Kas me kadottiin!

...muttei toki pysyvästi :) Blogin päivittäminen on ihan totaalisesti jäänyt, mutta katsotaan, josko saisi tätä taas heräteltyä henkiin. Kaikkea kuulumisia ei millään muista tai edes jaksa tänne nyt takautuvasti kirjoitella, mutta tässä niitä merkittävimpiä!

Hugon kuulumiset

Hugo on nyt ollut ihan hyvässä kunnossa eli mitään isompaa ongelmaa ei ole ollut! Se nykyään aika herkästi esim. kovien palloleikkin jälkeen saattaa hetkellisesti vähän keventää etusia (puoli vaihtelee), mutta tämä menee aina ihan itsestään ohi päivässä. Ollaan vältelty kaikkein rajuimpia leikkejä, mutta muuten eletty toki ihan normaalia arkea - koiran elämään kuuluu leikkiminen eli sitä en ala missään nimessä täysin koiralta rajoittamaan :) Ja on kestänyt treenailut ongelmitta, samoin kuin vapaana temmeltämisen eli varmaan vain joskus palloleikkien parissa sattuu tulemaan vähän turhan kovat jarrutukset. Mutta tosiaan muuten on Hugo ollut hyvässä kunnossa! Ja hirmu leikkisä se on, mikä on tosi ihanaa :)

Hugo kävi piiiiiitkästä aikaa rally-tokokokeissa eli korkattiin sen kanssa vihdoin VOI-luokka. Olen jostain syystä lykännyt tätä jo pitkään, mutta vihdoin otin itseä niskasta kiinni ja raahasin meidät kisoihin. Hugo oli kisapaikalle tultaessa ihan kauhean ahdistunut. Sillähän on ennenkin ollut kisatilanteiden jännittämistä ja nyt se reagoi todella voimakkaasti siihen ympärillä olevaan hälinään (vaikkei kisapaikka mitenkään erityisen hälisevä ollutkaan). Yritettiin tehdä pientä herättelyä kentän sivussa, mutta Hugo ei pystynyt edes ottamaan katsekontaktia saatika sitten suorittamaan minkäänlaisia tehtäviä, kun se vain keskittyä pälyilemään ympärilleen. Pohdin jo, että jätänkö leikin kesken, mutta sekin tuntui tylsältä vaihtoehdolta. Joten päätin yrittää saada Hugon relaamaan ja tähän otettiin avuksi lelu. Heti, kun Hugo pääsi leikkimään, se tuntui rentoutuvan silmin nähden. Tämän jälkeen tein enää ihan vain pari pientä tehtävää ennen kuin vein sen lähtöön. En yhtään tiennyt mitä tuleman piti, mutta onneksi kuitenkin Hugo oli jo siinä vaiheessa ihan eri moodissa. Lähdöstä maaliin asti se sitten tekikin minun kanssa hommia ilman, että kiinnitti oikeastaan mitään huomiota ympäristöön. Se teki tarkkaa työtä ja lopulta ainoat virhepisteet tulivatkin peruutustehtävässä, jossa se peruutti vinoon ja sai myös yhden virhepisteen lisää, kun taisi hetkeksi kääntää katseen taakseen (Hugoa herkästi peruutuksessa ahdistaa, ettei se peruuta mitään päin ja herkästi vilkaisee taakseen, jos yhtään epäilyttää). Käytösruudussa piti koiran maata ohjaajan vasemmalla puolella ja tämä sujui ongelmitta ja jopa ilman ääntelyitä. Hugo valahti lonkalle aika pian tehtävänä alettua, mutta tämän sille sallin, kun se vierellä makaaminen sfinksiasennossa niska vinossa on oikeasti sille aika mahdoton tehtävä. Mutta tosiaan siitäkin siis virheetön suoritus ja lopputuloksena 96/100 pistettä ja 1. sija :) Hieno Hugo!

Jipin kuulumiset

Jipillä on kynnet pysyneet hyvässä kunnossa ja niinpä ollaankin nyt ihan toden teolla palattu agin pariin. Kausi 2018-2019 on aloitettu muutamilla kisoilla ja säännöllisillä treeneillä. Kisoista on plakkarissa vasta yksi hyppynolla, mutta sen lisäksi useita tosi harmillisia rimavitosia ja -kymppejä. Tässä ensin se nolla:

 Ja tässä esim. yksi vitrosen rata:

ASCA-agikisoissa käytiin myös heinäkuussa ja sieltä saatiin tittelit GS-E ja RS-E ja nyt siis on ylimmän Elite-luokan tittelit kasassa ja kerätäänkin kaikissa luokissa valiopisteitä. Hauskaa! :)

Meidän alkukauden kisoja onkin varjostanut lukuisat rimanpudotukset ja olen ollut vähän turhautunut, kun en ole keksinyt mistä ne yhtäkkiä nyt johtuu. Se on ollut tiedossa, ettei syynä ole jumit tms., vaan jokin muu ja vähän laitoin sitä vain Jipin hätiköinnin piikkiin. Nyt on kuitenkin tullut tajuttua, että saikkujen aikana ja niiden jälkeen on tullut treeneissä hypytettyä koko ajan maksimissaan 55 cm rimoin. Kisoissa sitten hypätäänkin valtaosin 60 cm rimoin, joten Jippi on selvästi nyt tottunut niihin matalempiin, eikä keskity katsomaan korkeutta riittävästi, jotta osaisi sitten säätää hypyt 60 cm rimoille.

Päästiin Jipin kanssa nyt syyskaudella OneMind Dogsin Next Level-leireille ja eka leiri oli viikko sitten. Viikonlopun aikana treenattiin Tuulia Liuhdon, Timo Liuhdon, Jaakko Suoknuutin ja Janita Leinosen kouluttamina ja voi vitsit, kun sai viikonlopulta paljon uusia oppeja ja ajateltavaa. Muistiinpanoja kertyi 8 sivua ja iso lista asioita, joista haluaisin jo päästä treenaamaan! Rima-asiaan puututtiin myös ja nyt Jipille otetaan käyttöön se, että tekeminen lopetetaan myös, jos rima kolahtaa tai se tönäisee siivekettä. Näistä se on ennen saanut jatkaa ja olen keskeyttänyt treeneissä vain riman pudotessa, mutta tämähän on oikeasti aika epäloogista. Joten nyt otetaan näihin nollatoleranssi ja ainakin ekojen testien perusteella tämä näyttäisi tuottavan tulosta. Lisäksi nyt treeneissä lakataan käyttämästä 55 cm rimoja eli muistutellaan Jipille taas mieliin, että niitä korkeampiakin rimoja on olemassa.

Nextari-leirillä sain myös noottia kontaktien kriteereissä lipsumisesta :D Itse siis heti alkuun myönsin, että olen antanut Jipin kontaktien valahtaa siihen, että puomilla on nykyään 4on -versio ja keinulla pamauksesta vapautus, vaikka molemmat oli joskus vielä 2on2offeja. Nämä päädyttiin palauttamaan 2on2off-versioiksi ja parin muistuttelun jälkjeen Jippi onkin sitten juossut kaikki puomit hienosti loppuun ja vapautunut vasta luvan kanssa  (myös tänään kisoissa!!!) ja lisäksi keinullakin se 2on2off on lähtenyt taas muistumaan mieleen. Vitsit on kiva fiilis juosta rataa, kun tietää taas, että kontaktit sujuu :) Enkä yhtään epäile, etteikö nämä vaatisi reilusti ylläpitoa ja varmasti myös tulee tilanteita, jossa testataan, että onkohan se 2on2off sittenkään vaatimus, mutta täytyy nyt vain pysyä itse tiukkana näissä! 

Jippi on ollut kesällä tosi vähillä tokotreeneillä, mutta nyt oli pakko aktivoitua, kun menin ilmoittamaan Jipin kokeeseen. Saa nähdä kuinka käy, kun tosiaan treenejä on nyt tauon jälkeen takana parit :D Halusin joka tapauksessa näihin kokeisiin, kun ne on samalla australianpaimenkoirien rotumestikset ja sen takia kiva päästä osallistumaan. Toki toivon, että kokeessa löytyisi kivaa tekemistä, mutta vähintäänkin sitten saadaan sieltä itsellemme treenilista :) Ja eiköhän tokotreenailukin muutu taas aktiivisemmaksi, kun päästään näistä kesän kiireistä!

Yhteisiä kuulumisia: 

Ollaan vietetty kesää mm. mökkeillen, uiden ja muilla tavoin kesästä nauttien. Tässä aiemmin tuli myös muutoksia meidän elämään, sillä nykyään asustankin koirien kanssa kolmistaan eli tarkoittaa sitä, että Hugo kulkeekin nykyään kisoissa ja treeneissä aina mukana, jottei joudu olemaan yksin kotona. Se on tykännyt tästä treenireissuissa mukana olemisesta :)

Loppukesä on ollut aikataulujen osalta vähän turhan paljon juoksemista paikasta toiseen ja onkin kiva, kun syksyllä pitäisi vähän taas homma rahoittua, kun jää kouluttamisia pois kalenterista. Nyt syksyllä opiskelen myös Eläinkoulutuskeskuksen eläintenkouluttajan perusopintoja. Se on siis työn ohella tapahtuvaa kouluttautumista ja sieltä haen lähinnä lisäoppeja omien koirien kouluttamiseen, mutta toki myös sitten kouluttajana toimimiseen. Päivätyötä en ole siis vaihtamassa, mutta kiinnostava koulutus varmasti ja innolla odotan niitä oppeja, joita sieltä saadaan!

