Just tässä ja just nyt kaikki on aika hyvin :)

Jippi meni Wirneen leirin aluksi rikkomaan kynttään, joten ollaan nyt sitten siitä lähtien TAAS pidetty taukoa agilitysta. Nyt päästään vihdoin taas treenaamaan, mutta olen muutenkin nyt päättänyt, ettei oteta agista mitään stressiä nyt, kunnes ollaan saatu kynnet kunnolla kuntoon :) Kyllä me nyt taas nurtsipohjilla treenaillaan, mutta sopivan letkeästi eli katsellaan sitten loppukesästä, josko päätäisiin taas kunnolla mukaan kuvioihin, jos ja toivottavasti kun kynnet on kuosissa. Nyt ainakin suunta näyttää oikealta!

Eli nyt kun ei olla agia treenailtu, niin päivitellään kaikkia muita kuulumisia :) Ensinnäkin on pakko todeta, että yllätyin itsekin huomattuani, että Jipissä on tapahtunut ehkäpä jonkinlaista aikuistumista! Se on edelleen ihan kakara esim. leikkiessään junnukoirien kanssa. Sehän on meidän agiseuran yleinen pentujen leikittäjä eli Jippi on esitelty lukuisille seuralaisten pennuille, kun pennuille on haluttu hyviä kokemuksia vieraista aikuisista koirista. Jippi on niin kaamean kiltti pentujen kanssa ja rakastaa leikkiä niiden kanssa ilman, että homma käy mahdottoman fyysiseksi, joten sen kanssa uskaltaa leikittää niin 9-viikkoisia kuin vähän vanhempiakin pentuja :) Niinpä Jipillä onkin pidellyt kiirettä leikkiessään mm. Miisa-bortsun (tosin Miisa nyt jo vähän vanhempi pentu, mutta Jippi toiminut Miisan leikkitätinä ihan pienestä pitäen ja ovat kyllä tosi sydänystäviä!!), Jekku-collien, Punkki-kelpien ja Cosmo-bortsun kanssa. Näiden lapsikoirien kanssa leikkiessä se on itsekin kuin puolivuotias kakara, mutta tosiaan kuten sanottu, muuten se on vaikuttanut aikuistuvan! Lähinnä siis tämän olen huomannut siinä, että vihdoin vuosien työ hihnakäytöksen eteen on tuottanut tulosta :) Jipillä on ollut pitkään hihnassa pientä epävarmuutta muiden koirien kanssa eli herkästi on vähän ärripörri hihnassa ollessaan. Vapaana tulee toimeen melkeinpä kenen tahansa kanssa, mutta hihnassa se on ollut herkkähaukkuinen alkujaan. Tämä saatiin lopulta kitkettyä siihen, että kunhan bongasin vastaantulevat koirat ennen Jippiä, niin sain pyydettyä katsekontaktin ja ohitukset sujuivat hiljaa. Mutta nyt tästä on menty vieläkin eteenpäin eli vaikken tekisi itse yhtään mitään, niin se ottaa itse kontaktia ja ei enää "nosta kierroksia" muista koirista. En tiedä, miksi tämä edistysaskel on nyt yhtäkkiä tullut, mutta tämä on oikein tervetullut juttu :) Arki siis sujuu nykyään Hugon ja Jipin kanssa tosi mukavasti ja helposti!

Cosmo ja Jippi painimassa :D

Jipin kynsistä sen verran, että edistysaskeleita on havaittavissa. Suurimmassa osassa kynsistä juuren alue on selvästi jo normaalin näköistä eli toivottavasti kynnet nyt kasvavat koko mitalta siisteiksi :) Etujalan kynnet näyttää todella lupaavilta, mutta harmiksi edelleen takajalkojen etenkin sisimmät kynnet on muhkuraiset ja lohkeilevat. En tiedä onko ne jotenkin kovemmalla rasituksella vai miksi ovat selvästi huonossa hapessa edelleen, mutta toivon, että nekin sitten vähitellen alkavat vahvistua! Tässä yksi viikko sitten otettu kuva, jossa juuri näyttää paljon jo siistimmältä (ja tänään, kun katsoin kynnet läpi, niin siisti alue ulottuu taas jo selvästi pidemmälle):

Jipin syömät lisät ja lääkkeet on muuten edelleen ennallaan, mutta tiputettiin eläinlääkärin ohjeistuksella nikotiiniamidi nyt kolmannekseen alkuperäisestä. Syynä se, että Jipillä oli jatkuvasti maha tosi sekaisin. Pari päivää nikotiiniamidin lopettamisen jälkeen vatsa normalisoitui ja nyt ei sitä ongelmaa enää ole. Eli onneksi löytyi nopea apu vatsavaivoihin :) Muiden lisien/lääkkeiden osalta pohditaan annostelua uusiksi sitten 1,5 viikon päästä eläinlääkärin kontrollikäynnillä. 

Hugo on nyt ollut aika mallikas rally-tokopoika ja eksyinpäs katselemaan koekalenteriakin :) Heinäkuulle voisi yrittää saada VOI-luokan korkkauksen ajoitettua! Sen kanssa on nyt sujunut tosi kivasti hommat, mutta oikean puolen käännökset edelleen kaipaavat vahvistamista. En oikein hirveästi olekaan niitä treenaillut, joten nyt otetaan ne tehotreeniin, jotta on sitten kokeisiin mennessä kunnossa!

Rally-tokon lisäksi olen tehnyt myös Nose Workia. Hugon kanssa hieman ehkä koeajatukset luovutin nyt ainakin toistaiseksi, kun se on oikeasti aika kova arpomaan Nose Workin parissa :D Se on ihan valtavan innoissaan siitä nenätyöstä ja siksi ehdottomasti sitä treenailemme jatkossakin, mutta sillä ei aina meinaa maltti riittää etsinnöissä, vaan keksii sitten oheistoimintaa, jos ei haju ala riittävän nopeasti kantautua nenään. Ennen teki valeilmaisuja, mutta nyt se tapa on vaihtunut siihen, että se kantaa minulle tavaroita :D Eli jos teemme etsintöjä kotona, niin se kiikuttaa kaikki löytämänsä lelut minun käteen, jos ei hajua löydy :) Tarvitsisi siis jotenkin saada lisää itseluottamusta Hugolle, mutta toistaiseksi en ole keksinyt, miten etenisin treeneissä. Täytyy ehkä pohtia, josko kävisi jonkin Nose Work-kurssin! Jipinkin kanssa ollaan tehty Nose Workia ja sen kanssa on sujunut aika kivasti. Voisi jopa ajatella menevänsä loppukesästä kokeeseenkin sen kanssa... Jos intoa riittää (itsellä siis...). Katsotaan.. Tai sitten pidetään NW ihan vain sellaisena omana hupiharrastuksena :)

Oltiin tänään ekoissa ohjatuissa ageissakin Jipin kanssa taas saikun jälkeen ja on kyllä kiva huomata, että tauot ei aiheuta suurempia takapakkeja, vaan jatketaan aika lailla siitä mihin jäätiin. Jippi kulkee kivasti ja ohjattavuus on nyt tosi jees! Ainoa kummallisuus nyt on putoilevat rimat eli rimat oli tosi paljon normaalia herkemmässä. Selvästi vähän roikottaa takajalkoja hypätessä eli epäilin jumisuutta. Kotona sitten hieroin ja venyttelin Jipin nopeasti läpi ja tuntui ihan omaankin käteen kyllä tukkoiselta. Oletin ongelman olevan lanneselässä, mutta siellä ei tuntunut isoja jumeja ainakaan. Sen sijaan kaula ja takareidet oli oikeasti tosi tukkoisen oloiset. Reilun viikon päästä koirilla onkin hieronta-aika eli saadaan isoimmat jumit toivottavasti siellä auki! Olen muuten ihmetellyt, kun ei ole nyt ensimmäinen kerta, kun Jippi menee normaalia jumisemmaksi silloin, kun agility on tauolla. En tiedä onko se sitä, että agitauolla ainoat treenit on tokoa eli aiheuttaa aika yksipuolista kuormitusta kroppaan....? Mutta toisaalta ainakin jonkinlaista jumia oli kaulassa ja takareisissä molemmin puolin eli sikäli ei viittaisi pelkkään "tokojumiin". Noh, jospa se siitä letkeytyisi hieronnassa ja fyssarikin on tarkoitus varailla tässä lähiaikoina.

Viikonloppuna tulee vietettyä päivät aamusta iltaan Myyrmäen futisstadionilla, jossa järkätään agin SM-kisat :) I-HAH on mukana järjestelyissä ja itse olenkin siellä huomenna illalla talkoilemassa. Lauantain ja sunnuntain kuitenkin vietän lähinnä katsomon puolella kannustamassa tuttuja! Ja ehkä vähän myös shoppailemassa ;)

Tähän loppuun videopätkä Hugon ja Jipin leikeistä viikon takaa :)

Keskikesä oli ja meni

Juhannuksen mökkivahdit

Juhannusta vietettiin mökkeilyn merkeissä ja koirat saivat pitää pääosin vapaata treenailuista eli ei tehty edes pihatokoja tms., joita usein mökillä on tullut tehtyä, kun siellä on iso tasainen nurtsikenttä pihassa. Valokuvasta tarkkasilmäiset saattaa bongata Jipin jalassa olevan liimasiteen. Ei mitään vakavampaa onneksi - kunhan ekan 5 minuutin aikana rallasi pitkän maita ja mantuja niin, että kannuskynsi napsahti kärjestä katki. Vähän tuli verta, mutta onneksi tosiaan katkesi ihan siististi, eikä haljennut mitenkään, joten riitti, että piti reilun viikon sidettä aina treenaillessa tai rallaillessa, mutta muuten pystyi ihan normaalisti härveltää menemään :)

Sen verran treenailtiin, että tein yhden Nose Work-treenin ulkoetsinnän merkeissä. Molemmat koirat löysivät hajun ja ilmaisivat oikein. Molemmilla koirilla ilmeni myös kummallekin ominaiset haasteet: Hugo tarvitsee tukea eli jos ei heti ala löytyä, niin hakee vahvistusta homman jatkamiseen minulta. Jippi puolestaan on hätäinen ilmaisujen kanssa eli tekee kyllä hienon maahanmenon löytäessään hajun, mutta sinkoaa herkästi ylös sieltä heti, kun naksautus kuuluu tai kehun sitä. Eli täytyy treenata malttia ilmaisuihin ja Hugon kanssa taas hakea varmuutta yksinkertaisesti tekemisen myötä.

Juhannuksen riennoista kotiuduttuamme mentiin ekoihin tokotreeneihin sitten pieleen menneen kokeen. Tuli siellä havaittua, että Jippi oli selvästi normaalia hitaampi ja jotenkin innottomampia ja aloin oikein urakalla pohtia asiaa. Jippi tosiaan on menettänyt parhaan tokoteränsä nyt lähi aikoina ja samaa kyllä on ilmennyt aiemminkin valeraskauksien aikaan. Odotellaan siis valeraskauden päättymistä innolla ja nyt olen päättänyt myös sen, että Jippi tullaan tähystyssterkkaamaan elokuun lopulla. Ei vain sen takia, että treenikaverilla pysyisi into kaikkina vuodenaikoina, vaan myös siksi, että Jippi on oikeasti ollut arjessakin aika apaattinen. Nyt vasta tajusin, että Jippi ei ole leikkinyt kotona lainkaan juoksujen alkamisen jälkeen! Se on yleensä kotona aina silloin tällöin puuhastellut ihan itsekseen leluilla, mutta nyt ei yhtään. Voihan tuo olla ihan aikuistumistakin, mutta se alkoi kuin tyhjästä juuri juoksjen aikaan, joten epäilen, että sillä on osansa asiaan. Lisäksi juoksujen alun aikaan se vaikuttaa vähän kipuilevalta ja kaikkinensa onhan sillä aika vähän sellaista tasaista kautta, kun juoksut on 6 kk välein ja se tekee juoksuja reilun kuukauden, juoksut kestää yli 3 viikkoa ja sitten tekee valeraskauden jotakuinkin kolmeksi kuukaudeksi juoksujen jälkeen, vaikkei kaikkein voimakasoireisempia nuo valeraskaudet olekaan onneksi olleet (ei petaile tai hoivaa pehmoleluja, mutta masistelee, on väsynyt, jokseenkin treeni-innoton ja herkistelee hassuja asioita).

