Viime tiistaina 18.11. Hugo pääsi pitkän tauon jälkeen ensimmäistä kertaa ohjattuihin agitreeneihin ja se kyllä näkyi tekemisessä monella tapaa! Ensinnäkin poju oli sen verran tohkeissaan, että purki ylimääräistä intoa haukkumalla ekstrapaljon ja nyppimällä minua treeniliivistä, mutta tämä oli ehkä aika odotettavissakin. Hugo kuitenkin malttoi keskittyä tekemiseen hienosti innosta huolimatta eli virheet meni taas kyllä ihan vain ja ainoastaan ohjaajan piikkiin :) Itse olin ollut viikon verran flunssassa, mikä näkyi yleisenä tahmeutena. Tähän toki vaikuttaa varmasti myös se, että itsellänikin on ollut taukoa ratatreeneistä ja kunto on näin ollen luultavasti päässyt romahtamaan.... Täytynee siis tehdä asialle jotain..! Itse treenit sujuivat kivasti, jos ei tosiaan ota huomiota siihen, että persjättöihin ehtiminen oli oikein työn ja tuskan takana. Kerran tein ohjauksen jopa niin viime tipassa, että Hugon jalat osui omiin jalkoihin takanani, muttei onneksi kuitenkaan ihan törmätty. Hauskaa meillä kuitenkin oli ja moni juttu toimi kivasti. Hugo tuntui hakevan esteitä hyvin, mikä oli hienoa, sillä ennen taukoahan se ei irronnut millään hypyille, kun ilmeisesti tosiaan hyppääminen nyt mysteeriksi jääneestä syystä johtuen tuntui epämukavalta. Edelleenkin kylläkin kiinnitin huomiota siihen, että takaakierroissa (etenkin oikealle päin kiertäessä) hyppääminen oli kankeaa, mutta tämä voi johtua ihan siitä, että Hugo tosiaan on nyt alkanut hyppäämään liian tiukassa kulmassa takaakierroissa. Muuten hyppääminen näytti helpolta ja rennolta, medikorkeuksin mentiin vielä!
Yksi mihin kiinnitin huomiota Hugon hyppyongelmien ilmaantumisen jälkeen oli se, että se ei syystä tai toisesta laukannut enää muuta kuin vasenta laukkaa. Tämä sama tilanne on edelleen eli esimerkiksi ulkona juostessa Hugo valitsee AINA vasemman laukan. Yritin viime viikolla lenkkien yhteydessä jumpata Hugoa käyttämään myös oikeaa laukkaa. Yritin mm. kierrättää Hugoa puiden ympäri oikeaan kierrokseen, mutta tällöinkin laukkasi vasenta laukkaa puulle, ravasi kaarteen ympäri ja sitten laukkasi takaisin luokseni vasenta laukkaa. Eli millään en onnistunut saamaan Hugoa laukkaamaan oikeaa laukkaa.... Tässä vaiheessa tuntuu, että kyseessä voi kenties olla opittu tapa, sillä yhtään mitään muita oireiluita ei ole nyt ollut. Tästä tuli sitten mieleen myös, että tämä voi olla ratkaisevassa roolissa myös siinä, miksi Hugolla takaakierrot on vaikeita etenkin juuri oikeaan kierrokseen. Täytyy siis päästä kuvaamaan piakkoin Hugon agisuorituksia ja hidastettuna sitten katsoa, että käyttääkö Hugo radalla missään vaiheessa oikeaa laukkaa vai valitseeko se sielläkin aina vasemman.
Perjantaina 21.11. Hugo kävi kolmatta kertaa vesijuoksumatolla. Edelleen ihan vain käyntiä mennään ja voi olla, ettei ihan vähään aikaan (jos koskaan) päästä siihen tilanteeseen, että Hugo ravaisi matolla. Hyvää treeniä se kuitenkin on takapäälle käynnissäkin! Treeni kesti kaikkiaan sen 25 min ja siihen sisältyi neljä 1 min pätkää ylämäkeen (6 asteen kulma). Tällä kertaa Hugo pysähteli ehkäpä vähemmän kuin viimeksi eli suht sujuvasti eteni.
Lauantaina 22.11. meillä kävi fyssari (Noora Heino) kotona hoitamassa Hugon. Lihaksiston puolesta se oli kuulemma melkeinpä parempi kuin koskaan eli jumeja ei löytynyt. Edelleenkin lihasheikkoutta on ja takapäätä pitäisi saada aktiivisemmaksi. Jatketaan vesijuoksumattotreeniä tähän tarkoitukseen ja lisäksi tehdään jumppailuja, jotka ovat nyt tarkoituksella olleet tauolla saman ajan kuin agikin.
