Hyvää Pääsiäistä!

Meidän pääsiäinen alkoi seuraavanlaisissa merkeissä:

 

Käytiin muuten treenaamassa molempien koirien kanssa tänään. Jippi sai tehdä helppoa rataa, jossa päätreeniaiheena tällä kertaa oli puomi. Jipillä on puomi muuten ihan ripeä, mutta alastulolle herkästi jarruttaa vähän turhankin paljon. Testailtiin erilaisia palkkaustapoja ja myös erilaisia ohjaajamistapoja ja lopulta tuli tehtyä sellainen havainto, että Jippi tuntuu reagoivan minun rytmittämiseen puomilla selvästi. Eli jo juoksen jo puomin puomivälissä ohi koirasta ja joudun hidastamaan omaa liikettä puomin loppua kohti, Jippikin hidasta. Kun taas odotan puomin alkuosassa hieman ja kiihdytän lopussa ohi, niin Jippikin tuli tosi hienolla vauhdilla loppuun asti. Tuota tarvitsee siis treenailla ja vahvistaa!

Hugo pääsi tekemään rally-tokoa ja hiottiin seuraamisen paikkaa ja lisäksi tehtiin puolenvaihto ja merkille lähettämistä. Seuraamisessa Hugo tuijottaa tosi vahvasti palkkataskua eli nyt täytyy jotenkin saada purettua se katsekontakti taskuun :D Lähdettiin tätä tekemään niin, että palkka ei tule taskusta suoraan Hugolle, vaan palkkaankin mahdollisimman paljon tuomalla palkkanamin selän takaa vasempaan käteen, jolloin Hugo ei toivottavasti turhaan kurottelisi taskulle ennen aikojaan. Minulla on yleensä aina ollut namit vain vasemmassa taskussa, mutta nyt täytyy siirtää nameja molempiin taskuihin ja palkkailla aina sieltä vastakkaisesta taskusta ja tosiaan selän takaa siirtämällä sinne koiran puoleiseen käteen. Näin toivottavasti palkan ennakoiminen vähän vähenisi... Mutta oli se Hugo kyllä hellyyttävän täpinöissään. Keskittyi hienosti ja nyt oli hiljaakin, mutta silti ihan kauhealla innolla teki hommia :) Ja pääsipä se tänään ensimmäistä kertaa saikun jälkeen kirmailemaan pallonkin perässä treeneissä!

Niin tärkeä onnistuminen

Agikisat 14.1.2018

Jippi kisaili viikko sitten JAU-areenalla kolmen radan verran.ja taas oli oikeasti hyvä fiilis kaikilla radoilla. Jippi on ollut nyt hurjan kuuliainen eli tekee just niin kuin käsketään, mutta sopivassa tasapainossa irtoamisen kanssa eli ei ole ns. kädessä kiinnikään.

Ekalta radalta tuli HYL ja sieltä löytyi pari kohtaa, jossa itse mokasin ja näkyi heti koiran päätymisenä väärään paikkaan.

Plussat:
+Keppien jälkeinen kohta.
+Hyvin uskallettu takaakierto-valssi tuolla ihan takakulmassa (ennen kuin Jippi hukkui selän taakse ja päätyi väärälle hypylle). Nuo ohjaukset on niitä, joissa vielä tosi herkästi jään märehtimään sinne takaakierto-ohjaukseen ja valssilla sitten putoaa rima, koska olen edessä tai ohjaus on myöhässä ja siten epäselvä. Nyt lähdin rohkeasti takaakierrosta siihen valssiin ja rima pysyi! Tästä innostuneena sitten unohdin katsoa koiraa ja se löysikin sitten suoraan edessään olevan hypyn, kun ei kerran ohjaaja kertonut minne muuallekaan mennä...

Kehityskohteet:
-Katse koirassa (näe ne lasketumiset!)

 Tokalla radalla tehtiinkin sitten nollarata. Oli parissa kohtaa hieman taistelun makua eli ei kaikista siistein nolla ja aikaa olisi saanut napsittua pois, jos ohjaukset olisi ollut ajoissa ja koira olisi kääntynyt optimaalisia linjoja pitkin (nyt kaarratti vähän siellä sun täällä). Mutta olin tähän rataan kuitenkin ihan hirmu tyytyväinen siksi, että pystyin taistelemaan loppuun, vaikka välillä pakka vähän meinasi hajoilla. Ennen olisin ollut luovutusfiiliksellä kesken radan, kun tuntui vähän tökkivältä meno, mutta nyt sain kuitenkin tsempattua loppuun. Sijoitus oli tällä radalla 3., ja vika SERT-A jäi kiinni siitä, että koirakoita oli radalla 25, kun serti siirtyy kolmoselle vain, jos kisaajia on vähintään 30 :) Aika pienestä jäi kiinni, mutta ei sillä oikeasti ole kiire! Nyt on tärkeintä hioa yhteistyötä kuntoon (ja tässä ollaan oikeasti menty eteenpäin!) ja saada varmuutta tekemiseen.

Plussat:
+Alun pituudelta käännös. Tiukat käännökset pituudella oli aiemmin meille haastavia eli vika palikka herkästi kaatui, mutta näihin on saatu varmuutta ja hienosti suoriutui Jippi tässäkin! Vähän meinasi valua seuraavalle hypylle tullessa kaarros, mutta maltoin ohjata päällejuoksun rauhassa.
+Uskalsin kokeilla radalla tuplasylkkäriä, vaikkei olla tehty sitä treeneissä kuin ehkä kaksi kertaa.
+Keppien jälkeinen takaakierto-vastis käänsi hyvin ja Jippi kokosi ja hyppäsi hypyn hienosti.

Kehityskohteet:
-Vaikka se keppien jälkeinen hyppy olikin tuolla plussalistalla, niin miinusta tästä itselleni siksi, että jänistin tuossa kohdassa takaakierto-valssin kanssa :D Tiesin, että se on meille rimaherkkä ohjaus, joten jätin sen tekemättä ja valitsin kökömmän vaihtoehdon. Tai eihän tuo takaakierto-vastis tuossa ollut vielä huono, mutta seuraavalle hypylle oma rytmi takaaleikkauksen kanssa on pielessä eli info leikkaamisesta tulee koiralle liian myöhään ja hyppää pitkäksi.

Vikaan agirataan olin hirmu tyytyväinen, vaikka tuloksena olikin 10 rv.

Plussat:
+Olin hirmu tyytyväinen pätkään hypyltä neljä muurille! Rohkenin tehdä takaakierto-päällejuoksun, vaikka tutustumisessa tämän kanssa emmin. Vähän ehkä meinaan olla myöhässä päällejuoksussa, mutten pahasti. Jippi kääntyi hienosti hypyltä 7 muurille ihan vain rytmitysellä ja pienellä haltuunotolla, vaikka putki todellakin oli tyrkyllä! Super!

Kehityskohteet:
-Kepeille itsenäisyyttä. Tässä kylläkin keppivirhe meni ohjaajan piikkiin, koska lähden leikkaamaan jo ennen kuin koira on taipunut kakkosväliin. Eli ohjaajalle malttia kepeille, mutta samalla myös vahvistetaan Jipin keppialoituksia, sillä niissä on tullut virheitä nyt jonkin verran. Hyvin malttoi kuitenkin pujotella loppuun asti!
-Ohjaajalle noottia siitä, että sanoi melkoisen painokkaasti "tässä" juuri, kun Jippi valmistautui puomin jälkeisen hyppyyn. Näkee hyvin, miten voimakkaasti Jippi lähtee siihen käskyyn reagoimaan ja jarraa toden teolla ennen hyppyä yrittäen todennäköisesti jopa tulla hypyltä pois. Tiputti riman todennäköisesti ihan siitä syystä, etten antanut riittävää rauhaa. Pitäähän toki koiran kestää häiriötä hypyillä, mutta tuo "tässä" on kyllä sellainen, mitä mun pitäsisi muistaa välttää kohdissa, joissa en oikeasti halua koiran tulevan just sillä sekunnilla ohjaajan luokse. 

Tokokokeet 21.1.2018 

Tänään oli aika jännä päivä. Tai oikeasti en tajua, miten mua ei jännittänyt kuitenkaan tämän enempää, kun tähän päivään kuitenkin kohdistui aika paljon odotuksia.... Jipillähän VOI-kokeet on kaikki menneet enemmän tai vähemmän penkin alle ja ongelmana on ollut lähinnä se, että Jippi on ajautunut koekehässä omaan kuplaansa, enkä ole sitä sieltä oikein saanut pois. Eli se ei ole ollut oma innokas itsensä, vaan vähän stressaantuneen oloinen ja selvästi vaisu, jolloin toki tekeminenkin on ollut puolittaista. Esim. kolmannessa VOI-kokeessahan seuraaminen sujui valtaosin ilman kontaktia...

Edellinen VOI-koe käytiin kesäkuussa ja silloin päätin, että jäädään kokeista tauolle ja keskitytään vain siihen fiilikseen. Ja sitä ollaankin nyt työstetty yli puoli vuotta ja nyt kun otettiin taas tauon jälkeen nokka kohti koetta, niin tuntui kieltämättä siltä, että kyseessä olisi ikään kuin tulikoe. Että nyt sitä nähtäisiin, onko treeneistä ollut hyötyä vai pitääkö vain todeta, että meillä on käsissä ongelma, jota en oikeasti osaa ratkaista. Tilannetta ei helpottanut se, että viikko sitten meidän ruutu hajosi :D Sillä on tapana hajota aina ennen koetta, mutta yleensä sentään vähintään kaksi viikkoa aiemmin, joten ollaan ehditty se myös korjaamaan. Jipillä tuli siis viikko sitten treeneissä taas esiin vanha ongelma eli epävarmuus siten, ettei etene ruutuun asti. En oikein tiedä, mistä tämä aina kumpuaa ja varsinkin nyt, kun takana oli oikeasti useampi kuukausi tosi onnistuneita ruututreenejä. Ruutuongelmat esiintyy monesti I-HAH:n hallilla eli en tiedä voiko vaikuttaa se, että siellä kaikuu voimakkaasti? Ei Jippi näytä mitenkään siltä, että kuulostelisi tai olisi jotenkin hämmentyneen oloinen, mutta joku siellä epäonnistumiseen on syynä. Kahdet peräkkäiset ruututreenit tehtiin la ja ma siellä hallilla ja molemmilla kerroilla tuli epäonnistumisia. Maanantain omatoimitreeneissä en saanut oikein edes korjattua tilannetta, vaan marssin sitten tiistaina ulkokentälle tekemään muutamat ruudut. Siellä ei ongelmaa. Eilen tein vielä yhdet ruututreenit ulkokentällä, eikä ongelmaa. Eli en tiedä onko tässä kyse tosta kaikumisesta vai ahdistaako seinien läheisyys. Yksi ongelma voi olla myös se, että lähaikoina ollaan ruutua tehty lähinnä Ojangossa kimppavuorolla ja ollaan mahduttu lähettämään ruutuun vain esim. 10 tai 15 metrin päästä. Eli pitäisi ehkä päästä tekemään tarpeeksi myös ylipitkiä matkoja, ettei Jippi laske etäisyyttä ja siksi stoppaa ennen etureunaa... Tätähän se teki silloin, kun siirryttiin AVO:sta VOI:hin.

Tänään siis tosiaan sitten kuitenkin kaikesta huolimatta suunnattiin NoDo:n tokokokeisiin ja ihmetyksekseni jännitys ei ollut ihan mahdoton enää koepaikalla, vaikka ajomatkalla meinasi kyllä alkaa kaduttaa :D Oloa helpotti, kun näin, että Jippi oli hallissa tosi hyvällä fiiliksellä ja teki töitä odotusajalla innokkaasti. Tuomarina piti olla Mari Väänänen, mutta pari päivää ennen koetta tuli tieto tuomarivaihdoksesta ja tuomarina olikin Harri Laisi. Eipä siinä mitään, Laisilla ei oltukaan Jipin kanssa aiemmin käyty. Homma alkoi paikkiksella, jossa Jippi oli kolmesta koirasta keskimmäisenä. Tein kehään mennessä nenäkosketuksen ja Jippi tuli riviin hyvällä fiiliksellä. Meinasi ahdistaa, kun sivulla odotellessa Jippi ei millään pitänyt katsekontaktia, vaan tiiraili tuomaria ja liikkuria uteliaan näköisenä. Otti kuitenkin oman käskyn hyvin vastaan eli maahanmenossa ei ongelmaa. Oli kuulemma (tuomarin ja kehän laidalla olleen kaverin mukaan) ollut paikkiksen ajan rauhallinen, mutta valpas. Viereen palatessa piti hyvin kontaktin ja istumaannousu oli reipas. Paikkiksesta siis 10. Kehästä poistuttiin seuraamalla lelupalkalle ja perusasennosta vapautus lelulle. Hyvin toimi!

Yksilökehään oltiin vuorossa tokana, joten ei onneksi tullut liikaa odottelua. Kaikki liikkeet tehtiin putkeen. Jätin hyvissä ajoin lelun meidän treenikassin viereen maahan niin, että Jippikin näki sen jätön. Vuoroa odoteltiin niin, että Jippi sai olla käy siihen -käskyllä makoilemassa ja laitoin vielä eteen namikasan, josta annoin välillä nameja. Oli nimittäin typy vähän komentelevaisella tuulella, enkä halunnut yhtään lietsoa äänenkäyttöä...Yksilöliikkeiden pisteet selityksineen alla suoritusjärjestyksessä.