Vaikka osin uskonkin tokoinnon ja -vauhdin laantumisen johtuvan valeraskaudesta, niin siltikin päätin nyt, että tehdään nyt jonkin aikaa treenejä motivaatioon keskittyen. VOI-luokan kasaamisen kanssa tuli keväällä vähän kiire SM-kisojen aikaisen ajankohdan takia ja nyt jälkikäteen ajateltuna tehtiin sen takia ihan liikaa kokonaisia liikkeitä ja vain tekniikan hinkkaamista unohtaen täysin motivaation ja vauhdin treenaamisen. Jipillä on yleensä intoa ja vauhtia ollut automaattisesti, joten sen vahvistamisen helposti unohtaa... Viime sunnuntaina käytiin treenaamassa taas (meillä on sunnuntaisin omatoimiryhmän treenit) ja päätin tehdä hetkeksi paluun alkeisiin :D Aloitettiin kapulan nostamisen tarjoamisella eli kun noudoissa kyllä periaatteessa on riittänyt vauhtia, mutta kapulan nostaminen maasta on tullut tosi ällöksi, niin nyt yritetään nostaa sen arvoa taas. Naksuttelin siis sitä, että Jippi omatoimisesti nosteli kapulaa ja mukaan mahtui jo ihan ripeitä ja nättejäkin nostoja. Tehtiin targettiakin tarjoamisen kautta. Olen käyttänyt ruudussa targettia, mutta lähinnä sellaisena kohdealustana eli on riittänyt, että Jippi juoksee sinnepäin. Stopit ruudussa saisi kuitenkin olla napakampia, joten yritän nyt saada pysähdyksiin terävyyttä sillä, että opetankin targetille pysähtymisen tiukemmin kriteerein. Sitä naksuteltiin ja alkoi toimia vähitellen paremmin. Eli vaadin yhden etutassun kosketuksen ja pysymisen alustalla. Herkästi heti targettia läpsäytettyään Jippi tepastelee niin rajusti etujaloilla, että koheltaessaan siirtyy pois alustalata, mutta nyt aloin vaatia vähän kestoa sitten kosketukseen. Lopuksi tehtiin myös perusasennon ja seuraamisen tarjoamista ja yllättävää kyllä tarjosi tosi kivaa seuruuta ja perusasentoja ihan ilman käskyjä, vaikken ole varmaan koskaan näitä ihan puhtaasti tarjoamisella tehnyt :)

Jippi tokotreenien jälkeen (c) Sanna Piironen

(c) Sanna Piironen

(c) Sanna Piironen

Haettiin myös tokoon koekokemusta möllitokosta 30.6. Tehtiin ALO-luokka muiden tavoin ja osallistuttiin luokan ulkopuolisena, koska toki tuollaiset möllit on tarkoitettu ei-vielä kisanneille tai vain ALOssa kisanneille. Eipä sillä - ei me sijoituttaisi oltaisikaan, kun me tehtiin vähän treenimäisempi kokonaisuus :) Jippi oli paikkiksessa taas vähän levoton ja ekaa kertaa pitkään aikaan jopa tähyili vähän ympärilleen. Vierelle palatessa oli ihan omissa maailmoissa, eikä pitänyt kontaktia ja näin ollen eka sivulle-käsky meni ohi. Minusta on alkanut tuntua, että tuo paikkiksen huono fiilis on yksi iso syy siihen, että kokeista on tullut Jipille niin epämukavia. Eli täytyy nyt hakea hyvää fiilistä ja onnistumisia paikkiksiin ja ottaa vaikkapa taas etupalkka hetkeksi käyttöön rauhallisuutta tuomaan. Yksilökehät alkoi seuraamisella, jossa Jippi kyllä teki ihan jees seuruun, mutta tiedän, että se pystyisi paljon paljon parempaan, joten jäi kyllä huono fiilis siitä. Tokana liikkeenä maahanmeno ja Jippi jäi istumaan. Virhe, jota ei kyllä ole kuuna päivänä tapahtunut, vaan maahanmeno on ollut jäävistä se varma. No ei ollut tällä kertaa ja tämän liikkeen jälkeen kerroinkin möllien tuomarille, että meidän ongelmana on ollut kokeissa koiran paineistuminen/häiriöityminen. Tuomarikin mainitsi, että minä itse en vaikuta yhtään jännittyneeltä, enkä ollutkaan. Joten yhdessä todettiin sen ottavan häiriötä ympäristöstä tms. ja sovittiin, että palkkaan lelulla heti, kun saadaan onnistuminen aikaan. Seuraavaan liikkeeseen nostatin sanallisesti Jippiä ja sainkin sen mukavasti luoksarin aloitukseen. Luoksari itsessäänkin oli hyvä, joten sen jälkeen tein yllärilelupalkkauksen ja Jippi oikein ärräsi lelulle ja selväsi rentoutui. Loppukehä olikin ihan eri moodissa sitten ja Jippi oli hyvällä intensiteetillä mukana ja vastasi kehuihin innokkaasti. Tällaisia treenikokeita pitäisi päästä nyt tekemään ja hakea Jipille hyviä koekokemuksia. Plussaa möllikokeessa oli ehdottomasti se, että liikkeenvälit toimi ja Jippi oli koko kehän minun mukana eli ei kiinnittänyt huomioita ympäröiviin asioihin, eikä nuuskinut maata tms. Ei edes ennen lelupalkkausta. Treeniä treeniä siis vain näihin. Harmillista kylläkin, että noita möllikokeita on niin kauhean harvoin.

Viime maanantaina (3.7.) Jippi fyssaroitiin (oli pientä jumisuutta vähän siellä sun täällä, muttei mitään mikä ei olisi auennut, eikä mitään yksittäistä isompaa) ja Hugo pääsi Jipin agivuorolle tiistaina. Hugo ei ole pitkään aikaan agia treenannutkaan ja nytkin teki ihan vain irtoamis- ja sokkaritreenejä. Irtoaminen sille on kovin vaikeaa ja vahvistettiinkin sitä palkalla, mutta onhan se vähän haastavaa, kun se lelupalkka ei Hugolla ole kauhean iso palkka, vaan se noutaa heitetyn lelun vain voidakseen kiikuttaa sen minulle ja päästä vaihtamaan sen namiin :D Sellaista kunnon vetoa sillä ei leluun ole silloin, kun on namit kehissä. Sitten, jos puhtaasti leikkii sen kanssa palloleikkejä ilman nameja, niin se kyllä innostuu leluista, mutta agilityssa se on oppinut tuon kaavan liiankin hyvin :) Mutta hauskaa meillä kyllä oli ja kylläpäs saatiinkin tehtyä hienot sokkarit! Eli toinen osa-alue sujui, vaikka irtoaminen tosiaan olikin haastavaa.

Keskiviikkona tehtiin Jipin kanssa "uusi aluevaltaus", kun oli VPY:n järkkäämän jälkikurssin ensimmäinen treenikerta. Itsellä on jo jonkin aikaa hakutreenit olleet tauolla ihan siitä yksinertaisesta syystä, ettei tunnu millään riittävän tarpeeksi aikaa hakutreenaamiselle, kun se vaatii aina sen isomman treeniporukan eli ts. pitää päästä treenaamaan treeniryhmille sopiviin aikoihin ja meillä monien lajien harrastajilla se on välillä vähän haastavaa... Niinpä ajattelin, että kokeillaankin jälkitreenaamista, sillä sitä pystyisi treenailla myös itsenäisesti. Jipin kanssa viime kesänä kokeiltiin pari kertaa jäljestystä, mutta joka kerta jossain lähistöllä sattui olemaan joku marjastaja, josta Jippi otti ilmavainua ja oli ihan hakumoodissa. Niinpä totesin, ettei voida ehkä ihan suoriltaan lähteä vain jäljestämään, vaan kai se pitäisi sille Jipille jotenkin opettaakin :D Jälkikurssilla lähdettiin mielestäni opettamaan asiaa toimivalla tavalla eli alkuun keskitytään ihan vain keppien (joita siis pk-jäljeltä löytyy kuusi) arvon kasvattamisella. Eli tehtiin treenejä pienissä tallatuissa ruuduissa, joihin oli tallaaja pudotellut keppejä. Koira päästettiin ruutuun ilman erillistä käskyä ja odotettiin koiran tarjoavan kepin nostamista. Jipillä alkuun kesti hetken, että pääsi hakumoodista yli (valjaat päällä metsään tullessa oli oitis tähyilemässä metsikköön, että missä se ukko mahtaa lymyillä), mutta kun se tajusi, että nyt ei ollakaan hakuilemassa, niin kepit kyllä löytyi ja nousi ongelmitta. Keppien löytämisestä nostettiin aina isot bileet pystyyn ja Jipin mielestä treeni olikin ehkä jotain siisteintä! "Ongelmana" oli se, että Jippi myös sylkäisi kepin suustaan heti sen siliän tien, kun aloin sitä kehua, mutta tähän ei nyt tässä vaiheessa vielä kiinnitetä huomiota, vaan opetan sen kepin pitämisen sitten erikseen). Jippi teki hyvin töitä nenällä heti, kun tajusi tehtävän ja toisella treenikierroksella meidän ruudun takana vähän kauempana oli ihminen tallaamassa jälkeä ja Jippi oli ihan maalimiestä etsimään lähdössä, mutta siitäkin huolimatta onnistui vaihtaa hienosti hakumoodista jälkimoodiin ja teki työt loppuun keskittyneesti. Nenä siis kyllä toimii mainiosti, kunhan saan Jipille ymmärryksen siitä, että kumpaa hommaa ollaan siellä metsässä tekemässä :) Kovasti tykkäsin treeneistä ja tuntui opetustapa ja logiikka meille passelilta. Keskityttiin myös siihen, ettei koiraa auteta, eikä sitä painosteta etsimään eli tavoitteena saada koulutettua itsenäinen ja omasta toiminnastaan varma jälkikoira, joka ei tiukan paikan tullen käänny ohjaajan puolen apua kyselemään, vaan luottaa enemmän omaan nenään.

Tässä loppuun vielä videota Hugon ja Jipin leikeistä parin päivän takaa :)

Leikki-ikä on koko ikä!

Jippi pääsi piiiiiitkästä aikaa viikonloppuna leikkimään Pirkon kanssa ja kyllä oli tytöillä kivaa :)


Eilen oltiin Jipin ja Hugon kanssa ihanan keväisessä säässä lenkillä ja kaksikko pääsi temmeltämään pitkin peltoa ja metsää. Ei nämä valoisat ja vähän lämpimämmät kelit ole yhtään hassumpia ;) Ja sen lisäksi, että ehtii iltasella jopa valoisaan aikaan lenkkeilemään, niin näkyy tämä päivän pidentyminen myös siinä, että ehditään treenatakin niin, että näkee jotain! Eilen käytiin ekat kunnolliset ulkotokotreenit sulalla hiekkakentällä! Vähän tunnelmaa lannisti ihan järkky tuuli, joka vei ruutunauhan mennessään heti, kun sen asetteli eli päädyttiin sitten lopulta treenaamaan vain seuraamista, jääviä ja ohjattua. Mutta silti niiiiiin hauskaa! Hugokin pääsi treenailemaan ja se teki käännöksiä, seuraamista (joka oli muuten hienoa!!), oikean puoleen seuraamista+perusasentoja sekä puolenvaihtoja.

