli oikeasti useampi kuukausi tosi onnistuneita ruututreenejä. Ruutuongelmat esiintyy monesti I-HAH:n hallilla eli en tiedä voiko vaikuttaa se, että siellä kaikuu voimakkaasti? Ei Jippi näytä mitenkään siltä, että kuulostelisi tai olisi jotenkin hämmentyneen oloinen, mutta joku siellä epäonnistumiseen on syynä. Kahdet peräkkäiset ruututreenit tehtiin la ja ma siellä hallilla ja molemmilla kerroilla tuli epäonnistumisia. Maanantain omatoimitreeneissä en saanut oikein edes korjattua tilannetta, vaan marssin sitten tiistaina ulkokentälle tekemään muutamat ruudut. Siellä ei ongelmaa. Eilen tein vielä yhdet ruututreenit ulkokentällä, eikä ongelmaa. Eli en tiedä onko tässä kyse tosta kaikumisesta vai ahdistaako seinien läheisyys. Yksi ongelma voi olla myös se, että lähaikoina ollaan ruutua tehty lähinnä Ojangossa kimppavuorolla ja ollaan mahduttu lähettämään ruutuun vain esim. 10 tai 15 metrin päästä. Eli pitäisi ehkä päästä tekemään tarpeeksi myös ylipitkiä matkoja, ettei Jippi laske etäisyyttä ja siksi stoppaa ennen etureunaa... Tätähän se teki silloin, kun siirryttiin AVO:sta VOI:hin.

Tänään siis tosiaan sitten kuitenkin kaikesta huolimatta suunnattiin NoDo:n tokokokeisiin ja ihmetyksekseni jännitys ei ollut ihan mahdoton enää koepaikalla, vaikka ajomatkalla meinasi kyllä alkaa kaduttaa :D Oloa helpotti, kun näin, että Jippi oli hallissa tosi hyvällä fiiliksellä ja teki töitä odotusajalla innokkaasti. Tuomarina piti olla Mari Väänänen, mutta pari päivää ennen koetta tuli tieto tuomarivaihdoksesta ja tuomarina olikin Harri Laisi. Eipä siinä mitään, Laisilla ei oltukaan Jipin kanssa aiemmin käyty. Homma alkoi paikkiksella, jossa Jippi oli kolmesta koirasta keskimmäisenä. Tein kehään mennessä nenäkosketuksen ja Jippi tuli riviin hyvällä fiiliksellä. Meinasi ahdistaa, kun sivulla odotellessa Jippi ei millään pitänyt katsekontaktia, vaan tiiraili tuomaria ja liikkuria uteliaan näköisenä. Otti kuitenkin oman käskyn hyvin vastaan eli maahanmenossa ei ongelmaa. Oli kuulemma (tuomarin ja kehän laidalla olleen kaverin mukaan) ollut paikkiksen ajan rauhallinen, mutta valpas. Viereen palatessa piti hyvin kontaktin ja istumaannousu oli reipas. Paikkiksesta siis 10. Kehästä poistuttiin seuraamalla lelupalkalle ja perusasennosta vapautus lelulle. Hyvin toimi!

Yksilökehään oltiin vuorossa tokana, joten ei onneksi tullut liikaa odottelua. Kaikki liikkeet tehtiin putkeen. Jätin hyvissä ajoin lelun meidän treenikassin viereen maahan niin, että Jippikin näki sen jätön. Vuoroa odoteltiin niin, että Jippi sai olla käy siihen -käskyllä makoilemassa ja laitoin vielä eteen namikasan, josta annoin välillä nameja. Oli nimittäin typy vähän komentelevaisella tuulella, enkä halunnut yhtään lietsoa äänenkäyttöä...Yksilöliikkeiden pisteet selityksineen alla suoritusjärjestyksessä.