Just tässä ja just nyt kaikki on aika hyvin :)

Jippi meni Wirneen leirin aluksi rikkomaan kynttään, joten ollaan nyt sitten siitä lähtien TAAS pidetty taukoa agilitysta. Nyt päästään vihdoin taas treenaamaan, mutta olen muutenkin nyt päättänyt, ettei oteta agista mitään stressiä nyt, kunnes ollaan saatu kynnet kunnolla kuntoon :) Kyllä me nyt taas nurtsipohjilla treenaillaan, mutta sopivan letkeästi eli katsellaan sitten loppukesästä, josko päätäisiin taas kunnolla mukaan kuvioihin, jos ja toivottavasti kun kynnet on kuosissa. Nyt ainakin suunta näyttää oikealta!

Eli nyt kun ei olla agia treenailtu, niin päivitellään kaikkia muita kuulumisia :) Ensinnäkin on pakko todeta, että yllätyin itsekin huomattuani, että Jipissä on tapahtunut ehkäpä jonkinlaista aikuistumista! Se on edelleen ihan kakara esim. leikkiessään junnukoirien kanssa. Sehän on meidän agiseuran yleinen pentujen leikittäjä eli Jippi on esitelty lukuisille seuralaisten pennuille, kun pennuille on haluttu hyviä kokemuksia vieraista aikuisista koirista. Jippi on niin kaamean kiltti pentujen kanssa ja rakastaa leikkiä niiden kanssa ilman, että homma käy mahdottoman fyysiseksi, joten sen kanssa uskaltaa leikittää niin 9-viikkoisia kuin vähän vanhempiakin pentuja :) Niinpä Jipillä onkin pidellyt kiirettä leikkiessään mm. Miisa-bortsun (tosin Miisa nyt jo vähän vanhempi pentu, mutta Jippi toiminut Miisan leikkitätinä ihan pienestä pitäen ja ovat kyllä tosi sydänystäviä!!), Jekku-collien, Punkki-kelpien ja Cosmo-bortsun kanssa. Näiden lapsikoirien kanssa leikkiessä se on itsekin kuin puolivuotias kakara, mutta tosiaan kuten sanottu, muuten se on vaikuttanut aikuistuvan! Lähinnä siis tämän olen huomannut siinä, että vihdoin vuosien työ hihnakäytöksen eteen on tuottanut tulosta :) Jipillä on ollut pitkään hihnassa pientä epävarmuutta muiden koirien kanssa eli herkästi on vähän ärripörri hihnassa ollessaan. Vapaana tulee toimeen melkeinpä kenen tahansa kanssa, mutta hihnassa se on ollut herkkähaukkuinen alkujaan. Tämä saatiin lopulta kitkettyä siihen, että kunhan bongasin vastaantulevat koirat ennen Jippiä, niin sain pyydettyä katsekontaktin ja ohitukset sujuivat hiljaa. Mutta nyt tästä on menty vieläkin eteenpäin eli vaikken tekisi itse yhtään mitään, niin se ottaa itse kontaktia ja ei enää "nosta kierroksia" muista koirista. En tiedä, miksi tämä edistysaskel on nyt yhtäkkiä tullut, mutta tämä on oikein tervetullut juttu :) Arki siis sujuu nykyään Hugon ja Jipin kanssa tosi mukavasti ja helposti!

Cosmo ja Jippi painimassa :D

Jipin kynsistä sen verran, että edistysaskeleita on havaittavissa. Suurimmassa osassa kynsistä juuren alue on selvästi jo normaalin näköistä eli toivottavasti kynnet nyt kasvavat koko mitalta siisteiksi :) Etujalan kynnet näyttää todella lupaavilta, mutta harmiksi edelleen takajalkojen etenkin sisimmät kynnet on muhkuraiset ja lohkeilevat. En tiedä onko ne jotenkin kovemmalla rasituksella vai miksi ovat selvästi huonossa hapessa edelleen, mutta toivon, että nekin sitten vähitellen alkavat vahvistua! Tässä yksi viikko sitten otettu kuva, jossa juuri näyttää paljon jo siistimmältä (ja tänään, kun katsoin kynnet läpi, niin siisti alue ulottuu taas jo selvästi pidemmälle):

Jipin syömät lisät ja lääkkeet on muuten edelleen ennallaan, mutta tiputettiin eläinlääkärin ohjeistuksella nikotiiniamidi nyt kolmannekseen alkuperäisestä. Syynä se, että Jipillä oli jatkuvasti maha tosi sekaisin. Pari päivää nikotiiniamidin lopettamisen jälkeen vatsa normalisoitui ja nyt ei sitä ongelmaa enää ole. Eli onneksi löytyi nopea apu vatsavaivoihin :) Muiden lisien/lääkkeiden osalta pohditaan annostelua uusiksi sitten 1,5 viikon päästä eläinlääkärin kontrollikäynnillä. 

Hugo on nyt ollut aika mallikas rally-tokopoika ja eksyinpäs katselemaan koekalenteriakin :) Heinäkuulle voisi yrittää saada VOI-luokan korkkauksen ajoitettua! Sen kanssa on nyt sujunut tosi kivasti hommat, mutta oikean puolen käännökset edelleen kaipaavat vahvistamista. En oikein hirveästi olekaan niitä treenaillut, joten nyt otetaan ne tehotreeniin, jotta on sitten kokeisiin mennessä kunnossa!

Rally-tokon lisäksi olen tehnyt myös Nose Workia. Hugon kanssa hieman ehkä koeajatukset luovutin nyt ainakin toistaiseksi, kun se on oikeasti aika kova arpomaan Nose Workin parissa :D Se on ihan valtavan innoissaan siitä nenätyöstä ja siksi ehdottomasti sitä treenailemme jatkossakin, mutta sillä ei aina meinaa maltti riittää etsinnöissä, vaan keksii sitten oheistoimintaa, jos ei haju ala riittävän nopeasti kantautua nenään. Ennen teki valeilmaisuja, mutta nyt se tapa on vaihtunut siihen, että se kantaa minulle tavaroita :D Eli jos teemme etsintöjä kotona, niin se kiikuttaa kaikki löytämänsä lelut minun käteen, jos ei hajua löydy :) Tarvitsisi siis jotenkin saada lisää itseluottamusta Hugolle, mutta toistaiseksi en ole keksinyt, miten etenisin treeneissä. Täytyy ehkä pohtia, josko kävisi jonkin Nose Work-kurssin! Jipinkin kanssa ollaan tehty Nose Workia ja sen kanssa on sujunut aika kivasti. Voisi jopa ajatella menevänsä loppukesästä kokeeseenkin sen kanssa... Jos intoa riittää (itsellä siis...). Katsotaan.. Tai sitten pidetään NW ihan vain sellaisena omana hupiharrastuksena :)

Oltiin tänään ekoissa ohjatuissa ageissakin Jipin kanssa taas saikun jälkeen ja on kyllä kiva huomata, että tauot ei aiheuta suurempia takapakkeja, vaan jatketaan aika lailla siitä mihin jäätiin. Jippi kulkee kivasti ja ohjattavuus on nyt tosi jees! Ainoa kummallisuus nyt on putoilevat rimat eli rimat oli tosi paljon normaalia herkemmässä. Selvästi vähän roikottaa takajalkoja hypätessä eli epäilin jumisuutta. Kotona sitten hieroin ja venyttelin Jipin nopeasti läpi ja tuntui ihan omaankin käteen kyllä tukkoiselta. Oletin ongelman olevan lanneselässä, mutta siellä ei tuntunut isoja jumeja ainakaan. Sen sijaan kaula ja takareidet oli oikeasti tosi tukkoisen oloiset. Reilun viikon päästä koirilla onkin hieronta-aika eli saadaan isoimmat jumit toivottavasti siellä auki! Olen muuten ihmetellyt, kun ei ole nyt ensimmäinen kerta, kun Jippi menee normaalia jumisemmaksi silloin, kun agility on tauolla. En tiedä onko se sitä, että agitauolla ainoat treenit on tokoa eli aiheuttaa aika yksipuolista kuormitusta kroppaan....? Mutta toisaalta ainakin jonkinlaista jumia oli kaulassa ja takareisissä molemmin puolin eli sikäli ei viittaisi pelkkään "tokojumiin". Noh, jospa se siitä letkeytyisi hieronnassa ja fyssarikin on tarkoitus varailla tässä lähiaikoina.

Viikonloppuna tulee vietettyä päivät aamusta iltaan Myyrmäen futisstadionilla, jossa järkätään agin SM-kisat :) I-HAH on mukana järjestelyissä ja itse olenkin siellä huomenna illalla talkoilemassa. Lauantain ja sunnuntain kuitenkin vietän lähinnä katsomon puolella kannustamassa tuttuja! Ja ehkä vähän myös shoppailemassa ;)

Tähän loppuun videopätkä Hugon ja Jipin leikeistä viikon takaa :)

Jippi 4 wee

Jipillä on tänään nelivuotissynttärit ja sen kunniaksi se pääsi tekemään parasta tietämäänsä juttua eli agilitya!! :) Kyllä, luitte oikein - se on saanut tehdä agia!