Tänään oli Jipillä hakutreenit ja ekaa kertaa talven jälkeen saatiin treenitkin vedettyä läpi ennen kuin pimeni kunnolla! Jipille on nyt rakennettua itsevarmuutta pistotyöskentelyyn. Sen ikuisuusongelmahan on se, että se ei meinaa irrota riittävän syvälle pistotuksilla, vaan alkaa seilata suoraan etenemisen sijaan ja lopulta kääntyy takaisin. Nyt ollaan tehty näkölähtöjen ja ääniapujen avulla treenejä kasvattaen Jipille itsevarmuutta ja treenit on vähitellen edistyneet. Tänään kokeiltiinkin ihan uutta tapaa eli käveltiin ensin koko keskilinjan läpi niin, että Jipille näytettiin maalimies jokaisen kuuden piilon kohdalla (maalimiehet oli molemmilla puolilla keskilinjaa liikkuvia, mutta siirtyivät siis koiran huomaamatta piilolta toiselle näyttäytymään). Vikan maalimiehen näytön jälkeen palattiinkin ihan keskilinjan alkuun ja samalla myös maalimiehet palasivat ensiksi näytetyille piiloille. Tästä koira sitten lähetettiin ilman uusia apuja. Ideana siis, että koira ei lähettäessä saa apuja, mutta sillä kuitenkin olisi vahva mielikuva siitä, että sinne metsään on "eksyneenä" maalimiehiä. Ekalle maalimiehelle Jippi eteni todella varmasti ja suoralla pistolla. Tokalle meinasi olla hankalaa saada lähetettyä, kun Jippi taisi bongata ekan maalimiehen liikkuvan toisella puolella keskilinjaa kohti seuraavaa piiloa. Tokakin maalimies kuitenkin löytyi, kun menin lähettämään vaan vähän syvemmälle. Yhdelle toiselle maalimiehelle jouduin myös lähettämään tuplasti, kun ensimmäisen lähetyksen teinkin ihan väärään suuntaan ja koira meni maalimiehestä ohi. Maalimiehillä 3-6 ei kuitenkaan tapahtunut enää sitä, että Jippi olisi lakannut työskentelemästä tai palannut kysymään minulta neuvoja, vaan se teki hyvin töitä ja sillä yhdellä tuplalähetyskerrallakin kutsuin sen pois metsästä lähettääkseni sen uusiksi. Eli eteenpäin on menty, kun Jippi malttaa jo itsenäisemmin työstää aluetta. Tänään pistot ei ehkä edenneet kaikissa kohdissa täysin suoraan, mutta Jippi löysi kuitenkin hajuvanan ja paikansa sen myötä maalimiehet. Suunta on siis oikea! Eteneminen voisi kenties olla nopeampaa, jos pääsisi säännöllisemmin treenaamaan.... Ryhmä treenaa vaihtuvin ajankohdin ja nyt meille on sattunut sopimaan vain about joka toinen viikko treenit. Toivottavasti kesäkaudella ehdittäisiin treenaamaan säännöllisemmin, niin näkisi, miten homma edistyy!

Hyvillä mielin kohti joulua :)

Maisema, jonka äärellä vietin erään puolituntisen hiljattain hakutreeneissä maalimiehenä ollessa.

Otsikkokin sen kertoo, että meillä pyyhkii varsin hyvin. Isoimpana syynä tähän toki se, että eilinen eläinlääkärikäynti Hugon kanssa osoitti polven nivelrikkoepäilyt vääriksi. Tai ainakaan kuvissa ei ollut mitään osviittaa nivelrikkomuutoksista ja molemmat polvet näyttivät identtisen siisteiltä. Oikean polven kuvassa näkyi reisilihaksen kiinnityskohdassa pientä "höttöä", joka johtuu mahdollisesti jostain vanhasta lihasperäisestä vammasta eli kenties joskus aiemmin ollut pientä revähdystä lihaksessa, muttei tosiaan ainakaan enää tuotakaan oirehtinut/arastanut. Saman näköistä "höttöä" oli silloin pari vuotta sitten Hugon olkanivelen kuvissa hauislihaksen kiinnityskohdassa, kun Hugolle todettiin hauislihaksen repeämä. Mutta tosiaan ei löytynyt etu- eikä takaraajoista kopeloimallakaan aristamisia tms. ja koska ontumisia/epäpuhtautta ei ole enää esiintynyt, niin todennäköisesti se silloin reilu kuukausi sitten esiintynyt ontuma aiheutui ihan jostain pienestä venähdyksestä tms.

Reipas poika eläinlääkärissä!

Normaali elämä jatkukoon siis ja tämän kunniaksi menimmekin eilen illalla Hugon kanssa rally-tokotreeneihin (Hugo kuvattiin ilman rauhoittamista, joten ei tarvinnut senkään takia pitää lepopäivää). Rallyssa Hugo oli oikein pätevä. Se on nykyään niin hurjan innokas treenaaja ja välillä on ollut ongelmaa pienten ylikierrosten ja haukkumisen kanssa, mutta nyt oli juuri sopivassa moodissa. Oli tohkeissaan, mutta keskittyi, eikä tullut ääntelyä tai muuta ylimääräistä häslinkiä. Rata oli vieläpä aika haastava, sillä se sisälsi pujottelu-putki-peruutus - pätkän sekä lisäksi merkille lähettämisen. Putken jälkeinen peruutuskin (koira siis vierellä seuraten peruuttaa) saatiin yllättäen onnistumaan - JEE!!! Merkkiä ollaan treenattu yksittäisenä kaksi kertaa aiemmin nyt talven treeneissä ja tänään sujui jo radan osana. Vielä avustin sen verran, että Hugon ollessa kyltillä perusasennossa, näytin sille selkeästi kädellä suunnan ja katsoin, että se laskee katseen ennen kuin annoin käskyn, jotta se tiesi mihin suuntaan sen oletetaan lähtevän. Mutta hurjaa edistystä, että se osasi nyt mennä merkille seisomaan, kun vielä toissa treeneissä oltiin ihan hukassa koko merkin kanssa :)

Myös käytösruutu sujui eilen hyvin. Ja Hugon ilmekin sen kertoo, että rally on kivaa!

Hugon uutisten lisäksi on ollut myös muita mukavia tapahtumia, sillä me Jipin kanssa vihdoin avattiin nollatili agin 3-luokassa :) Kisattiin lauantaina 3.12. JAU:n kisoissa JAU-Areenalla ja olin hieman kauhuissani siitä, että treeneissä oli juuri tuolla hallilla rimat kolissut edellisissä treeneissä ihan urakalla. Kisoissa ei kuitenkaan mitään tolkutonta kolistelua ilmennyt! Ekalla radalla tehtiinkin sitten agiradalta nolla etenemällä 4,75 m/s ja tultiin 3. sijalle. Täysin yllättäen sitten tienattiin vieläpä SERT-A, mikä oli kyllä ihan huikea juttu!!! Tokalla radalla kostautui ekan radan nopeat kontaktivapautukset ja lähdettiin ulos puomin läpijuoksun jälkeen - tosin pohjalla oli myös muita virheitä eli kynnys katkaista touhu siihen oli matala ;) Kolmannella radalla saatiin taas sujuvampaa menoa aikaiseksi eli hyppyradalta tuloksena 5 vp, kun yksi rima putosi, mutta muuten olin oikein tyytyväinen rataan.

Maanantaina 5.12. oli vuorossa treenit ja koska oltiin menossa kisaamaan taas itsenäisyyspäivänä, niin halusin tehdä kevyet treenit. Pari keppikulmaa siis treenattiin ja lisäksi otettiin vain kontaktimuistuttelua. Edellispäivän kisoissa treenikaverin kanssa oli tullut puheeksi, että olenko treenannut sitä, että teen nopeita vapautuksia, joiden jälkeen vaadin kuitenkin kontaktille pysähtymistä ja havaitsin, että eihän me oikeasti olla niitä treenattu. Treeneissä aina teen selkeät stopit ja vapautan vasta, kun oikeasti Jippi on selkeästi seisahtunut kontaktille. Eli mahtaa olla sille sekavaa, kun kisoissa toiminkin täysin eri tavoin kuin treeneissä. Niinpä treeniteemaksi otetaankin kontaktien osalta vaihtelevat vapautukset eli jos annan vapautuksen ennen kuin etutassut on osuneet 2on2offiin, niin sitten saa matka jatkua, mutta ilman vapautusta on 2on2off otettava. Treeneissä saatiin helposti provosoitua virhe ja tämän jälkeen otettiin homma uusiksi ja virhe ei enää toistunut! Nämä treenit siis on nyt otettava osaksi normitreenejämme.

Hugon kanssa käytiin itsenäisyyspäivän aamuna ihan kaksistaan kunnon lenkki keppileikkien kera ja tässä Hugon ilme leikkien jälkeen :)

Tiistaina 6.12. kisailtiin taas JAU-Areenalla Koirakerho Heiluhäntien kisoissa. Ekalla radalla takaakierrossa Jippi hyppäsi liian läheltä siivekettä kaataen koko siivekkeen ja tämän jälkeen oli hetken ihan hyvää menoa, kunnes tultiin keinulle, jolta Jippi juoksi läpi. Otin keinun uudestaan ja nyt Jippi pysähtyi, mutta kuitenkin vapautti itsensä luvatta, joten käveltiin ulos radalta. Tokalla radalla Jippi luki takaakierron viskinä heti alkutaipaleella ja koira päätyi minun väärälle puolelle. Pelastellen selvittiin siitä kohdasta vielä ja naureskellen jatkoin rataa sähläyksestä huolimatta. Keppikulma oli meille ihan uusi (tiukka umpikulma, johon tehtiin poispäinkäännös sisääntulolla), mutta yllätykseksi se ei tuottanutkaan ongelmia - hienoa! Puomia edeltävässä valssissa Jippi tiputtaa riman ja lisäksi ajautuu putkeen puomin sijaan. Hitsin erottelut - ollaan näitä ensimmäisen arvkoisaleirin läksyjen mukaisesti treenattu ja treeneissä ei olla enää saatu virhettä aikaiseksi, mutta näköjään kuitenkin radan osana homma on vielä epävarmaa... Oma liike oli kieltämättä turhan paljon putkea kohti, kun olisi pitänyt rytmittää selkeämmin ja ottaa oma liike puomin suuntaisesti. Uudella yrityksellä Jippi valkkasi puomin oikein ja kehuin kovasti. Lopussa itse vielä onnistuin sählätä lisää (en juossutkaan sokkariin, kuten piti vain jouduinkin tekemään huono takaaleikkauksen) ja tämän jälkeen päätin, että eiköhän me voida poistua radalta. Jippi selvästi oli vähän hämillään (ei esim. juossut palkkahihnaan kiinni lainkaan, vaan jäi vain pyörimään ympärilleni hämmentyneenä) ja mietin jälkikäteen, että oli vähän tympeää, että kaksi peräkkäistä rataa loppui kesken jättämiseen, kun tokihan koira tästä oman tulkintansa tekee, vaikka toka olikin keskeytetty ihan puhtaasti oman pakan hajoamisen takia. Niinpä kolmannelle radalle otettiin tavoitteeksi vain se, että rata tehdään hyvällä fiiliksellä loppuun mahdollisista virheistä huolimatta ja pois tullaan leikkien. Sainkin sitten itselle hyvän fiiliksen päälle ja homma tuntuikin toimivan alusta lähtien sujuvasti. Pari pikkumokaa sinne mahtui, kun ensin meinasin kompastua putkeen ja lopuksi kolmanneksi viimeisellä esteellä jäin hidastelemaan takaakierron kanssa ja olin sitten onnettoman myöhässä saksalaisen tekemisestä. Pystyin kuitenkin lennosta vaihtamaan ohjaussuunnitelmaa ja tehtiinkin sitten käännös sylkkärillä ja saatiin siis tehtyä nollarata :) Kiva vauhtikin Jipillä oli (5,02 m/s) ja kaarrokset valtaosin aika minimissä eli hyvä fiilis jäi kaiken kaikkiaan! Saatiinpa jopa palkintojakin, kun tultiin 4. sijalle ja olivat päättäneet palkita noissa kisoissa aina 4 kussakin luokassa :)

Tässä tiistain nollarata:

Ja laitetaan nyt nämä sähläyksetkin :D

Nyt jäätiin kisatauolle ja palataan kisojen pariin ensi vuoden puolella :) Vielä parit treenit on ennen kuin Jippi aloittaa agitreeneistäkin parin-kolmen viikon tauon.

Talvi on täällä!