Ohjattu nouto: 9. Meille arpoutui vasen kapula. Seuraaminen ihan jees, vaikkakin täyskäännöksessä olisi voinut olla ihan vähän paremmin mukana. Hyvä stoppi. Hyvin lähti kapulalle ja nosto ihan jees. Alkumatkan palautus oli tosi jees, mutta lähestyessä alkoi pyöritellä kapulaa. Suu rauhoittui sivulla (vaikka yleensähän pyörittely alkaa vasta siinä), mutta tosiaan hetken ajan se palautus oli sen verran rumaa, että pistemenetys siitä.
Luoksetulo ja pysäytys seisomaan: 9,5. Hieno!! Ekalla käskyllä maahan, jätössä jäi ilman haukottelua/mutinaa, joita joskus treeneissä on ilmaantunut. Lähti kovalla vauhdilla, mutta stoppi silti toimi ihan älyttömän hyvin. Ei ennakoinut käskyjä liikkurin käskytyksistä, vaan malttoi odottaa multa käskyt. Olin ihan hurjan tyytyväinen tähän kokonaisuuteen!
Ällä eli jäävät istu-maahan: 7. Jippi lähti aktiivisesti mukaan seuruuseen, mutta jäi seisomaan "istu"-käskyllä. Tämä oli vähän outo moka, sillä Jippi kyllä näytti keskittyvän käskyyn hyvin, eikä tätä mokaa ole pitkään aikaan treeneissä esiintynyt. Lisää siis vain erottelutreenejä ja yllätyksellisyyttä asentoihin. Loppuosa oli hyvä eli maahanmeno toimi, eikä ennakoinut seuruuseen tuloa.
Ruutu: 6. Tämä vähän kieltämättä jännitti, kun treenit oli menneet miten oli ja toisekseen hallissa kaikui (ja vähän kaiveili takaraivossa se, että jos se ruudun toimimattomuus meidän kotihallilla johtuu juuri kaikumisesta) ja ruutu suoritettiin lähelle takaseinää. Näin jo lähetyksessä, että ei tule onnaamaan. Jippi lähti selvästi normaalia hitaammalla laukalla ja ennen ruutua kurvasikin vasemmalle, vaikka varmasti oli bongannut ruudun. Se pysähtyi ruudun ulkopuolelle ja jouduin käyttää kaksi korjauskäskyä ennen kuin sain sen ruutuun (ja silloinkin oli tosi hilkulla). Maahanmeno ruudussa hieno ja kävelyt ja seuruu hyvä.
Seuraaminen: 8,5. Ehti käväistä mielessä, että kuinkahan seuruun kanssa käy, kun alla kaksi liikettä, joissa oli stiplattu osittain. Olin onneksi saanut Jipin kyllä vastaamaan hyvin sosiaaliseen palkkaan liikkeiden välissä ja onneksi se lähtikin seuruuseen tosi hyvällä fiiliksellä. Pientä vinouttahan sillä on nyt ollut seuruussa, mutta siltikin oli tasainen suoritus ja kontakti pysyi ihan valehtelematta aikamoisen herpaantumatta!! Peruutukset oli haastavat, koska ensin oli kaksi askelta taakse, josta Jippi vielä selviytyi aika hyvin, ja sen jälkeen heti perään lähdettiin pidempään peruutukseen, jonka alussa Jippi totesi, että ei ole tottakaan ja päästi pienen mutinan. Se lähti tähän tokaan peruutukseen vähän laiskasti eli hieman aukesi, mutta paransi loppua kohden. Mutta muuten tosiaan olin hurjan tyytyväinen seuraamiseen :)
Hyppynouto: 9,5. Ote oli asteen löysä (kuten aina), mutta muuten oikein kelpo nouto! Jee, selvittiin Jipin inhokista!!
Kauko-ohjaus (i--s-m-s-i-m): 8,5. Tarvitse alussa tuplakäskyn maahanmenoon, mikä oli tylsä, koska itse kaukot oli oikeasti tosi hienot! Pakko sanoa, että noin hienoa seiso-istu -vaihtoa ei ole saatu tehtyä edes treeneissä :D
Tunnistusnouto: 9. Kuusi kapulaa rivissä ja Jippi lähti heti ihan vasempaan reunaan. Haisteli reunimmaisen ja nosti salamana tokan vasemmalta ilman, että sen ihmeemmin sitä haisteli saati sitten tarkisti yhtään ylimääräistä kapulaa. Itseä epäilytti kovasti palautuksen aikana, että olikohan kapula se oma. Mutta oli se ja oikein siis hienoa työtä teki kapuloilla, kun ei varmistellut lainkaan, vaan oli heti varma löydöstään! Super. Palautusote sen sijaan ruma, mutta taas leuat rauhoittui heti, kun tuli perusasentoon.
Kokonaisvaikutus: 10. Tuomarin sanoin koira oli koko kehän läpi läsnä.Yhteistyö pelitti ja koira teki innokkaasti töitä.

Lopputulos parista selkeästä stiplusta huolimatta 274 pistettä eli ihan hyvä VOI1-tulos! Kehästä ulos tulin niin hurjan onnellisena. Taas mentiin seuraten palkan viereen ja Jippi sai kunnon leluriekut palkinnoksi :) Se teki ihan hurjan hienoa työtä tänään kehässä! Kehän ainoa äännähdys oli se peruutuksen pieni rutina, mutta se Jipille sallittakoon, kun oli vaikea kuvio (eipä olla tuollaista tuplaperuutusta treenattukaan ikinä eli pitää ottaa ehdottomasit työn alle!). Jokaisessa liikkeenvälissä vastasi sosiaaliseen palkkaan hyvin ja ihan oikeasti oli tosi hyvällä fiiliksellä läpi kehän. Super! Tämä oli niin tärkeä onnistuminen meille, sillä tuli todistettua, että sen kehäahdistumisen takana olikin ehkäpä vääränlainen treeni ja vielä liian keskeneräiset liikkeet. Nyt saatiin myös hyvää treenilistaa eli jatketaan toki fiilikseen keskittymistä, mutta hiottavaksi otetaan myös etenkin noutojen palautukset (oli tänään treenejäkin rumemmat!) ja se ruutu! Seuraavaan kokeeseen ei kiirehditä, sillä nyt tärkeintä oli vain saada tsekattua, että missä mennään. Ja olin tosiaan kyllä tänään Jippiin niin hurjan tyytyväinen, että hyvä, ettei kehän jälkeen itku tullut :D

Tervetuloa vuosi 2018!

Niin se pyörähti vuosi 2018 käyntiin! Meillä tämä kävi rauhallisissa merkeissä, kuten aiempinakin vuosina. Käytiin kunnon metsälenkki jo päivällä, jottei tarvitse sitten illalla rakettien paukuttelun aikaan käydä isommin ulkona.