Eilen käytiin Jipin kanssa ihosairauksiin erikoistuneella eläinlääkärillä ja katseli kynnet läpi todeten, että kyllähän ne huonossa hapessa ovat. Ei kuitenkaan merkkejä kynsivalliongelmista, eikä kynsien irtoilua. Mm. näin Jipistä kirjoitettiin "Sarveinen ei irtoa, kuten SLO-kynsisairaudessa. Tutkittaessa muu iho ja turkki moitteettomat (ei viitettä esim. vaskuliittiin). Kynsimateriaali on kaikissa kynsissä huonoa, pinnasta lohkeilevaa. Kynsivallit normaalit. Joissakin kynsissä uusi tuore kynsimateriaali näyttää melko hyvältä. Syy huonoon kynsimateriaaliin jää avoimeksi. Aloitetaan hoito puutossairauksien varalta sekä anti-inflammatorinen hoito." Eli ts. oireilut ei onneksi ole tyypillisiä noille kaikista kurjimmille vaihtoehdoille (SLO, vaskuliitti), mutta jotain häikkää kynsissä on. On mahdollista, että kyseessä on ihan puutosoireilua tai sitten jonkinlaista tulehdusoireilua, mutta syy epäselvä. Nyt Jipille aloitettiin tosiaan useita lisiä eli sinkkiä jatketaan nostetulla annoksella, biotiinia annetaan hieman enemmän, omega-rasvahappoja annostellaan tuplamäärä ja näiden lisäksi lisätään soppaan vielä E-vitamiinia, nikotiiniamidia ja pentoksifylliinia. Nyt siis seurataan vähitellen, mihin päin kynsien kuntoo alkaa kehkeytyä. Eläinlääkäri pyysi laittamaan matkan varrelta valokuvia hänelle ja sitten kesäkuun lopulla mennään kontrolliin. Toistaiseksi voidaan tehdä normaalisti agilitya, mutta agin treenaaminen hiekkapohjalla jätetään nyt tosiaan toistaiseksi väliin. Toivottavasti sitten kesäkuun lopulla tilanne kynsien suhteen on parempi ja seuraava askel onkin alkaa sitten pohtia, että mitä noista lisistä vähennetään/jätetään pois. Jos ja kun kynnet nyt menevät parempaan suuntaan, niin vielähän ei tiedetä alkuperäistä syytä, sillä nämä lisät nyt ovat hoitoja erinäisiin vaivoihin. Seuraavaksi sitten vähitellen testaillaan tiputtaa noita joitain pois ja katsotaan miten kynnet reagoi. Tällä hetkellä kuitenkin fiilikset on positiiviset ja toiveikkaat :)

Tämän päivän agilityista sen verran, että kokeiltiin uutta keinoa puomiongelmiin. Jipillähän on jo jonkin aikaa esiintynyt sitä, että kisoissa se ei puoilla tule 2on2offiin asti, vaan jää ihan siihen puomin alaosaan ja fokusoi siinä jo seuraavalle esteelle, eikä edes tunnut tajuavan, etteivät ne tassut osu maahan. Kisoissa olen tämän sallinut, koska puomilta poisvienti aiheuttaisi epävarmuutta ja odottelu taas ei oikeastaan johda mihinkään (tai korkeintaan siihen, että Jippi karkaa, vaikkei muuten ole puomilta varastellut nyt). Nyt tätä on alkanut esiintyä myös treeneissä, mikä on loistavaa, sillä tämä mahdollistaa asian treenaamisen palkan avulla! Tänään siis kokeiltiinkin alustan käyttöä eli alastulon eteen laitettiin namialusta. Ekalla kerralla siellä oli valmiiksi namit ja Jippi teki oikein nätin kontaktin. Seuraavilla kerroilla en laittanut namia valmiiksi, mutta kävin palkkaamassa Jipin sinne alustalle, kun se oli pysähtynyt. Ja hienosti suoritti kontaktin näinkin. Tätä tehdään nyt hetken ajan kuurina ja katsotaan minkälainen vaikutus tällä on.

Wihii! Huomenna suunnataan Wirneen leirille Kiteen Villa Taivaannastaan. Kivaa porukkaa, hienoja koiria, treenailua, hyvää ruokaa ja rentoutumista. Niin parasta!! Vähän joudun ehkä töitä siinä lomassa tekemään, mutta vain vähän, joten pääasiassa keskitytään vain koiraleireilyyn :) 

Näin päättyi meidän agikausi 2017-2018

Vielä oli SM-nollien metsästys kesken ja koska yhteistyö oli alkanut sujua, niin oli jopa pientä toivoa, että ne oltais ehditty saada kasaan. Sen sijaan kuitenkin nyt ekat ulkotreenit juostuamme päätinkin, että jäämme nyt ainakin hetkeksi taas agista sivuun. Jipin kynnet ovat olleet parempana, muttei kuitenkaan täysin kunnossa ja nyt ulkokentille siirtyessä tuli huomattua, ettei kynnet tule sitä tuollaisina kestämään. Ne meinaa kulua puhki, kynnet on liuskoittuneet ja niissä on mustelmia. Ekat ulkokauden agilitytreenit oli tosi jees ja tuntui niin hienolta päästä kirmailemaan aurinkoisessa säässä Jipsterin kanssa, mutta kotiin tultuani kynsiä katsottuani tajusin, ettei me voida näinkään jatkaa. Kynnet oli arat agilityn jäljiltä ja sen verran kuitenkin ottanut osumaa, että todennäköisesti jossain vaiheessa tulisi isompaa tuhoa, jos vain jatkettaisiin. Nyt ei kuitenkaan vielä ole kynsiä katki, eikä isompia halkeemia, joten on toivoa saada kynnet kuntoon verrattain nopeasti, kun nyt maltetaan ottaa agin suhteen iisisti. Eli tämä tarkoittaa, että laitetaan agility jäihin, kunnes kynnet on kunnossa ja toivotaan todella, että ne tulee kuntoon!

Menossa mahdollisesti tämän kauden (tarkoittaen SM-keräyskautta) vikoihin treeneihin. Toivottavasti kuitenkin kesäkauden aikana jossain vaiheessa taas päästäis agin pariin...

Vieläkään oireet ei onneksi muistuta sitä ehkäpä pahinta vaihtoehtoa SLO:ta, sillä kynsivallit on normaalit ja kynsiä ei ole irtoillut. SLO:ssahan elimistö alkaa ikään kuin hylkiä kynsiä eli niitä kirjaimillisesti putoilee, ja tätä ei ole Jipillä esiintynyt. Oletus oli, että syksyinen ruokintamuutos aiheutti kynsien heikentymisen, mutta tammikuun lopusta asti olen nyt syöttänyt lisiä ilman selkeää parannusta. Alkoi siis nyt vähän usko loppua siihen, että olisi kyse pelkästään ravinnosta. Tämä ajatus masensi todella isosti, koska mörkönä kummittelee ajatus siitä, että agilityt on meidän osalta kokonaan juostu. Onneksi sitten tuli kirjoiteltua sellaisen henkilön kanssa, jolla on ollut koiralla kynsiongelmaa ja joka oli monia ravintolisiä testannut ja löytänyt lopulta sopivat sinkit ja biotiinit, joilla kynnet oli tulleet kuntoon (kiitos hurjasti neuvoista!!!). Hän kyseli, että mitä eri vaihtoehtoja ollaan kokeiltu ja myös määriä ja tuli siinä todettua, että minun syöttämä sinkkimäärä on edelleen ollut ihan turhan pieni. Nyt olen lueskellut paljon koiran sinkintarpeesta ja tarve on tosiaan selvästi suurempi kuin mitä nyt olen syöttänyt. Eri sinkkimuotojen imeytyvyys vaihtelee suurestikin ja tuon syöttämäni sinkkipurkin kyljessä ei mainita muotoa. Nyt lähti siis vaihtoon sekä sinkki että biotiini ja lisätään tuota sinkin määrää. Sitten seuraillaan tilanteen kehittymistä. Jipin silmäkulmassa on havaittavissa jonkinlaista karvattomuutta ja silmänympärysten karvattomuushan on yksi sinkinpuutoksen merkkejä eli voisiko tuokin kieliä siitä, että taustalla voisi ollakin "vain" sinkinpuutos? Toivon todella näin!

Tänään piti olla agilitykisoissa, mutta niin ne suunnitelmat muuttuu. Kotiin ei jääty masentelemaan kuitenkaan, vaan suuntasimmekin Nuuksioon lenkille. Jippi nautti uintimahdollisuudesta ja Hugo sen sijaan vältteli tassujen kastumista viimeiseen saakka :D Molemmilla oli kuitenkin lystiä :) Tässä kuvapläjäystä sekä Nuuksiosta että muutenkin menneiltä viikoilta.

Nuuksiossa lenkillä.

Läträäminen rantavedessä on Jipin mielestä superkivaa!

Ja niin on uiminenkin!

Nuuksion hienoja maisemia.

Jippi sai Taito-kaveriltaan lahjan :)

Hugon Wappu-hymy :D

Hugo pesulla.

Ja seuraavaksi oli Jipin vuoro.

Lenkkifiiliksiä parin viikon takaa.

Tämä on varma kevään merkki, kun Hugo heittäytyy kesken lenkin piehtaroimaan nurmikolle!

Hyvää Pääsiäistä!