Talvi tuli lumen ja pakkasten kera ja vaikka jatkuvat lumisateet välillä etenkin autoillessa pännii, niin kyllä se lumi vaan tekee kaikesta niin kaunista! Käytiin yksi ilta pitkä lenkki sen verran myöhällä, ettei muita lenkkeilijöitä juuri näkynyt ja Hugo ja Jippi pääsi nauttimaan kinoksista juoksennellen yhdessä ihan urakalla. Hugo fiksuna poikana tosin pysyi enemmän tallatuilla poluilla ja sieltä käsin vauhditti Jippiä, joka sitten sinkoili tohkeissaan ympäri hankea :D

Seuraavana aamuna kuitenkin oli kurjaa huomata, että Hugo ontuu etujalkaa. Edellisenä iltana Hugo könkkäsi puoli lenkkiä, mutta ihan tassuihin jääneiden lumikokkareiden takia. Nyt ei kuitenkaan kökkäreitä ollut ja silti näkyi selvä ontuminen. Olin muutamaa päivää aiemmin hetkellisesti näkevinäni pientä samaisen etujalan keventämistä, mutta koska se meni ohi pian, niin en ajatellut sen olevan mitään ihmeempää. Nyt ontuman myötä aloitettiin viikoksi kipulääke ja Hugo saa olla kevyemmällä liikunnalla nyt vielä muutaman päivän. Ontumista ei ole kipulääkkeen antamisen jälkeen näkynyt eli täytyy toivoa, ettei palaakaan! Ja nyt on Hugon tassukarvat leikelty taas mahdollisimman lyhyiksi, ettei kertyisi lumia anturoiden väliin. Kyllähän varmaan se lumikokkareiden aiheuttama nilkuttaminenkin jumiuttaa ja kipeyttää lihaksia. Ja ehkä täytyy tossutkin ottaa taas käyttöön, kun tänään aamulla (-12 astetta mittarissa) Hugo nosteli lenkillä tassujaan kylmyyden vuoksi. Jippiä sen sijaan ei lumikokkareet, eikä kylmyys vielä ole häirinneet - Huksi tuntuu olevan selvästi herkkätassuisempi :)

Hugon osalta treenailut keskittyy nyt siis lähipäivinä nenätyöskentelyyn. Nose Workissa sen kanssa on todelliseksi haasteeksi osoittautunut laatikkotreenit. Hugohan etsii hajut aika kivasti ympäristöön piilotettuna (ulkona ja sisällä) ja silloin ilmaisukin toimii melko kivasti. Laatikkotreenissä olen uskoakseni onnistunut saamaan Hugolle mielikuvan siitä, että sen pitää ilmaista laatikoita, eikä sitä tiettyä laatikkoa, jossa on haju. Eli se kulkee laatikoiden joukossa epäröiden ja ilmaisee herkästi minkä sattuu laatikon. Eli laatikkotreeneissä täytyy nyt palata ihan alkeisiin ja vahvistaa paljon sitä, ettei kyseessä ole "kosketusalustamainen" tehtävä, vaan hajutyöskentely.

Jipin kanssa tokoilut on siirtyneet lähinnä koti- ja hallitreenailuun, kun ulkona on pakkasta ja lunta. Seuraamista ollaan otettu lenkkien yhteydessä, mutta maahanmenoja ja istumisia ei oikein tarkene tehdä. Hallilla tehtiin keskiviikkona noutoa ja edettiin jo seuraavaan vaiheeseen. Nyt, kun rakennetaan noutoa ihan alusta asti uusiksi vältellen saalistamista, niin ollaan edetty oikeasti todella askel askeleelta. Edellisissä treeneissä tehtiin vain paluumatkaa eli niin, että jätän Jipin esim. 10 m päähän itsestäni ja kapulan Jipin eteen ja siitä sitten pyydän tuomaan kapulan minulle. Tämä on sujunut, joten keskiviikon treeneissä tehtiin ensin niin, että siirsin kapulan Jipin ja minun puoliväliin eli nostoon tultiin jo vähän vauhdikkaammin. Tämäkin sujui, joten otettiin myös niin, että jätinkin Jipin noin 10 m päähän minusta selkä minuun päin ja kapulan Jipin eteen (Jippi siis minun ja kapulan välissä). Siitä pyysin sitten noutamaan eli tuli parin askeleen verran kapulalle menoa, nosto ja sitten paluumatka mukaan. Ja homma toimi eli saalistusta ei ilmennyt eli ollaan tyytyväisiä :) Myöskään pureskelua ei ole ilmennyt, mutta olen kylläkin vielä pitänyt namikäden esillä Jipin tullessa sivulle eli ollaan käytetty luopumista edelleen apuna siinä sivulletulossa pureskelun estämiseksi. Hitaasti siis edetään, mutta suunta on oikea!

Treenattiin myös metallikapulan noutamista hypyn yli. Tällä kertaa Jippi ei kertaakaan tullut hypyn ohi palauttaessa, mutta tosi vinoon linjaan heitettyäni kylläkin annoin avuksi hyppy-käskyn kapulan nostamisen jälkeen. Tällä kertaa kuitenkin Jippiä selvästi ällötti metsku eli vauhti puuttui ja nosto oli hidas, kun Jippi oli sitä mieltä, että metallikapula oli ihan kaamea. Tähän en kuitenkaan turhaksi puutu, kun tätä ei sitten enää EVL:ssä tarvita. Minulle riittää, että Jippi noutaa metallin, nostaa sen pudottelematta ja palauttaa sivulle - ei sen tarvitse olla sen näköinen, että se on maailman kivoin liike, kun sitä se ei sen mielestä selvästikään ole. Nythän siis tehtiin myös vieraalla kapulalla, joka on vähän eri materiaalia (kevyempi) kuin meidän oma. Eli sekin toki varmasti vaikutti siihen, että oli tavallistakin ällömpi Jipin mielestä. Täytyy siis treenailla paljon erilaisten materiaalien pitoa ja palkkailla isosti! Ja treeneissäkin treenailla usein vierailla metallikapuloilla.

Viime viikonloppuna oltiin agilityn arvokisaleirillä, mutta siitä oma julkaisu, kunhan kerkeän purkamaan videoita yms. :)

Mökkikausi 2016 avattu!

Perjantaina täysi auto (minä, Markus, Hugo takapenkillä turvavöissä, Jippi takaboksissa ja kasa tavaraa) suuntasimme kohti Sauvossa sijaitsevaa mökkiä. Hugohan onkin jo käväissyt siellä tänä kesänä vanhempieni kanssa, mutta meille muille se oli ensimmäinen tämän vuoden mökkireissu! Perjantaina iltaa vietettiin grillaillen, koirien kanssa leikkien ja teinpäs minä koirille myös ihkaensimmäiset nosework-treenit ulkoilmassa. Treenit sujui ihan ok, tosin jouduttiin hieman helpottamaan piiloa, kun ilmeisesti ensimmäinen oli niin tiiviissä piilossa, ettei ensimmäisenä etsintää tehnyt Hugo meinannut millään löytää sitä. Vaihdettiin siis piiloa ja sitten molemmat koirat löysiväkin sen ripeästi ja ilmaisivat hyvin. 

Lauantaina aamupäivällä tehtiin taas ulkona nosework-treenit piilottaen kaksi hajua. Ensimmäisenä etsimään pääsi Jippi ja se tekikin hienot kaksi löytöä. Etsi varman oloisesti, paikansi hajun molemmilla piiloilla hyvin ja teki hyvät ilmaisut. Hugo pääsi etsimään tokana ja se löysi molemmat hajut hyvin, mutta sillä on edelleen vähän haasteita sen ilmaisun kanssa. Se nimittäin käyttää luonnostaan enemmän sellaista "kertovaa ilmaisua" eli se osoittaa hajunlähteen kuonollaan ja sen jälkeen ottaa katsekontaktin. Vasta, kun tästä sitten kysyn, että "missä haju" uudestaan, niin se tekee ilmaisun maahanmenolla. Täytyy siis pohtia, olisiko se ns. kertova ilmaisu riittävän selkeä, vai aletaanko vain vahvistamaan sitä maahanmenoa vielä niin, ettei sen kanssa tulisi viivettä. Mutta tosi hienosti molemmat kyllä löysivät hajut, kun tosiaan ensimmäistä kertaa etsittiin ulkona. 

Lauantaina puoliltapäivin minä, Markus ja Jippi suuntasimme puolen tunnin matkan päähän Lietoon, jossa minä ja Jippi osallistuimme TSAU:n agikisoihin kolmen startin verran. Eka startti oli aikamoista kaaosta: Rimoja tippui ja lisäksi rytmitin A:lla oman liikkeen huonosti ja jäin A:n jälkeen seisoskelemaan, minkä vuoksi Jippi jarrutti ja kasasi A:lla, eikä osunut alastulokontaktille. Ekan radan jälkeen käytiinkin sitten tekemässä lämmittelyesteille muutamat hypyt niin, että häiriköin tarkoituksella ja palkkailin, kun rima pysyi (nyt se pysyikin sitten joka ikinen kerta :D ). Tokalla radalla olikin sitten jo parempaa menoa. Ihan alkuvaiheessa Jippi haki väärälle hypylle, kun olin lähettämässä kepeille umpikulmaan. Nyt en varsinaisesti "ajanut" sitä väärälle hypylle, mutten myöskään edellisellä hypyllä rytmittänyt/kääntänyt riittävästi, joten koska Jippi ei selvästikään osaa "kepit"-käskyllä etsiä ympäristöstä keppejä, se lukitsi ensimmäisen esteen, jonka laskeuduttaan näki ja se sattui olemaan väärä... Muu rata sujui kuitenkin aika kivasti ja oli kiva huomata, että takaaleikkause tuntuivat toimivan käännöksissä hyvin! Olin nimittäin epävarma siitä, että uskallanko niitä käyttää ja että lukeeko Jippi niitä oikein, mutta toimi kivasti :) Tuloksena siis HYL, mutta myös oikein hyvä mieli!

Vikalla radalla taas tein keppien jälkeen käännöksen takaaleikaten ja kyseinen ohjaus tuntui taas kääntävän hyvin! Renkaalta pelkäsin hieman, että Jippi hakisi puomin sijaan vieressä olevan putken, mutta päätin antaa Jipille tilaa hakea puomille ilman puomia kohti rynnimistä (jolloin olisi voinut myös ajaa Jipin putkeen) ja Jippi löysi puomille ilman epäröintiä. Tosin jäin puomin aikana sen verran taakse, että Jippi oli hieman hämillään ja ilmeisesti luuli minun takaaleikanneen, koska se jäi alastulolla ihmettelemään ja etsiskelemään, että missä minä olen. Täytyy siis vahvistaa edelleen sitä eteenpäin fokusoitumista ohjaajan sijainnista huolimatta. Puomin jälkeen hypyn kautta U-putken umpkikulma epäilytti itseäni, mutta turhaan, sillä Jippi löysi putkeen hyvin. A:lle tuli osuma, vaikkakaan vieläkään ei ollut niin rentoa menoa A:lla kuin mitä voisi olla. A:n epävarmuus johtuu varmasti ihan siitä, että sitä ei olla paria yksittäistä toistoa lukuun ottamatta tehty pitkiin aikoihin ja on ollut tarkoituksena ottaa boksi tai pumppi avuksi, jotta saataisiin alastulon laukkaa aavistuksen venytettyä (nyt Jippi tulee aavistuksen turhan kootusti alastulolle). Hiomista siis vielä riittää, mutta lopputuloksena kuitenkin nolla ja 1.sija eli Jipille eka LUVA kakkosista :) 

Lauantai-iltana sitten mökillä koirat pääsivät vielä leikkimään ja sama jatkui myös tänään aamuna ennen kuin lähdettiin kohti kotia. Nyt on taas uni maistunut molemmille koiruuksille :) Mökillä ei tullut oikeastaan kuvia napsittua, mutta sen sijaan tässä on nyt vihdoin niitä parin viikon takaisia kuvia, joita lupailin lampilenkiltä! 

Ja niin väsymys kaikkosi!

Tänään oli vielä ikkunaremonttipäivä, joten lähdettiin aamulla jo vähän seiskan jälkeen lenkille koirien kanssa ja sen jälkeen pakkasin koirat autoon ja ajoin vanhemmilleni hörppimään aamukahvit (siis vanhempani olivat kyllä töissä, mutta minä vietin nämä pari päivää siellä "evakossa"). Sieltä sitten ajettiin treenihallille, missä ensin treenailin hieman tokoa Jipin kanssa. Tehtiin merkinkiertoa niin, että leikitin Jippiä ja sitten aina kesken pyysin irrottamaan ja siitä lähetin kiertoon ja kierrosta sitten vapautin suoraan leikkimään. Ehkäpä joka kolmas tai neljäs toisto oli sitten sellainen, että pyysinkin perusasentoon. Eilen Jippi tuntui treenatessa tosiaan vähän "löysältä", mutta tänään oli taas ihan oma itsensä eli ärräsi lelun kanssa ja syöksyi merkinkiertoon intoa puhkuen! Ehkäpä kyse oli siis vain yhdestä väsymyspäivästä.