Illalla käytiin sitten ihan vain pikaisella "pissatuslenkillä" ja molemmat koirat onneksi suhtautuivat rauhassa raketteihin, kun katsottiin, ettei kuitenkaan ihan vieressä ammuskeltu. Taustalla kuulunut pauke ja välkkyminen ei Jippiä hetkauttanut lainkaan (se ei siis tehnyt minkäänlaista elettäkään noteeratakseen pauketta) ja Hugo vain pysähtyi välillä hieman kuuntelemaan, muttei sekään osoittanut pelon merkkejä. Muutoin vietettiinkin sitten eilinen ilta klo 18 alkaen ihan vain sisätioissa, eikä kumpikaan koirista sisällä reagoineet lainkaan paukkuihin. Ihan loistavaa!

Näin vaihtui meillä vuosi - kuva otettu 00.00 eli pahimman paukkeen aikaan.

Lauantaina Jippi kävi rally-tokokokeissa Hyvinkäällä ja sai AVO:n kolmannesta kokeesta 96 pistettä ja sen myötä RTK2-koularin. Sijoituksissa Jippi taisi olla 5/17, mutta sai myös tuomarinpalkinnon (TP). Tämän Jippi sai tuomarin sanoin siitä, että teki aika lailla täydellistä työtä ja kolme virhepistettä aiheutui siitä, että kontaktin ollessa tiivis, se ei ehtinyt huomata edessä olevaa tehtävää. Ja lisäksi tuomari mainitsi, että koirasta näkyi se, että teki halukkaasti tehtävät ja oli haukkana tottelemassa heti, kun sai käskyn :) Kyllä lämmitti mieltä nämä tuomarin sanat! Meillä tosiaan -3p tuli siitä, kun seurautin Jippiä tosi lähelle hyppyä ja kun siitä yritin sen lähettää hypylle, Jippi ei enää millään ehtinyt hakea esteelle, kun oli ollut niin tiiviissä kontaktissa, ettei oikeasti ollut huomannut, että lähestyimme hyppyä. Se meinasi raukka törmätä siivekkeeseen ja kielsi siis esteen, joten otettiin uusiksi. Tokalla kerralla suoriutui hyvin, mutta pitää muistaa jatkossa lähettää koira vähän kauempaa, että sillä on mahdollisuus ehtiä reagoida edessä olevaan esteeseen. Yksi virhepiste tuli kontrollivirheestä, kun Jippi kyltille tullessaan istui perusasentoon ja siinä hetkeksi unohtui katselemaan tuomaria :D Muuten Jippi oli todella hyvin kuulolla läpi radan ja teki hirmu innokkaasti töitä. Ja mikä parasta, täysin hiljaa, kun viime kisoissa meinasi into purkautua ihan vikoilla kylteillä pienenä ininänä. Tämän koularin jälkeen Jippi jää tauolle rally-tokon kisailusta. Rallya kisattiin kisatilanteiden treenaamiseksi ja hyvän fiiliksen saamiseksi kisakehiin ja siinä onnistuttiin! Nyt keskitytään siis taas tokoon ja mennään kokeilemaan, josko samaa fiilistä löytyisi tokokehäänkin :) Yhteen tokokokeeseen jo yritinkin ilmoittautua, muttei mahduttu mukaan. Eli täytyy nyt toivoa, että tässä alkuvuodesta löytyisi joku sopiva koe, johon mahduttaisiin... Kovin vähän niitä kokeita nyt tuntuu olevan tarjolla, kun astui lisenssipakko nyt tammikuun alusta voimaan myös TOKOssa ja järjestäjät varmaan pelkää tämän vaikuttavan radikaalisti osallistujamääriin.

Tänään käytiin vuoden ekoissa treeneissä molempien kanssa. Jipin kanssa tokoiltiin aamupäivällä ja illalla molemmat pääsi Nose Work -treeneihin hallille! Yksi tälle vuodelle asetettu tavoite oli aktivoitua Nose Workin kanssa ja hyvin aloitettiin tämän tavoitteen täyttäminen heti 1.1. ;)

Aamulla Jippi tokoili Kivikon kentällä ja seurana meillä oli Minttu ja Sikka. Tehtiin alkuun seuraamista ja pähkäiltiin Jipillä havaitsemaani ongelmaa eli sitä, että Jippi hakee kontaktia kasvoihini ja sen myötä valuu vähän jalkani eteen. Olen huomannut Jipin herkästi ihan aavistuksen painavan jalkaani, mutta olen kuvitellut sen olevan suora. Nyt peilin edessä seuruuteltuani pareissa treeneissä, on tullut havaittua, että jos nostan katseen ihan suoraan eteen, niin Jippi valuu sen verran eteen, että se pikkusen poikittaa. Ei järkyn pahasti, mutta kuitenkin niin, että haluan asialle ehdottomasti jotain tehdä. Nyt lähdettiin korjaamaan tätä ihan sillä, että palkkalelu siirtyi huppuun tai kauluksen sisään ja palkka lensi sitten ihan jo muutamasta suorasta askeleesta koiran vasemmalle puolelle. Eli tätä nyt täytyy alkaa tehokkasti ajaa sisään ja katsoa alkaisiko tämä tehota...