Meidän pääsiäinen alkoi seuraavanlaisissa merkeissä:

 

Käytiin muuten treenaamassa molempien koirien kanssa tänään. Jippi sai tehdä helppoa rataa, jossa päätreeniaiheena tällä kertaa oli puomi. Jipillä on puomi muuten ihan ripeä, mutta alastulolle herkästi jarruttaa vähän turhankin paljon. Testailtiin erilaisia palkkaustapoja ja myös erilaisia ohjaajamistapoja ja lopulta tuli tehtyä sellainen havainto, että Jippi tuntuu reagoivan minun rytmittämiseen puomilla selvästi. Eli jo juoksen jo puomin puomivälissä ohi koirasta ja joudun hidastamaan omaa liikettä puomin loppua kohti, Jippikin hidasta. Kun taas odotan puomin alkuosassa hieman ja kiihdytän lopussa ohi, niin Jippikin tuli tosi hienolla vauhdilla loppuun asti. Tuota tarvitsee siis treenailla ja vahvistaa!

Hugo pääsi tekemään rally-tokoa ja hiottiin seuraamisen paikkaa ja lisäksi tehtiin puolenvaihto ja merkille lähettämistä. Seuraamisessa Hugo tuijottaa tosi vahvasti palkkataskua eli nyt täytyy jotenkin saada purettua se katsekontakti taskuun :D Lähdettiin tätä tekemään niin, että palkka ei tule taskusta suoraan Hugolle, vaan palkkaankin mahdollisimman paljon tuomalla palkkanamin selän takaa vasempaan käteen, jolloin Hugo ei toivottavasti turhaan kurottelisi taskulle ennen aikojaan. Minulla on yleensä aina ollut namit vain vasemmassa taskussa, mutta nyt täytyy siirtää nameja molempiin taskuihin ja palkkailla aina sieltä vastakkaisesta taskusta ja tosiaan selän takaa siirtämällä sinne koiran puoleiseen käteen. Näin toivottavasti palkan ennakoiminen vähän vähenisi... Mutta oli se Hugo kyllä hellyyttävän täpinöissään. Keskittyi hienosti ja nyt oli hiljaakin, mutta silti ihan kauhealla innolla teki hommia :) Ja pääsipä se tänään ensimmäistä kertaa saikun jälkeen kirmailemaan pallonkin perässä treeneissä!

Nyt ihan aikuisten oikeasti paluu arkeen!

 

Viimeksi jo kirjoittelin, että paluu arkeen oli tapahtunut, muttei se sitten kuitenkaan ihan vielä niin ollut. Jippi ehti käydä parit agitreenit ja yhdet agikisat, kunnes aloin jälleen empiä noita sen kynsiä. Sillä ei ole ollut mitään hälyttävän suurta kynsissä, mutta nyt useita kuukausia jo ollut vähän sellaiset liuskoittuvat ja herkemmin lohkeilevat kynnet, vaikkei tosiaan muita halkeamisia ole ollut kuin se yksi, joka päättyikin sitten kynnen poistamiseen. Ruokavaliomuutoksen piikkiin tuo kynsioireilu tosiaan silloin meni ja ruokavalio muutettiin takaisin ennalleen ja samalla alettiin syöttää lisinä mm. biotiinia, sinkkiä ja omega-rasvoja. Yhdet kisat oli käytynä saikun jälkeen, mutta sitten yhtenä iltana taas katseltuani noita Jipin kynsiä läpi, aloin  taas miettiä, että pitäisikö kuitenkin jatkaa saikkua ja yrittää varmistaa, ettei kynsiongelmien taustalla ole mitään suurempaa. Aina, kun kynsistä puhutaan, niin kauhuskenaariona mielessä on SLO... Onneksi Jipin kohdalta tämän teorian kumosi useampikin taho sanoen, ettei nuo yhtään oireile samalla tavoin. Jipillähän kynsivallit on olleet koko ajan siistit ja normaalit. Kynnet ei irtoile, eikä kynnen materiaali varsinaisesti vaikuta erilaiselta. Ainoastaan on esiintynyt liuskoittumista ja kärjissä pieniä halkeamia eli jotenkin heikommassa kunnossa ne ovat olleet. Oireet ei myöskään ole edenneet, vaan kynnet on pysyneet samanlaisina useita kuukausia ja nyt vähitellen hieman menneet parempaan suuntaan. Eläinlääkärillekin Jipin vein näytille ja hänkin vahvisti tuota ajatusta, että taustalla mahdollisesti jokin puutos plus toki nämä talven kelit yhdessä agilityn aiheuttamaan kuormitukseen tehneet sitten oman osansa. Varmuuden vuoksi halusin myös testata kilpirauhasarvot, sillä olin lukenut julkaisuja, joissa kilpparista johtuen kynnetkin olivat heikentyneet (vaikkakaan tämä ei ilmeisesti kovin yleinen oire kilpirauhasen vajaatoiminnassa). Kilpirauhasarvot olivat kuitenkin myös priimat eli tosiaan kynsiongelmia hoidetaan ihan vain kovan kuormituksen, jäisten talvikelien ja mahdollisen puutoksen aiheuttamana. Kynnet pidän lyhyenä hiomalla niitä ja nyt tosiaan Jippi syö lisiä tukemaan kynsien kasvua. Juuresta kasvava kynsi näyttää jo paremmalta eli eiköhän nuo ole parempaan päin menossa! Eli Jipin arki nyt tosiaan palasi normaaliin :)

Tässä on kolmen viikon takaa kisavideo radalta, jolla tuloksena rimavitonen.


Jippi on nyt myös tokoillut, vaikkakaan ei kauhean tiheään, kun kelit ei vielä salli ulkona treenaamista... Ollaan tehty lähinnä pientä hiomista. Seuraamisen paikkaa on siirretty vähän taaemmaksi ja olen ottanut tämän treenaamiseen käyttöön käsitargetin. Tätä joskus aiemmin jo kokeilin Pekka Korrin ehdottamana, mutta silloin Jippi alkoi vain loikkia ylösalas vierellä, kun käsi tuli näkyviin. Nyt olen kuitenkin vaatinut malttia eli jos käsi on nyrkissä vierellä, niin tällöin tassujen on pysyttävä visusti maassa. Vasta, kun kämmen tulee näkyviin, se saa tökätä kättä nenällä ja tästä vapautan sitten selän takaa oikeassa kädessä olevalle palkalle. Tällä tarkoituksena siis saada koiraa pysymään taaempana, koska sen ei ole kannattavaa valua eteen, kun silloin jää käsitargetti huomaamatta tai sitä nenäkosketusta ei pysty sieltä suorittamaan. Edistymistä on havaittavissa, mutta edelleen treenit jatkuu! Toisekseen olemme hioneet pitoa. Tämähän on meillä melkeinpä ikuisuusprojekti, mutta nyt on taas ollut kyllä parempia pitoja! Olen tähän ottanut nyt käyttöön kapulan painelun sivusuunnassa eli nostojen tai palautusten yhteydessä vähän vedän tai painan kapulaa ja palkkailen sitten hyvistä vakaista otteista. Tässäkin edistymistä on nähtävissä - hitaasti, mutta varmasti :)

Hupsista keikkaa! (c) Jussi Mäkinen

Ja nyt vähän varovaisemmin suoritettuna. (c) Jussi Mäkinen

Kaukojen hiomista. (c) Jussi Mäkinen

 Oltiin Saijan treeneissä sunnuntaina ja tässä sieltä viimeinen veto, jolla jo Jipillä kieli roikkui poskella, mutta hyvin tsemppasi silti. Huomaa kyllä, että useiden viikkojen saikut ovat tehneet tehtävänsä eli agikunto on laskenut. Onneksi peruskuntoa on pystynyt koko ajan pitää yllä eli nyt vain taas kerrytetään kuntoa sitten treenien, jumppailun ja vapaana juoksemisen merkeissä, niin hyvä tästä taas tulee :)


Tuli myös testailtua tuota yhtä kohtaa radalla kahdella eri ohjaustavalla. Pelkillä poikkareilla suorittaessa itsellä oli ihan sellainen fiilis, että meno on tahmeaa ja hidasta, mutta kellotettuna nuo olivat aika lailla täsmälleen yhtä nopeat.


Ja sitten Hugoon. Silläkin tosiaan arki alkoi viimeksi sikäli, että jätettiin pois lihasrelaksantit ja tulehduskipulääkkeet (siis ne tokan kuurin lääkkeet). Lääkkeiden jälkeen on edelleen pysynyt hyvässä kunnossa ja kivuttomana. Venyttelee normaalisti, eikä tunnut aristavan tai varovan takaosaa. Fyssari kävi tsekkaamassa molemmat koirat 23.3. ja Hugokin vaikutti olevan hyvässä kunnossa (lanneselässä kireyttä, samoin kuin etuosassa, muttei mitään sellaista isompaa), joten alettiin tiputtaa myös gabapentiinejä pois silloin perjantaina. Nyt sitten seurataan, pysyykö tilanne samana, vaikka hermokipulääkkeetkin on jätetty pois. Peukut siis pystyyn :) Hugo on ollut lenkeillä vähän normaalia väsyneempi tuossa saikun aikana eli voi olla hyvin, että on osittain ainakin tuon gabapentiinin vaikutusta. Saa siis nähdä, reipastuuko Hugo nyt, kun lääkitys lopetetaan.