Ohjattu nouto: 9. Meille arpoutui vasen kapula. Seuraaminen ihan jees, vaikkakin täyskäännöksessä olisi voinut olla ihan vähän paremmin mukana. Hyvä stoppi. Hyvin lähti kapulalle ja nosto ihan jees. Alkumatkan palautus oli tosi jees, mutta lähestyessä alkoi pyöritellä kapulaa. Suu rauhoittui sivulla (vaikka yleensähän pyörittely alkaa vasta siinä), mutta tosiaan hetken ajan se palautus oli sen verran rumaa, että pistemenetys siitä.
Luoksetulo ja pysäytys seisomaan: 9,5. Hieno!! Ekalla käskyllä maahan, jätössä jäi ilman haukottelua/mutinaa, joita joskus treeneissä on ilmaantunut. Lähti kovalla vauhdilla, mutta stoppi silti toimi ihan älyttömän hyvin. Ei ennakoinut käskyjä liikkurin käskytyksistä, vaan malttoi odottaa multa käskyt. Olin ihan hurjan tyytyväinen tähän kokonaisuuteen!
Ällä eli jäävät istu-maahan: 7. Jippi lähti aktiivisesti mukaan seuruuseen, mutta jäi seisomaan "istu"-käskyllä. Tämä oli vähän outo moka, sillä Jippi kyllä näytti keskittyvän käskyyn hyvin, eikä tätä mokaa ole pitkään aikaan treeneissä esiintynyt. Lisää siis vain erottelutreenejä ja yllätyksellisyyttä asentoihin. Loppuosa oli hyvä eli maahanmeno toimi, eikä ennakoinut seuruuseen tuloa.
Ruutu: 6. Tämä vähän kieltämättä jännitti, kun treenit oli menneet miten oli ja toisekseen hallissa kaikui (ja vähän kaiveili takaraivossa se, että jos se ruudun toimimattomuus meidän kotihallilla johtuu juuri kaikumisesta) ja ruutu suoritettiin lähelle takaseinää. Näin jo lähetyksessä, että ei tule onnaamaan. Jippi lähti selvästi normaalia hitaammalla laukalla ja ennen ruutua kurvasikin vasemmalle, vaikka varmasti oli bongannut ruudun. Se pysähtyi ruudun ulkopuolelle ja jouduin käyttää kaksi korjauskäskyä ennen kuin sain sen ruutuun (ja silloinkin oli tosi hilkulla). Maahanmeno ruudussa hieno ja kävelyt ja seuruu hyvä.
Seuraaminen: 8,5. Ehti käväistä mielessä, että kuinkahan seuruun kanssa käy, kun alla kaksi liikettä, joissa oli stiplattu osittain. Olin onneksi saanut Jipin kyllä vastaamaan hyvin sosiaaliseen palkkaan liikkeiden välissä ja onneksi se lähtikin seuruuseen tosi hyvällä fiiliksellä. Pientä vinouttahan sillä on nyt ollut seuruussa, mutta siltikin oli tasainen suoritus ja kontakti pysyi ihan valehtelematta aikamoisen herpaantumatta!! Peruutukset oli haastavat, koska ensin oli kaksi askelta taakse, josta Jippi vielä selviytyi aika hyvin, ja sen jälkeen heti perään lähdettiin pidempään peruutukseen, jonka alussa Jippi totesi, että ei ole tottakaan ja päästi pienen mutinan. Se lähti tähän tokaan peruutukseen vähän laiskasti eli hieman aukesi, mutta paransi loppua kohden. Mutta muuten tosiaan olin hurjan tyytyväinen seuraamiseen :)
Hyppynouto: 9,5. Ote oli asteen löysä (kuten aina), mutta muuten oikein kelpo nouto! Jee, selvittiin Jipin inhokista!!
Kauko-ohjaus (i--s-m-s-i-m): 8,5. Tarvitse alussa tuplakäskyn maahanmenoon, mikä oli tylsä, koska itse kaukot oli oikeasti tosi hienot! Pakko sanoa, että noin hienoa seiso-istu -vaihtoa ei ole saatu tehtyä edes treeneissä :D
Tunnistusnouto: 9. Kuusi kapulaa rivissä ja Jippi lähti heti ihan vasempaan reunaan. Haisteli reunimmaisen ja nosti salamana tokan vasemmalta ilman, että sen ihmeemmin sitä haisteli saati sitten tarkisti yhtään ylimääräistä kapulaa. Itseä epäilytti kovasti palautuksen aikana, että olikohan kapula se oma. Mutta oli se ja oikein siis hienoa työtä teki kapuloilla, kun ei varmistellut lainkaan, vaan oli heti varma löydöstään! Super. Palautusote sen sijaan ruma, mutta taas leuat rauhoittui heti, kun tuli perusasentoon.
Kokonaisvaikutus: 10. Tuomarin sanoin koira oli koko kehän läpi läsnä.Yhteistyö pelitti ja koira teki innokkaasti töitä.

Lopputulos parista selkeästä stiplusta huolimatta 274 pistettä eli ihan hyvä VOI1-tulos! Kehästä ulos tulin niin hurjan onnellisena. Taas mentiin seuraten palkan viereen ja Jippi sai kunnon leluriekut palkinnoksi :) Se teki ihan hurjan hienoa työtä tänään kehässä! Kehän ainoa äännähdys oli se peruutuksen pieni rutina, mutta se Jipille sallittakoon, kun oli vaikea kuvio (eipä olla tuollaista tuplaperuutusta treenattukaan ikinä eli pitää ottaa ehdottomasit työn alle!). Jokaisessa liikkeenvälissä vastasi sosiaaliseen palkkaan hyvin ja ihan oikeasti oli tosi hyvällä fiiliksellä läpi kehän. Super! Tämä oli niin tärkeä onnistuminen meille, sillä tuli todistettua, että sen kehäahdistumisen takana olikin ehkäpä vääränlainen treeni ja vielä liian keskeneräiset liikkeet. Nyt saatiin myös hyvää treenilistaa eli jatketaan toki fiilikseen keskittymistä, mutta hiottavaksi otetaan myös etenkin noutojen palautukset (oli tänään treenejäkin rumemmat!) ja se ruutu! Seuraavaan kokeeseen ei kiirehditä, sillä nyt tärkeintä oli vain saada tsekattua, että missä mennään. Ja olin tosiaan kyllä tänään Jippiin niin hurjan tyytyväinen, että hyvä, ettei kehän jälkeen itku tullut :D

Päivityslaiskuutta...eli tässä viiveellä koostetusti menneet parit viikot (Jipin päiviksestä siirretty teksti)

Kovasti olen miettinyt tätä treenipäivisblogin kohtaloa. Otin alusta alkaen tavaksi kirjata tänne erillisinä päivityksinä jokaiset treenit. Eikä sitten aikaakaan, kun se alkoi tuntua hiukan kuormittavalta eli tuli kirjoiteltua päivityksiä usein puolen yön aikaan, koska oli sellainen fiilis, että pakko oli saada teksti kirjoitettua ennen seuraavia treenejä, muttei aikaa oikein löytynyt päivityksille yhtä tiheään kuin treenejä sateli. Niinpä jo ajattelin, että jättäisin tämän blogin kokonaan ja vaihtaisin kirjoittelemaan peruskuulumisia taas tuonne Jellona & Vispilähäntä -blogin puolelle. Mutta nyt törmäsin toisaalla blogissa sellaiseen, että tyyliin jokaiselle viikolle oli oma päivityksensä ja sinne päivitykseen koosti sitten kaikkea viikon aikana olevaa. Ja tästä nyt innostuinkin kovasti!

Eli teen tänne jokaiselle viikolle oman postauksen (siis sitä mukaa kuin ne viikot vierii) ja päivitän sinne aina sitten joko koko viikon jutut kerrallaan tai sitten pitkin viikkoa täydennellen, jos aika riittää. Eli ei tarvi stressata siitä, että ehtiikö varmasti ajoissa ennen seuraavia treenejä päivittää edellisten asiat, vaan voi kirjoitella just siihen tahtiin kuin itselle parhaiten sopii :) Nyt koostan tämän vuoden vikojen parien viikkojen treenikuulumiset vielä tähän yhteen postaukseen ennen kuin ensi vuoden alusta aloitan tuon uuden päivitystavan.

Oltiin lauantaina 16.12.2017 JAU-areenalla kisailemassa espanjalaisen tuomarin Javier de Escaleran radoilla. Oli kivat kisat ja meillä oli Jipin kanssa oikeasti hurjan hauskaa, vaikkei taaskaan nollia tippunut. Jotenkin oli kiva huomata, että kisojen päätteeksi mulla oli sellainen olo, että oli ihan ok taas kerryttää HYL-tiliä (karttui sieltä joku vitostuloskin tosin). Kyllähän sitä taas aina kovin toiveikkaina niihin kisoihin lähtee ajatellen, että josko nyt vihdoin niitä nollia tulisi. Mutta kun ei tule niin ei tule. Useasti ne nollat on kiinni pienistä jutuista, mutta toisinaan sitten sinne mahtuu useampaakin hässäkkää. Mutta nämä molemmat mun täytyy vain hyväksyä tässä vaiheessa, kun en vain yksinkertaisesti osaa vielä(kään) tuota koiraa aina tulkita ja ohjata :) Jippi on mitä loistavin agikoira, mutta mulla on vain paljon opettelemista sen kanssa! Tässä eräs kouluttaja mainitsi hiljattain, että Jippi vaikuttaa olevan koira, joka kyllä haluaa hirveästi tehdä juuri niin kuin ohjaa, mutta haluaa tehdä tehtävät mahdollisimman nopeasti, joten se ei kauhean moneksi sadasosasekunniksi jää odottelemaan ohjeita, vaan tekee heti, kun se saa jonkinlaisen vinkin mun ohjauksesta siitä, että mihin pitäisi mennä. Ja monesti voi olla, etten ihan niin täydellinen ole ohjauksineni, että se ihan eka vinkki välttämättä ohjaa just sinne, minne todellisuudessa koiran haluaisin :D

Ekalla kisaradalla olin tyytyväinen etenkin lopun saksalaiseen, jonka tein rohkeasti. Olin päättänyt jo jänistää (kun näissä Jipillä rimat herkässä) ja tehdä päällejuoksulla sen toka vikan hypyn ja ohjata vikan hypyn toiselta puolelta, mutta kun sitten radalle mahtui yhtä sun toista pientä vikaa jo ennen tätä, niin rohkenin kokeilemaan saksalaista ja hyvin sujui! Tältä radalta kotiläksyksi tuli kepit. Jipillä on nyt ollut aika paljon aloitusvirheitä kisoissa kepeillä. Ei siis nyt varsinaisesti paljoa, mutta kuitenkin parit mokat mahtuu viimeisiin viikkoihin, mikä Jipin tapauksessa on epätyypillisen paljon. Ja nämä koskee nyt aina sellaisia lähestymisiä, joissa tullaan joko loivasti avokulmaan loivasta umpikulmaan eli Jippi herkästi hakee vasta tokaan väliin näissä, kuten tässä radallakin:
https://youtu.be/LD3i3FaE_s8

Toka hyppäri oli aika sujuvaa menoa. Oli parit vaikeat kohdat ja olinkin hurjan tyytyväinen siihen, että ehdin ohjauksiin kaikkialla suunnitelmien mukaan, vaikka aikamoista luukutustakin tuonne mahtui mukaan! Keppien jälkeinen elämä oli sellainen, että mietin, että pakko vain juosta mahdollisimman kovaa, jotta ehtisi riittävän pitkälle ennen kuin koira ampuu putkesta. Itselle tuli sen verran kiire, että seuraavan takaakierron ohjaus oli surkea (videolta tajusin, että multa puuttui kokonaan ohjaus koiran puoleisella jalalla eli ei ihme, ettei ollut koiralle selkeä), mutta tämä tuomari ei oikeasti juuri lainkaan tuominnut kieltoja, joten tuosta ei meillekään virhettä tullut :) Okserin jälkeen olin päättänyt ehtiä kahteen peräkkäiseen persjättöön, joten pakko oli luottaa koiraan ja lähetin sen okserille lähtien itse jo rohkeasti pinkomaan persjättöön. Jipille okserit ovat välillä tuottaneet ongelmia ja varsinkin, kun on tuollainen erivärinen takarima, joten olin nyt tosi tyytyväinen siihen, että rima pysyi :) Ja ehdin molempiin persjättöihin ongelmitta - JEE!! Persjättöjen jälkeiseltä putkelta seuraavalle hypylle ohjasin ihan vain vedolla, sillä Jipille tuollainen rintaman avaaminen ja käden laskeminen toimii aika kivasti noissa kertomaan sitä, että haluan sen hyppäävän hypyn ohjaajan puolelta. Valitettavasti tokavikalta hypyltä tuli rima alas, mutta muuten olin hurjan tyytyväinen rataan!

https://youtu.be/w2ExEs-R2k4

Kolmannen radan osalta video puhukoon puolestaan :D Seurakaverit hämmästelivät radan jälkeen sitä, kuinka viilipyttymäisen tyynesti reagoin varastukseen ja kävelin täysin hermostumatta ulos radalta. Ja noi lähdöt oikeasti on sellaiset, että olen onneksi saanut itselle niihin nyt muodostettua selkeät kriteerit, joita on helppo seurata. Joten tuossa tilanteessa oli päivän selvää, etten voi toimia muulla tavoin kuin ottamalla koiran hihnaan ja kävelemällä ulos. Eipä siinä siis sen kummempaa!

https://youtu.be/QbiM4WcB4bA

Seuraavalla radalla suurin onnistuminen olikin sitten se lähtö! Sain testattua heti karkaamisen perään, että miten lähtö toimii, kun menin lähdössä jo aika pitkälle eli koeteltiin todella koiran pysymistä. Ja hyvin pysyi, joten kyllä tuo karkailuun puuttuminen siis on meille se oikea tapa :) Radan lopussa oli kuvio, johon ei millään rataantutustumisessa löytynyt hyvää ratkaisua. Päätin tehdä päällejuoksun kolmanneksi vikalle hypylle ja tokavikalle tosi tiukan takaakiertoniiston. Moni kuitenkin onnistui tekemään kohdan edes about sujuvasti niin, että väänsivätkin ennen tokavikaa hyppyä valssin ja lähettivät koiran takaakiertoon hypyn vasemmalta puolelta (videolta katsottuna). Niinpä lennosta muutin suunnitelmat näin tutustumatta tähän versioon lainkaan. Eikä kannattanut, kuten videolta näkyy :D Valssi pyöri ympäri väärällä hypyllä, eikä siinä sitten ollut enää paljoa tehtävissä :P

https://youtu.be/aOgL59RpxAs

Treenien ollessa joulutauolla, ollaan nyt käyty treenailemassa kotiläksyjä. Tehtiin ensinnäkin häiriöesteistä luopumista eli putkiralleja, joissa pitää ihan aikuisten oikeasti odottaa ohjaajalta vinkkin siihen, että mihin putkeen saa mennä, eikä suuna päänä juosta putkesta putkeen. Tämä alkoi toimia tosi kivasti, mutta huomasin sitten seuraavissa treeneissä, että Jippi olikin sitten alkanut vältellä putkiansoja niinkin tehokkaasti, että oikein kurvasi pois edessä olevalta putkelta, kun yritin suullisin käskyin tehdä vierekkäin olevia putkia ja keppejä vuoron perään. Kepeille haki hienosti sanallisella vihjeellä, mutta putkeenpa en enää saanutkaan Jippiä millään :D Eli jonkinlainen kultainen keskitie on nyt meillä hakusessa!