Jippi teki toisella treenipätkällään neljän liikkeen koemaisen kokonaisuuden. Liikkeinä ruutu, kaukot, ohjattu ja luoksari. Jätin Jipille etäpalkan kentän laidalle, josta Jippi sen saattoi "kehässä" ollessaankin nähdä. Tämähän sitten tuottikin asteen ongelmia alkuun, sillä kahdella ensimmäisellä ruutuun lähetyksellä Jippi kurvasi 90 astetta vasemmalle ja kohti lelua :D Näistä stoppasin sen menon ja vaadin paluun perusasentoon. Kahdella ekalla yrityksellä en viritellyt "missä ruutu"-hetsauksella, mutta kolmannella virittelin ja varmistin näin, että se vilkaisi ruutua ennen käskyn antamista. Tällä kertaa lähti hienosti ruutuun ja ruutu oli kokonaisuutena oikein hyvä. Upposi hyvin, reagoi stoppiin kivasti, pysyi höntyilemättä ruudusti ja tuli reippaasti seuruuseen. Hyvä Jippi! Tokana liikkeenä kaukot. Vaihdot oli tosi kivat kaikkiaan, mutta yhden stiplun teki, kun ennakoi. Seiso-istu -vaihdossa Jippi meni maahan ennen kuin ehdin edes sanoa käskyä. Tämä on ihan selvästi nyt taas sen peruja, että ollaan tehty paljon kaukojen hinkkaamisia kotona ja valitettavasti, kun niitä hinkataan, käyn itse tosi hätäseksi ja Jippi alkaa herkästi ennakoida. Eli pitäisi itse malttaa kaukoja hinkatessa aina vaihdella käskyjenantoväliä, kun itsellä käskyt tulee aina tasaisen kolmen sekunnin välein eli Jippi kyllä arpoo sitten jonkun asennon, jos ei käskyä kuulu :D Kokeenomaisessa setissä korjasin Jipin takaisin seisomaan ja sieltä istumaan. Muut vaihdot oikein jees. Ohjatussa suoritus oli aika kiva. Ihan pienesti suu oli levoton perusasentoon palatessa, mutta muuten kiva kokonaisuus. Luoksarissa jätön yhteydessä kuului haukotus ja pieni inahdus (voi hitsi näitä, kun tämä on ainoa, missä ääni on tosi herkässä!), mutta muuten oli kyllä super. Hieno stoppi! Tehtiin erikseen vielä koemaisen setin jälkeen parit kaukojen hinkkaamiset niin, että ensin tehtiin epäsäännöllisillä väleillä niitä vaihtoja eli liikkuri antoi käsimerkkejä ja käskytti, mutta minulta tuli käsky vain silloin tällöin. Hyvin Jippi skarppasi tässä. Näitä siis lisää! Tämän lisäksi tehtiin treeni, jossa Minttu houkutteli Jipin katsekontaktin itseensä (tämä ei valitettavasti ole Jipin tapauksessa kauhean vaikeaa....) ja annoin kaukojen käskyn aina sellaisella hetkellä, jolloin Jippi ei katsonut minuun. Se ei ole kokeissa kaukoissa stiplannut näissä, mutta perusasennoista maahan käskyttäessä tai maasta istumaan nostaessa tosi herkästi vaatii tuplakäskyn, jos Jippi herpaantuu tuijottamaan liikkuria. Toki ensisijaisesti pitäisi saada se kontakti niin varmaksi, ettei sitä liikkuria tuijotella, mutta kun se toistaiseksi ei sitä ole, niin koin parhaaksi treenata myös tota, että täytyy kuunnella käsky, vaikka päättäisikin tuijotella maisemia :D Ja hyvin Jippi näissäkin alkoi olla kuulolla eli otti käskyn vastaan, vaikka tuijotti Minttua.

Illalla oltiin tosiaan hallilla Nose Workia treenaamassa. Lähinnä tämä oli Hugon treeni, mutta Jippi pääsi tekemään parit laatikkoetsinnät. Jippi etsi ensin laatikoita. Ekalla toistolla todella hieno ja hillitty etsintä ja löytyi varmasti (eli ilmaisi heti oikean laatikon kohdalle tullessa). Tokalla kävi, kuten yleensäkin eli vauhti oli kasvanut ja samalla sähellys :D Jippi säntäsi täysillä sinne, missä edellisellä kerralla haju oli ollut, mutta hyvin jätti sen merkkaamatta, kun ei löytänytkään hajua. Etsi pari kertaa laatikot läpi käymättä kuitenkaan juuri sillä laatikolla, jossa haju oli. Lopulta ilmaisi oikean laatikon, mutta niin kovasta vauhdista, että maahanmeno valahti kahden laatikon puoliväliin. Vaadin tarkentamaan ja tarkensi oikeaan laatikkoon, joten palkat toki tuli tästäkin. Kolmannella toistolla taas vähän hallitumpi kokonaisuus ja hienosti löytyi. Jippi sai etsiä vapaana tänään, mutta pitäisi ehkä kokeilla hihnassa etsimistä, josko saisi vähän tota vauhtia rajoitettua...