Hugo on saanut käydä rally-treeneissä tekemässä koko saikun ajan edes pientä puuhastelua, mutta nyt ollaan palattu jo ihan normaalisti treeneihin. Käännöksissä on ollut todellisia haasteita, mutta saatuaan revähdysdiagnoosin tämäkin tuntui yhtäkkiä kovin loogiselta. Sivuaskeleet varmasti ovat tuntuneet epämukavilta silloin, kun on ollut nivusen revähdys. Nyt, kun revähdysvammat vaikuttaa parantuneet ja kivut hävinneen, niin ollaan jumppailtu käännöksiä taas ihan muistuttelemalla "vasen" ja "oikea" käskyjä vatitempun avulla. Ja tänään ensimmäistä kertaa pystyttiin tekemään käännökset radalla ilman minkäänlaisia mutinoita Hugolta. On nimittäin aiemmin aina käännöskäskyn kuultuaan jo heti mörähtänyt tai haukahtanut eli selvästi on odottanut sen liikkeen sattuvan, vaikkei se välttämättä enää vähään aikaan olekaan tuntunut epämukavalta. Ehkä se muistikuva kivusta saadaan vähitellen häivytettyä, kun Hugo huomaa, ettei se sivuaskellus enää tunnukaan inhottavalta! Tänään ainakin alkoi selvästi sujua paremmin, joten eiköhän ne vähitellen taas ala toimia :)

Vähitellen paluu normitreeniarkeen

Otsikko kuulostaa ehkä hieman tylsältä, mutta koska treenaaminen on kivaa, niin "normitreeniarki" ei missään nimessä ole mitenkään tylsää, vaan ihan oikeasti olen odottanut treeneihin palaamista ihan hurjasti. Lainakoiran kanssa on toki tullut treenattua ja se on ollut myös kivaa ja opettavaista (ja on sitä edelleen tästä eteenpäinkin), mutta kyllä silti on odottanut sitä, että saa Jipin taas treenikentille mukaan :) 

Tokoa tosiaan aloiteltiinkin jo reilu viikko sitten, kuten tännekin kirjoittelin, mutta nyt ollaan pystytty tekemään jo täysin normaaleja tokotreenejä ilman minkäänlaista varomista. Kynsi on kasvanut puoliväliin, mutta ydin on sen verran kuivahtanut/kovettunut, että hyvin kestää menoa, kun on pehmustettu kumipohjainen tossu jalassa. Oltiinkin maanantaina Nina Mannerin tokokoulutuksessa ja minulla oli ruhtinaallisesti kokonainen tunti käytettävänä - ihan huippua! Otettiin työn alle pari EVL:n liikeosaa, jotka ovat tuottaneet itselleni päänvaivaa. Tässä alla niistä tarkemmin (lähinnä itselle treenimuistiinpanoja. 

19.2.2018 Ohjatut tokotreenit, kouluttajana Nina Manner

Aiheet: Merkille lähettäminen, eteenlähetys, ruutu

Ensimmäiseksi tehtiin eteenlähetystä. Jipillehän aloin tehdä sitä agipohjilla eli ihan vain yksinkertaisesti käskemällä eteen-käskyllä. Agilitysta oppineena se siis kyllä lähtee eteenpäin tuolla käskyllä ja eteneekin useimmiten sen 10 metriä ihan ongelmitta ja vieläpä aika suoraan. Tämä siis silloin, kun ympärillä on tilaa, eikä ole kohteita näkyvillä. Eli ihan noin helppoa se ei sitten kuitenkaan ollut, että se eteenmeno olisi tullut agipohjilla ihan automaattisesti, sillä Jippihän on agissa opetettu irtoamaan eteen-käskyllä etupalkalle. Niinpä nytkin on havaittavissa, että kovin mielellään se tuolla käskyllä nappaa edestään jonkun kohteen, jota kohti lähtee juoksemaan. Ja kun aina se kohde ei satu olemaan sen edessä, niin tulee hankaluuksia. Joten otettiin nyt ihan uusi käsky "go" tähän lähetykseen. 

Opetettiin nyt tätä uutta käskyä sillä, että heiteltiin ympäri hallia näkyville leluja ja käänsin aina Jipin perusasennossa kohti jotain noista leluista ja odotin, että Jippi bongaa oikean suoraan edessä olevan lelun ennen kuin annoin käskyn. Jipille oli tosi vaikeaa alkuun lähteä perusasennosta vieraalla käskyllä, koska se oli siinä käskyn alla, mutta vähitellen se alkoi tajuta, että tämä onkin käsky, jolla saa irrota eteenpäin. Jippi todella herkästi bongaili myös muita kuin edessä olevia leluja, joten tässä nyt täytyy olla tarkkana, että lähettää heti, kun se vilkaisee ensimmäisen kerran sitä edessä olevaa lelua. Kunhan käsky alkaa olla tuttu, niin tarkoitus olisi häivyttää näkyvissä olevaa lelua niin, että apupalkkaaja on esim. väliseinän takana ja koiraa lähetetään kohti seinää sen tietämättä seinän takana olevasta palkasta. Apupalkkaaja sitten tiputtaa koiralle palkan ohjaaja antaessa palkkakäskyn eli ideana on se, ettei koira tiedä mistä lelu tulee, mutta saa vahvistusta sille, että kannattaa edetä suoraan eteen niin kauan, kunnes toisin todetaan. 

Tokana treeninä meillä oli merkille lähetys. Olen sitä yrittänyt tehdä tarjoamisen kautta, mutta sain tuolla tavoin Jipin tarjoamaan aina ohjaajasta katsoen merkin oikealle puolelle pysähtymistä ja siitä merkin taakse peruuttamista. Nyt alettiin tehdä tätä niin, että annoin merkki-käskyn ja sitten kun Jippi oli juuri merkin takana, sanoin jes-palkkasanan ja heitin saman tien palkan merkistä hieman takaviistoon vasemmalle. Tällä tavoin jo muutaman toiston jälkeen Jippi alkoi ihan selvästi hakea merkin taakse ja alkoi jopa kääntyä minua kohti siellä, koska odotti palkkaa. Ihan huippua! 

Yksi Jipin tarjoama tapa suorittaa merkkiä tarjoamisen kautta tehdessä!

Ruutua ei varsinaisesti tehty, mutta keskusteltiin siitä, miten sen kanssa etenisin. Kerroin meidän taustat ruudun osalta ja sen, että ruudun suhteen on taustalla epävarmuutta epäselvien kriteerien (ja niiden yhtäkkisen tiukentumisen) takia. Puhuttiin siitä, että koiralle selkeintä olisi oikeasti opettaa se homma selkein kriteerein. Ei siis tarkoita sitä, että aloitan ruudun nyt nollasta, mutta koska Jippin on saanut kosketusalustalla juosta vain vähän sinnepäin, niin opetan nyt kosketusalustan uudella käskyllä, joka tulee lopulta olemaan myös se ruudun pysäytyskäsky. Tällä tavoin siis siirrän kosketusalustan tiettyyn kohtaan ruudussa ja tämä kosketusalustakäsky muodostuu tarkoittamaan tiettyä kohtaa ruudussa. Eli jatkossa sitten meidän ruudun käskyt on "ruutu" ja "stop" ja stopilla Jipin pitäisi tajuta hakeutua juuri siihen tiettyn kohtaan ruudussa. Nyt siis otetaan uusi kosketusalusta käyttöön. Olen käyttänyt purkin kansia, jotka lentelee sinne tänne ja joilla Jippi tykkää "surffata", mutta nyt kun halutaan vaatia sitä etujalkakosketusta ja siihen kestoa, niin on pakko löytää alusta, joka myös pysyy oikeassa paikassa, vaikka koira sille juokseekin. 

Eilen käytiin sekä Jipin että Taiton kanssa vapaatreenaamassa teemalla kepit ja keppikulmat. Tehtiin sekä avo- että umpikulmiin eri asteisia lähestymisiä ja myös takaaleikaten. Molemmat tytöt teki hienoa työtä! Ja olipahan Jippi aika innoissaan, kun nämä olivatkin ekat agitreenailut saikun jälkeen. Tossu jalassa agilitaamista testattiin ekaa kertaa nyt ja pito oli hyvä, joten huomenna suunnataankin sitten ohjattuihin agitreeneihin Saijalle tekemään edes pientä treeniä. Kontakteja ei tokikaan tossu jalassa tehdä, eikä vielä mitään kauheita pyörityksiä tms., mutta pientä mielenvirkistystreeniä pystyy jo tekemään :) 

Hugon kuulumisista sen verran, että viikonloppuna jätettiin myös lihasrelaksantit pois eli nyt lääkkeenä on enää gabapentiini. Neljäs laserhoitokerta oli eilen ja viikon päästä tiistaina seuraava, jonka jälkeen torstaina onkin sitten eläinlääkärin kontrollikäynti, jossa kuullaan sitten vähän, että missä mennään. Ainakin Hugo taas venyttelee takaosaa ja on ihan hurjan leikkisä. Ja nälkäinen!! En tiedä onko tämä jonkun lääkkeen sivuvaikutus, mutta se oikeasti "tilaa ruokaa" vähän väliä eli kävelee kupille ja kaapii tyhjää kuppia tassulla tuijottaen samalla minua sanoen, että olet palvelija unohtanut täyttää tämän. 

Lenkkisäät ovat nyt olleet aika ihanteelliset, sillä pehmeä lumi mahdollistaa sen, että Jippi voi ihan ilman tassun suojaamista rauhassa rallattaa menemään vapaana ilman, että on riskiä kynnen hajoamisesta. Lisäksi on ollut valoisaa! Kevät tulee - iso jee!! Vaikkakin ensin pitää kärsiä nämä kylmät (ensi viikolle luvattu yli 20 astetta pakkasta, jaiks).