Ollaan tehty Jipin kanssa nyt kotiläksyinä myös takaakiertoja. On tullut videoitua näitä paljon ja takaakierto-päällejuoksuissa tulee kyllä ihan törkeän paljon rimoja alas. Huomasin kuitenkin sen, että tämä aika vahvasti liittyy kyllä siihen, että mikä on minun sijainti esteeseen nähden. Eli kunhan luotan takaakiertoon lähetykseen ja uskallan edetä pois riittävän ajoissa, niin rimat pysyy. Tähän ongelmaan pureuduttiin sitten toissa päivänä Vapun hyppytekniikkayksärilläkin. Tehtiin näitä takaakiertoja ja Vappu heti parin toiston jälkeen totesi, että koska olen noissa myöhässä, Jippi saa ihan liian myöhään informaation siitä, että pitää hypätä ristiin ja laukka pitäisi vaihtaa. Se siis vaihtaa laukkaa tästä syystä usein riman päällä. Kun sitten tehtiin niin, että oikeasti lähetin ajoissa takaakiertoon ja etenin rohkeasti pois alta päällejuoksuun, niin Jippi vaihtoikin laukan jo siivekkeen takana ja hyppy oli rennompi. Eli tämä on nyt itselle ihan tosi iso opettelun paikka!!! Vieläkin Hugo-agista kummittelee se ajatus, että niihin takaakiertoihin pitää saattaa koira, mutta tästä mun on nyt vain päästävä eroon. Tästä syystä olenkin nyt alkanut vahvistaa takaakiertojen suullista käskyä ja treenata noita kauempaa lähetyksiä (kun kyllähän oikeasti Jippi sinne taakse irtoaa, kun vain uskallan irrottaa).

Hyppytekniikasta läksyksi saatiin takaakiertoihin myös sellainen, että laitan lelun laskeutumispuolen siivekkeen juureen. Eli koira palkataan siitä, kun se laskeutuu. Tällä saadaan vähän sitä ohjaajan perään kohdistuvaa kiirettä purettua (Jippihän joskus tönii siivekkeitä, kun kurvailee tiiviisti hätiköidessään ohjaajan perään). Alkuun se lelupalkka laitettiin valmiiksi jo sinne siivekkeen eteen, mutta vähitellen tarkoitus on siedättää siihenkin, että palkka tippuu sinne siivekkeen eteen ohjaajan kädestä päällejuoksun yhteydessä.

Itselle muistiin myös toinen läksy sen kummemmitta selittelemättä (koska tosiaan tämän tarkoitus on olla vain itselle muistissa): 15-5-5-5-12 (keskellä max 20 cm, päädyt normikorkeuksiin). Aloitetaan keskiosasta, lisätään päädyt mukaan yksitellen. Myös niin, että aloitetaan toisesta päädystä ja palkka keskellä sarjaa eri kohdissa.

Yleisesti ottaen hyppäriltä jäi itselle oikein hyvä fiilis. Parilla hyppytekniikkatuurauskerralla ollaan oltu ja päällimmäiseksi ajatukseksi on jäänyt se, että Jipillä on tekniikassa pahasti puutteita sen takia, että sillä on liian kiire. Osittain tuntui olevan etupalkan syytä, mutta anyway kova oli hoppu ja tekemisestä laatu sen takia kaukana. Nyt kuitenkin oli kokonain tunti käytettävänä, joten keskityttiin paljon ihan vain mielentilaan. Tehtiin niin, että syöttelin lähdöissä nameja, kunnes Jippi oli riittävän rauhallisessa mielentilassa, eikä yhtään nykinyt eteenpäin. Tässä tilassa kun sen vapautti tehtävää suorittamaan, niin meno oli hallitun näköistä, eikä Vapun mukaan tekniikassakaan ollut valittamista eli Jipillä tekniikka kytkeytyy hyvin pitkälti viretilaan ja siihen, miten se malttaa hyppäämiseen keskittyä. Nyt siis täytyy treeneissäkin muistaa keskittyä lähtöjen mielentilaan eli täytyypä kokeilla vaikka ihan sitä, että namittelisin sitä lähdöissä juuri sen zen-ilmeen löytämiseksi :) Ja kyllä se toi ohjaajallekin kummasti rauhaa, kun joutui odottaa koiran rauhoittumista. Tulikin itse todettua, että ohjaaja ja koira on molemmat välillä vähän turhan hektisiä....

Yhtenä juttuna yksärillä keskityttiin myös palkkaukseen. Kerroin, etten ole voinut nyt palkata antamalla rallata palkan kanssa, koska Jipillä on se kiva tapa singota putkesta toiseen omatoimisesti vahvistaen putkien arvoa ihan liikaa. Näin ollen palkkaus on nyt tapahtunut vain ja ainoastaan leikittämällä lelusta kiinni pitäen. Treenattiin kahden lelun leikkiä ja vaikka sitä onkin tullut joskus pentuaikoina tehtyä, niin tuli havaittua, että olen tehnyt sitä eri tavalla! Olen sen oman kahden lelun leikin jostain kyllä lukenut ja siinä siis heitellään kahta lelua vuorotellen ohjaajasta poispäin ja koira siis lennosta aina irrottaa noutamastaan lelusta ja juoksee sitten toisen lentävän lelun perään. Nyt kuitenkin haluttiin vahvistaa sitä ajatusta, että ohjaajan luokse kannattaa palata, koska sielläkin tapahtuu kivaa leikkimistä. Eli ensin leikitettiin kädessä olevalla lelulla ja sopivalla hetkellä se lelu passivoitiin ja toinen heitettiin, jolloin koira säntäsi lentävän lelun perään. Tämän jälkeen se kädessä oleva lelu taas aktivoitiin ja houkuteltiin koira palaamaan sieltä lentäneeltä lelulta kiinni kädessa olevaan leluun ja leikkimäänkin sillä. Jipin kanssa tässä oli vähän työtä, koska sen reaktiohan toki oli samantien lähteä rallaamaan sen lentäneen lelun kanssa. Jouduin siis alkuun käyttää kunnolla houkuttelua, jotta sain sen palaamaan leikkimään kädessä olevalla lelulla, mutta vähitellen se helpottui. Sain myös vinkiksi mahdollistaa Jipille lelurallit loppupalkkana, kun se niin selvästi sitä rallausta rakastaa! Nytkin lopuksi heitin sille lelun ja annoin erikseen luvan rallata "mene vaan" -käskyllä. Suureksi yllätyksekseni Jippi ei juossut lelut kanssa yhtään ainutta putkea, vaan juoksi vain ympäri kenttää! Ja lopulta jopa hakeutui minun luokseni, jolloin leikitin sitä isosti ennen kuin annoin taas rallata. Tällöin Jippi tulikin jo pian luokseni leikkimään kanssani eli tätä ihan ehdottomasti alan nyt treenata, jotta saataisiin tota omatoimipalkkausta siirtymään enemmän siihen suuntaan, että Jippi hakeutuisikin mun kanssa leikkimään :)

Ja sitten tokoihin. Tokoiltu ollaan nyt aika pitkälti vain kerta viikkoon. Treenit on sujuneet kivasti ja fiilikset treenatessa on olleet hyvät eli nyt on jo katsottu kisoja ensi vuoden alkuun :) Tätä vahvisti vielä sekin, että tänään Jippi sai RTK2-koularin toistaiseksi vikasta rally-kokeestaan (katsotaan rallyn jatkamista sitten vaikkapa eläkelajina) ja tänään radalla oli jälleen ihan hurjan iloinen kisakaveri :) Saipa se jopa tuomaripalkinnon 96 pisteen suorituksellaan siitä, että teki todella hienoa työtä (tuomarin mukaan täydellistä menoa) ja oli tuomarin mukaan niin kuulolla koko ajan, että toteutti tehtävät heti, kun käskyn sai. Ja tosiaan ekoissa rally-kokeissa nähty pieni ahdistuksen pilkahdus on ollut nyt kyllä viimeisissä muutamissa kokeissa tiessään eli Jippi ei nytkään välittänyt muista koirista, kisapaikasta, mun jännityksestä (tänään nimittäin oikeasti jostain syystä selvästi jännitin!) tai muustakaan ulkopuolisesta seikasta, vaan oli hurjan hyvällä fiiliksellä ja ihan into pinkeänä mukana sekä ennen kehää, sen aikana että sen jälkeen. Kehän ulkopuolelle jätetty lelupalkka toimi muuten taas hienosti eli jätin edeltävän koirakon aikana lelun Jipin nähden reilun matkan päähän kehästä ja sitten kehästä tultiin seurauttamalla lelun viereen ja perusasennosta vapautus lelulle. Tämä siis käyttöön tokossakin!

Tokoissa ollaan hinkattu Nina Mannerin treeneissä läksyksi saatuja perusasentoja. Näistähän todettiin siellä treeneissä, että yksi syy liikkeiden alkujen levottomuuteen ketjutetuissa treeneissä on se, että sitä perusasentoa joutuu siinä lähdössä hinkata ja mä itse sorrun siihen reiden taputteluun ja lisäaskeliin yms, jotta saan Jipin sopivalle kohdalle (sehän ei yleensä ole vino, mutta valuu turhan eteen, kun se on niin aina saanut tehdä...). Nyt siis ollaan hinkattu perusasennon paikkaa aavistuksen taaemmaksi ja se on alkanut tuottaa tulosta! Niin huippua :) Samalla on kuitenkin tullut huomattua, että sama ongelma meillä on kyllä seuruussakin. Jippi ei edistä mitenkään räikeästi, mutta sen verran sillä on liikaa ajatus edessä ja kohti mun kasvoja, että seuruu on aavistuksen vino, kun Jippi hakeutuu niin tiiviiseen katsekontaktiin. Nyt siis on tarkoitus saada siirrettyä katsekontaktia kohti olkapäätä varsinaistn ohjaajan silmien tavoittelun sijaan. Tähän kuitenkin ainoa hyvä keino on tehdä peilin avulla, koska minun täytyy saada oma katse kokonaan pois Jipistä, jottei se saa tukea siihen silmiin tuijotteluun. Nyt olenkin perjantaitreeneissä Racinelilla käyttänyt ahkerasti peiliä hyväksi ja treenannut seuruun paikkaa. Huomasin kylläkin, että kunhan kävelen riittävän reippaasti, niin seuruukaan ei ole pahasti vino, mutta haluaisin kuitenkin vahvistaa Jipille sitä kontaktia enemmän ylöspäin kuin banaanina ohjaajan eteen ja kohti katsetta. Joten aika perusasioiden kanssa painitaan nyt tokossa. Liikkeitä ollaan tehty siinä rinnalla muistutteluina ja hommat kyllä toimii aika kivasti eli selkeitä virheitä ei ole nyt liikkeissä juuri tullut. Se on nyt tätä hiomista lähinnä, mitä kyllä sitten riittääkin vähän siellä sun täällä ;)

Omatoimitokoa ja -agia (Jipin päiviksestä siirretty teksti)

Paikka: I-HAH:n halli
Omatoimitreenit

Toko:

Tehtiin ensin kisamainen palkaton muutaman liikkeen setti. Ensin ruutu. Jippi ampui ruutuun sen verran kovaa, että ohjaaja ei pysynyt perässä :D Stoppi tuli liian myöhään ja Jippi valui takalinjan päälle. Pyysin korjaamaan ja siitä kehut, jonka jälkeen uusittiin liike. Toka suoritus oikein jees (seis-käsky vähän turhankin painokas, kun ohjaaja varmisteli, ettei virhe toistuisi :)

Tokana jäävät, asentoina seiso ja istu. Perussiisti suoritus, mutta olipahan hyvä, että tuli kuvattua, koska seisomisessa tuli pientä tepastelua perään! Täytyy vahvistaa seisomista siis. Mutta muuten ihan jees ja istuminen oli hyvä.

Kolmantena liikkeenä ohjattu nouto. Taustalla häiriönä ruutu. Normaalisti Jippi ei noudoissa ole ruutuhäiriöön mennyt, mutta nyt näytti lähetyksessä siltä, ettei ollenkaan tajunnut, että oli lähdössä noutamaan. Juoksi siis ruutuun ja sieltä sitten tajusi suunnan ja nouti kapulan. Tämä kaikki yhdellä käskyllä, joten kehuin isosti, kun päätteli kuitenkin omatoimisesti oikein :) Toka toisto siisti. Palautuksessa annoin avun, kun on työn alla nyt ne palautuksen pito-otteet.

