"Mä en tajua..."

Tänään lenkillä harjoiteltiin seuraamisesta istumaan jättöjä. Kotona olemme tätä tehneet ja Hugo on istunut melko heti käskyn saatuaan, vaikka olenkin jatkanut kävelyä eteenpäin. Ulkona epäröintiä istumisen kanssa olikin sitten huomattavasti enemmän. ensimmäisellä kerralla kävelin aika reippaasti ja niinpä istu-käskyn saatuaan Hugo jäikin seisomaan näyttäen hämmentyneeltä. Se kyllä pysähtyi minun jatkaessa, mutta istui vasta uudella käskyllä. Eli selvästi epäröi, että mitäköhän siinä pitikään oikein tehdä. Niinpä teimme homman uudestaan ja tällä kertaa otin seuraamisenkin hitaassa vauhdissa. Hitaasta vauhdista annoin selkeän käskyn ja näin Hugokin jo selvästi hoksasi idean ja istui heti ensimmäisellä kerralla. Olin myös valtavan ylpeä, kun ruohoniityllä Hugon ollessa vapaana se pysyi maahan-käskyllä paikoillaan koiran ohittaessa meidät. Koira ohitti tosin vähän matkan päästä, mutta joka tapauksessa hieno saavutus! Hugo, kun on välillä osoittanut turhan suurta kiinnostusta muita koiria kohtaan ollessaan vapaana. Kiinni ollessaan ohitukset kyllä sujuvat useimmiten hienosti.

Alla vielä muutama kuva tältä päivältä.





Niin ja eilen tosiaan piti olla ensimmäinen metsäjälkiryhmän treenikerta, mutta treenit jouduttiin perumaan. Eli näin ollen ensimmäisen jäljet päästään ajamaan puolentoista viikon päästä viikonloppuna, jolloin treenejä onkin sitten sekä la että su!

Mökkikausi avattu :)

Käväisimme tänä viikonloppuna Hugon kanssa mökillä ja oli tosiaan Hugon ensimmäinen mökkireissu. Verbi käväistä sopi tähän yhteyteen hyvin, sillä tosiaan menimme sinne eilen aamulla ja kotiin päin lähdimme ajamaan tänään aamupäivällä. Hieman etukäteen jännitti itseäni, sillä ajomatkaa on noin viiden tunnin verran koiran kanssa, ja lisäksi vielä ihan loppupätkä matkasta pitää taittaa moottoriveneellä. Minkäänlaisia ongelmia ei kuitenkaan matkan suhteen ollut eli kyllä Hugo on selvästi kunnon mökkeilijä :) Alla mökkireissun kuvasatoa.









Esineruutua treenailtiin tuossa viikko sitten Kaijan kanssa ja meni aika kivasti mielestäni. Tottista olemme treenailleet lenkkien yhteydessä ja nyt olen harjoitellut mm. seuraamisesta istumaan jättöjä. Tiistaina meillä alkaa Hugon kanssa metsäjälkipienryhmä, jota odotamme jo kovasti! Pienryhmä kokoontuu viisi kertaa, mutta koirakkoja on vain kolme, joten saamme varmasti intensiivistä opetusta :) Saa nähdä miten lähtee metsäjälki sujumaan - jälkiähän olemme ajaneet tähän mennessä vain nurmikolla/pellolla ja sielläkin melko helppoja harjoituksia. Mutta treeneistä tulee varmasti päivitystä sitten tiistain jälkeen!

Jes!

Tänään oli taas videointi päällä kotona, jotta näkisin mihin suuntaan oli kehittynyt tämä yksin oleminen. Ja oikein mukava yllätys oli katsella videota, jossa Hugo jäi sanaakaan sanomatta kotiin. Hieman välillä tepasteli, mutta ääntä ei pitänyt ja nukkui paljon pidempiä pätkiä kuin viime viikolla. Eilenkään ei kuulemma ollut kuulunut mitään (naapuri kertoi) eli vahvasti luotan nyt siihen, että tämä on ohimenevä vaihe, jonka kaikki muutokset ovat saaneet aikaan Hugolla :) Ja ehkäpä se DAP-haihdutinkin on oikeasti tehokas..!

Tänään oli ihana lenkkikeli! Voi, että oli lämmintä - Hugo ei ehkä ihan yhtä paljoa osannut nautiskella kuumuudesta, mutta toisaalta kun rauhakseen käveli niin sekin selvisi vallan mainiosti lenkistä :) Tässä pari kuvaa ihanan vehreistä lenkkimaisemista - kyllä alkukesä on aina kauneinta aikaa!

Hugon suusta

Nyt, kun yksin jääminen on Hugolla ollut hankalaa ja seuran kaipuu kova, sopii tämä Pam Brownin runo hyvin teemaan.

Tulen kotiin.
Koira heittäytyy minua vasten.
Missä sinä olet ollut? Viivyit niin kauan.
Kaipasin sinua, kaipasin sinua, kaipasin sinua.
Rakastan sinua, rakastan sinua, rakastan sinua.
Mitä kassissa on? Onko minulle jotain?
Oi, anna kun nuolaisen korvaasi.
Oi, anna minun pureskella käsineitäsi.
Sinä olet kotona!

Kiirettä pidellyt

Viime kirjoituksesta vierähtänyt jo lähes kaksi viikkoa. On ollut paljon koulun kanssa tekemistä, kuten usein aina näin keväisin on. Treenailuja ollaan jatkettu lenkkien yhteydessä ja esineruutuakin ollaan harjoiteltu.

Sen verran tullut Hugon kanssa ns. takapakkia, että on alkanut ulvomaan välillä yksin ollessaan - naapurilta kuulin. Syynä varmastikin se, että tässä lähiaikoina olen ollut hyvin suuren osan viikosta Hugon kanssa kotona. Nyt sitten oli intensiivikurssi koulussa ja nyt alkavat työt eli täytyy totutella taas siihen yksinoloon. Ensiapuna käytössä on nyt DAP-haihdutin, jonka hankin ensimmäisen kerran jo silloin, kun Hugo pentuna tuli minulle. En osaa sanoa auttoiko silloin, muttei Hugo ainakaan edessä alussa silloin kauheasti itkeskellyt - kotiutui siis helposti. Toivonkin, että se auttaisi Hugoa rauhoittumaan yksin ollessaan. Olen videoinut web-kameralla Hugon touhuja päivän aikana ja on aika levottoman oloinen vaikkakaan ei kyllä onneksi kovin usein päivän aikana metelöi. Olemme nyt alkaneet tekemään pieniä yksinolo- ja rauhoittumisharjoituksia kotona, ja videoin sen touhuja säännöllisesti niin näen mihin suuntaan homma kehittyy! Naapurit onneksi kaikki koiraystävällisiä, eikä kukaan ole oikeastaan valittanut - asiasta maininnutkin kertoi vain, että tietäisin asiasta. Tokihan silti tästä pitää päästä eroon, sillä videonkin perusteella Hugo kyllä stressaa yksin jäämistä, eikä tietysti pidemmän päälle voi kerrostalossa asuvan koiran antaa metelöidä.