Hinku ohjattuihin rally-tokotreeneihin Hugon kanssa olisi kova...! Itsekseen kyllä ollaan treenattu, mutta olisihan se kiva saada treeneissä ohjeistustakin ja etenkin opastusta sääntöjen kanssa. Muutenkin tulisi säännöllisemmin ja suunnitelmallisemmin treenailtua, kun nyt treenaillaan lenkkien lomassa aina mitä sillä hetkellä tekee mieli treenailla :) Hauskaa meillä on tosin ollut silti treenien parissa, Hugolla rally tuntuu sopivan mainiosti!
JIPIN KUULUMISIA
Jippi on nyt pitänyt taukoa agista. Ei oikeastaan tarkoituksella, vaan ei vain päästy lauantaina pentutreeneihin paikalle. Ohjattuja tokoja ei ole nyt ollut, mutta ollaan tokoiltu kyllä omatoimisesti! Tehotreenissä on ollut nyt perusasento, josta olen halunnut saada poistettua sen apujen käytön. Tämä on edennyt hienosti eli kivasti tarjoaa jo hyvää perusasentoa. Yksittäisiä vinoja asentoja tulee kyllä edelleen, mutta korjaa virheen seuraavalla toistolla. Nyt ollaan lähdetty tekemään seuraamista pieninä pätkinä yhdistäen sitä perusasentoon pysähtymiseen. Eli liikkeelle lähdetään perusasennosta, otetaan muutama askel seuraamista (keskitytään siis laatuun, ei määrään!) ja minun pysähtyessä olen vielä käsiavusteisesti pyytänyt Jipin takaisin perusasentoon.
Torstaina 20.11. oli VKK:n koirien pikkujoulut. Menin sinne Jipin kanssa ja samalla saatiin hyvää treeniä Jipille siihen muiden koirien jännitykseen. Alkuun Jippi katsoi muita koiria (muut olivat aikuisia koiria) vähän epäluuloisesti ja reagoi esimerkiksi toisten haukkumisiin herkästi puhinalla. Touhuttiin siinä odotellessa Jipin kanssa kuitenin kaikenlaista - mm. leikittiin - jotta sain Jipin keskittymään muuhun kuin niihin koiriin ja samalla Jipille tuli sellainen fiilis, että siellä oli tosi hauskaa. Kestikin kaikkiaan ehkäpä 5 min, kunnes Jipin jännitys tuntui kaikonneen, eikä se jälkeen enää kytännyt muita koiria saatika sitten haukkunut kenellekään. Hetken päästä jopa yritti päästä muiden kanssa leikkimään eli jännitys oli tosiaankin unohtunut :) Muutenkin tämän ongelman kanssa tuntuu tulleen vähän edistystä eli ei enää hauku kaikille vastaan tuleville, vaan valtaosista koirista mennään ohi ihan nätisti. Edelleen palkkailen ohituksista, muttei tunnu enää myöskään siltä, että täytyisi olla jatkuva kontakti, jotta saisi Jipin pysymään hiljaisena ohituksissa. Eli nyt pystyy jo vähän vilkuilemaan (ei siis tuijota, vaan katselee uteliaana) muita ilman sen kummempia reaktioita ja näistäkin olen palkkaillut. Haukkuvat koirat ovat edelleen ne pahimmat eli niitä yhä jännätään, mutta olen pyrkinyt siihen, ettei jouduta ihan liian lähelle tällaisia koiria, vaan ollaan päästy ohi ilman, että Jippi joutuu kokemaan olonsa uhatuksi. Nyt on siis ainakin sellainen fiilis, että tästä muille haukkumisesta päästään kyllä yli :)
Pikkujouluissa oli koirille ohjelmassa juoksukisat. Kouluttaja jäi siis pitämään koiraa kentän toiseen päätyyn ja ohjaaja meni ihan hiekkakentän toiseen päätyyn. Koira sitten kutsuttiin luokse ja sen aika mitattiin. Osallistujia oli varmaankin sellaiset parikymmentä ja Jippi tuli kolmanneksi eli hienosti typy pinkoi menemään :)
Lauantaina 22.11. tosiaan fyssari kävi hoitamassa Hugon ja olin pyytänyt, että samalla tehtäisiin Jipille tsekkaus ja vähän harjoiteltaisiin käsittelyä. Eihän sillä tietysti vielä kärsivällisyys riittänyt siihen, että olisi makoillut pitkiä aikoja paikoillaan, mutta käyttäytyi kyllä varsin mallikkaasti ollakseen noin nuori vielä. Jipin liikkumista katsottiin ensin ulkona ja käynti ja ravi oli normaalia, samoin liikkeellelähdöt istumasta ja maasta. Etujalat ovat hieman ulkokierteiset, muttei esim. ranteesta, vaan koko jalan matkalta, joten pitäisi oieta, kunhan kroppa ja lihaksisto kehittyy. Pientä jumia oli rintarangan alueella selän lihaksistossa, mitä olin itsekin ollut huomaavinani putkissa liukastelun jälkeen. Siksipä tosiaan olinkin päätynyt siihen, että pyritään nyt välttämään mutkaputkissa rallattelut, kunnes kropan kontrolli alkaa olla vähän paremmin kehittynyt. Ei kuitenkaan mitään suurempaa löytynyt (helpotus!) ja kaikkiaan kaikki vaikutti olevan typyllä kunnossa. Saan siis ehkäpä hetkeksi mielenrauhan :)
Eilen sunnuntaina 23.11. käytiin Wirneen paimennustreeneissä. Tällä kertaa Laura-kasvattaja oli I-pentueelaisten kanssa Ruostissa MH-kuvauksissa, joten paimentamassa oli melko J-pentuepainotteinen poppoo, kuten kuvasta näkyy! Mukaan pentujen kanssa paimentamaan ja sen jälkeen metsään rellestämään oli lähtenyt kuitenkin myös Priya, jonka leikit ei juurikaan eronneet pentujen touhuista :D Hyvin naamioitui siis näiden puolivuotisten kakaroiden joukkoon ja viihdytti pentuja juoksuttamalla niitä keppi suussaan pitkin metsää!