Hugolla on laatikkoetsinnoissä tosiaan ollut haasteena se, että ekan toiston jälkeen alkaa oletella eli usein ilmaisee ekaksi vastaan tulleen laatikon tai sen, missä viimeksi oli haju ollut. Taas ensimmäinen toisto oli todella hieno ja varma. Tokalla kerralla juoksi sinne, missä haju oli ollut ja teki minimaalisen niiauksen, muttei mennyt maahan, kun huomasikin, ettei haisekaan. Se vilkaisi minua etsiäkseen apua, mutten antanut sille mitään signaaleja, vaan odotin vain, että se omatoimisesti jatkaa. Parilla laatikolla oli vähän epävarma eli taas vähän niiasi ja vilkaisi  minua, mutta kun taas vain odotin, niin jatkoi matkaa. Lopulta tullessaan oikealle laatikolle, teki varman ilmaisun, eikä siinä enää sitten kysellytkään apuja minulta. Eli tosiaan itse osaan kyllä lukea noi epävarmuudet vääriksi "ilmaisuiksi", mutta toki haluaisin, että Hugo oppisi luottamaan nenäänsä sen verran, ettei joutuisi arpomaan, vaan uskoisi, ettei ole oikea laatikko, jos nenä ei niin kerran sano :) Kolmas toisto oli hieno myös, joten jätettiin laatikkotreenit siihen. Hugo teki lopuksi vielä yhden sisäetsinnän eli laitoin hajun putkenpainoihin ja lähetin Hugon etsimään vapaana. Hienosti teki töitä ja löysi hajun ongelmitta. Hyvä poika!

Päivityslaiskuutta...eli tässä viiveellä koostetusti menneet parit viikot (Jipin päiviksestä siirretty teksti)

Kovasti olen miettinyt tätä treenipäivisblogin kohtaloa. Otin alusta alkaen tavaksi kirjata tänne erillisinä päivityksinä jokaiset treenit. Eikä sitten aikaakaan, kun se alkoi tuntua hiukan kuormittavalta eli tuli kirjoiteltua päivityksiä usein puolen yön aikaan, koska oli sellainen fiilis, että pakko oli saada teksti kirjoitettua ennen seuraavia treenejä, muttei aikaa oikein löytynyt päivityksille yhtä tiheään kuin treenejä sateli. Niinpä jo ajattelin, että jättäisin tämän blogin kokonaan ja vaihtaisin kirjoittelemaan peruskuulumisia taas tuonne Jellona & Vispilähäntä -blogin puolelle. Mutta nyt törmäsin toisaalla blogissa sellaiseen, että tyyliin jokaiselle viikolle oli oma päivityksensä ja sinne päivitykseen koosti sitten kaikkea viikon aikana olevaa. Ja tästä nyt innostuinkin kovasti!

Eli teen tänne jokaiselle viikolle oman postauksen (siis sitä mukaa kuin ne viikot vierii) ja päivitän sinne aina sitten joko koko viikon jutut kerrallaan tai sitten pitkin viikkoa täydennellen, jos aika riittää. Eli ei tarvi stressata siitä, että ehtiikö varmasti ajoissa ennen seuraavia treenejä päivittää edellisten asiat, vaan voi kirjoitella just siihen tahtiin kuin itselle parhaiten sopii :) Nyt koostan tämän vuoden vikojen parien viikkojen treenikuulumiset vielä tähän yhteen postaukseen ennen kuin ensi vuoden alusta aloitan tuon uuden päivitystavan.

Oltiin lauantaina 16.12.2017 JAU-areenalla kisailemassa espanjalaisen tuomarin Javier de Escaleran radoilla. Oli kivat kisat ja meillä oli Jipin kanssa oikeasti hurjan hauskaa, vaikkei taaskaan nollia tippunut. Jotenkin oli kiva huomata, että kisojen päätteeksi mulla oli sellainen olo, että oli ihan ok taas kerryttää HYL-tiliä (karttui sieltä joku vitostuloskin tosin). Kyllähän sitä taas aina kovin toiveikkaina niihin kisoihin lähtee ajatellen, että josko nyt vihdoin niitä nollia tulisi. Mutta kun ei tule niin ei tule. Useasti ne nollat on kiinni pienistä jutuista, mutta toisinaan sitten sinne mahtuu useampaakin hässäkkää. Mutta nämä molemmat mun täytyy vain hyväksyä tässä vaiheessa, kun en vain yksinkertaisesti osaa vielä(kään) tuota koiraa aina tulkita ja ohjata :) Jippi on mitä loistavin agikoira, mutta mulla on vain paljon opettelemista sen kanssa! Tässä eräs kouluttaja mainitsi hiljattain, että Jippi vaikuttaa olevan koira, joka kyllä haluaa hirveästi tehdä juuri niin kuin ohjaa, mutta haluaa tehdä tehtävät mahdollisimman nopeasti, joten se ei kauhean moneksi sadasosasekunniksi jää odottelemaan ohjeita, vaan tekee heti, kun se saa jonkinlaisen vinkin mun ohjauksesta siitä, että mihin pitäisi mennä. Ja monesti voi olla, etten ihan niin täydellinen ole ohjauksineni, että se ihan eka vinkki välttämättä ohjaa just sinne, minne todellisuudessa koiran haluaisin :D

Ekalla kisaradalla olin tyytyväinen etenkin lopun saksalaiseen, jonka tein rohkeasti. Olin päättänyt jo jänistää (kun näissä Jipillä rimat herkässä) ja tehdä päällejuoksulla sen toka vikan hypyn ja ohjata vikan hypyn toiselta puolelta, mutta kun sitten radalle mahtui yhtä sun toista pientä vikaa jo ennen tätä, niin rohkenin kokeilemaan saksalaista ja hyvin sujui! Tältä radalta kotiläksyksi tuli kepit. Jipillä on nyt ollut aika paljon aloitusvirheitä kisoissa kepeillä. Ei siis nyt varsinaisesti paljoa, mutta kuitenkin parit mokat mahtuu viimeisiin viikkoihin, mikä Jipin tapauksessa on epätyypillisen paljon. Ja nämä koskee nyt aina sellaisia lähestymisiä, joissa tullaan joko loivasti avokulmaan loivasta umpikulmaan eli Jippi herkästi hakee vasta tokaan väliin näissä, kuten tässä radallakin:
https://youtu.be/LD3i3FaE_s8