Tehtiin myös ekaa kertaa merkille lähetystä. Otin tähän käyttöön pienemmän merkin (ruudun kulmamerkki) ja toki oman käskyn ("merkki"). Nyt, kun liike oli ihan uusi, autoin Jipin käsiavuin kiertämään merkin taaksen ja palkkasin sinne pysähtymisestä. Nopeasti jo pystyi aavistuksen pienentämään käsiapuja ja tähän jätettiin treenit tänään, ettei tule ahnehdittua liikaa kerralla :) Heti, kun se ymmärtää merkin taakse menemisen, alan treenata niin, että itse muutan sijaintia merkkiin nähden ja Jipin täytyt aktiivisiesti hakeutua aina merkin vastapuolelle nenä kohti minua.

Tokoilujen jälkeen Sonja tuli Pirkon kanssa mukaan treenailemaan ja laji vaihtui agilityyn. Hugo pääsi tekemään keppejä eri kulmista ja lisäksi simppeliä ratapätkää, jossa pointtina oli ihan vain itsevarmuuden ja vauhdin löytäminen. Hugosta sitten kuoriutuikin sellainen rämäpää, että se posotti suoralla katselematta kummemmin hyppyjä ja rimat lenteli. Sinänsä ei tietystikään toivottua se rimojen pudottelu, mutta toisaalta ainakin oli asenne kohdallaan!

Jipin kanssa en halunnut tehdä lainkaan hyppyjä yms. ratatreeniä ja treenattiinkin kaikkiaan vain viitisen minuuttia. Ensin muutamat keppikulmat eli treenattiin niitä samoja kulmia, joita Leena Inkilän treeneissä harjoiteltiin pari viikkoa sitten. Ja hitsi vie, Jippi ei tehnyt tällä kertaa yhden ainutta virhettä! Selvästi oppimista on siis tapahtunut. Viisiminuuttisen loppuosa käytettiin kontaktien vahvistamiseen maanantain kisoja ajatellen. Ensin pari toistoa keinulla niin, että palkkasin kerran alastulolle ja kerran taas tehtiin suora vapautus. Ihan ekalla toistolla juoksi läpi ja jäi tästä toki ilman palkkaa - senkin possu! Toiste ei yrittänyt samaa temppua :D Puomilla ei sitten tullutkaan yhtään läpijuoksua, eikä myöskään vapauttanit itseään ennen aikojaan, vaikka parilla toistolla seisotinkin sitä kauemmin ja vaadin minun liikkeen kestämisen (juoksi ohi, kiihdyttelin edelle yms.).

Iltapäivän koirut ottivat nokosia, mutta illalla riitti sitten taas energiaa, kun kotonakin saatiin huonekalut (ja mikä tärkeintä, leikkialustana toimiva olohuoneen matto) paikoilleen. Jippi riehui tavalliseen tapaansa pallojen kanssa, mutta intoutuipa Hugokin leluilla leikkimään :)

Jipin pallon kanssa puuhastelusta pieni video. Tässä leikkiminen ei ole mitenkään vauhdikkainta/rajuinta, mutta tällaista pientä puuhastelua Jippi harrastaa kotosalla hyvinkin usein, jos lelut vain on tarjolla. Meillä ei vapaasti saatavilla tosiaan voi olla Jipin tuhoamisvimman vuoksi muita kuin kumisia leluja, mutta onneksi viime viikolla löysin pari kumipalloa, joista tulikin heti Jipin suosikit :) En saanut kännykällä videota suoraan tähän upotettua, joten tässä linkki: https://youtu.be/eaoadiG2t-0

EDIT: Tässä lisätty vielä toinen video, jossa Jipillä on vaikeuksia päättää, millä pallolla leikkisi. Hugokin pyörähtää videolla ja se on selvästi löytänyt Sen Parhaan lelun, koska sillä ei ole samanlaista päättämisen tuskaa kuin Jipillä :D https://youtu.be/uPIFpAJE4n4

Opittu ruutua, rikottu nouto ja leikitty kuin lapset

Blogi on ollut kovin tokopainotteinen nyt parin postauksen ajan, muttei johdu suinkaan siitä, ettei oltaisi muuta treenattu (Jippi on nimittäin kyllä treenannut agiakin ja Hugo puolestaan rallya), vaan ihan siitä, että tokossa ollaan otettu nyt suurimpia harppauksia eteenpäin, mutta toisaalta on myös tullut niitä takapakkejakin. Toisekseen, agissa pitäisi saada muokattua yksi juoksu-A-video ennen aiheesta kirjoittamista, joten se on nyt vain jäänyt. Tulossa on kuitenkin sekin päivitys!

Nyt kuitenkin palataan vielä siihen tokoon :D Nyt ollaan treenailtu avoimen liikkeitä kohti kisakuntoa, sillä vähän käväisi mielessä, että josko uskaltautuisin korkkaamaan Jipin kanssa AVO:n vielä ennen huhtikuun puolivälin jälkeen odotettavissa olevia juoksuja. Tässä nyt vähän päivitystä AVO:n liikkeiden tilanteeseen!

Paikalla istuminen 1 minuutti: Ollaan käytetty paljon etupalkkaa tuomaan oikeaa rauhallista mielentilaa, mutta varsinaisesti istuminen ei tunnu tuottavan ongelmia. Jipillä ei ole esimerkiksi tapana siirtyä makaamaan kesken liikkeen.

Seuraaminen: Kuten alokkaassakin, edelleenkin seuruussa ilmenee pientä häiriöherkkyyttä eli kontakti saattaa välillä hetkeksi rakoilla, jos ympärillä tapahtuu jotain. Täyskäännös ollaan vaihdettu saksalaisesta vasemmalle käännökseen ja tämä on auttanut isosti siinä, ettei kontakti tipahda enää täyskäännösten yhteydessä. Oikealle käännökset edelleenkin tuppaa olemaan aavistuksen turhan väljiä ja nyt on hionnassa vielä se oikealle käännös juosten. Tässä auttaa pieni rytmitys ennen käännöstä eli pienellä hidastuksella saa Jipin skarppaamaan käännökseen ja pääsee palkkaamaan hyvästä käännöksestä. Peruutus on sujunut hyvin eli niiden 1-3 peruutusaskeleen ei pitäisi tuottaa kauhean suurta ongelmaa, mutta täytyy vielä treenata peruutusta seuruun keskellä eli etenkin juoksupätkän jälkeen.

Seisominen seuraamisen yhteydessä: Pysähtyy yleensä melko täpäkästi paikoilleen eli ei ole yleensä valunut perään. Vielä jokin aika sitten herkästi vähän steppasi sivuttain, kun palatessa menin koiran taakse, mutta tätä on nyt treenattu ja on nyt kestänyt hyvin sen taakse menemisen.

Luoksetulo: Tässähän ei alokaaseen verrattuna ole oikeastaan muuta eroa kuin se, että lähtöasento on makuulla. Tämä on Jipille oikeastaan alokkaan luoksaria helpompi, koska alokkaassa välillä etujalat aavistuksen oli levottomat jätön yhteydessä eli tätä ei tokikaan nyt maahan jätettäessä esiinny.

Istuminen tai maahanmeno seuraamisen yhteydessä: Maahanmeno ok. Istuminen kaipaa vielä vahvistamista. Tekee kyllä nättejä istumisia jo, mutta monesti ekalla kerralla herkästi tarjoaa seisomaan jäämistä. Vaatii siis vielä sen, että pari kertaa ensin tekee toistot pienellä käsiavulla ja sen jälkeen riittää pelkkä käsky. Istuminen saisi olla nopeampi, mutta uskoakseni varmuuden mukana tulee sitten se nopeuskin.

Lähettäminen määrätylle paikalle ja maahanmeno: Tämä on ollut se, jota on treenattu kaikkein vähiten. Viime kesänä treenatessa tämä tuntui älyttömän haastavalta ja jotenkin ei meinannut edistyä millään (tosin treenattiin tätä ehkä kerran kuussa kesälläkin eli ei ihmekään, jos ei homma edisty :D). Alkujaanhan Jippi herkästi juoksi ruutuun sivunauhan kautta tai kiersi jommankumman etumerkin. Seuraava vaihe oli se, että Jippi löysi tiensä kyllä ruutuun, mutta pysähtyi kovin mielellään ihan etunauhan tuntumaan. Nyt ollaan tehty ruutua parin viikon aikana vähän säännöllisemmin ja vihdoin alkaa tulla onnistumisia. Eilen tein ensin muutaman toiston niin, että lähettelin Jippiä eri suunnasta ruutuun (siis niin, että itse sijaitsin aina tietyllä sivulla, mutta Jippi oli jätetty seisomaan ruudun viereen ja se joutui sieltä sivusta hakea ruudussa oikeaan kohtaan. Tällä haettiin siis vahvistusta siihen oikeaan pysähtymispaikkaan ja sitten näiden muutaman toiston jälkeen tehtiin kaksi kokonaista ruutusuoristusta, joista toinen tässä videolla:

Tässä Jippi aavistuksen kaartaa juoksumatkallaan, mutta kaikkiaan tekee treenimäärään nähden aika kivan suorituksen (siis oikeasti tätä tuli treenattua viime kesänä yhteensä ehkä kuutena treenikertana noin kuukauden välein ja nyt talvi on ollut sääolojen vuoksi taukoa eli oikeasti noin kahden käden sormin pystyy laskemaan treenikerrat...). On kuitenkin innokas, mutta kuuliainen eli stoppaa aika kivasti ja maahanmeno on hyvä. Vauhti on Jipin normaaliin suorittamiseen nähden tässä vähän ehkä hidas, mikä johtuu varmaan siitäkin, että alle tehtiin tosiaan lähietäisyydeltä eri suunnista ruutuun lähettämistä eli ei niinkään keskitytty vauhtiin, vaan siihen oikeaan sijaintiin ruudussa. Hiomista toki vielä riittää, mutta suunta on oikea ja vihdoin alkaa näyttää siltä, että homma edistyy! Tässä olen huomannut, että toistoja ei vio tehdä kauhean paljoa, koska palka odotus kasvaa jokaisella toistolla eli kovin helposti lähtee sitten pysähtymään ennen aikojaan jo ruudun etuosaan, kun on muutama palkattu toisto alla. Ylipäänsä jää herkästi lelupalkkaan kiinni, joten eilen ainakin toimi hyvin se, että palkkasin muuten aina viemällä namin Jipille ruutuun ja vain tuolla videolla näkyvällä kerralla (oli vika toisto) palkkasin lelulla.

Noutaminen: Argh. Noutamisessa ongelmassa oli kapulan saalistaminen eli liian railakkaasti kapulalle "iskeminen". Tätä ollaan korjattu tekemällä paljon lyhyen matkan noutoja ja myös sitä, että stoppaankin seisomaan ennen kapulaa. Näiden treenien aikana monesti tulee siistejä nostoja, mutta sitten kun palataan tekemään koemaista noutoa, niin ongelma palaa.... Ei siis huomattavaa edistystä ole havaittavissa vielä. Sen sijaan on tullutkin sitten lisäongelma! Olen nimittäiny nyt monen monta viikkoa tehnyt melkeinpä vain ja ainoastaan lennosta palkalle vapautuksia ja nyt Jipillä onkin sitten tosi epävarma palautus. Se on tässä parin treenin aikana mm. tehnyt luovutuksen eteen ja myös sivulle selän takaa kiertäen eli selvästi on epävarmuutta havaittavissa. Eilen treenatessa sitten huomautin väärästä luovutuksesta ja siitä sitten epävarmuus lisääntyi (YllätysYllätys! Tyhmä minä, kun menin ärsyynnyksissäni antamaan palautteen kohdassa, jossa Jippi ei vain ollut ihan varma tehtävästään :/ ). Sain siis aiheutettua sen, että Jippi alkoikin sitten eilen sylkeä sen kapulan jo ennen perusasentoon palaamista. Toinen tähän vaikuttanut asia (minun epäreilun huomauttamisen lisäksi) on se, että Jippi herkästi tekee kapula suussa tiukahkon sivulletulon, jolloin kapula tönäisee minua jalkaan ja selvästi tuntuu kurjalta Jipin suussa. Nyt siis keskitytään hetki vain ja ainoastaan palautuksiin ja unohdetaan se saalistamiseen puuttuminen. Teinkin eilen illalla ja tänään aamulla kotona tunnarikapulalla palautusta niin, että ensin hain todella rauhallista mielentilaa molemmille ja sitten jätin Jipin istumaan niin, että laitoin tunnarin joko sen eteen maahan tai annoin sen suoraan sille suuhun. Tästä sitten pakitin muutamia askeleita ja pyysin tuomaan sivulle. Nyt koko ajan keskityin rauhallisuuteen ja siihen, että Jippi pitäisi kapulaa rauhassa. Epävarmuus näkyy kapulan pureskeluna eli nyt tosiaan yritetään tehdä tehtävistä tarpeeksi helppoja, jotta saadaan kauniita palautuksia. Tänään aamulla tosiaan tehtiin niin, että annoin kapulan sille suuhun. Rauhoitin suun pienellä alaleuan koskemisella, odotin, että Jippi piti kapulaa hetken rauhassa ja sitten pyysin tuomaansivulle. Kun jo ennen lähtöä suu oli rauhallinen, säilyi rauhallinen pito ihan sinne perusasentoon ja luovutukseen asti eli nyt täytyy tosiaan yrittää löytää rauhaisa mielentila tähän kapulan palautukseen. Jipille noudosta on tullut hurjan kiihdyttävä ja tietyllä tavalla jopa stressaava liike eli nyt haetaan vähän uutta asennetta koko liikkeeseen.