Just, Jippi, Priya, Jedi, Jäynä ja Nox. |
Tokalla kierroksella pelkäsin pahinta, mutta Jippin yllättikin positiivisesti. Edelleenkin joutui puuttumaan siihen jätösten nuuhkutteluun, mutta silloin, kun Jippi keskittyi lampaisiin, meno oli selvästi hillitympää kuin ekalla kierroksella. Haukkumista ei esiintynyt enää lainkaan! Lisäksi muutenkin sellainen päätön säntäily oli vähentynyt ja nyt Jippi oli enemmän tehtävän tasalla. Vieläkin lähestyi lampaita ehkä vähän turhan innostuneesti, muttei mitenkään säntäillyt sentään. Hetken päästä kouluttaja tuli päästämään Jipin irti liinasta ja tässä vaiheessa alkoi minua vähän jänskättämään. Hetken päästä kuitenkin sain huokaista helpotuksesta sillä huomasin, että kiltti pentuni totteli käskyjä hienosti myös paimentaessa. Sain siis Jipin pysäytettyä ja luokseni, jos se meinasi innostua liikaa ja kouluttaja sanoikin, että pentunen tottelee hienosti. Vain kerran käsky ei mennyt heti perille, mutta tämä olikin tilanne, jossa yksi lammas pääsi erkanemaan muusta laumasta ja Jippi riensi heti palauttamaan karkulaista laumaan. Ja tällaisessa tilanteessa kuulemma pentunen toimikin ihan oikein eli karkulainen tulikin palauttaa muun lauman joukkoon. Tämän tehtävän tehtyään, käskyt menivät taas heti perille.
Kaikkiaan tuntui siis siltä, että vielä Jippi on vähän hämmentynyt siitä, että mitä siellä lampaiden kanssa kuuluu tehdä, mikä sitten ehkäpä näkyy jätöksien tonkimisena yms. sijaistoimintona. Kuitenkin halua työskennellä lampaiden kanssa löytyy ja tosiaan välillä vähän sitä intoa on vähän turhankin paljon. Toiveena siis olisi, että ajan myötä saadaan touhuun lisää malttia ja sellaista rauhallista määrätietoista menoa, mutta toisaalta se ainakin on suuri helpotus, että Jippi kuitenkin tottelee käskyjä eli ainakin toistaiseksi oli sellainen olo, ettei homma ole täysin karkaamassa lapasesta, vaikka intoa olikin. Eli jatketaan siis treenejä ja katsotaan, josko herhiläisestä saataisiin maltillinen paimentaja :)
YHTEISET KUULUMISET
Loppuun täytyy todeta sen verran, että Helsinkiinkin saatiin vihdoin viikonloppuna ENSILUMI! Kyllä oli ihanan valoisaa taas muutaman päivän ajan, vaikka pahasti näyttää siltä, että se sulaa kyllä hetkenä minä hyvänsä pois... Jippi oli lumesta innoissaan, tonki ja hyppi, mutta järki tuntui pysyvän touhuissa kuitenkin mukana eli ei ns. mennyt ylikierroksille lumesta :)
EDIT: Piti tämä teksti lisätä blogiin jo eilen, muttei ollutkaan tullut näköjään lähetettyä sitä, vaan vain tallennettua. Siksi siis tulee nyt jälkijunassa ja kirjoituksessa puhutaan ikään kuin nyt olisi maanantai...