Toka hyppäri oli aika sujuvaa menoa. Oli parit vaikeat kohdat ja olinkin hurjan tyytyväinen siihen, että ehdin ohjauksiin kaikkialla suunnitelmien mukaan, vaikka aikamoista luukutustakin tuonne mahtui mukaan! Keppien jälkeinen elämä oli sellainen, että mietin, että pakko vain juosta mahdollisimman kovaa, jotta ehtisi riittävän pitkälle ennen kuin koira ampuu putkesta. Itselle tuli sen verran kiire, että seuraavan takaakierron ohjaus oli surkea (videolta tajusin, että multa puuttui kokonaan ohjaus koiran puoleisella jalalla eli ei ihme, ettei ollut koiralle selkeä), mutta tämä tuomari ei oikeasti juuri lainkaan tuominnut kieltoja, joten tuosta ei meillekään virhettä tullut :) Okserin jälkeen olin päättänyt ehtiä kahteen peräkkäiseen persjättöön, joten pakko oli luottaa koiraan ja lähetin sen okserille lähtien itse jo rohkeasti pinkomaan persjättöön. Jipille okserit ovat välillä tuottaneet ongelmia ja varsinkin, kun on tuollainen erivärinen takarima, joten olin nyt tosi tyytyväinen siihen, että rima pysyi :) Ja ehdin molempiin persjättöihin ongelmitta - JEE!! Persjättöjen jälkeiseltä putkelta seuraavalle hypylle ohjasin ihan vain vedolla, sillä Jipille tuollainen rintaman avaaminen ja käden laskeminen toimii aika kivasti noissa kertomaan sitä, että haluan sen hyppäävän hypyn ohjaajan puolelta. Valitettavasti tokavikalta hypyltä tuli rima alas, mutta muuten olin hurjan tyytyväinen rataan!

https://youtu.be/w2ExEs-R2k4

Kolmannen radan osalta video puhukoon puolestaan :D Seurakaverit hämmästelivät radan jälkeen sitä, kuinka viilipyttymäisen tyynesti reagoin varastukseen ja kävelin täysin hermostumatta ulos radalta. Ja noi lähdöt oikeasti on sellaiset, että olen onneksi saanut itselle niihin nyt muodostettua selkeät kriteerit, joita on helppo seurata. Joten tuossa tilanteessa oli päivän selvää, etten voi toimia muulla tavoin kuin ottamalla koiran hihnaan ja kävelemällä ulos. Eipä siinä siis sen kummempaa!

https://youtu.be/QbiM4WcB4bA

Seuraavalla radalla suurin onnistuminen olikin sitten se lähtö! Sain testattua heti karkaamisen perään, että miten lähtö toimii, kun menin lähdössä jo aika pitkälle eli koeteltiin todella koiran pysymistä. Ja hyvin pysyi, joten kyllä tuo karkailuun puuttuminen siis on meille se oikea tapa :) Radan lopussa oli kuvio, johon ei millään rataantutustumisessa löytynyt hyvää ratkaisua. Päätin tehdä päällejuoksun kolmanneksi vikalle hypylle ja tokavikalle tosi tiukan takaakiertoniiston. Moni kuitenkin onnistui tekemään kohdan edes about sujuvasti niin, että väänsivätkin ennen tokavikaa hyppyä valssin ja lähettivät koiran takaakiertoon hypyn vasemmalta puolelta (videolta katsottuna). Niinpä lennosta muutin suunnitelmat näin tutustumatta tähän versioon lainkaan. Eikä kannattanut, kuten videolta näkyy :D Valssi pyöri ympäri väärällä hypyllä, eikä siinä sitten ollut enää paljoa tehtävissä :P

https://youtu.be/aOgL59RpxAs

Treenien ollessa joulutauolla, ollaan nyt käyty treenailemassa kotiläksyjä. Tehtiin ensinnäkin häiriöesteistä luopumista eli putkiralleja, joissa pitää ihan aikuisten oikeasti odottaa ohjaajalta vinkkin siihen, että mihin putkeen saa mennä, eikä suuna päänä juosta putkesta putkeen. Tämä alkoi toimia tosi kivasti, mutta huomasin sitten seuraavissa treeneissä, että Jippi olikin sitten alkanut vältellä putkiansoja niinkin tehokkaasti, että oikein kurvasi pois edessä olevalta putkelta, kun yritin suullisin käskyin tehdä vierekkäin olevia putkia ja keppejä vuoron perään. Kepeille haki hienosti sanallisella vihjeellä, mutta putkeenpa en enää saanutkaan Jippiä millään :D Eli jonkinlainen kultainen keskitie on nyt meillä hakusessa!