Kauko-ohjaus: Etäisyytenä avoimen 5 metriä toimii siinä missä alokkaan 2 metriäkin eli sen ei pitäisi tuottaa ongelmaa. Välillä istumaan nouseminen etenkin takapalkkaa käyttäessä on niinkin vauhdikas, että meinaa vähän takajalkojen tassunkärjet nousta maasta eli voisin taas vaihteeksi testata välillä sivupalkkoja. Viime lauantain treeneissä otti yllättävän paljon häiriötä siitä, että liikkuri seisoi koiran edessä näyttämässä käsin merkit ja tällöin ei reagoinutkaan mitenkään minun antamaan "istu"-käskyyn. Takapalkalla saatiin korjattua, eikä ongelma ole toistunut nyt enää, mutta pitäisi muistaa treeneissäkin tehdä paljon liikkuroidusti, koska liikkurin mukana oleminen voi tehdä tehtävästä koiran näkövinkkelistä hyvinkin erilaisen.

Estehyppy: Ei sen kummempi kuin alokkaan hyppykään.

Merkin kiertäminen ja paluu perusasentoon: Tästä kirjoittelinkin jokin aika sitten eli Jippi tosiaan herkästi alkaa odottaa lelupalkkaa nin kovasti, ettei malta juosta merkille asti. Lisäksi tässäkin olen palkannut aina vauhdista lelulla eli täytyy nyt tehdä myös niitä perusasentoon lopetuksia, jottei tässä käy samoin kuin noudossa eli että Jippi unohtaa sen loppuasennon kokonaan. Lelulla saa hommaan vauhtia, mutta toisaalta veikkaan myös, että lelu kiihdyttää sen verran, että se aiheuttaa enemmän sitä palkan ennakointia. Täytyy nyt kokeilla siis sitä, että palkkailee ainakin välillä myös namein.

Treenit jatkukoon siis ja katsotaan sitten edistymisen mukaan, että uskaltaudutaanko kokeeseen vielä ennen juoksuja vaiko jätetäänkö suosiolla AVO:n korkkaus pidemmälle kevääseen :)

Hugon kanssa ollaan omatoimirally-tokoiltu ja se on ollut innokas ja pätevä rallattaja. Takapalkalla vasemmalle käännökset sujuu selvästi jo paremmin, mutta vielä tämä ei ole yleistynyt tilanteisiin, joissa takapalkkaa ei ole. Jatketaan kuitenkin nyt takapalkkatreenejä, jotta sen avulla saataisiin se takapään oikeanlainen käyttö käännöksessä iskostettua Hugon lihasmuistiin :)

Ollaan nyt treenailtu myös jo VOI-luokan juttuja eli lähinnä työstetty oikealla puolella seuraamista ja siinnä käännöksiä. Hugon seuraaminen oikealla puolella kaipaa vielä hiomista, sillä vaikka pysyy jo aika kivasti ja valtaosin seuruu on suoraa, niin välillä tulee hetkittäistä poikittamista. Lisäksi Hugo ei vielä osaa oikealle puolelle perusasentoon tulemista ilman käsiapuja eli sitä täytyy vahvistaa. Käännökset toimii aika kivasti eli käännöksissä oikeaan ja vasempaan paikka säilyy melko hyvin. Täyskäännöksiä alettiin nyt työstää myös ja tehdään oikealle täyskäännöstä takapalkalla samalla tavoin kuin vasemmalla seuratessa vasemmalle täyskäännöksiä. Saksalainen täyskäännös oikealla seuratessa on itselleni jotenkin käsittämättömän vaikea, kun on tullut tähän asti tehtyä sitä aina toiseen suuntaan. Mutta kyllä me hiljalleen opitaan näitä uusiakin "temppuja" :D

Eilen kävin treenaamassa Hugon kanssa keskittyen vauhtiin ja intoon. Tehtiinkin vähän aikaa lelupalkaten juurikin käännöksiä niin, että saatiin käännöksiin intoa, mutta sitten loppuaika treenattiinkin vain "leikkimistä" ja pidettiin hauskaa eli palattiin sellaisiin pentutreeneihin :D Tekee hyvää välillä Hugollekin, vaikkei se pentu olekaan :) Alkuun vain leikittiin ja sitten siirryttiin etupalkalle irtoamiseen eli heitin lelupalkan eteen ja juostiin kilpaa lelulle. Hugo pääsi voittamaan minut juoksukisassa, mikä sai pojun hurjan innostuneeksi. Hugo tuntui syttyvän tämän leikkitreenin aikana niin, että tuli taas itselle mieleen, että pitäisi muistaa oikeasti panostaa siihen oikeanlaiseen palkkaamiseen ihan joka ikisissä treeneissä!

Avoimen rally-tokokokeeseen olisi tarkoitus mennä taas piakkoin. Itse olin jotenkin ajatellut, että asetan meille tavoitteeksi RTK2-koularin, mutta että sen jälkeen ei enää kisailla, kun se oikealla puolella työskentelyn opettaminen tuntui niin vaikealta. Nyt, kun edistystä kuitenkin on tullut, niin en ehkä uskallakaan luvata, etteikö koskaan voittajassa kisattaisi :D Mutta katsotaan nyt, ihan riippuen siitä, miten ne liikkeet lähtee sujumaan. Onneksi kesäksi päästään varmaan taas rally-tokon ryhmätreeneihin, niin saadaan taas neuvoja ylempien luokkien liikkeiden opettamiseen!

Pakkaskelit rajoittaa treenaamista

Lunta ja pakkasta on riittänyt, mutta nyt jo on löytynyt oikea tapa selviytyä näistä keleistä! Hugo on pudottanut ihan urakalla turkkia, mutta siltikin villaa on tarpeeksi pitämään koira lämpimänä ihan isommillakin pakkasilla. Sillä ei siis ole joutunut pitämään takkeja ulkoillessa missään vaiheessa (niin kuin ei aiempinakaan vuosina). Sen sijaan Hugon tassut ovat hyvinkin herkät kylmälle eli jo siinä -12 pakkaseen tietämillä pitää laittaa tosuut jalkaan. Jippi sen sijaan ei palele tassuista, ei edes -20 pakkasilla. Sillä kuitenkin on sen verran ohut turkki, että sillä olen pitänyt takkia, jos pakkasta on selkeästi yli 10 astetta. Toiselle siis tossut ja toiselle takki ja näillä on pärjätty pahimmatkin pakkaset. Toki kovimmilla pakkasilla ollaan tehty lyhyempiä lenkkejä ja olen sitten aktivoinut koiria muulla tavoin, kuten doboilemalla tai treenaamalla kotona tokoa/rallya. Tässä lyhyt video yhdeltä lumiselta lenkiltä. Näkyy hyvin se, että Hugo mielellään pysyisi polulla, kun taas Jippi nauttii täysillä hangessa poukkoilusta (mikä muuten on omiin käsiin tuntunut jumeina "laukka- ja pomppulihaksissa").

Viime lauantaina ei ollut ollenkaan noita HSKP:n tokoja, mutta sunnuntaina käytiin I-HAH:n tokoissa tokaa kertaa. Tällä kertaa Jippi otti selvästi iisimmin siellä hallissa eli ottanut häiriötä ympäröivistä äänistä tms. Myöskään edellisellä kerralla esiintyneet piippailut oli jäänyt pois eli ehkä nekin johtui siitä, että Jippi otti silloin häiriötä ympäröivästä hälinästä. Treenit alkoi 2 min paikkamakuulla, jossa käytin etupalkkaa ja pidempää etäisyyttä (varmaan n. 20 m).Käskytykset sujuivat hyvin eli meni maahan omasta käskystä ja nousi omalla. Hyvä Jippi! Meinasi tosin istumaan-käskyllä rynnätä jo etupalkalle (yleensä aina palatessani koiran luokse, otan etupalkan mukaani juurikin tästä syystä, mutta nyt unohtui). Paikkamakuun jälkeen tehtiin heti perään istumiset ja viimeksi tosiaan tämä oli meille hankalaa. Nyt halusin kuitenkin tehdä istumisenkin muiden kanssa ja testata, miten etupalkka toimii istumisessa. Itse epäilin, että se saattaisi "imeä" Jippiä maahan, mutta toisin kävi. Etupalkka toimi hienosti eli Jippi fokusoi eteenpäin, pysyi rauhallisena ja istui olematta levoton minuutin ajan. Toimii kyllä huikean hyvin Jipillä juuri sitä oikeanlaista fiilistä ja mielentilaa tuomaan noihin paikkiksiin!

Tehtiin toisella treenipisteellä taas liikkeiden yhdistämistä ja valitsin noudon ja luoksetulon seisomaan pysäytyksellä. Tein näitä jo ennen meidän vuoroa ja oli kyllä haastavaa noiden stoppien kanssa. Olen tehnyt seisomaan pysäytystä taakse lentävällä palkalla ja tämä on aiheuttanut nyt sen, että Jippi ennakoi hurjan voimakkaasti sitä palkan lentämistä eli lähtee kutsulla vähän minusta katsottuna oikealle valumaan ja käskyllä pysähtyy kyllä melko täpäkästi, mutta todella vinoon eli nenä kääntyy jo palkan lentosuuntaa ennakoiden. Saman Jippi teki sitten siinä, kun tehtiin tätä ohjatusti. Oli puhetta, että voisi tehdä enemmän palkkailua nyt siihen pysäytykseen (ei lennättämällä, mutta voisikohan esim. etujalkoihin heitettävä nami toimia?) ja lisäksi sain vinkiksi tehdä paljon läpijuoksuja niin, että päästään eroon siitä ennen käskyä vinoon hilautumisesta.

Odotellessa treenasin myös noutoa niin, että heitin kapulan ja menin itse lähelle kapulaa, josta lähetin Jipin kapulalle ja avustin vartaloavuin Jippiä kaartamaan kapulan taakse. Teki aika kivoja kaarroksia kapulan taakse ja tarttui nätisti kapulaan. Tämä ei kuitenkaan sitten ihan siirtynytkään siihen ohjattuun kokonaiseen nouto-liikkeeseen :D Lähetin Jipin noutamaan ja se eteni vauhdikaasti. Näytti siltä, että se oli rynnimässä suoraan kapulalle, kunnes muisti, että pitikin mennä taakse ja se päätyi loikkaamaan kapulan yli ja sitten ottamaan kapula takaisintulomatkalla. Ei mennyt siis ihan niin kuin Strömsössä, mutta elättelen toiveita, että tuo tarkoittaisi sitä, että Jippi alkaa sisäistämään sitä, että kapula pitää napata takaa, eikä sinne kapulalle saa rysäyttää täysillä (jolloin kapula on yleensä siis singonnut eteenpäin ja Jipin mielestä se on ollut hurjan hauskaa!).