Muissa asioissa: Huomasin perustaneeni itselleni toiminimen :D Minulla on siis tulossa toko-/rally-kursseja, joiden laskutusta varten tarvittiin toiminimi, joten sellaisen sitten perustin. Jännä ajatus - ihan harrastustoimintaahan tämä on ja toki tuo toiminimellä toimiminen ihan vain pienimuotoista, mutta kuitenkin.

Ystävien kuulumisia Ystävänpäivänä

Jippi ja Hugo toivottavat kaikille lukijoille Hyvää Ystävänpäivää!

Näiden kahden välit on taas ennallaan eli samanlaista nuhjuamista ulkona ja sisällä kuin ennen, eikä ole nyt pariin viikkoon ollut enää ärtyneisyyttä havaittavissa Hugossa. Viimeksi jo ehdin innostella, että Hugo on alkanut taas venytellä takajalkojaan, mutta sitä kesti kyllä vain ihan parit kerrat ja nyt taas on jäänyt takajalat venyttelemättä :/ Olen kuitenkin nyt yrittänyt venytellä niitä jalkoja, kun kerran ei Hugo sitä itse tee. Vähän hirvittää, kun nyt loppui tulehduskipulääkekuuri (vielä oli muutama päivä tarkoitus syöttää, mutta Hugolla on ollut maha vähän sekaisin ja pohdin, että olisikohan lääkkeistä johtuvaa...). Näen kauhukuvia siitä, että samat kipureaktiot alkavat uudestaan, mutta samalla elättelen toki toiveita, että näin ei kävisi. Lihasrelaksantteja annetaan vielä muutama päivä ja gabapentiiniä nyt ainakin toistaiseksi. Kaksi laserhoitokertaa on takana ja huomenna seuraava. Sen jälkeen jatketaan laserointeja jotakuinkin kerran viikossa syklillä ainakin eläinlääkärin kontrolliin 1.3. asti. Mutta ainakin nyt tosiaan näyttää ihan hyvältä! Ja toiveissa toki on, että saataisiin lihasjumit kokonaan hellittämään ja lääkitykset lopetettua. Pitäkää siis peukkuja :)

Jipin kynsi on parantunut siihen malliin, ettei siihen ole tarvinnut laittaa enää suojausta ulkona eikä sisällä. Ydin on kuivahtanut ja on väriltään nyt sellainen normaalin vaalean kynnen värinen, mutta varsinaista sarveista siinä ei toki vielä ole kasvanut päälle. Sitä siis odotellessa! Jippi on tosiaan ihan normiliikunnalla toki ja Hugonkin kanssa nyt käydään jo lenkkejä, vaikkakin edelleen vältellään revittelyä. Tasaisen tylsiä lenkkejä siis tiedossa Hugolle vielä toistaiseksi :D Hugo, kun ei ole mikään hihnalenkkifani, niin onhan tämä vähän tylsää, mutta ollaan me sentään käyty mielenvirkistystreeneissä rallyn parissa, vaikkei toki siellä olla mitään kauhean ihmeellistä tehtykään. Mutta tekee Hugolle hyvää päästä kuitenkin edes sen kerran viikossa viettämään "omaa aikaa" :)

Jippi kävi sunnuntaina tokossa ja alkuun tehtiin paikkikset. Pari teki alempien luokkien paikkiksia, mutta me ja yksi toinen koirakkoteki EVL:n paikkista - tosin niin, että istuminen oli 1 min ja makuu vajaa 1 min, jotta saatiin vähän lyhennettyä settiä. Istuminen oikein jees! Kaverikoira käskytettiin ensin maahan ja Jippipä nappasikin kaverin käskyn ja teki kauniin maahanmenon. Näitä pitää nyt tehotreenailla - Jipillä näkee todella selvästi, että aina jos ei ole säännöllisesti treenannut noita kaverin käskyihin reagoimisia, niin se nappailee noita maahankäskyjä tosi herkästi. Luoksarissa ei samaa ongelmaa ole ollut - koskee siis oikeastaan vain tuota maahanmenoa. Nostin Jipin rivissä takaisin istumaan ja sitten saatiin liikkurilta häiriökäsky, johon ei reagoinut. Kehut siitä ja sitten oma käsky perään. Lyhyt paikkamakuu sujui ongelmitta. Luoksarissa Jippi kutsuttiin ekana ja reagoi käskyyn heti ja tuli luokse vauhdilla. Aika jees - vain noita maahan-käskytyksiä pitää taas treenailla häiriökäskyillä.

Tehtiin omatoimisesti merkille lähettämisen alkeita ja ohjatusti eteenmenoa. Merkkiä ei olla oikeastaan lainkaan treenattu ja nyt kokeilin sitä ensin kosketusalustan kera, mutten oikein tykännyt, kun tuntui ajattelevan vain sitä alustaa eli en tiedä tajuaako suorittavansa merkkiä... Kokeilin myös ihan puhtaasti tarjoamisen kautta eli olin lähellä merkkiä ja odotin, että Jippi hakeutuu merkin taakse. En ole ihan varma, miten tuon kanssa edetä, koska tarjoamalla tehdessä a) haukkui ihan hirveästi ja b) hakeutui aina minusta katsoen merkin oikealle puolelle seisomaan ja peruutti siitä sitten merkin taakse. Tuo a) johtui osittain varmasti siitä, ettei olla kauheasti nyt treenailtu ja intoa piisaa vähän liiankin kanssa. Lisäksi Jipillä on kyllä aina ollut mutinat herkässä silloin, kun tehdään tarjoamisen kautta jotain uutta, eikä se vielä yhtään ymmärrä, mitä siltä halutaan. Mutta tuo b) oli kyllä tosiaan sellainen, mikä sai miettimään, että mahtaakohan tuo toimia tai että miten saisin sen tarjoamaan jotain muuta kuin tuota liaan pitkälle valumista ja sieltä peruuttamalla korjaamista :D Haluaisin siis, että Jippi hakee merkille rintama suoraan kohti ohjaajaa. Toki sinne sitten pitää se stoppi käskyttää, mutta haluaisin, että Jippi osaa sinne merkille hakea ihan ilman stoppiakin. Vielä vähän pohdinnassa kuitenkin, että miten tuota ratkoisin.

Ohjatusti tehtiin eteenmenoa. Jipillehän ei ole eteenmenoa erikseen varsinaisesti opetettu, kun "eteen" -käsky on sille agilitysta tuttu ja olen vain kylmiltään siirtänyt sen tokoon :D Usein ekalla lähetyksellä jopa etenee aika kivasti suoraan, mutta palkkauksen myötä se alkaa ennakoida tosi vahvasti palkkaa ja kääntyy herkästi ohjaajaa kohti ennen aikojaan. Lisäksi suoraan eteneminen on haastavaa, jos taustalla on vinosti jotain, mihin voi kohdistaa katseensa. Nyt tehtiin tätä kätkemällä leluja hallin seinustoille esim. putkenpainoihin "hävittämällä" tms. Tuolla hallilla on seinustat todella täynnä tavaraa ja tästä nousikin esiin Jipin ongelma. Tehtiin treeniä niin, etten lähettänyt kohti suoraan seinää kohti, vaan vinosti lähettäen, jottei koira oppisi lukemaan seiniä. Tässä on kyllä ideaa, mutta Jipille tehtävä oli hurjan haastava, koska se otti herkästi katseella kohteita seinustalta ja lähti herkästi vinoon jotain tavaraa kohti. Tästä täytyisi päästä eroon ehdottomasti eli pitää siedättää se siihen, että edessä on paljonkin tavaroita, mutta sitä ennen minusta tuntuu, että sen pitää ensin oivaltaa, mistä koko liikkeessä on kyse. Ei voi vaatia vielä vaikeusasteita, kun ei Jippi oikeasti osaa edes sitä eteenmenoa, vaan ne on enemmänkin sellaisia vahinkoja, kun se ekalla toistolla juoksee eteen :) Nyt siis pitäisi treenata ensin ihan vain sitä, että mitä tarkoittaa käsky "eteen" ja sitten, kun se osaa juosta suoraan eteensä empimättä, lisäillään häiriökohteita eteen ja lähetyksiä vinoissa kulmissa seiniin nähden.

Pieni alamäki ja sitten uuteen nousuun?

Jep jep. Molemmat koirat onkin sitten tällä hetkellä saikulla.