Ollaan tehty Jipin kanssa nyt kotiläksyinä myös takaakiertoja. On tullut videoitua näitä paljon ja takaakierto-päällejuoksuissa tulee kyllä ihan törkeän paljon rimoja alas. Huomasin kuitenkin sen, että tämä aika vahvasti liittyy kyllä siihen, että mikä on minun sijainti esteeseen nähden. Eli kunhan luotan takaakiertoon lähetykseen ja uskallan edetä pois riittävän ajoissa, niin rimat pysyy. Tähän ongelmaan pureuduttiin sitten toissa päivänä Vapun hyppytekniikkayksärilläkin. Tehtiin näitä takaakiertoja ja Vappu heti parin toiston jälkeen totesi, että koska olen noissa myöhässä, Jippi saa ihan liian myöhään informaation siitä, että pitää hypätä ristiin ja laukka pitäisi vaihtaa. Se siis vaihtaa laukkaa tästä syystä usein riman päällä. Kun sitten tehtiin niin, että oikeasti lähetin ajoissa takaakiertoon ja etenin rohkeasti pois alta päällejuoksuun, niin Jippi vaihtoikin laukan jo siivekkeen takana ja hyppy oli rennompi. Eli tämä on nyt itselle ihan tosi iso opettelun paikka!!! Vieläkin Hugo-agista kummittelee se ajatus, että niihin takaakiertoihin pitää saattaa koira, mutta tästä mun on nyt vain päästävä eroon. Tästä syystä olenkin nyt alkanut vahvistaa takaakiertojen suullista käskyä ja treenata noita kauempaa lähetyksiä (kun kyllähän oikeasti Jippi sinne taakse irtoaa, kun vain uskallan irrottaa).

Hyppytekniikasta läksyksi saatiin takaakiertoihin myös sellainen, että laitan lelun laskeutumispuolen siivekkeen juureen. Eli koira palkataan siitä, kun se laskeutuu. Tällä saadaan vähän sitä ohjaajan perään kohdistuvaa kiirettä purettua (Jippihän joskus tönii siivekkeitä, kun kurvailee tiiviisti hätiköidessään ohjaajan perään). Alkuun se lelupalkka laitettiin valmiiksi jo sinne siivekkeen eteen, mutta vähitellen tarkoitus on siedättää siihenkin, että palkka tippuu sinne siivekkeen eteen ohjaajan kädestä päällejuoksun yhteydessä.

Itselle muistiin myös toinen läksy sen kummemmitta selittelemättä (koska tosiaan tämän tarkoitus on olla vain itselle muistissa): 15-5-5-5-12 (keskellä max 20 cm, päädyt normikorkeuksiin). Aloitetaan keskiosasta, lisätään päädyt mukaan yksitellen. Myös niin, että aloitetaan toisesta päädystä ja palkka keskellä sarjaa eri kohdissa.

Yleisesti ottaen hyppäriltä jäi itselle oikein hyvä fiilis. Parilla hyppytekniikkatuurauskerralla ollaan oltu ja päällimmäiseksi ajatukseksi on jäänyt se, että Jipillä on tekniikassa pahasti puutteita sen takia, että sillä on liian kiire. Osittain tuntui olevan etupalkan syytä, mutta anyway kova oli hoppu ja tekemisestä laatu sen takia kaukana. Nyt kuitenkin oli kokonain tunti käytettävänä, joten keskityttiin paljon ihan vain mielentilaan. Tehtiin niin, että syöttelin lähdöissä nameja, kunnes Jippi oli riittävän rauhallisessa mielentilassa, eikä yhtään nykinyt eteenpäin. Tässä tilassa kun sen vapautti tehtävää suorittamaan, niin meno oli hallitun näköistä, eikä Vapun mukaan tekniikassakaan ollut valittamista eli Jipillä tekniikka kytkeytyy hyvin pitkälti viretilaan ja siihen, miten se malttaa hyppäämiseen keskittyä. Nyt siis täytyy treeneissäkin muistaa keskittyä lähtöjen mielentilaan eli täytyypä kokeilla vaikka ihan sitä, että namittelisin sitä lähdöissä juuri sen zen-ilmeen löytämiseksi :) Ja kyllä se toi ohjaajallekin kummasti rauhaa, kun joutui odottaa koiran rauhoittumista. Tulikin itse todettua, että ohjaaja ja koira on molemmat välillä vähän turhan hektisiä....