Toisella treenipisteellä tehtiin zetaa eli jääviä. Koska Jippi ei vielä olsaa kunnolla istumista (siis ilman apuja), niin tehtiin kokeenomaisesti ällänä makuu ja seisominen. Ensimmäiseksi tuli maahanmeno. Jippi kouluttajan mukaan reagoi kyllä käskyyn nopeasti (ei siis hiippaillut perään), mutta maahanmeno tapahtui hieman vaiheittain eli ei pudonnut suoraan maahan. Tähän saatiin vinkiksi tehdä vauhtimaahanmenoja niin, että hetsaan esim. lelulla ja "lennosta" käskytän reiluin käsiavuin maahan ja palkkaan heti oikeasta toiminnosta. Maasta seuraamaan lähteminen sujui sen sijaan oikein mallikkaasti. Seisomaan pysähtyi kuulemma tosi täpäkästi, eikä hiippaillut yhtään. Olin palaamassa liikkuroinnin mukaisesti koiran taakse, kunnes muistin, että nämä seisomisen taaksemenot oli ne, mitkä oli nyt työn alla ja sitten lennosta totesinkin, ettei me tehdäkään tätä ihan kokeenomaisesti :D Skipattiin siis se loppuosa ja siinä pähkäillessä Jippi ehtikin jo liikuttaa etutassujaan sivulle. Käskytin uudestaan seisomaan ja nätistä asennosta palkkasin ja vapautin. Tehtiin istumista yksittäisenä. Ensin jäi kiinni edelliseen liikkeeseen eli tarjosi seisomista. Johtui kylläkin ehkä myös siitä, että itselläkin meinasi tulla "seiso"-käsky ja suusta pääsi siis "sssistu". Tokalla kerralla istuminen sujui nätisti pienellä käsiavulla. Saatiin vinkkejä siihen, miten häivyttää käsiapua ja sain neuvoksi myös sen, että naksuttelen sitä istumista, kun nyt herkästi kehun ja palkkaan vasta, kun Jippi on istunut hetken eli saisi olla enemmän arvoa nyt sillä istuutumisella kuin sillä istumassa odottamisella (kun se ei ole se haastava osuus).

Jipin kanssa ollaan agilityssa päästy nyt siihen vaiheeseen, että kaikkia esteitä tehdään jo radan osana! WUHUU! Keinun ja A:n jälkeen olen usein vielä palkannut, mutta viimeksi teki hienoja keinuja ilman palkka-apuja eli ei tullut lentokeinuja ja A:kin treeneissä meni radan osana rennosti, vaikka itse kylläkin olin jännittynyt kuin mikä, kun tehtiin sitä A:ta ekaa kertaa ratatreeneissä :D Vielä on matkaa siihen, että nuo kaksi estettä sujuisi radan osana ilman, että minun toiminta muuttuu ja vielä pitäisi harjoitella myös käännökset noiden esteiden jälkeen - nyt vielä ollaan jatkettu esteeltä suoraan ja palkattu eteenpäin eli tiukat käännökset on vielä varmasti haastavia.

Olin keskiviikkona pitkästä aikaa Jennan Caloanderin koutsaamissa treeneissä ja voi vitsit oli taas kivaa! Rata näytti tältä:

(c) Jenna Caloander

Tehtiin ensin pätkää 1-4 ja lähdettiin hiomaan kaukaa ohjaamista eli tavoitteena oli, että ohjaaja voi mennä kolmos- ja neloshyppyjen väliin kutsumaan koiran. Aloitettiin kakkosen ja kolmosen välistä niin, että ohjasin Jipin paikoillani ollen ykkösen ja kakkosen yli. Jippi haki molemmat esteet hyvin pelkillä rintama- ja käsiavuin ja palkkasin kakkosen taakse. Seuraavaksi tehtiin sama, mutta niin, että olin jo kolmosesteen siivekkeen kohdalla. Toimi hyvin. Seuraavaksi meninkin kolmosen taakse tekemään kolmen esteen serpentiini kauko-ohjauksin ja taas kerran Jippi kyllä haki hienosti esteitä, mutta minulla sen sijaan oli hieman haasteita muistaa, että miten päin se kolmoseste pitikään ohjata :D Koska kolmosen jälkeen oli tarkoitus tehdä valssi, aloin ennakoida valssin tekemistä ja jäi kolmonen ohjaamatta, jolloin Jippi valui kolmosen väärälle puolelle. Kunhan vain sain oman ohjaukseni rauhoitettua, niin homma toimi. Lopuksi liitettiin vielä mukaan neloshyppy. Pakko on kyllä sanoa, etten ihan heti treeniradan nähdessäni uskonut, että pystyttäisiin tuo kohta suorittamaan kauko-ohjauksin. Eikä muuten ihan heti uskaltaisi myöskään kokeilla moista kisatilanteessa :P

Seuraavaksi siirryttiin treenaamaan pätkää 5-12. Kutoselle tehtiin poispäinkäännös ja siinä oli sitten taas kohta, jonka uskoin epäonnistuvan. Ihan siitä syystä, että itselleni poispäinkäännös on jotenkin kauhean vaikea rytmityksen suhteen ja toisaalta eipä niitä ole tullut Jipin kanssa juurikaan tehtyä. Ekalla yrityksellä rynnin liian lähelle ja ajoitus oli pielessä, mutta tämän jälkeen alkoi homma toimia, eikä sitten enää tullutkaan virheitä poispäinkäännössä. Pitää ehdottomasti nyt uskaltaa ottaa se säännöllisempään käyttöön! Seiskalle tehtiin pakkovalssi ja kasin jälkeen sokkari. Tuntui haastavalta saada Jippi seiskalta kääntymään kohti kasia, kun itsellä oli sellainen fiilis, että on kiire ja tästä johtuen unohdin koiran ihan tyystin taakse ja se sitten ehti pari kertaa valkata 19. putken väärän pään seiskan jälkeen (ei mitenkään kovin yllättävää, kun kyseessä on Jippi, joka kohtalaisen mielellään menee putkiin ;) ). Tähän auttoi kuitenkin ihan vain se, että muistin katsoa, missä se koira menee ja että sanoin Jipin nimen hypyn seiska kohdalla. Yllätyin todella, että pelkkä rauhallinen "Jippi" riitti siirtämään Jipin fokuksen putkesta minuun, kun yleensä putkiansat ovat tuntuneet ihan mahdottomilta. Pidemmälle ei ehdittykään, mutta tulipahan treenattua kaksi meille haastavaa pätkää ja saatiin hyviä onnistumisia, joten kotiuduin treeneistä hymyssä suin :) 

Hugon kanssa on doboiltu, mutta muuten treenailut ovat olleet ihan harmillisen vähällä. Tulee oikein huono omatunto, kun toinen niin kauhean mielellään haluaisi tehdä jotain, mutta koska ulkona kelit ei oikein ole sallineet treenaamista, niin treenaamiset ovat olleet vain kotitreenailua. Onneksi viikon päästä alkaa hajuerottelutreenit (tosin eka kerta on luento), niin tulee Hugolle ohjattuja treenejä :) Rally-tokossa haluaisin kovasti korkkaamaan AVOa, mutta epäilyttää, kun ne vasemmalle käännökset eivät vain ota parantuakseen.... Pitäisi myös mennä treenaamaan hallille kylttien kera ennen koetta, jotta tulee vähän aidompaa tuntumaa koetilanteeseen. Nyt ollaan omatoimitreenailtu kotipihassa/lenkillä talvikauden ajan, joten voi olla, että Hugo olisi taas koetilanteessa vähän turhan innoissaan, jos ei olisi yhtään hallitreeniä alla :D

EDIT: Treenailtiin äsken Hugon kanssa olohuone-rallya. "Kieppi" ja "pyöri" toimii nyt jo ihan pienellä käsiavulla eli edistystä on tullut etenkin tuon myötäpäivään pyörimisen kanssa! Treenattiin myös vasemmalle kääntymistä (taas....) ja minusta tuntuu, että Hugo on oppinut katsomaan suuntaa minun rintamasuunnasta. Olen aina auttanut sitä tosi voimakkaasti vartaloavuin eli oma yläkroppani kääntyy käännöksissä aika paljon ja nyt tuntuu, että Hugo katsoo yläkroppani asennosta, että missä kulmassa sen tulee olla vasemmalle kääntyessä. Toisin sanoen, jos suoristan rintamasuunnan, Hugo kääntyy tosi viiveellä. Alettiin nyt vahvistamaan käskyä "vasen" tekemällä kääntymisiä niin että Hugo on edessäni etutassut tasapainotyynyllä ja pyydän siitä käskyllä "vasen" Hugon kääntymään. Alkuun tarvitsu pienen avun eli siirrän omaa dijaintiani hugoon nähden vinkaten, että sen pitäisi askeltaa takaosalla, mutta vähitellen on tarkoitus häivyttää ylimääräiset avut ja saada Hugo askeltamaan takaosalla pelkällä "vasen"-käskyllä. Yritetään nyt tehdä pieni pätkä tätä treeniä päivittäin ja katsotaan josko alkaisi sujua!

Vihdoin pakkasta!

Vieläkään maassa ei ole juurikaan lunta, mutta silti keli on jo kivan talvinen! Pakkasta on nyt pari päivää ollut viidestä kymmeneen astetta ja sen seurauksena on kuivaa ja raikasta! Niin kivaa vaihtelua pitkien sadekelien jälkeen :)

Olen tämän viikon lomalla, joten poikkeuksellisesti päästiin arkenakin nauttimaan lenkkeilystä valoisaan aikaan. Koirat pääsi kirmailemaan pellolla ja käytiin tutustumassa uusiin lenkkimaastoihin. Oli kivoja reittejä!

Vuosi siinä meni!

Hugo ja Jippi ovat leikkineet ihan alusta lähtien ulkoleikkejä ja tällöin leikit ovat aina olleet joko kilpajuoksua toisiaan jahdaten tai sitten vetoleikkejä keppien tai lelujen kanssa. Hugo muiden koirien kanssa tykkää juoksemista enemmän painimisesta ja korvien/niskavillojen/jalkojen näykkimisestä, mutta Jipin kanssa ne eivät ole KOSKAAN näin leikkineet. En tiedä onko syynä sitten se, ettei Jippi ole uskaltanut sisällä "käydä Hugoon kiinni" edes leikillään, kun muistissa on ollut se, että Hugo saattaa komentaa ärinän kera, mikäli lepotilanteessa Jippi yrittää turhaa lähennellä. Hugohan piti melko pitkään Jipille kotona sisätiloissa aika kovaa kuria eli teki selväksi, ettei Hugon lepotaukoja parane käydä härkkimällä keskeyttämässä. Ulkonahan Jippi on saanut  hyppiä päin ja kiskoa karvoista, mutta sisällä moista käytöstä ei ole hyvällä katsottu.

Oli syy mikä tahansa, niin jotain on nyt muuttunut (Onko Hugo vihdoin alkanut heltyä?!?! Tai onko Jippi muuttunut nyt sen silmissä ärsyttävästä kakarasta aikuiseksi??), sillä pari viikkoa sitten ensimmäistä kertaa huomasin Hugon yrittävän saada Jippiä sisällä leikkimään. Tämä oli varsin hämmentävää, koska Hugo ei ole ennen Jipin tuloa eikä sen jälkeen ikinä oikein piitannut sisällä leikkimisestä, vaan sen mielestä riehuminen on kuulunut ulos ja sisällä on vain levätty. Ensimmäisillä yrityksillä Jippi oli vain hyvin hämmentynyt ja Hugonkin yritys kuihtui kasaan alta aikayksikön, mutta eilen se sitten tapahtui: Hugo ja Jippi leikkivät ensimmäistä kertaa IKINÄ sisällä. Siis kuvitelkaa, että Jippi on asunut meillä jo 1 v ja 2 kk, ja ulkona ovat leikkineet ihan Jipin tulosta asti, niin siltikin vasta nyt päästiin tilanteeseen, että niistä on tullut myös sisäleikkikaverit! Olipas hauskaa katsella niiden vielä varsin kömpelöä leikkimistä. Hugo hyppi peppy pystyssä ja läpsi Jippiä minkä kerkesi sen lisäksi että kävi näykkimässä korvia. Jippi sen sijaan loikki ilmaan läpsien Hugoa etutassuillaan ja tähtäsi hampaillaan Hugon etujalkoihin. Jippiä selvästi vielä vähän arvellutti, että uskaltaako päästellä ihan täysillä ja niinpä sen leikkiminen olikin vielä vähän varovaista, mutta eiköhän ne siitä innostu, kun Jippikin huomaa, että Hugon murinat tässä yhteydessä onkin ihan vain ja ainoastaan leikkiperäistä :)

Ja sitten treeniaiheisiin. Hugon kanssa on treenailtu tällä viikolla rally-tokoa ja agilitya - kumpaakin maanantaina. Rally-tokossa tehtiin ensin seuraamisen peruutuksia yksittäisenä treeninä ja sen jälkeen tehtiin AVO/VOI-tasoinen ratapätkä. Hugo peruuttaa nykyään jo aika sujuvasti niin, että se on edessäni ja pyydän käskyllä sitä peruuttamaan minusta poispäin, mutta seuraamisesta peruuttaminen on aina ollut hankalaa, koska se herkästi lähtee peruuttamaan vinoon. Nyt tehtiin niin, että palkkasin heti ensimmäisestä suoraan peruutetusta askeleesta ja pidempää pätkää tehtiin vain käsiavulla eli minulla oli nami Hugon pään vasemmalla puolella. Näin peruutukset oli ihan siistejä, mutta tosiaan tuota ilman apua peruuttamista pitäisi nyt ahkerasti treenata lisäten vähitellen askeleita ja palkaten isosti aina suorista askeleista. Kokeiltiin peruutusta myös oikealla puolella seuraamisesta ja sillä puolella peruutus oli ehkäpä jopa suorempaa! Voi olla, että syynä on se, että minulla on namit aina treenitaskun vasemmassa taskussa eli vasemmalla puolella peruuttaessaan Hugo usein lähtee hamuamaan taskussa olevia nameja ja vinottaa sen takia, kun taas oikealla puolella peruuttaessa pitää paremmin kontaktia ja pysyy näin myös suorempana.