Neljäntenä liikkeenä kaukot, jotka oli mun mielestä tämän hetken tason mukaiset. Seiso-istu -vaihdossa pientä siirtymää, mutta ajatus oli oikeaan suuntaan.

Lopuksi seuruu, joka oli vaikea toteuttaa ahtaasta tilasta johtuen. Seuraamisessa tuli pientä mutinaa peruutuksessa ja peruutus muutenkin aukesi. Jipille on nyt peruutukset olleet tosi haastavia jostain syystä ja ääni linkittyy suoraan siihen, että on kovin vaikea tehtävä. Tehtiin erikseen koemaisen setin jälkeen tota peruutusta käyttäen etupalkkaa ja oli ihan huippu hienoja peruutuksia. Piti kontaktin palkasta huolimatta ja lähti peruutukset oli tosi suoria! Täytyy tehdä kuurina noita etupalkan kanssa.

Mikä loistavinta, niin tässä palkattomassa setissä pysyi fiilis hurjan hyvänä! Tuli noita mokiakin joita paikattiin tekemällä joitain liikkeitä uusiksi, mutta siltikin pysyi hyvä vire ja Jippi vastasi innokkaasti sosiaaliseen palkkaan.

Tehtiin lopuksi erikseen vielä tosiaan peruutusta, mutta myös luoksetulon stoppeja. Stopit oli hyviä ja luoksarit vauhdikkaita, mutta ongelmana näissä on nyt ollut se, että Jippi nousee tosi usein istumaan jätön jälkeen. Nyt videolta näin, että nousi aika pian jo jättämisen jälkeen eli huomautus tulee tosi myöhässä, jos korjaan, kun käännyn ympäri. Nyt tein siis näitä kännykkäkameran avulla eli katsoin kännykän näytöltä peiliasetuksin, että Jippi pysyy maassa. Pointti olisi, että huomautuksen saisi annettua heti, kun se nousee - jos nousee - eikä vasta sekunteja sen jälkeen. Nyt ei näillä kamerakerroilla yhtään mokaa tullut, mutta täytyy jatkossakin käyttää tota, ellei ole treenikaveria kyttäämässä Jipin tekemisiä :)

Koostevideo: 

Agility:

Tehtiin tauon jälkeen pieni setti agia. Putki-keppierotteluja ihan sanallista keppikäskyä vahvistaen. Nämähän meille osoittautui alkuvuodesta Jennan treeneissä aika mahdottomiksi, mutta jotenkin on unohtunut niitä silti treenata :D Nyt otettiin näitä ensin ihan niin, ettei ollut esteitä alla ja lopulta sitten muiden esteiden kautta. Tosi hienosti erotteli käskyllä kepit ja putken!

Lopuksi muutama takaakiertotreeni ja tuli taas huomattua, että kyllä se vaan hitsi vie edelleen on Jipille kaamea vaikeaa. Siivekkeen ympäri pyörivät takaakierrot ei tuota ongelmia, mutta loivat (valuvat) takaakierto-valssit sekä takaakierto-päällejuoksut on tosi vaikeita. Otetaan näihin nyt taas tehotreeniä.

Ohjatut tokot (Jipin päiviksestä siirretty teksti)

Paikka: Agility Akatemia
Kouluttaja: Nina Manner

Tehtiin alkuun toisen koiran kanssa paikkaistuminen. Riviin tuodessa vire oli hyvä (tein pari temppua) ja käskytyksissä oli hiljaa ja keskittynyt. Jätön yhteydessä kuului pientä mutinaa, mutta tätä osasin hieman ennakoida, koska paikkis oli heti ekaksi vuorossa halliin tultua ja se on Jipille aina vaikea juttu, jos ei pääse tekemään pohjalle mitään. Itse paikkis sujui hyvin ja kuulemma ei Jippi ottanut minkäänlaista häiriötä selän takana olevalla toisella kentällä olleista agitreeneistä (ei vilkuillut, ei ollut levoton, ei tepsutellut). 

Paikkiksen jälkeen välipalkkaus ja sen jälkeen siirryttiin tekemään kisanomaisesti muutama liikettä ketjutettuna. Nina sai valita liikkeet. Aloitettiin luoksetulolla. Jätössä haukotteli, mutta muuten oikein jees suoritus. Stoppi oli hyvä ja vauhti myös. Liikkeestä vapautettua palkkasin sosiaalisella palkalla ja hypäytin Jipin itseäni vasten. Nosti kierroksia, kun palkkasin aika isosti, mutta nyt tavoitteena olikin, että saa pidettyä hyvän fiiliksen läpi setin. Tokana liikkeenä ohjattu. Vähän levoton oli kapuloita viedessä ja jäi jumiin kapuloihin, mikä näkyi epäsiistinä seuruuosuutena eli kontakti tippuili katseen kääntyessä kapuloihin, mutta seuruupaikka kuitenkin säilyi myös käännöksessä. Nouto oli oikein jees ja palautus myös lukuun ottamatta perusasennossa pitoa. Hieman suu kävi perusasennossa.... 

Vikana liikkeenä L ja asennot oli seiso ja istu. Tässä inisi, kun annoin alussa seuruukäskyn. Muuten liike oli aika siisti ja asennot oli hyvät. 

Tuli puheeksi tuo liikkeiden alkujen levottomuus (ininä, haukottelu yms). Osittain johtunee siitä, että tosiaan ei oltu tehty mitään energian purkamisia ennen tota settiä, vaan Jippi tuli suoraan autosta tekemään paikkiksen ja kisamaisen setin. Toisekseen sain kuulla tekeväni aika paljon korjauksia alkujen perusasentoihin ja tunnistin kyllä tästä väittämästä itseni täysin :D Jippi siis yleensä hakee turhan eteen perusasennossa, joten jo valmiiksi vähän avitan ja korjailla sitä perusasentoa koko ajan koiraa tuijottaen. Ja Nina sanoi, että tuo korjailu todennäköisesti tuo myös sitä levottomuutta Jipille niihin alkuihin. Sain siis nyt läksyksi laittaa ne perusasennot kuntoon. Olen tiedostanut tämän ongelman pitkään, mutten vain ole saanut aikaiseksi tehdä asialle mitään. Nyt kuitenkin täytyy ottaa itseä niskasta kiinni! Eli ensinnäkin treenit nyt kokonaan peilin edessä, jotten joudu kurkotella koiraa kohti nähdäkseni onko se suora. Jippi on oppinut hakemaan liian tiiviisti katsekontaktia ja senkin myötä valuu liian eteen. Eli nyt opetetaankin, että kontaktin ei tarvitse olla kirjaimellisesti katsekontakti. 

Noutoja tehdään nyt hetken aikaa niin, että ihan siihen lopun perusasentoon tulemiseen liitetään luopuminen. Eli nami näkyviin, kun Jippi palaa noudosta. Hyvin kyllä luopumisen avulla stabiloituu suu perusasennossa!

Parit tokotreenit (Jipin päiviksestä siirretty teksti)

Ihan alkuun päivitys rally-tokokoerintamalta. Jippi kävi lauantaina 18.11. Forssassa rally-tokokokeessa korkaten AVO-luokan. Hallin odotustila oli pieni ja Jippi oli hieman levottoman oloinen, kun oli paljon hälinää ja vieraita koiria oli ihan vieressä. Tehtiin pientä lämppää ja siinä Jippi keskittyi hurjan hyvin hälinästä huolimatta. Myös radalla Jippi oli oikein kivan tuntuinen.

Rata sisälsi paljon käännöksiä ja asennon muutoksia. Lisäksi myös houkutuksen, jonka osalta tajusin kisapaikalle, ettei olekaan sellaista tullut ikinä Jipin kanssa treenattua :D Onhan se toki häiriötreenejä tehnyt tokossa, muttei ikinä noita varsinaisia houkutuksia. Nyt houkutuksina olivat tuoksukynttilä ja purkki, jossa oli lihapullia. Jippi kuitenkin suoritutui radasta todella hienosti - houkutuksesta viis - ja olin radan jälkein oikein tyytyväinen sen tekemiseen. Kauheasti korjattavaa en itsekään radalta löytänyt eli kontakti säilyi, asennot oli suoria ja tehtävät tuli suoritettua niin kuin pitikin. Tuloksena olikin sitten 100 pistettä ja sillä 1.sija :) Pisteet ja sijoitus toki otettiin mielellämme vastaan (varsinkin, kun sijoituksen myötä saimme valita hienon koiranpedin kotiin vietäväksi!), mutta kyllä taas kaikista isoin juttu oli se, että Jippi teki hyvällä fiiliksellä töitä kehässä ja keskittyi hienosti. Testattiin myös etäpalkkaa eli olin yhtä koiraa ennen meitä jättänyt odottelualueelle lelupalkan maahan niin, että Jippi näki sen jättämisen. Radan jälkeen kytkin Jipin ja seurautin sen ulos kehästä "yhdessä" -käskyllä. Lelun kohdalla vapautin Jipin "jes"-käskyllä ja se selvästi muisti, mihin lelu oli jätetty, sillä se hyökkäsi leluun kiinni salamana. Tämä voisikin olla Jipille varsin toimiva koepalkka.

Tuli tämän koekokemuksen jälkeen sellainen olo, että eiköhän sinne tokokokeeseenkin kohta taas uskaltaisi mennä. Pitää siis heti alkuvuodelle katsella koepaikkaa.

Ja sitten niihin viime viikon tokotreenailuihin.

17.11.2017 Omatoimitoko
Paikka: Racinel-areena

Oltiin VKK:n tokon omatoimiryhmän ekoissa treeneissä. Jippi teki hyvän treenin, mutta tuli havaittua taas, että Racinel on tokoilua ajatellen treenipaikkana meille aika haastava. Viime talvena oli sama juttu, että havaitsin pientä levottomuutta tuolla tokoillessa. Treenit kyllä sujuu ihan hyvin, mutta esim. paikkikset on usein aavistuksen levottomat. Nytkin paikkiksen aikaan naapurikentillä treenattiin agilitya. Jippi oli kyllä ihan suhteellisen rauhassa, mutta valahti lonkalle paikkiksen kesken ja pää hieman kääntyili levottomasti.

Yksilötreeneissä tehtiin kaukoja niin, että laitoin riman takajalkojen eteen. Ollaan nyt parit treenit tehty näin ja tuntuu toimivan! Maahanmenot seisomasta on taas superhienoja ja seiso-istu -vaihtokin on alkanut näyttää paremmalta.

Tehtiin myös seuraamistreeniä. Ensin niin, että minulla oli lelupalkka oikeassa kädessä roikkumassa. Jippi teki tosi kivaa ja aktiivista seuruuta. Seuraavaki laitoin palkan taskuun ja seuruu jotenkin aavistuksen lässähti. Jippi jäi jumiin "kadonneeseen" palkkaan ja valui hieman turhan eteen ja oli levottomampi. Kokeiltiin sitten etäpalkkaa eli niin, että laitoin lelun kentän reunalle ja tein seuruuta niin, että lopuksi vapautin ja palkkasin sosiaalisella palkalla ja lelulle mentiin vasta, kun Jippi vastasi kunnolla sosiaaliseen palkkaan. Tätä palkkaustapaa täytyy nyt enemmän ottaa treeneihin käyttöön ja testata myös kokeessa. 

19.11.2017
Paikka: Sporttikoirahalli
I-HAH:n treenit, kouluttajana Minttu

Ensin ihan normipaikkis. 2 min makuu ohjaaja piilossa. Loppuun luoksetulo. Vein paikkisriviin taas temppujen kera. Jippi oli hyvällä asenteella ja täysin hiljaa! Ihan huippua, sillä toi Sporttis on ollut hallina haastava, kun sielläkin kuuluu naapurikentältä agilityääniä ja vielä kaikuen. Paikkis kaikkiaan tosi jees ja luoksari myös ihan jees. Vauhtia olisi voinut olla lisää, mutta kuitenkin ihan kelposuoritus!

Tehtiin treeneissä häiriötreenejä. Ensin seuraamista niin, että kaikki neljä koirakkoa teki yhtä aikaa ja neliömuodostelmassa. Olipahan muuten oikeasti ihan superhyvä seuruu Jipiltä! Skarppasi ihan hurjasti, kun olikin hässäkkää ympärillä. Kontakti ja paikka pysyivät hienosti.

Tehtiin luoksareita ja ruutua niin, että hallissa oli noin 5 metrin välein koira suorittamassa niin, että kaksi koiraa teki ruutuja ja niiden väleissä oli sitten luoksaria tekevät koirat. Jippi aloitti tekemällä luoksaria. Ekalla kerralla oikein jees suoritus. Tokalla ennakoi törkeästi eli lähti jo liikkurin käskyllä ja sitten naapurin antaessa koiralleen käskyn Jippi oikein kiihdytti luokse. Vielä kolmas toisto ja nyt tein tarkoituksella pienen viiveen käskyn antamiseen ja hienosti kuunteli vasta omaa käskyä tällä kertaa. Stoppikin toimi hyvin matkan varrelle siitä huolimatta, että naapuri kirmasi ohi ruutuun. Tämän jälkeen Jippi vaihto tekemään ruutua. Ekalla toistolla laitoin ruutuun targetin Jipin huomaamatta. Hienosti lähti ruutuun ja bongasin targetin eli saatiin hyvä vahvistus sille, että ruutuun pitää mennä, vaikka vieressä luoksarikoira juoksi päinvastaiseen suuntaan. Tokalla toistolla tehtiin ilman apuvälineitä ja Jippi teki hienon ruudun! Kolmannella laitoin taas targetin, jotta saatiin vielä vahvistus loppuun.

Seuraavaksi vuorossa oli jääviä eli neljä koiraa tekivät jääviä lomittain antaen aina eri käskyt keskilinjalla. Jippi kuunteli käskyt hyvin ja otti jokaisella toistolla oikeat asennot. Hyvä Jipsteri! Seuraaminen olisi saanut olla vähän nätimpää eli keuli näissä hieman (Jippi herkästi aavistukseen keulii jäävien seuraamisissa).