Yhtenä juttuna yksärillä keskityttiin myös palkkaukseen. Kerroin, etten ole voinut nyt palkata antamalla rallata palkan kanssa, koska Jipillä on se kiva tapa singota putkesta toiseen omatoimisesti vahvistaen putkien arvoa ihan liikaa. Näin ollen palkkaus on nyt tapahtunut vain ja ainoastaan leikittämällä lelusta kiinni pitäen. Treenattiin kahden lelun leikkiä ja vaikka sitä onkin tullut joskus pentuaikoina tehtyä, niin tuli havaittua, että olen tehnyt sitä eri tavalla! Olen sen oman kahden lelun leikin jostain kyllä lukenut ja siinä siis heitellään kahta lelua vuorotellen ohjaajasta poispäin ja koira siis lennosta aina irrottaa noutamastaan lelusta ja juoksee sitten toisen lentävän lelun perään. Nyt kuitenkin haluttiin vahvistaa sitä ajatusta, että ohjaajan luokse kannattaa palata, koska sielläkin tapahtuu kivaa leikkimistä. Eli ensin leikitettiin kädessä olevalla lelulla ja sopivalla hetkellä se lelu passivoitiin ja toinen heitettiin, jolloin koira säntäsi lentävän lelun perään. Tämän jälkeen se kädessä oleva lelu taas aktivoitiin ja houkuteltiin koira palaamaan sieltä lentäneeltä lelulta kiinni kädessa olevaan leluun ja leikkimäänkin sillä. Jipin kanssa tässä oli vähän työtä, koska sen reaktiohan toki oli samantien lähteä rallaamaan sen lentäneen lelun kanssa. Jouduin siis alkuun käyttää kunnolla houkuttelua, jotta sain sen palaamaan leikkimään kädessä olevalla lelulla, mutta vähitellen se helpottui. Sain myös vinkiksi mahdollistaa Jipille lelurallit loppupalkkana, kun se niin selvästi sitä rallausta rakastaa! Nytkin lopuksi heitin sille lelun ja annoin erikseen luvan rallata "mene vaan" -käskyllä. Suureksi yllätyksekseni Jippi ei juossut lelut kanssa yhtään ainutta putkea, vaan juoksi vain ympäri kenttää! Ja lopulta jopa hakeutui minun luokseni, jolloin leikitin sitä isosti ennen kuin annoin taas rallata. Tällöin Jippi tulikin jo pian luokseni leikkimään kanssani eli tätä ihan ehdottomasti alan nyt treenata, jotta saataisiin tota omatoimipalkkausta siirtymään enemmän siihen suuntaan, että Jippi hakeutuisikin mun kanssa leikkimään :)

Ja sitten tokoihin. Tokoiltu ollaan nyt aika pitkälti vain kerta viikkoon. Treenit on sujuneet kivasti ja fiilikset treenatessa on olleet hyvät eli nyt on jo katsottu kisoja ensi vuoden alkuun :) Tätä vahvisti vielä sekin, että tänään Jippi sai RTK2-koularin toistaiseksi vikasta rally-kokeestaan (katsotaan rallyn jatkamista sitten vaikkapa eläkelajina) ja tänään radalla oli jälleen ihan hurjan iloinen kisakaveri :) Saipa se jopa tuomaripalkinnon 96 pisteen suorituksellaan siitä, että teki todella hienoa työtä (tuomarin mukaan täydellistä menoa) ja oli tuomarin mukaan niin kuulolla koko ajan, että toteutti tehtävät heti, kun käskyn sai. Ja tosiaan ekoissa rally-kokeissa nähty pieni ahdistuksen pilkahdus on ollut nyt kyllä viimeisissä muutamissa kokeissa tiessään eli Jippi ei nytkään välittänyt muista koirista, kisapaikasta, mun jännityksestä (tänään nimittäin oikeasti jostain syystä selvästi jännitin!) tai muustakaan ulkopuolisesta seikasta, vaan oli hurjan hyvällä fiiliksellä ja ihan into pinkeänä mukana sekä ennen kehää, sen aikana että sen jälkeen. Kehän ulkopuolelle jätetty lelupalkka toimi muuten taas hienosti eli jätin edeltävän koirakon aikana lelun Jipin nähden reilun matkan päähän kehästä ja sitten kehästä tultiin seurauttamalla lelun viereen ja perusasennosta vapautus lelulle. Tämä siis käyttöön tokossakin!

Tokoissa ollaan hinkattu Nina Mannerin treeneissä läksyksi saatuja perusasentoja. Näistähän todettiin siellä treeneissä, että yksi syy liikkeiden alkujen levottomuuteen ketjutetuissa treeneissä on se, että sitä perusasentoa joutuu siinä lähdössä hinkata ja mä itse sorrun siihen reiden taputteluun ja lisäaskeliin yms, jotta saan Jipin sopivalle kohdalle (sehän ei yleensä ole vino, mutta valuu turhan eteen, kun se on niin aina saanut tehdä...). Nyt siis ollaan hinkattu perusasennon paikkaa aavistuksen taaemmaksi ja se on alkanut tuottaa tulosta! Niin huippua :) Samalla on kuitenkin tullut huomattua, että sama ongelma meillä on kyllä seuruussakin. Jippi ei edistä mitenkään räikeästi, mutta sen verran sillä on liikaa ajatus edessä ja kohti mun kasvoja, että seuruu on aavistuksen vino, kun Jippi hakeutuu niin tiiviiseen katsekontaktiin. Nyt siis on tarkoitus saada siirrettyä katsekontaktia kohti olkapäätä varsinaistn ohjaajan silmien tavoittelun sijaan. Tähän kuitenkin ainoa hyvä keino on tehdä peilin avulla, koska minun täytyy saada oma katse kokonaan pois Jipistä, jottei se saa tukea siihen silmiin tuijotteluun. Nyt olenkin perjantaitreeneissä Racinelilla käyttänyt ahkerasti peiliä hyväksi ja treenannut seuruun paikkaa. Huomasin kylläkin, että kunhan kävelen riittävän reippaasti, niin seuruukaan ei ole pahasti vino, mutta haluaisin kuitenkin vahvistaa Jipille sitä kontaktia enemmän ylöspäin kuin banaanina ohjaajan eteen ja kohti katsetta. Joten aika perusasioiden kanssa painitaan nyt tokossa. Liikkeitä ollaan tehty siinä rinnalla muistutteluina ja hommat kyllä toimii aika kivasti eli selkeitä virheitä ei ole nyt liikkeissä juuri tullut. Se on nyt tätä hiomista lähinnä, mitä kyllä sitten riittääkin vähän siellä sun täällä ;)