Rataa tehdessä halusin nyt keskittyä rauhallisen sujuvan suorituksen tekemiseen ja niinpä päätin palkata radan välillä muutamassa kohdassa. Pyörähdyksen jälkeinen seuraamiseen palaaminen oli aika vinoa, mutta kun kouluttajan kehotuksesta pyysin käskyllä Hugon seuraamaan heti, kun se oli pyörähtänyt, niin Hugo hakeutui nopeasti kivaan seuraamisasentoon. Pyörähdyksestä tekee vaikean se, että Hugo on melko kookas ja pitkä koira ja sen pyörähdys ei tapahtu ihan minimaalisessa tilassa. Se siis pakostakin ajautuu ulospäin minusta tehdessään pyörähdystä, mutta tosiaan seuraa-käskyllä sen sai aika kivasti hakeutumaan takaisin oikeaan paikkaan heti pyörähdyksen jälkeen. Radalla itselleni haastavaa oli seuraamisesta maahanmeno ja koiran kierto. Ollaan tehty sitä, että pyydän koiran suoraan seuraamisesta maahan, pysähdyn ja sitten kierrän koiran, mutta tässä ohjaaja ei saanutkaan pysähtyä, vaan piti heti käskyn sanottuaan jatkaa koiran ympäri. Alkuun mokasin tällä kyltillä siis itse, mutta hyvin Hugo teki maahanmenon vaikken itse pysähtynytkään, kunhan vain itse muistin suorittaa liikkeen oikein! Radan loppupuolella oli puolenvaihto takaa ja tämä oli vielä liian vaikea, kun ollaan tätä kokeiltu vasta tasan kerran ja silloinkin namiavuin. Täytyy siis treenailla noita puolenvaihtoja lisää. Muutoin rata sujui aika kivasti ja vire oli Hugolla nyt hyvä. Sille sopii ehdottomasti paremmin se, että ensin hinkataan jotain ja vasta sitten rallatellaan koko rataa :)

Maanantain 31.8. agilitytreeneissä Hugo oli Jipin tilalle jatko-ryhmän treeneissä ja siellä teemana oli tällä kertaa erilaiset lähestymiskulmat kepeille. Hugo kävi normaalia enemmän kierroksilla, mikä näkyi vähän heikkona keskittymisenä, mutta siitäkin huolimatta valtaosa keppikulmista saatiin sujumaan ihan kivasti. Ainoa päänvaivaa tuottanut kulma oli se tiukka avokulma, joka on aina tuottanut ongelmia.... Yritin antaa Hugolle tilaa, mutta silloin se haki väärään väliin ja kokeilin myös auttaa sen "törkkäämällä" oikeaan väliin, mutta silloin tunnuin herkästi olevan sen edessä, eikä se löytänyt oikeaan väliin. Kouluttajan kanssa oli puhetta, että voisi olla ihan hyvä idea tehdä kuuriluontoisesti Hugolle lähestymisiä 2x2-menetelmällä, vaikkei sille keppejä sillä menetelmällä koskaan ole opetettukaan. Tällä voisi saada ehkäpä hieman itsenäisyyttä lähestymisiin niin, että se hallitsisi sitten myös nämä tiukat avokulmat ilman, että minä joudun "sähläämään" edessä.

Jipin tokotreeneissä on ollut nyt pieni takapakkivaihe. Pari viikkoa sitten oli peräkkäin parit aika haastvat paikkamakuutreenit, joista toisessa kentällä sattui olemaan paljon hälinää ja lapsia ja toisessa taas tehtiin ensimmäistä kertaa paikkaistuminen ja lisäksi tehtiin perään paikkamakuun, jossa vieläpä ensimmäistä kertaa Jipille tehtiin "häiriköity" paikkis eli ihminen käveli koirien lomitse. Tässä häiriköidyssä paikkiksessa Jippi ensimmäistä kertaa piippasi, mikä osoitti, että tuli luultavasti liian paljon vaikeutusta yhdellä kertaa. Näiden haastavien paikkisten jälkeen Jippi on tosi herkästi piippaillut ryhmäpaikkiksissa. Piippausta on lisäksi esiintynyt myös muita liikkeitä treenatessa etenkin perusasentojen yhteydessä. Yleisilme tokossa on siis muuttunut levottomammaksi.

Viime sunnuntaina 30.8. oltiin Jipin kanssa tokassa Sirke Viitasen koulutuspäivässä ja siellä pureuduttiin sitten tähän piippailuun/levottomuuteen. Sirken mielestä kyse ei ole niinkään epävarmuuden aiheuttamasta piippailusta, vaan siitä, että Jipin vire alkaa olla tokossa korkea (koska sen mielestä se on ilmeisesti toooooosi kivaa), mutta tähän tosiaan kannattaa jo nyt puuttua, jottei tästä tule oikeasti ongelmaa. Myös oli puhetta siitä, ettei Jipin kohdalla vaikuta onneksi siltä, että piippaus johtaa ns. vuotamisesta, vaan tämä on vain välivaihe, joka johtuu samanaikaisesta tokoon syttymisestä ja tehtävien vaikeutumisesta. Jipillähän on ennen tehty treenejä palkaten tosi tiheään ja nyt ollaan siirrytty tekemään enemmän kokonaisia liikkeitä. Nyt siis oli ohjeena keskittyä maltin kasvattamiseen ja vireenhallintaan, eikä niinkään nostattamiseen.

Niinpä nyt tehtiinkin sitä, että palkka annettiin vasta luopumisen jälkeen. Esimerkiksi perusasennossa, jossa Jippi herkästi önisee, keskityttiin hyvään mielentilaan. Jos Jippi ehti piipatta sivulle tullessa, tulee itse keskeyttää suoritus siirtymällä pois paikalta ja toteamalla koiralle, että pieleen meni. Kun öninää ei tullut, siirrettiin namipalkka koiran pään kohdalle sen vasemmalle puolelle ja vaadittiin, että Jippi luopuu namista, ottaa katsekontaktia ja on rauhallisen oloinen ennen kuin sille annettiin lupa palkan ottamiseen. Tällä tavoin saatiin jo pian levottomuutta vähenemään. Paikkamakuussa tällä kertaa tehtiin niin, että laitettiin etupalkka, jolla saatiin ääntely katkaistua tehokkaasti. Jos siis treenataan haastavia paikkamakuita, niin käytetään etupalkkaa ja muutoin hankitaan taas varmuutta paikkamakuuseen tekemällä myös rauhallisempia (ilman ylimääräisiä häiriöitä) suorituksia.

Kapulanpitoon saatiin vinkiksi treenata kapulan pitoa tunnarikapulalla. Tehtiin niin, että itse liikuin ja pyysin Jipin vauhdista nappaamaan kiinni tunnariin. Kun se otti kiinni, itse jatkoin liikkumista ja samalla kevyesti vedin kapulaa sivusuunnassa. Tällöin jos ote oli löysä, tunnarikapula pääsi luisumaan suusta, jolloin vaadittiin uuden otteen ottaminen. Palkkaus naksulla+namilla, kun koira tarrasi tunnariin kiinni niin, ettei kevyt sivuttainen veto saanut otetta irtoamaan.

Maanantaina 31.8. oltiin Jipin kanssa Riitta Jantunen-Korrin tokoyksärillä ja siellä tehtiin ALO-luokan liikkeitä keskittyen näissäkin treeneissä vireeseen. Aloitettiin treenit purkamalla ylimääräistä energiaa. Tätä tehtiin niin, että itse olin kyykyssä maassa ja viskoin namia vuoroin oikealle ja vuoroin vasemmalle puolelleni. Jipin tarkoitus oli siis vain juosta namilta toiselle edestakaisin ja sitten välillä pyysinkin sen lennosta seisomaan nakaten samalla namin koiran jalkojen väliin.

Tämän jälkeen katsottiin ensin seuraamista. Kerroin, että viime yksärin jälkeen seuraamista oli saatu työstettyä paljon (silloinhan Jippi painoi pahasti jalkaa vasten ja oli turhan edellä), mutta että kontakti saisi olla yhä aktiivisempi ja tasaisempi. Keskityttiin etenkin liikkeellelähtöjen kontakteihin ja treenattiin sitä niin, että saman tien, kun otin ensimmäistä askelta, naksautin ja palkkasin. Kokeiltiin myös niin, että sanottuani "seuraa" -käskyn naksautus tulikin jo juuri ennen liikkeellelähtöä, jolloin Jippi piti kontaktia jo valmiiksi yllä. Tällöin naksautuksen kuuleminen sai Jipin skarppaamaan ja se piti tosi napakasti kontaktia vielä liikkeelle lähdettyäkin, jolloin sain palkattua aina hyvästä lähdöstä. Seuraamista ja lähtöjä tehdessä keskityttiin taas siihen, että lähtö tapahtui oikeassa mielentilassa eli mikäli Jippi oli yhtään levoton tai äänteli, niin tehtiin namista luopumista ennen kuin aloitettiin suoritus. Myös pidempi seuraamispätkä sujui nyt aika kivasti eli vire tuntui olevan sopiva.

Seuraavaksi treenattiin ALO:n kaukoja ja kerroin, että takatassujen liikauttamista oli saatu hyvin estettyä käyttämällä joko takapalkkaa tai sivupalkkoja. Takapalkan kanssa tosin usein useampaa toistoa tehdessä alkaa lopulta ennakoimaan ja kääntyy hieman vinoon. Sivupalkoillakin monesti jää jompaankumpaan pinoon "kiinni" eli alkaa tavoitella toista pinoa vinottaen tällöinkin. Nyt tehtiinkin kaukoja edelleen sivupalkoilla, mutta niin, että koiran kropan viereen molemmille puolille laitettiin vain yhdet namit. Kun Jippi teki onnistuneen asentovaihdon, vapautin sen niin, että se sai itsenäisesti syödä namit molemmilta puolilta. Tässä vinoutta ei ainakaan tämän yhden treenin aikana ehtinyt tulla, joten kokeillaan tätä jatkossakin.

Lisäksi tehtiin luoksetuloa ja hyppyä, jotka siis muutoin sujuvat aika kivasti, mutta möllitokon videolta havaitsin, että Jippi herkästi siirtää aavistuksen etujalkojaan eteenpäin jätön yhteydessä. Tehtiin ensin jättö sivupalkkoja käyttäen, jolloin saatiin vahvistettua sitä, ettei sieltä parane liikkua eteenpäin. Tässä ei siis tokikaan sitten kutsuttukaan koiraa luokse, vaan se vapautettiin vain sivupalkoille. Tämän jälkeen jätettiin sivupalkat pois, eikä etujalkojen siirtymistä ilmennyt. Täytyy siis käyttää noita sivupalkkoja aina välillä muistuttamaan siitä, että paikoillaan täytyy malttaa pysyä.

Jäi kyllä tosi hyvät fiilikset treeneistä ja innolla jäädään odottelemaan seuraavaa yksäriä, joka on parin viikon päästä maanantaina. Silloin olisi tarkoitus katsoa ylempien luokkien liikkeitä, kun taas tänään halusin itse tällaisen vireeseen keskittyvän treenin, jossa itse treenattavat asiat eivät olleet uusia.