Tehtiin häiriökaukoja ja laitoin taas riman takajalkojen eteen. Vaihdot oli nättejä, mutta tällä kertaa Jippi ennakoi kyllä törkeästi. Ei kuunnellut naapurien käskyjä, mutta teki vaihtoja ihan ilman minkäänlaisia käskyjä :D Lisäksi esimerkiksi "hyvä" Jipin ollessa maassa sai sen sinkoamaan seisomaan, kun oli ilmeisesti riittävän lähellä sanaa "ylös" (onhan niissä molemmissa Y-kirjain!). Nässä täytyy siis muistaa palkkailla myös sitä asennossa pysymistä, eikä vain vaihtoja!

Lopuksi tehtiin vielä yhden koirakon kanssa noutoa häiriössä eli toinen teki luoksaria stopin kera vieressä ja toinen nouti kapulaa. Ei ongelmaa näissäkään. Loppuasennon nätistä pidosta jouduin huomauttamaan Jipille, mutta tämä ei liittynyt häiriöihin... Hyvin korjasi pito-otteen kylläkin, kun muistutti.

Olipas kivat treenit ja oli hienoa nähdä, miten hurjasti Jippi skarppasi, kun rutiineja rikottiin ja olikin haastetta. Oikeasti tosi hienolla asenteella teki hommia ja minun makuun oikein kivan näköistä tekemistä. 

Agikisat (Jipin päiviksestä siirretty teksti)

Tänään taas oli vähän ristiriitaiset fiilikset kisatessa. Tuloksena neljä HYL-tulosta, joista pariin olin oikein tyytyväinen, sillä hylkäykset tuli ohjaajan mokatessa ajoituksen/rytmityksen kanssa ihan yksittäisessä kohdassa, mitta muuten radat oli aika sujuvia. Ekaa näistä (päivän eka rata) ei tullut videolle, mutta se toinen melko sujuva rata on tässä: https://youtu.be/RVDXzF0_Kdo

Kahdella keskimmäisellä radalla (nekin hyppyratoja) oli sitten meno selvästi takkuavampaa... Toisella Jippi nappasi pari ekstraestettä: https://youtu.be/Tqt4ER687pg. Keppien jälkeisellä hypyllä ajattelin törkänneeni Jipin putkeen, mutta nyt kun videolta katson, niin en mielestäni ainakaan mitenkään kovin isosti ohjaa putkea kohti eli kohtalaisen omatoimisesti Jippi nappaa outken. Toki se ei näy seuraavaa hyppyä, kun olen edessä eli sikäli varmaan vain epätietoisuudessaan poimi sen, minkä edessään näki, mutta minun liikesuunta mielestäni kuitenkin veisi ennemminkin kohti hyppyä..? Radan lopulla Jippi menee läpi valssista ja sujahtaa taas väärään putkeen. Tässä vaiheessa lopetettiin rata tähän, koska tuohon omatoimiseen putkien rallaukseen en kyllä suostu. Tämä suuntaus oli viime treeneissäkin jo havaittavissa, kun ekstraputkia löytyi taas aika tavalla, mutta nyt ongelma taas konkretisoitui kunnolla. Eli tosiaan putkilla itsensä palkkaamisen aika on taas ohi ja tästä eteenpäin pitää muistaa palkata Jippi leikkimällä sen kanssa sen sijaan, että se saa palkkautua itsekseen putkia juoksemalla. 

Ja se toinen ei-niin-hyvä-rata sisälsikin sitten taas kaikenlaista pientä sähläystä. Ihan alussa tili keppivirhe, jonka nyt tajusin olevan Jipille aika yleinen. Tuollaisissa toooosi loivissa avokulmissa Jippi tosi herkästi hakee tokaan väliin kepeillä. Nämä täytyy ottaa siis ehdottomasti työn alle (LÄKSY)! Keppivirhe sai minut hieman lässähtämään ja lopun radan ohjaaminen oli hutiloivaa ja löysää. Tämä oli ainoa rata, jonka jälkeen oli oikeasti huono fiilis ja se tulee juuri siitä oman tsempin puuttumisesta... Ajattelin ensin, etten viitsi tätä rataa laittaa edes blogiin näytille, mutta koska kyseessä on treeniblogi ja sen tarkoitus on toimia treenien tukena ja edistymisen seurannan välineenä, niin kyllähän näitä isompiakin epäonnistumisia täytyy tänne taltioida, jotta pystyy sitten myöhemmin palaamaan näihin aikoihin ja vertaamaan, onko edistystä tullut vai ei. Tässäpä siis tämä: https://youtu.be/q4S4FhyO3Cc.

Omatoimitokot (Jipin päiviksestä siirretty teksti)

Pikainen alle 30 min treenipätkä.

Tasamaanoudossa testattiin palautusta selän takaa ja alkuperäisellä suoraan vasemmalla puolella kääntymisellä. Selän takaa vauhdissa todella herkästi "jarrut pettää" ja ajautuu liian eteen. Nyt draivi oli noudossa superhyvä ja tämän myötä myös perusasentoon käännökset vanhalla tyylillä oli aika jees, joten kyllä me nyt kuitenkin pysytään siinä vanhassa tekniikassa ja hiotaan sitä. Noudossa ote hyvä, mutta kapulan nostot oli vähän turhan riehakkaita. Korjasi kuitenkin hyvin, kun muistutti uudella noutokäskyllä ennen nostoa.

Seuruu tänään aktiivista. Pari kontaktin tippumista, joista huomautus. Kokeillaan nyt jonkin aikaa tätä mustavalkoista linjaa, että huomautus virheestä ja kehuja silloin tällöin, kun tekee hyvin.

Jäävät oli napakat. Palasin palkkaamaan asentoihin ja näissä herkästi tepsuttelua. Palkkasin vasta, kun tassut malttoi pysyä paikoillaan palkkaa odottaessa.

Kaukoissa M-I oli vauhdikas ja loppuun asti suoritettu, joten palkkailin näitäkin (näitä harvoin enää muistaa palkata ja ollut selvästi vähän vajaita asentoja mukana). S-M on ottanut viime aikoina takapakkia. Vaihdot olleet niin vauhdikkaita, että tassut on nykäisseet selvästi eteenpäin vaihdossa, vaikkei varsinaisesti askellakaan eteenpäin. Nyt kuitenkin teki oikein keskittyneet maahanmenot. Sopivalla vauhdilla ja tassut pysyi hienosti. Näistä superpalkat! M-I ei vaan toimi... Kenkätekniikka toimii, mutta hitsit, kun en meinaa jaksaa työstää kenkien kanssa noita kaukoja riittävästi.... Eihän se tekniikka yhdellä tai kahdella treenikerralla muutu, vaan pitäisi treenata nyt kuurina säännöllisesti noita. Ehkä otetaan kenkäkaukoja nyt hetken aikaa muutama toisto päivittäin kotona.

Vastasi hyvin sosiaaliseen palkkaan ja oli tosi energinen. Tämän pikatreenin perusteella olin ihan valmis ilmoittamaan Jipin kokeeseen, koska jäi niin hyvä fiilis, mutta muistin sitten, että ai niin, onhan se paikkisfiiliksen työstäminen vielä kesken. Ja eiköhän seuraavat treenit taas palauta tämän ohjaajan maan pinnalle :D

Koesuoritus rakenteilla

Nyt lähiaikoina treenit ovat painottuneet taas aika tavoin tokon puolelle. Hiomista löytyy vielä liikkeissä, mutta suurin painopiste on nyt koesuorituksen rakentamisella, sillä se on se suurin treeniä tarvitseva juttu, jotta saisin vietyä seuraavassa kokeessa kehään yhteistyöhaluisen ja innokkaan koiruuden. Olen pohtinut, että mikä on isoin huonon koefiiliksen aiheuttaja ja olen tullut siihen lopputulemaan, että kaikki lähtee paikkiksen mielentilasta. Jippi ääntelee melkein poikkeuksetta siinä, kun tuon sen paikkisriviin ja myös käskyttäessäni sen maahan. Itse paikkamakuun se tekee hiljaa ja levollisen näköisenä, mutta se alku on surkea ja Jipillä selvästi siinä tosi vääränlainen fiilis, mikä aiheuttaa sitten sen, että myös yksilökehiin tulee väärässä mielentilassa oleva koira. Osittain se mielentila johtunee pienestä ahdistuksesta, joka paikkikseen liittyy, mutta osittain ihan myös tylsistymisestä. Kouluttajan kanssa tästä puhuttiin ja tultiin siihen lopputulemaan, että Jippi on vähän ehkä myös oppinut siihen, että jos se hieman siinä mutisee, niin se saa aikaan minussa reaktion. Herkästi sitten vähän lähden siihen sen kuvioon mukaan eli nyt ohjeena on lakata huomioimasta mutinaa. Tokikaan sitä ei sallita eli jos mutinaa kuuluu, niin paikkikseen marssiminen tehdään uudestaan ja jättö tehdään vasta, kun se tapahtuu ihan hiljaa. Ja tällä reseptillä homma on ottanut mielestäni ison harppauksen eteenpäin. Eilen tehtiin EVL:n paikkis täysin hiljaa läpi ja ilman mitään kummempia häsläyksiä eli meni omien kriteerien mukaan aika täydellisesti. Vielä välillä tulee mutinaa siinä perusasennossa istuessa, mutta sitten vaan otetaan se aloitus uusiksi.

Toinen ohjeistus koekokonaisuuksien treenaamiseen oli se, että alan tehdä säännöllisesti välipalkatonta treeniä, jossa treenikaveri saa päättää meille neljä liikettä, jotka tehdään kokeenomaisesti putkeen. Ennen aina valkkasin liikkeet itse jolloin välttelin kaikkia sellaisia, joissa jouduttaisiin epämukavuusalueelle. Tästä eteenpäin liikkeet valitsee joku muu ja ne vedetään läpi mahdollisimman kokeenomaisesti, joskin selkeisiin virheisiin kyllä puututaan. Esim. jos ruudussa koira jää ulkopuolelle, niin tehdään korjaus ja siitä kehutaan, jonka jälkeen otetaan liike uusiksi. Eli kunnon sosiaalisen palkan saa vasta, kun homma toimii. Tänään tehtiin Wilman liikkuroimana neljän liikkeen setti, johon Wilma valikoi L:n (asentoina istu ja maahan), luoksarin, tunnarin ja ohjatun. Jippi oli treenissä tosi kivalla asenteella mukana, joskin virtaa oli asteen verran liikaa (en tajua, mistä sille on nyt muutamana päivänä löytynyt jokin ekstrabuusti, koska se on ollut ihan älyttömän täynnä sähläenergiaa :D). L oli tosi jees eli asennot hyvät ja seuruussakin oli aika kivasti kuulolla. Omaan makuun oikein kiva suoritus. Luoksarissa haukotteli kuuluvasti jätössä ja pieni mutina kuului. Tätä ei yleensä ole treeneissä enää kuulunut eli uskoakseni johtui lähinnä siitä, että oli tosiaan aika energinen ja veikkaan, ettei oikein olisi malttanut jäädä paikoilleen odottelemaan. Luoksari itsessään tosi jees ja hieno stoppi! Tunnarissa kapulat ei oikein erottuneet kentälle pudonneista lehdistä ja Jippi ampaisikin niiden yli. Palasi pian kapuloille ja hienosti nappasi oman heti, kun sen kohdalle tuli eli ei jäänyt varmistelemaan. Jes! Palautuksessa pureskelua, mutta tämä oli täysin tämän hetken tason mukainen, koska valitettavasti sitä pureskelua tosiaan aina esiintyy (täytyy ottaa työn alle...). Vikana liikkeenä ohjattu. Vähän jäi kiinni kapuloihin ja tätä on nyt esiintynyt taas jonkin verran eli täytyisi taas työstää kapuloista luopumista erikseen. Stoppi hyvä, kapulalle meneminen hyvä ja palautus hyvä lukuun ottamatta perusasennossa tapahtunutta otteen löystymistä. Vähän myös törmäsi kapulalla reiteeni sivulletulossa, mutta tähänä saatiin Mariannen treeneissä eilen treenivinkkejä. Kaikkiaan oli kiva setti tänään! Näitä treenejä tarvitaan nyt lisää :)

Ollaan muuten tehty nyt kotona kaukoja ja näissä tullut taas pieni edistysaskel. Jipillä heikkeni huomattavasti seiso-maahan -vaihto hetkellisesti (syy tietämätön) ja seiso-istu on ollut aina huono. Nyt on alkanut tulla taas kivoja seiso-maahan -vaihtoja. Saattaa edelleen tulla myös huonoja vaihtoja, joissa jalat liukuu pari senttiä eteenpäin (varsinaisia askeleita se ei ota eteenpäin, mutta tekee vaihdon sen verran voimakkaasti, että jalat liukuu), mutta kun huomauttaa näistä, niin korjaa suoritusta eli pääsee sitten palkkaamaan onnistumisesta. Seiso-istu -vaihtoon olin kokeillut jo melkein kaikkea, mutta nyt ehkäpä viimeisenä oljenkortena otin kokeiluun kengät :D Eli Jipin jalat minun ballerinoihin ja sitten ei muuta kuin kaukoja hinkkaamaan! Ja niin siinä vain kävi, että Jippi joutuu oikeasti miettimään niitä kengissä olevia takajalkojaan niin kovasti, että suoritus on sopivan rauhallinen ja ajatuksen kanssa tehty. Tässä yksi vaihto eli iso edistys tosiaan aiempaan!