Hugo on nyt viikon ajan ollut ärtyneempi ja käyttäytynyt etenkin Jippiä kohtaan arvaamatomasti. Ei se kiinni käy, mutta ärinät on nyt ollut turhan herkässä. Tämä alkoi täysin yllättäen, eikä ole siis mitään ihmeellistä tapahtunut, mikä tämän selittäisi. Niinpä Hugolta kontrollikuvattiin selkä ja lonkat, joiden edellisistä kuvista on aikaa viitisen vuotta. Lonkkakuva oli vino (Hugo ei ihan ollut riittävästi rauhoitettu, jotta kuva onnistuisi kunnolla), joten tarkemmin vaikea arvioida, mutta eläinlääkärin sanoin vasemmassa lonkassa on löysyyttä ja reisiluun pää hieman epäsymmetrisen muotoinen. Selässä ei spondyloosia. Kuvissa fasettinivelistä osa näyttää toisia epäsymmetrisemmilta, mutta vaikea sanoa onko se selvä muutos (Vai kenties kuvan epätarkkuutta? Tämä siis omaa pohdintaa). Pieniä muutoksia siis, muttei mitään hurjan suurta ja vaikea sanoa johtuuko oireilu nyt noista vai ei. Joka tapauksessa käytös on yhtäkkisesti muuttunut, joten nyt kokeillaan kipulääkkeillä, että katoaako oireet. Jos katoaa, niin osoittaa oireilun johtuvan kivusta. Hugo on valtaosan ajasta ihan normaali ja hyvän tuulinen ja äksyilyt tulee aika yllättäen. Voisin siis kuvitella, että mahdollinen kipu ei ole jatkuvaa, vaan kenties vihlaisee aina välillä. Noi isommat äksyilyt on olleet aina iltalenkin jälkeen, kun on hetken ollut levossa eli sikäli täsmäisi nivelrikkokipuiluun. Mutta vaikea sanoa. Täytyy seurailla, miten tilanne kääntyy nyt, kun on kipulääkkeet käytössä.

Ja sitten, koska Hugolla on kipulääkitys, niin tokihan Jippikin tahtoo kans :D Eli se siis oli jossain (todennäköisesti tiistain agility-treeneissä) katkaissut vasemman takajalan uloimman kyntensä. Ei irtipoikki, mutta halki se oli melkein koko kynnen halkaisijalta, joten ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin kynnen poistaminen. Nyt on tassu paketissa ja silläkin sitten saikkua. Nyt vain pidetään huolta, ettei pääse nuolemaan kynttä, vaan uusi kynsi kasvaa mahdollisimman ongelmitta takaisin! Täytyy noita kynsiä nyt muutenkin seurailla, koska ne on tässä viime kuukausina muuttuneet huonokuntoisiksi. Jipillä ei ole koskaan ollut kynsien kanssa ongelmaa, mutta tuossa pari kk sitten ekaa kertaa havaitsin, että kynsissä oli hassua liuskoittumista. Ja sitten seuraavan kynsienleikkuun yhteydessä oli jo selvästi tullut lohkeamia, vaikkakaan ei mitään sellaista, joka olisi vaatinut sen suurempaa hoitoa. Varmaan kuitenkin tuollainen lohkeama on tehnyt kynnen alttiimmaksi katkeamiselle... Aloin pohtia, että tuo kynsien kunnon heikentyminen ajoittuu aika sopivasti siihen, kun vaihdoin nappularuoasta 50/50-ruokintaan sterkan jälkeen. Tämä tapahtui siis joskus syyskuun paikkeilla ja kynsioireiluja havaitsin joskus marras-joulukuun vaihteessa. Olisikohan siis jokin ravintoaine jäänyt liian vähäiselle saannille tuon ruokintamuutoksen takia? Sinkkiä ja biotiinia kyllä syötän erikseen purkista, mutta onhan siellä muitakin ravintoaineita, jotka noihin kynsiin vaikuttaa (D, Ca...). Vaihdoin nyt reilu viikko sitten koira takaisin pelkälle nappuruoalle ja seuraillaan, josko kynnet taas tulisi kuntoon! Ja samalla sitten kasvatellaan tuota yhtä uupuvaa kynttä.

Toisaalta ehkä tauko tulee nyt hyvään kohtaan, kun onhan Jipillä ollut taas sterkkatauon jälkeen aika aktiivista treeniä. Ja onneksi kynsi varmaan pian kasvaa sen verran, että pystyy kuitenkin jo jotain puuhastella, vaikkei se agilitya hetkeen toki kestäkään. Juuri oli agi alkanut kulkemaan kivasti, mutta ei se mihinkään katoa - jatketaan siitä sitten saikun jälkeen :)

Ai niin ja melkein unohdin - tulihan Hugolle sitten vielä silmätulehduskin ja luomet selvästi on tosi kutisevat. Noh, siihenkin lääkkeet nyt kourassa, joten eiköhän tämä tästä! Kaikki muu siis paranee ajan kanssa, mutta toki tuo Hugon kipuoireilu hieman mietityttää. On mahdollista, että sillä on jossain kipuja, jotka aiheuttaa tuota käytöstä... tai sitten ei. Kuka tietää... Kipuihin pitäisi kipulääkkeen auttaa, mutta toki kipulääke on vain tilapäinen helpotus eli pitäisihän sitä sitten hoitaa syytä, eikä oiretta, mikä on vaikeaa, kun syy ei ole tiedossa. Mutta tässä nyt viikon ajan tätä asiaa jotakuinkin yötä päivää märehdittyäni on pakko todeta, ettei auta kuin odottaa ja katsoa.

Tervetuloa vuosi 2018!

Niin se pyörähti vuosi 2018 käyntiin! Meillä tämä kävi rauhallisissa merkeissä, kuten aiempinakin vuosina. Käytiin kunnon metsälenkki jo päivällä, jottei tarvitse sitten illalla rakettien paukuttelun aikaan käydä isommin ulkona.

Illalla käytiin sitten ihan vain pikaisella "pissatuslenkillä" ja molemmat koirat onneksi suhtautuivat rauhassa raketteihin, kun katsottiin, ettei kuitenkaan ihan vieressä ammuskeltu. Taustalla kuulunut pauke ja välkkyminen ei Jippiä hetkauttanut lainkaan (se ei siis tehnyt minkäänlaista elettäkään noteeratakseen pauketta) ja Hugo vain pysähtyi välillä hieman kuuntelemaan, muttei sekään osoittanut pelon merkkejä. Muutoin vietettiinkin sitten eilinen ilta klo 18 alkaen ihan vain sisätioissa, eikä kumpikaan koirista sisällä reagoineet lainkaan paukkuihin. Ihan loistavaa!

Näin vaihtui meillä vuosi - kuva otettu 00.00 eli pahimman paukkeen aikaan.

Lauantaina Jippi kävi rally-tokokokeissa Hyvinkäällä ja sai AVO:n kolmannesta kokeesta 96 pistettä ja sen myötä RTK2-koularin. Sijoituksissa Jippi taisi olla 5/17, mutta sai myös tuomarinpalkinnon (TP). Tämän Jippi sai tuomarin sanoin siitä, että teki aika lailla täydellistä työtä ja kolme virhepistettä aiheutui siitä, että kontaktin ollessa tiivis, se ei ehtinyt huomata edessä olevaa tehtävää. Ja lisäksi tuomari mainitsi, että koirasta näkyi se, että teki halukkaasti tehtävät ja oli haukkana tottelemassa heti, kun sai käskyn :) Kyllä lämmitti mieltä nämä tuomarin sanat! Meillä tosiaan -3p tuli siitä, kun seurautin Jippiä tosi lähelle hyppyä ja kun siitä yritin sen lähettää hypylle, Jippi ei enää millään ehtinyt hakea esteelle, kun oli ollut niin tiiviissä kontaktissa, ettei oikeasti ollut huomannut, että lähestyimme hyppyä. Se meinasi raukka törmätä siivekkeeseen ja kielsi siis esteen, joten otettiin uusiksi. Tokalla kerralla suoriutui hyvin, mutta pitää muistaa jatkossa lähettää koira vähän kauempaa, että sillä on mahdollisuus ehtiä reagoida edessä olevaan esteeseen. Yksi virhepiste tuli kontrollivirheestä, kun Jippi kyltille tullessaan istui perusasentoon ja siinä hetkeksi unohtui katselemaan tuomaria :D Muuten Jippi oli todella hyvin kuulolla läpi radan ja teki hirmu innokkaasti töitä. Ja mikä parasta, täysin hiljaa, kun viime kisoissa meinasi into purkautua ihan vikoilla kylteillä pienenä ininänä. Tämän koularin jälkeen Jippi jää tauolle rally-tokon kisailusta. Rallya kisattiin kisatilanteiden treenaamiseksi ja hyvän fiiliksen saamiseksi kisakehiin ja siinä onnistuttiin! Nyt keskitytään siis taas tokoon ja mennään kokeilemaan, josko samaa fiilistä löytyisi tokokehäänkin :) Yhteen tokokokeeseen jo yritinkin ilmoittautua, muttei mahduttu mukaan. Eli täytyy nyt toivoa, että tässä alkuvuodesta löytyisi joku sopiva koe, johon mahduttaisiin... Kovin vähän niitä kokeita nyt tuntuu olevan tarjolla, kun astui lisenssipakko nyt tammikuun alusta voimaan myös TOKOssa ja järjestäjät varmaan pelkää tämän vaikuttavan radikaalisti osallistujamääriin.

Tänään käytiin vuoden ekoissa treeneissä molempien kanssa. Jipin kanssa tokoiltiin aamupäivällä ja illalla molemmat pääsi Nose Work -treeneihin hallille! Yksi tälle vuodelle asetettu tavoite oli aktivoitua Nose Workin kanssa ja hyvin aloitettiin tämän tavoitteen täyttäminen heti 1.1. ;)

Aamulla Jippi tokoili Kivikon kentällä ja seurana meillä oli Minttu ja Sikka. Tehtiin alkuun seuraamista ja pähkäiltiin Jipillä havaitsemaani ongelmaa eli sitä, että Jippi hakee kontaktia kasvoihini ja sen myötä valuu vähän jalkani eteen. Olen huomannut Jipin herkästi ihan aavistuksen painavan jalkaani, mutta olen kuvitellut sen olevan suora. Nyt peilin edessä seuruuteltuani pareissa treeneissä, on tullut havaittua, että jos nostan katseen ihan suoraan eteen, niin Jippi valuu sen verran eteen, että se pikkusen poikittaa. Ei järkyn pahasti, mutta kuitenkin niin, että haluan asialle ehdottomasti jotain tehdä. Nyt lähdettiin korjaamaan tätä ihan sillä, että palkkalelu siirtyi huppuun tai kauluksen sisään ja palkka lensi sitten ihan jo muutamasta suorasta askeleesta koiran vasemmalle puolelle. Eli tätä nyt täytyy alkaa tehokkasti ajaa sisään ja katsoa alkaisiko tämä tehota...