Käytiin muuten Susanna Korrin tottiskoulutuksessa torstaina saamassa vinkkejä seuraamiseen. Jippihän tekee parhaimmillaan kivan asenteikasta aktiivista seuruuta, mutta valitettavan paljon sillä tulee kontaktin rakoilemista yms. löysyyttä, jos on häiriötä. Nyt lähdettiin työstämään tätä niin, että palkka laitettiin ohjaajan treeniliivin kauluksen alle vasemmalle puolelle eli sillä ohjataan myös kontaktin suuntaa, vaikkei koira sitä palloa seuruussa näekään. Lähdettiin myös antamaan virhesignaali kontaktin pudotessa ja voi olla tosiaan hyvä, että nyt otetaan tällainen mustavalkoinen linja seuruun kriteereihin. Tätähän kyllä paljon kokeiltiin silloin alkuaikoina, mutta silloin Jippi ei ehkäpä ollut vielä valmis siihen. Nyt sen pitäisi kyllä jo tietää, mitä siltä halutaan eli jos kontakti tippuu, niin sanotaan "oho"ja sitten kehutaan jos kontakti säilyy. Palkkalelu tiputetaan sitten sieltä kauluksesta koiran ulkopuolelle, kun seuruu on tosi hyvää. Treenin aikana Jippi alkoi skarpata tosi paljon ja tuli tosi kivaa seuraamista. Liikkeellelähdöt ja käännökset on ne ultimaattiset ongelmakohdat eli suorilla kyllä pitääkin usein aika kivasti kontaktia, mutta kaikki muutokset siinä perusseuraamisessa saa kontaktin rakoilemaan eli erityishuomiota kiinnitetään nyt niihin. Esim. käännöksiä ennen kehuin koiraa, jolloin se skarppasi käännöksen läpi. Toisekseen tehtiin myös sitä, että palkka tippu heti käännöksen jälkeen, jolloin koiralla olisi palkanodotus myös käännöksissä riittävän korkea. Yleensähän se palkka tulee aina niillä suorilla pätkillä, joten käännökset menettävät arvoaan.

Paljon on taas läksyjä tehtävänä ja innokkaasti ollaan niiden parissa alettu treenailla :) Kunnon tokomotivaatio on taas löytynyt!

Oho hupsis. Taas se aika vierähti....

Strömforsin ruukissa visiitillä.

Tullut pidettyä taas pienoinen päivitystauko. Ei tarkoituksella, vaan on vain vähän tämä päivittäminen unohtunut, kun ei ole enää sellaista samanlaista rutiinia.... Monesta asiasta olisi pitänyt tänne kirjoitella, mutta niin vain ei ole saanut aikaiseksi. Yritänpä ryhdistäytyä! Taas...

Kesälomareissulla Strömforsin ruukissa.

Kesälomareissulla Loviisassa.

Yksi tässä välillä tapahtunut isompi juttu on se, että Jippi tosiaan sterkattiin elokuun puolivälissä. Leikkaus tehtiin tähystämällä ja leikkauksen tehnyt kirurgi käytti yhden portin tekniikkaa eli mahaan tuli yksi ainoa pieni haava. Nyt on jäljellä enää ihan pikkuruinen arpi, jota ei silmin oikein meinaa edes erottaa. Paraneminen sujui kaikin puolin hyvin ja Jippi ei tuntunut alussakaan olevan erityisemmin kipeä. Ekan viikon ajan piti lenkittää vain hihnassa, mutta sitten tokalla viikolla pääsi jo lenkkeilemään vapaana. Kolmisen viikkoa pidettiin taukoa agilitysta ja sitten aloitettiin 40 cm rimoin. Rimoja kuitenkin nostettiin 10 cm viikossa eli nyt ollaan jo ihan normikorkeuksissa. Kontakteista A-este oli tauolla tähän viikkoon asti, mutta muuten aika normisti ollaan pystytty treenailla! Ja nyt palattiin jo kisailunkin pariin, kun muutaman päivän kipulääkekuurin aiheuttama doping-karenssikin on jo takana eli tosiaan hienosti on kaikki sujunut toipumisen osalta. Leikkauksen yhteydessä Jipiltä muuten kuvattiin myös selkä virallista spondyloosilausuntoa varten ja sieltä tuli hyviä uutisia eli selkä nyt kaikkiaan lausuttu olevan LTV0, VA0 ja SP0 :)

Vikat treenit ennen sterkkausta takana ja kyllä hymyilytti, kun oli niin kivaa :)

Kisailuista sen verran, että vihdoin eilen kisoissa tuntui loksahtavan palaset kohdalleen. Ennen sterkkaamista oli taas parit aika kaoottiset kisat ja itsellä fiilikset oli jo sellaiset, ettei koko hommasta tule mitään. Kisoissa onnistuin aina lähteä radalle jotenkin nollapakko mielessä, mikä johti hirveään varmisteluun ja yliohjaamiseen, eikä se tuottanut haluttua tulosta (kas kummaa!). Saikun jälkeen päästiin Jipin kanssa aloittelemaan agin treenailua Saija Mustosen (jonka valkkuryhmässä ollaan nyt tuleva kausi) koulutuspäivässä, jossa treenattiin isolla kentällä ja nollaratameiningein. Tuli huomattua, että sain ihan samat paineet kuin kisoissakin, eikä ohjauksesta tullut tuon taivaallista. Ensimmäistä kertaa oikeasti sain treeneissä sen saman sähellys-fiiliksen aikaan ja vaikka sillä hetkellä olisinkin voinut vajota maan alle, niin olin lopulta aika tyytyväinen siitä, että onnistuttiin saamaan se ongelma esiin treeneissä! Se kun tarkoittaa sitä, että pystytään asiaa myös työstää treeneissä. Nyt meidän treeneihin on otettu ihan säännölliseksi osaksi nollatreenit. Jokainen ohjattu treeni aloitetaan nollatreenillä eli teen ensin yhdellä yrittämällä rataa niin pitkälle kuin päästään. Näin tarkoituksena olisi, että oppisin tekemään rataa sen sijaan, että jään viilaamaan jokaista pientä yksityiskohtaa. Ei sellaiseen kisoissakaan pysty, joten treeneissäkin pitäisi ko. asiaa harjoitella, vaikka sitten nollayrityksen jälkeen toki jäädäänkin hiomaan ja testailemaan eri kohtia. Mutta tosiaan nyt ekoihin saikun jälkeisiin kisoihin lähdin sillä ajatuksella, että haluan tehdä radat yhdessä Jipin kanssa eli muistaa olla koiran kanssa ja nähdä koiran eteneminen radalla sen sijaan, että säntäilen esteeltä toiselle jättäen koiran suorittamaan ihan yksin. Ja yritin takoa päähäni, ettei tuloksella ole väliä, vaan että ne nollat tulee sitten, kun ovat tullakseen, kunhan saadaan nyt tämä ohjaajan asenneongelma ensin ratkaistua :)

Ja niin siinä sitten vain kävikin, että kisat sujui myös tulosten puolesta ihan yli odotusten, kun osasin höllätä tulostavoitteista :) Oltiin kisareissussa Tampereella ihan yksin ja ihan tarkoituksella näin. Ajattelin, että haluan nyt oikein kunnolla keskittyä Jippiin ja yhdessä tekemiseen. Ekalla radalla olin onnettomasti myöhässä yhden ohjaajasta poispäin olevan vinohypyn ohjaamisesta, mutta muuten tosi sujuva hyppäri. Eli tältä radalta kieltovitonen, mutta hirmu tyytyväinen olin muuten rataan. Tokalla radalla Jippi päätti testata ohjaajaa ja vapautti itsensä lähdöstä sillä hetkellä, kun olin kävellyt ekan esteen taakse ja nostin käteni kutsuakseni Jipin lähdöstä. Koska Jippi tuli ekan hypyn kuitenkin ilman vapautuskäskyä, niin otin Jipin sivulle ja käveltiin hallitusti ulos radalta. Harmitti, mutta toisaalta olin tyytyväinen, että maltoin pitää pääni. Käytiin tekemässä lämppäesteellä parit lähdöt niin, että pääsin palkkaamaan oikeasta toiminnasta ja kolmannelle radalle lähdin ihan luottavaisin mielin. Lähtö toimi ja niin toimi muutkin osat, sillä tuloksena oli kivalta tuntunut nolla, 2. sija ja SERT-A! Tämä nolla oli itselleni jotenkin todella tärkeä, sillä edellisestä on kauan aikaa ja tämä sai uskon taas hieman nousemaan siihen, että kyllä me niihin nolliin pystytään, kunhan molempien keskittyminen on oikeissa asioissa. Vikalle radalle lähdettiin rennoin fiiliksin, mutta kuitenkin riittävän skarppeina, sillä yllättäen saatiin sitten vielä siltäkin nolla ja 3. sija. Avattiin siis SM-nollatili tuplalla, mikä on aika kiva juttu :) Jipillä on nyt kaksi SERT-A:ta ja viimeisen voi saada aikaisintaan joulukuussa. Mutta tulee, kun on tullakseen. EDIT: Opin muuten vasta tässä vaiheessa sertisäännöt, sillä kuvittelin, että SERTit saisi olla kahdelta eri tuomarilta, kuten tokossa EVL1-tulokset, mutta niistä jokainen täytyykin olla eri tuomarilta!

Jippi ja SERT-A!

Hugo kiikutti ruusukkeen treenikassista minulla namien toivossa. On tullut puolivahingossa opetettua Hugo tuomaan kaikenlaisia tavaroita (etenkin hanskoja), kun olen palkannut sitä tippuneiden hanskojen nostamisesta lenkillä.

Tänään käytiin parin regular-radan verran ASCA-kisoissa kisailemassa. Radat olivat helppoja ja tuloksina nollat molemmilta, joten 2xQ ja Jippi sai RS-O -tittelin. Vähän itseä jäi harmittamaan se, että tokalla agiradalla Jippi teki vähän ruman keinun eli ei odotellut vapautusta. Johtui varmasti siitä, että vapautin sillä radalla puomila tosi nopeasti ja niin, ettei Jippi ollut ehtinyt 2on2offiin ja hirveän herkästi Jippi tällaisen perään sitten olettaa seuraavallakin kontaktilla, ettei tarvitse pysähtyä. Minun tavoitteena on kuitenkin opettaa Jipille niin varmat ja toimivat pysärit, että pystyn tarvittaessa vapauttamaan sen ikään kuin lennosta säästäen aikaa, mutta niin, että sen saisi kuitenkin sitten myös sen jälkeen pysähtymään 2on2offiin. Tämä näköjään ei vielä ihan toimi kisatilanteissa, joten täytyypä ottaa treeneissä kaikenlaiset variaatiot käyttöön eli paljon nopeita vapautuksia, joiden jälkeen seuraakin seisotus sekä erilaiset häiriöt ja hetsaukset ilman, että kontaktilta saa karata.

Eräs kesäpäivä Haltialassa.

Kisatulosten osalta tänne on päivittämättä myös viimeisin Jipin rally-tokokoe 29.7., josta tuloksena 90 pistettä ja RTK1. -10 pistettä tuli siitä, että Jippi nappasi vikana liikkeenä olleessa juosten suoritetussa spiraalissa hihnan hetkeksi suuhun :D Turha virhe ja olisihan se 100 pistettä ilman tätä tyhmää virhettä ollut ihan kiva, mutta toisaalta sitten taas jotenkin minua melkeinpä nauratti, että virhe tuli tällaisesta :) Noh, eipähän pelkoa vastaavan toistumisesta, kun seuraavat kisat kisaillaankin sitten ilman hihnaa AVO:ssa.

Myös Hugo on päässyt rallattelemaan. Se on käynyt treeneissä viikoittain ja vähitellen VOI:n liikkeet on alkaneet tuntua olevan melko hyvin paketissa. Oikealla puolella vielä käännökset tuottaa vähän vaikeuksia ja peruutus vierellä on ollut vaikea, mutta muilta osin liikkeet sujuu aika kivasti. Niinpä ilmoittauduttiin meidän seuran rally-kokeisiin VOI-luokan nollakoirakoksi. Oiva mahdollisuus päästä testaamaan kisamaista suoritusta ilman virallisen kokeen tuomaa lisäpainetta :) Hugo oli kehässä häntä heiluen ja teki tosi hienosi töitä eli fiiliksen osalta ihan täydellinen suoritus! Saatiin tuomarilta Heikki Palosaarelta arvostelu, vaikka kyseessä tosiaan meidän osalta olikin ihan vain epävirallinen suoritus. -1 pistettä tuli juoksuun siirtymisessä kontrollivirheestä. En itse oikein huomannut, mitä tässä tapahtui, eikä rataa ole videolla, joten olisikohan ollut niin, että Hugo olisi poikittanut sen verran, että olisin törmännyt siihen tms? -10 pistettä tuli peruutuksesta, jossa Hugo poikitti heti alkuun rajusti ja lopulta kääntyi rintama melkein minua kohti. Tätä en päätynyt uusimaan, koska totesin, ettei Hugo vain vielä osaa sitä riittävän hyvin, että voisin vaatia sen onnistumista kisoissa. Joten jatkettiin matkaa todeten, että yritettiin ainakin. -1 pistettä tuli kyltillä "istu-käännös oikeaan-istu" vinoudesta siinä tokassa istumisesta. Tämän Hugo kyllä osaisi eli olisi voinut suoriutua ilman miinuksiakin, mutta nyt tällä kertaa näin. Muilta osin rata meni tosi sujuvasti ja Hugo oli ihan hirmu kivan tuntuinen radalla. Kuulolla koko ajan ja keskittyi tekemiseen ja pysyi kontaktissa. Pahimmillaanhan se on ottanut niin kovasti häiriötä, ettei ole juurikaan kontaktia pitänyt, joten olin todella todella iloinen radan jälkeen siitä, miltä se tuntui. Ja tosiaan plussana oli se, että virallisena suorituksena siitä olisi tullut 88 pistettä eli hyväksytty tulos! Päätin, että kunhan ollaan treenattu peruutus kuntoon, niin uskaltaudutaan virallisiin kisoihin. Nyt se peruutus alkaa olla aika kivalla mallilla, joten pitäisipä laittaa pian kisailmoa menemään. Ehkä vielä pientä tehotreeniä tehdään oikealla puolen käännöksiin ennen kisaa :)

Hugo tienasi rally-tokon nollakoirakkona tuomaripalkinnon ja sai ohjaajalta palkaksi vieläpä palan marjapiirakkaa. Kyllä kannatti!