Jippi teki toisella treenipätkällään neljän liikkeen koemaisen kokonaisuuden. Liikkeinä ruutu, kaukot, ohjattu ja luoksari. Jätin Jipille etäpalkan kentän laidalle, josta Jippi sen saattoi "kehässä" ollessaankin nähdä. Tämähän sitten tuottikin asteen ongelmia alkuun, sillä kahdella ensimmäisellä ruutuun lähetyksellä Jippi kurvasi 90 astetta vasemmalle ja kohti lelua :D Näistä stoppasin sen menon ja vaadin paluun perusasentoon. Kahdella ekalla yrityksellä en viritellyt "missä ruutu"-hetsauksella, mutta kolmannella virittelin ja varmistin näin, että se vilkaisi ruutua ennen käskyn antamista. Tällä kertaa lähti hienosti ruutuun ja ruutu oli kokonaisuutena oikein hyvä. Upposi hyvin, reagoi stoppiin kivasti, pysyi höntyilemättä ruudusti ja tuli reippaasti seuruuseen. Hyvä Jippi! Tokana liikkeenä kaukot. Vaihdot oli tosi kivat kaikkiaan, mutta yhden stiplun teki, kun ennakoi. Seiso-istu -vaihdossa Jippi meni maahan ennen kuin ehdin edes sanoa käskyä. Tämä on ihan selvästi nyt taas sen peruja, että ollaan tehty paljon kaukojen hinkkaamisia kotona ja valitettavasti, kun niitä hinkataan, käyn itse tosi hätäseksi ja Jippi alkaa herkästi ennakoida. Eli pitäisi itse malttaa kaukoja hinkatessa aina vaihdella käskyjenantoväliä, kun itsellä käskyt tulee aina tasaisen kolmen sekunnin välein eli Jippi kyllä arpoo sitten jonkun asennon, jos ei käskyä kuulu :D Kokeenomaisessa setissä korjasin Jipin takaisin seisomaan ja sieltä istumaan. Muut vaihdot oikein jees. Ohjatussa suoritus oli aika kiva. Ihan pienesti suu oli levoton perusasentoon palatessa, mutta muuten kiva kokonaisuus. Luoksarissa jätön yhteydessä kuului haukotus ja pieni inahdus (voi hitsi näitä, kun tämä on ainoa, missä ääni on tosi herkässä!), mutta muuten oli kyllä super. Hieno stoppi! Tehtiin erikseen vielä koemaisen setin jälkeen parit kaukojen hinkkaamiset niin, että ensin tehtiin epäsäännöllisillä väleillä niitä vaihtoja eli liikkuri antoi käsimerkkejä ja käskytti, mutta minulta tuli käsky vain silloin tällöin. Hyvin Jippi skarppasi tässä. Näitä siis lisää! Tämän lisäksi tehtiin treeni, jossa Minttu houkutteli Jipin katsekontaktin itseensä (tämä ei valitettavasti ole Jipin tapauksessa kauhean vaikeaa....) ja annoin kaukojen käskyn aina sellaisella hetkellä, jolloin Jippi ei katsonut minuun. Se ei ole kokeissa kaukoissa stiplannut näissä, mutta perusasennoista maahan käskyttäessä tai maasta istumaan nostaessa tosi herkästi vaatii tuplakäskyn, jos Jippi herpaantuu tuijottamaan liikkuria. Toki ensisijaisesti pitäisi saada se kontakti niin varmaksi, ettei sitä liikkuria tuijotella, mutta kun se toistaiseksi ei sitä ole, niin koin parhaaksi treenata myös tota, että täytyy kuunnella käsky, vaikka päättäisikin tuijotella maisemia :D Ja hyvin Jippi näissäkin alkoi olla kuulolla eli otti käskyn vastaan, vaikka tuijotti Minttua.

Illalla oltiin tosiaan hallilla Nose Workia treenaamassa. Lähinnä tämä oli Hugon treeni, mutta Jippi pääsi tekemään parit laatikkoetsinnät. Jippi etsi ensin laatikoita. Ekalla toistolla todella hieno ja hillitty etsintä ja löytyi varmasti (eli ilmaisi heti oikean laatikon kohdalle tullessa). Tokalla kävi, kuten yleensäkin eli vauhti oli kasvanut ja samalla sähellys :D Jippi säntäsi täysillä sinne, missä edellisellä kerralla haju oli ollut, mutta hyvin jätti sen merkkaamatta, kun ei löytänytkään hajua. Etsi pari kertaa laatikot läpi käymättä kuitenkaan juuri sillä laatikolla, jossa haju oli. Lopulta ilmaisi oikean laatikon, mutta niin kovasta vauhdista, että maahanmeno valahti kahden laatikon puoliväliin. Vaadin tarkentamaan ja tarkensi oikeaan laatikkoon, joten palkat toki tuli tästäkin. Kolmannella toistolla taas vähän hallitumpi kokonaisuus ja hienosti löytyi. Jippi sai etsiä vapaana tänään, mutta pitäisi ehkä kokeilla hihnassa etsimistä, josko saisi vähän tota vauhtia rajoitettua...

Hugolla on laatikkoetsinnoissä tosiaan ollut haasteena se, että ekan toiston jälkeen alkaa oletella eli usein ilmaisee ekaksi vastaan tulleen laatikon tai sen, missä viimeksi oli haju ollut. Taas ensimmäinen toisto oli todella hieno ja varma. Tokalla kerralla juoksi sinne, missä haju oli ollut ja teki minimaalisen niiauksen, muttei mennyt maahan, kun huomasikin, ettei haisekaan. Se vilkaisi minua etsiäkseen apua, mutten antanut sille mitään signaaleja, vaan odotin vain, että se omatoimisesti jatkaa. Parilla laatikolla oli vähän epävarma eli taas vähän niiasi ja vilkaisi  minua, mutta kun taas vain odotin, niin jatkoi matkaa. Lopulta tullessaan oikealle laatikolle, teki varman ilmaisun, eikä siinä enää sitten kysellytkään apuja minulta. Eli tosiaan itse osaan kyllä lukea noi epävarmuudet vääriksi "ilmaisuiksi", mutta toki haluaisin, että Hugo oppisi luottamaan nenäänsä sen verran, ettei joutuisi arpomaan, vaan uskoisi, ettei ole oikea laatikko, jos nenä ei niin kerran sano :) Kolmas toisto oli hieno myös, joten jätettiin laatikkotreenit siihen. Hugo teki lopuksi vielä yhden sisäetsinnän eli laitoin hajun putkenpainoihin ja lähetin Hugon etsimään vapaana. Hienosti teki töitä ja löysi hajun ongelmitta. Hyvä poika!

Melkein talvi

Viimeksi kirjoittelin Hugon tassuvaivoista. Tassu ei edelleenkään ole normaali eli patit on ennallaan ja ruvetkin on anturoiden vieressä, mutta ainakaan Hugo ei ole enää pitkään aikaan nuollut tassuja, liikkuminen on (edelleen) ihan normaalia ja haavat ei enää aukea uusiksi eli ruvetkin varmasti ajan kanssa häipyy. Vaikea sanoa, mistä oireilu johtuu, mutta toistaiseksi siis seuraillaan...

Jippi valkkutreenien jälkeen. Voiko olla iloisempaa ilmettä pienellä ♥

Jipin kisarintamalta sen verran, että viime lauantaina käytiin ekassa AVO-luokan rally-kokeessa. Tarkemmin kirjoittelin Jipin treenipäivikseen, mutta siis tulos oli parempi kuin osasin odottaa eli 100 pistettä ja 1.sija :) Jippi oli tosi hyvällä fiiliksellä kehässä eli nyt alkoi oikeasti tuntua siltä, että voisi taas kokeilla tokon kisaamista!

Parina päivänä on ollut lunta. Tai no melko loskaa se on ollut, mutta kai sekin lasketaan? On siis ollut melkein talvista :D Ihan kiva, kun ottaa huomioon, että on jo marraskuun loppu ja kelit on todella syksyisen kuraiset... Ja tokihan oli ihan pakko räpsäistä heti kännykkäkameralla kuva koirista lumisista maisemista, jos vaikka jää vikoiksi lumiksi tänä talvena :D

Jipillä oli viime viikolla huoltopäivä eli sillä oli fyssari ja akupunktio. Ei löytynyt mitään ihmeempää kropasta. Pientä kireyttä hauiksissa ja takareisien sisäosissa, muttei mitään isompaa. Hugolla oli tänään sen sijaan vähän erilainen huoltopäivä, sillä tein kunnon harjauksen plus pesun. Nyt on puhdas poika taas (seuraavaa kurakelin lenkkiä odotellessa...)!

Pyyhe päällä pesun jälkeen :)