Kisakuulumiset on nyt päivitelty, mutta mitäs muuta meille kuuluu? Ensinnäkin koirilla kävi fyssari kotona syyskuun alussa ja molemmat oli hyvässä kunnossa. Jipillä oli ennen fyssarointia ollut kolmen viikottaisen kerran sarja akupunktiota ja niiden hoitojen myötä Jipin selkäjumit saatiin todella hyvin kadotettua! Fyssaroitaessa Jippi olikin kauttaaltaan tosi hyvässä kunnossa. Hugolla löyty yksi trigger selästä oikealta puolelta, mutta muutoin sekin oli varsin vetreä. Jipille jatkossa varmastikin tarkoitus aina tarvittaessa antaa akupunktiota fysioterapian "tueksi", niin pysyisi jumit poissa!

Syksy saapuu, mutta koirien hymyt ei hyydy :)

Talvikausi on nyt muotoutunut niin, että meillä on Saijan valkkutreenit joka toinen viikko torstaisin. Hugolle tulee kerran viikossa paikka rally-tokon omatoimiryhmään. Jippi tokoilee kerran kuussa Nina Mannerin kouluttamana läpi talvikauden, mikä on juuri sopiva määrä ohjattua koulutusta, kun sitten on tarkoitus ehtiä tehdä riittävästi omatoimitreenejä ohjattujen välissä. Kaikkiaan ohjattuja treenejä on aiempiin kausiin verrattuna nyt ihan ennätysvähän, mutta tarkoituksellakin pyritään nyt siihen, että ohjatuista saataisiin läksyt, joita sitten omatoimisesti työstettäisiin. Agilityssa meillä on pitkään ollut se tilanne, että läksylistalla on sitä sun tätä, muttei koskaan ehditä niitä treenata, joten nyt oikeasti aiotaan pureutua niihin läksylistan asioihin. Lisäksi toivottavasti saataisiin vihdoin lisättyä juoksulenkit viikkorytmiin. Tämä on ollut tavoitteena jo jonkin aikaa ja aina olen saanut luistettua tästä, mutta josko nyt vihdoin saisin itseni toteuttamaankin tämän suunnitelman.

Jippi odottaa tokotreeneissä omaa vuoroaan. Fiksun näköinen otus, eikös??

Tokon osalta treenit on sujuneet tosi kivasti. Jippi on ollut niinkin täpinöissään, että mukaan kuvioihin on tullut pienoinen ennakointi liikkeissä. Ei niin, että tekisi tehtäviä ennen aikojaan, mutta herkästi tulee liikkurin käskytyksistä nykimistä yms. Nyt siis ollaan tehty paljon kaavojen rikkomista ja haettu arvaamattomuutta treeneihin. Melkein tekisi jo mieli kokeeseen, mutta sitten samaan aikaan ei kuitenkaan millään uskaltaisi. Edellinen koe oli fiiliksen puolesta niin suuri pettymys, että oikeasti haluan, että seuraavassa kokeessa ei samanlaista koeta. Pitäisi siis olla varma, että fiilis on parempi, mutta mistäs ihmeestä sen tietäisi, kun ei se silloin viimeksikään treeneissä näkynyt. Joskin pakko sanoa, että nyt asioita pohdiskeltuania, niin olihan Jipin treenit tuolloin loppukeväästä/alkukesästä muuttuneet vähän pakkopullamaisiksi ja kyllä sen tekemisistäkin sen näki. Se kyllä suoritti aina kaiken ja vieläp häntä heiluen, mutta se paras terä oli poissa. Osittain ehkä juoksujen takia, mutta osin varmasti siksikin, että tuli liian kiire lähestyvien SM-kisojen takia, ettei ehditty enää treenata oikein, vaan määrä korvasi laadun. Nyt ollaan taas päästy tältä tieltä pois ja onneksi tajusin asian ajoissa. Suunnitelmanani on nyt käydä ainakin yksi rallyn AVO-koe tuosa lokakuun alussa, jotta nähdään, mikä fiilis Jipillä on koekehässä. Ja jos kaikki menee siellä hyvin, niin enköhän laita taas kohta tokokoeilmoakin menemään!

Viksu ja vilmaattinen!

 Hugo on pääsyt nyt muutamaan otteeseen lähiviikkoina höntsäagittamaan eli tekemään matalin rimoin pientä ratatreeniä. Se on näistä aina kovin innoissaan, mutta pakko oli kyllä taas videota katsoessa todeta, että kyllä se sen verran hankalan näköistä menoa on, ettei kauhean usein kyllä raaski Hugon kanssa agilitya treenata... Rimat on tosiaan 40 cm, mutta silti se hakee ihan hurjasti ponnistuspaikkoja, eikä ime esteille. Huutaa kyllä senkin edestä eli palkan odotus nostaa kierroksia, mutta minusta tuntuu, että se kaipaa enemmänkin sitä yhteistä tekemistä ja pallon perässä juoksemista kuin nimenomaan agilitya. Ja koska tosiaan videota katsoessa tuli melkeinpä paha mieli siitä, miten hankalan näköistä se Hugon eteneminen radalla oli, niin varmaan taas jatkossa meidän puuhastelut keskittyy kyllä rallyyn ja leikkimiseen. Talvella ehkäpä sitten mennään taas nose work -kurssille.

Eräiden agitreenien jälkeen. 

Loppuun parit videot Jipin treenailuista nyt lähiviikoilta. Ekassa Jippi on Saijan treeneissä 9.9. ja tässä päivän vika pätkä. Ja tokassa omatoimitreeneissä kuvattu pätkä nollaratatreenistä.

Lisää rally-tokoilua

Meillä olikin jo keskiviikkona 12.7.2017 Jipille seuraava rally-tokokoepaikka varattuna, kun oli vuorossa meidän oman seuran I-HAH:n järkkäämät iltakokeet. Itselle ylös sellainen huomio, että Jippi oli tutulla kentällä selvästi rennompi odotellessa eli pälyilyt, turhan pöhinä ja stressaantuneisuus oli tiessään ja se odotteli aitaan kytkettynä ihan lungisti. Itselläkin oli rento fiilis, kunnes sitten juuri ennen meidän vuoroa ei enää ollutkaan. Siinä vaiheessa, kun syötin vikan namin Jipille ja olin astumassa kehän aitojen sisäpuolelle, tuli pieni jännitys vastaan. En tiedä johtuiko se siitä, että kokeet oli oman seuran järjestämät ja sen myötä oli paljon tuttuja seuraamassa vai oliko se vain se fakta, että Jippi taas vähän näytti hämmentyneeltä. Se koekehään marssiminen on Jipille selvästi aina vähän jännää ja jotenkin siihen pitäisi saada jo sellainen keskittynyt lataus (tämä nyt lähinnä ajatellen tokon kisaamista) sen sijaan, että Jippi pääsee haahuilemaan heti siinä alussa, jonka myötä minua itseäni alkaa ahdistaa, kun näen, että koira on poissaoleva. No mutta nyt kuitenkin taas sain Jipin tsempattua tekemään ihan hyvällä fiiliksellä hommia.

Jippi odottelemassa rennosti kisapaikalla. 

Lähtöpaikalla taustalta alkoi kuulua juuri jonkun räjäytystyömaan varoituspiippauksia ja vikat piippaukset kuului juuri tuomarin kysyessä "oletko valmis" ja vähän pohdin, mutta sanoin kuitenkin, että valmiita ollaan. Eipä Jippi siitä räjäytyksestä mitään häiriötä ottanutkaan, eikä se onneksi kuulunut ihan läheltä. Aika alussa radalla oli askeleet eteenpäin (1, 2 ja 3 askelta) ja nämä nyt sinänsä ei ole haasteelliset, mutta nyt harpoin niin isoja askeleita, että ekalla askeleella Jippi ei selvästi osannut yhtään odottaa, että pysähdyn, vaan se oli jatkamassa matkaa. Istui kyllä ihan nättiin perusasentoon, mutta vähän joutui omaa seuruupaikkaa korjata taakse ennen perusasentoon istumista. Tästä ei kuitenkaan virhettä, kun ei tullut tuplaistumisia tms. kuitenkaan. Radalla oli eteentulo ja siitä vasemman kautta perusasentoon istuminen ja siinä Jippi vähän omatoimisesti suoritti osan liikkeestä :D Se tuli hienosti suoraan asentoon eteeni istumaan, mutten kerinnyt antaa sivulle-käskyä ennen kuin se jo käden liikkeestäni lähti ennakoimaan siirtymistä - oltiin tätä hinkattu juuri ennen kehää eli taisi olla liikeketju hyvin selkeänä Jipin mielessä :) En siis sivulletuloissa anna käsimerkkiä (osaahan Jippi ne toki ilmankin), mutta koska eteen vielä ohjaan vähän kädellä auttaen, niin palauttaessani kättäni normaaliin asentoon, Jippi lukikin tämän sivulletulo-ohjauksena. Tästä ei tullut virhettä, kun kuitenkin istui eteen ja eihän rallyssa ole pakko antaa aina suullista käskyä, vaan voi tulla myös käsiavulla, mutta kyllä se vähän kiireinen se liike oli ja tarkoituksena meillä tietysti on, ettei Jippi tee mitään omatoimisesti, vaan odottaa käskyt :D Täytyy siis muistutella tästä säännöstä ja itse muistaa ohjata rauhallisemmin.

Rata sujui kokonaisuutena hyvin, vaikka tosiaan itsellä oli vähän hätiköivä olo. Jotenkin aina tulee sellainen fiilis radalla, että nyt äkkiä nämä liikkeet pakettiin, niin päästään pois :D Eli rauhaa pitäisi yrittää löytää itselle ohjaamiseen! Mutta joka tapauksessa virhepisteitä ei radalta tullut, joten tuloksena 100/100 pistettä ja sijoitus oli 1/30. Huikeaa! 100 pisteen suorituksia oli jopa kolme muutakin (taitavia koirakoita kaikkiaan oli kisat täynnä!), joten aika ratkaisi sijoitukset. Oli ekstrakivaa saada olla palkintopallilla kahden muunkin I-HAH:laisen kanssa :) Olihan täydet pisteet toki kiva juttu, mutta kaikista tyytyväisin olin kuitenkin siihen, että vaikka tällä kerralla huomasin selvästi radalla jännittäväni, niin siltikään Jippi ei mennyt lukkoon, vaan suoritti iloisesti ja hyvin keskittyen radan alusta loppuun! Se oli hurjan iso saavutus meille ja niin paljon tärkeämpää kuin lopullinen sijoitus. Näitä onnistumisia juurikin tarvitaan nyt kisatilanteista ja mehän aiotaan vielä saada se sama fiilis tokokehiinkin!!!

Jipin eka rally-tokokoe

Jipin kanssa tosiaan lähdettiin sunnuntaina 9.7. Tampereelle rally-tokokokeeseen kokeilemaan, että minkälainen fiilis löytyy rally-tokon puolella koekehässä, kun tokossa koefiilis on ollut vähän hakusessa. Jippi reagoi koepaikalle tullessa samalla tavoin kuin tokossakin eli vaikka kyllä makoili melko rauhallisesti koko odotuksen ajan, niin silti se oli vähän levottoman oloinen ja läähätteli, vaikka hallissa oli melko viileää. Asteen verran huolestunut ilme onneksi kaikkosi, kun tehtiin pientä treenailua omaa vuoroa odotellessa.

Valmistautumista koesuoritukseen.

Kehään astellessa Jippi oli taas vähän kummissaan. Katseli lähtöpaikalla perusasennossa ollessaan vieressä olevaa ajanottajaa vähän pohdiskelevasti ja oli omissa maailmoissaan. Seuruuseen lähti löysästi ja kontakti oli kateissa. Ekana tehtävänä oli 360 asteen käännös oikeaan ja tämän aikana Jippi selvästi terästäytyi ja siitä lähtien keskittyikin hienosti. Pari kontaktin putoamista radan aikana tuli, mutta ihan vain hetkeksi ja mitään haahuilua ei ilmennyt ja seuraaminen oli kivan terhakkaa. Tehtävät sujui mielestäni täysin meidän osaamistason mukaisesti, mikä on hienoa, sillä tokossa ei tähän olla päästy koetilanteessa aikoihin.

Olin ilahtunut siitä, että vaikka tehtäviä on rallyssa tiheään, niin ei tapahtunut pskan hajoamista, eikä myöskään tullut minkäänlaisia ääntelyitä. Toinen mistä olin iloinen oli se, että vaikka pelkään aina seuraamisen ja suoruuden heikentyvän rallya tehdessä, niin nyt seuraaminen oli kokonaisuutena hyvää ja perusasennot ja eteentulot oli suoria. Kaksi yhden pisteen vähennystä tuli vinouksista tehtävissä 270 astetta vasempaan ja 360 astetta vasempaan. Molemmissa siis sama virhe ja kyllähän se ihan on videoltakin bongattavissa. Jippi kyllä pystyy tekemään käännökset suorassa, mutta radalla lähdin käännöksiin aika vauhdikkaasti, kun pelkäsin Jipin ehtivän muuten istahtaa (tätä on välillä ilmennyt). Jippi ei sitten ennättänyt saada itseään käännökseen heti mukaan ja rintamasuunta käännösten alussa oli vähän vino. Hyvin korjasi kuitenkin käännösten edetessä! Eli Jipiltä oikein hienot käännökset ja jatkossa minä yritän muistaa tehdä käännökset ihan aavistuksen rauhallisemmin :)

Mutta siis kaikkiaan radalta tuli 2 virhepistettä ja lopputulos oli siis ALO HYV pistein 98/100. Tuomarin kommentteina parissa oli "Hieno rata. Upeaa yhteistyötä!", mikä lämmitti mieltä, koska tosiaan itselläkin fiilis radalla oli palkon parempi verrattuna kaoottisiin tokokokeisiin :) Tässä rata videolla:

Keskikesä oli ja meni

Juhannuksen mökkivahdit

Juhannusta vietettiin mökkeilyn merkeissä ja koirat saivat pitää pääosin vapaata treenailuista eli ei tehty edes pihatokoja tms., joita usein mökillä on tullut tehtyä, kun siellä on iso tasainen nurtsikenttä pihassa. Valokuvasta tarkkasilmäiset saattaa bongata Jipin jalassa olevan liimasiteen. Ei mitään vakavampaa onneksi - kunhan ekan 5 minuutin aikana rallasi pitkän maita ja mantuja niin, että kannuskynsi napsahti kärjestä katki. Vähän tuli verta, mutta onneksi tosiaan katkesi ihan siististi, eikä haljennut mitenkään, joten riitti, että piti reilun viikon sidettä aina treenaillessa tai rallaillessa, mutta muuten pystyi ihan normaalisti härveltää menemään :)

Sen verran treenailtiin, että tein yhden Nose Work-treenin ulkoetsinnän merkeissä. Molemmat koirat löysivät hajun ja ilmaisivat oikein. Molemmilla koirilla ilmeni myös kummallekin ominaiset haasteet: Hugo tarvitsee tukea eli jos ei heti ala löytyä, niin hakee vahvistusta homman jatkamiseen minulta. Jippi puolestaan on hätäinen ilmaisujen kanssa eli tekee kyllä hienon maahanmenon löytäessään hajun, mutta sinkoaa herkästi ylös sieltä heti, kun naksautus kuuluu tai kehun sitä. Eli täytyy treenata malttia ilmaisuihin ja Hugon kanssa taas hakea varmuutta yksinkertaisesti tekemisen myötä.

Juhannuksen riennoista kotiuduttuamme mentiin ekoihin tokotreeneihin sitten pieleen menneen kokeen. Tuli siellä havaittua, että Jippi oli selvästi normaalia hitaampi ja jotenkin innottomampia ja aloin oikein urakalla pohtia asiaa. Jippi tosiaan on menettänyt parhaan tokoteränsä nyt lähi aikoina ja samaa kyllä on ilmennyt aiemminkin valeraskauksien aikaan. Odotellaan siis valeraskauden päättymistä innolla ja nyt olen päättänyt myös sen, että Jippi tullaan tähystyssterkkaamaan elokuun lopulla. Ei vain sen takia, että treenikaverilla pysyisi into kaikkina vuodenaikoina, vaan myös siksi, että Jippi on oikeasti ollut arjessakin aika apaattinen. Nyt vasta tajusin, että Jippi ei ole leikkinyt kotona lainkaan juoksujen alkamisen jälkeen! Se on yleensä kotona aina silloin tällöin puuhastellut ihan itsekseen leluilla, mutta nyt ei yhtään. Voihan tuo olla ihan aikuistumistakin, mutta se alkoi kuin tyhjästä juuri juoksjen aikaan, joten epäilen, että sillä on osansa asiaan. Lisäksi juoksujen alun aikaan se vaikuttaa vähän kipuilevalta ja kaikkinensa onhan sillä aika vähän sellaista tasaista kautta, kun juoksut on 6 kk välein ja se tekee juoksuja reilun kuukauden, juoksut kestää yli 3 viikkoa ja sitten tekee valeraskauden jotakuinkin kolmeksi kuukaudeksi juoksujen jälkeen, vaikkei kaikkein voimakasoireisempia nuo valeraskaudet olekaan onneksi olleet (ei petaile tai hoivaa pehmoleluja, mutta masistelee, on väsynyt, jokseenkin treeni-innoton ja herkistelee hassuja asioita).

Vaikka osin uskonkin tokoinnon ja -vauhdin laantumisen johtuvan valeraskaudesta, niin siltikin päätin nyt, että tehdään nyt jonkin aikaa treenejä motivaatioon keskittyen. VOI-luokan kasaamisen kanssa tuli keväällä vähän kiire SM-kisojen aikaisen ajankohdan takia ja nyt jälkikäteen ajateltuna tehtiin sen takia ihan liikaa kokonaisia liikkeitä ja vain tekniikan hinkkaamista unohtaen täysin motivaation ja vauhdin treenaamisen. Jipillä on yleensä intoa ja vauhtia ollut automaattisesti, joten sen vahvistamisen helposti unohtaa... Viime sunnuntaina käytiin treenaamassa taas (meillä on sunnuntaisin omatoimiryhmän treenit) ja päätin tehdä hetkeksi paluun alkeisiin :D Aloitettiin kapulan nostamisen tarjoamisella eli kun noudoissa kyllä periaatteessa on riittänyt vauhtia, mutta kapulan nostaminen maasta on tullut tosi ällöksi, niin nyt yritetään nostaa sen arvoa taas. Naksuttelin siis sitä, että Jippi omatoimisesti nosteli kapulaa ja mukaan mahtui jo ihan ripeitä ja nättejäkin nostoja. Tehtiin targettiakin tarjoamisen kautta. Olen käyttänyt ruudussa targettia, mutta lähinnä sellaisena kohdealustana eli on riittänyt, että Jippi juoksee sinnepäin. Stopit ruudussa saisi kuitenkin olla napakampia, joten yritän nyt saada pysähdyksiin terävyyttä sillä, että opetankin targetille pysähtymisen tiukemmin kriteerein. Sitä naksuteltiin ja alkoi toimia vähitellen paremmin. Eli vaadin yhden etutassun kosketuksen ja pysymisen alustalla. Herkästi heti targettia läpsäytettyään Jippi tepastelee niin rajusti etujaloilla, että koheltaessaan siirtyy pois alustalata, mutta nyt aloin vaatia vähän kestoa sitten kosketukseen. Lopuksi tehtiin myös perusasennon ja seuraamisen tarjoamista ja yllättävää kyllä tarjosi tosi kivaa seuruuta ja perusasentoja ihan ilman käskyjä, vaikken ole varmaan koskaan näitä ihan puhtaasti tarjoamisella tehnyt :)

Jippi tokotreenien jälkeen (c) Sanna Piironen

(c) Sanna Piironen

(c) Sanna Piironen

Haettiin myös tokoon koekokemusta möllitokosta 30.6. Tehtiin ALO-luokka muiden tavoin ja osallistuttiin luokan ulkopuolisena, koska toki tuollaiset möllit on tarkoitettu ei-vielä kisanneille tai vain ALOssa kisanneille. Eipä sillä - ei me sijoituttaisi oltaisikaan, kun me tehtiin vähän treenimäisempi kokonaisuus :) Jippi oli paikkiksessa taas vähän levoton ja ekaa kertaa pitkään aikaan jopa tähyili vähän ympärilleen. Vierelle palatessa oli ihan omissa maailmoissa, eikä pitänyt kontaktia ja näin ollen eka sivulle-käsky meni ohi. Minusta on alkanut tuntua, että tuo paikkiksen huono fiilis on yksi iso syy siihen, että kokeista on tullut Jipille niin epämukavia. Eli täytyy nyt hakea hyvää fiilistä ja onnistumisia paikkiksiin ja ottaa vaikkapa taas etupalkka hetkeksi käyttöön rauhallisuutta tuomaan. Yksilökehät alkoi seuraamisella, jossa Jippi kyllä teki ihan jees seuruun, mutta tiedän, että se pystyisi paljon paljon parempaan, joten jäi kyllä huono fiilis siitä. Tokana liikkeenä maahanmeno ja Jippi jäi istumaan. Virhe, jota ei kyllä ole kuuna päivänä tapahtunut, vaan maahanmeno on ollut jäävistä se varma. No ei ollut tällä kertaa ja tämän liikkeen jälkeen kerroinkin möllien tuomarille, että meidän ongelmana on ollut kokeissa koiran paineistuminen/häiriöityminen. Tuomarikin mainitsi, että minä itse en vaikuta yhtään jännittyneeltä, enkä ollutkaan. Joten yhdessä todettiin sen ottavan häiriötä ympäristöstä tms. ja sovittiin, että palkkaan lelulla heti, kun saadaan onnistuminen aikaan. Seuraavaan liikkeeseen nostatin sanallisesti Jippiä ja sainkin sen mukavasti luoksarin aloitukseen. Luoksari itsessäänkin oli hyvä, joten sen jälkeen tein yllärilelupalkkauksen ja Jippi oikein ärräsi lelulle ja selväsi rentoutui. Loppukehä olikin ihan eri moodissa sitten ja Jippi oli hyvällä intensiteetillä mukana ja vastasi kehuihin innokkaasti. Tällaisia treenikokeita pitäisi päästä nyt tekemään ja hakea Jipille hyviä koekokemuksia. Plussaa möllikokeessa oli ehdottomasti se, että liikkeenvälit toimi ja Jippi oli koko kehän minun mukana eli ei kiinnittänyt huomioita ympäröiviin asioihin, eikä nuuskinut maata tms. Ei edes ennen lelupalkkausta. Treeniä treeniä siis vain näihin. Harmillista kylläkin, että noita möllikokeita on niin kauhean harvoin.

Viime maanantaina (3.7.) Jippi fyssaroitiin (oli pientä jumisuutta vähän siellä sun täällä, muttei mitään mikä ei olisi auennut, eikä mitään yksittäistä isompaa) ja Hugo pääsi Jipin agivuorolle tiistaina. Hugo ei ole pitkään aikaan agia treenannutkaan ja nytkin teki ihan vain irtoamis- ja sokkaritreenejä. Irtoaminen sille on kovin vaikeaa ja vahvistettiinkin sitä palkalla, mutta onhan se vähän haastavaa, kun se lelupalkka ei Hugolla ole kauhean iso palkka, vaan se noutaa heitetyn lelun vain voidakseen kiikuttaa sen minulle ja päästä vaihtamaan sen namiin :D Sellaista kunnon vetoa sillä ei leluun ole silloin, kun on namit kehissä. Sitten, jos puhtaasti leikkii sen kanssa palloleikkejä ilman nameja, niin se kyllä innostuu leluista, mutta agilityssa se on oppinut tuon kaavan liiankin hyvin :) Mutta hauskaa meillä kyllä oli ja kylläpäs saatiinkin tehtyä hienot sokkarit! Eli toinen osa-alue sujui, vaikka irtoaminen tosiaan olikin haastavaa.

Keskiviikkona tehtiin Jipin kanssa "uusi aluevaltaus", kun oli VPY:n järkkäämän jälkikurssin ensimmäinen treenikerta. Itsellä on jo jonkin aikaa hakutreenit olleet tauolla ihan siitä yksinertaisesta syystä, ettei tunnu millään riittävän tarpeeksi aikaa hakutreenaamiselle, kun se vaatii aina sen isomman treeniporukan eli ts. pitää päästä treenaamaan treeniryhmille sopiviin aikoihin ja meillä monien lajien harrastajilla se on välillä vähän haastavaa... Niinpä ajattelin, että kokeillaankin jälkitreenaamista, sillä sitä pystyisi treenailla myös itsenäisesti. Jipin kanssa viime kesänä kokeiltiin pari kertaa jäljestystä, mutta joka kerta jossain lähistöllä sattui olemaan joku marjastaja, josta Jippi otti ilmavainua ja oli ihan hakumoodissa. Niinpä totesin, ettei voida ehkä ihan suoriltaan lähteä vain jäljestämään, vaan kai se pitäisi sille Jipille jotenkin opettaakin :D Jälkikurssilla lähdettiin mielestäni opettamaan asiaa toimivalla tavalla eli alkuun keskitytään ihan vain keppien (joita siis pk-jäljeltä löytyy kuusi) arvon kasvattamisella. Eli tehtiin treenejä pienissä tallatuissa ruuduissa, joihin oli tallaaja pudotellut keppejä. Koira päästettiin ruutuun ilman erillistä käskyä ja odotettiin koiran tarjoavan kepin nostamista. Jipillä alkuun kesti hetken, että pääsi hakumoodista yli (valjaat päällä metsään tullessa oli oitis tähyilemässä metsikköön, että missä se ukko mahtaa lymyillä), mutta kun se tajusi, että nyt ei ollakaan hakuilemassa, niin kepit kyllä löytyi ja nousi ongelmitta. Keppien löytämisestä nostettiin aina isot bileet pystyyn ja Jipin mielestä treeni olikin ehkä jotain siisteintä! "Ongelmana" oli se, että Jippi myös sylkäisi kepin suustaan heti sen siliän tien, kun aloin sitä kehua, mutta tähän ei nyt tässä vaiheessa vielä kiinnitetä huomiota, vaan opetan sen kepin pitämisen sitten erikseen). Jippi teki hyvin töitä nenällä heti, kun tajusi tehtävän ja toisella treenikierroksella meidän ruudun takana vähän kauempana oli ihminen tallaamassa jälkeä ja Jippi oli ihan maalimiestä etsimään lähdössä, mutta siitäkin huolimatta onnistui vaihtaa hienosti hakumoodista jälkimoodiin ja teki työt loppuun keskittyneesti. Nenä siis kyllä toimii mainiosti, kunhan saan Jipille ymmärryksen siitä, että kumpaa hommaa ollaan siellä metsässä tekemässä :) Kovasti tykkäsin treeneistä ja tuntui opetustapa ja logiikka meille passelilta. Keskityttiin myös siihen, ettei koiraa auteta, eikä sitä painosteta etsimään eli tavoitteena saada koulutettua itsenäinen ja omasta toiminnastaan varma jälkikoira, joka ei tiukan paikan tullen käänny ohjaajan puolen apua kyselemään, vaan luottaa enemmän omaan nenään.

Tässä loppuun vielä videota Hugon ja Jipin leikeistä parin päivän takaa :)