Just tässä ja just nyt kaikki on aika hyvin :)

Jippi meni Wirneen leirin aluksi rikkomaan kynttään, joten ollaan nyt sitten siitä lähtien TAAS pidetty taukoa agilitysta. Nyt päästään vihdoin taas treenaamaan, mutta olen muutenkin nyt päättänyt, ettei oteta agista mitään stressiä nyt, kunnes ollaan saatu kynnet kunnolla kuntoon :) Kyllä me nyt taas nurtsipohjilla treenaillaan, mutta sopivan letkeästi eli katsellaan sitten loppukesästä, josko päätäisiin taas kunnolla mukaan kuvioihin, jos ja toivottavasti kun kynnet on kuosissa. Nyt ainakin suunta näyttää oikealta!

Eli nyt kun ei olla agia treenailtu, niin päivitellään kaikkia muita kuulumisia :) Ensinnäkin on pakko todeta, että yllätyin itsekin huomattuani, että Jipissä on tapahtunut ehkäpä jonkinlaista aikuistumista! Se on edelleen ihan kakara esim. leikkiessään junnukoirien kanssa. Sehän on meidän agiseuran yleinen pentujen leikittäjä eli Jippi on esitelty lukuisille seuralaisten pennuille, kun pennuille on haluttu hyviä kokemuksia vieraista aikuisista koirista. Jippi on niin kaamean kiltti pentujen kanssa ja rakastaa leikkiä niiden kanssa ilman, että homma käy mahdottoman fyysiseksi, joten sen kanssa uskaltaa leikittää niin 9-viikkoisia kuin vähän vanhempiakin pentuja :) Niinpä Jipillä onkin pidellyt kiirettä leikkiessään mm. Miisa-bortsun (tosin Miisa nyt jo vähän vanhempi pentu, mutta Jippi toiminut Miisan leikkitätinä ihan pienestä pitäen ja ovat kyllä tosi sydänystäviä!!), Jekku-collien, Punkki-kelpien ja Cosmo-bortsun kanssa. Näiden lapsikoirien kanssa leikkiessä se on itsekin kuin puolivuotias kakara, mutta tosiaan kuten sanottu, muuten se on vaikuttanut aikuistuvan! Lähinnä siis tämän olen huomannut siinä, että vihdoin vuosien työ hihnakäytöksen eteen on tuottanut tulosta :) Jipillä on ollut pitkään hihnassa pientä epävarmuutta muiden koirien kanssa eli herkästi on vähän ärripörri hihnassa ollessaan. Vapaana tulee toimeen melkeinpä kenen tahansa kanssa, mutta hihnassa se on ollut herkkähaukkuinen alkujaan. Tämä saatiin lopulta kitkettyä siihen, että kunhan bongasin vastaantulevat koirat ennen Jippiä, niin sain pyydettyä katsekontaktin ja ohitukset sujuivat hiljaa. Mutta nyt tästä on menty vieläkin eteenpäin eli vaikken tekisi itse yhtään mitään, niin se ottaa itse kontaktia ja ei enää "nosta kierroksia" muista koirista. En tiedä, miksi tämä edistysaskel on nyt yhtäkkiä tullut, mutta tämä on oikein tervetullut juttu :) Arki siis sujuu nykyään Hugon ja Jipin kanssa tosi mukavasti ja helposti!

Cosmo ja Jippi painimassa :D

Jipin kynsistä sen verran, että edistysaskeleita on havaittavissa. Suurimmassa osassa kynsistä juuren alue on selvästi jo normaalin näköistä eli toivottavasti kynnet nyt kasvavat koko mitalta siisteiksi :) Etujalan kynnet näyttää todella lupaavilta, mutta harmiksi edelleen takajalkojen etenkin sisimmät kynnet on muhkuraiset ja lohkeilevat. En tiedä onko ne jotenkin kovemmalla rasituksella vai miksi ovat selvästi huonossa hapessa edelleen, mutta toivon, että nekin sitten vähitellen alkavat vahvistua! Tässä yksi viikko sitten otettu kuva, jossa juuri näyttää paljon jo siistimmältä (ja tänään, kun katsoin kynnet läpi, niin siisti alue ulottuu taas jo selvästi pidemmälle):

Jipin syömät lisät ja lääkkeet on muuten edelleen ennallaan, mutta tiputettiin eläinlääkärin ohjeistuksella nikotiiniamidi nyt kolmannekseen alkuperäisestä. Syynä se, että Jipillä oli jatkuvasti maha tosi sekaisin. Pari päivää nikotiiniamidin lopettamisen jälkeen vatsa normalisoitui ja nyt ei sitä ongelmaa enää ole. Eli onneksi löytyi nopea apu vatsavaivoihin :) Muiden lisien/lääkkeiden osalta pohditaan annostelua uusiksi sitten 1,5 viikon päästä eläinlääkärin kontrollikäynnillä. 

Hugo on nyt ollut aika mallikas rally-tokopoika ja eksyinpäs katselemaan koekalenteriakin :) Heinäkuulle voisi yrittää saada VOI-luokan korkkauksen ajoitettua! Sen kanssa on nyt sujunut tosi kivasti hommat, mutta oikean puolen käännökset edelleen kaipaavat vahvistamista. En oikein hirveästi olekaan niitä treenaillut, joten nyt otetaan ne tehotreeniin, jotta on sitten kokeisiin mennessä kunnossa!

Rally-tokon lisäksi olen tehnyt myös Nose Workia. Hugon kanssa hieman ehkä koeajatukset luovutin nyt ainakin toistaiseksi, kun se on oikeasti aika kova arpomaan Nose Workin parissa :D Se on ihan valtavan innoissaan siitä nenätyöstä ja siksi ehdottomasti sitä treenailemme jatkossakin, mutta sillä ei aina meinaa maltti riittää etsinnöissä, vaan keksii sitten oheistoimintaa, jos ei haju ala riittävän nopeasti kantautua nenään. Ennen teki valeilmaisuja, mutta nyt se tapa on vaihtunut siihen, että se kantaa minulle tavaroita :D Eli jos teemme etsintöjä kotona, niin se kiikuttaa kaikki löytämänsä lelut minun käteen, jos ei hajua löydy :) Tarvitsisi siis jotenkin saada lisää itseluottamusta Hugolle, mutta toistaiseksi en ole keksinyt, miten etenisin treeneissä. Täytyy ehkä pohtia, josko kävisi jonkin Nose Work-kurssin! Jipinkin kanssa ollaan tehty Nose Workia ja sen kanssa on sujunut aika kivasti. Voisi jopa ajatella menevänsä loppukesästä kokeeseenkin sen kanssa... Jos intoa riittää (itsellä siis...). Katsotaan.. Tai sitten pidetään NW ihan vain sellaisena omana hupiharrastuksena :)

Oltiin tänään ekoissa ohjatuissa ageissakin Jipin kanssa taas saikun jälkeen ja on kyllä kiva huomata, että tauot ei aiheuta suurempia takapakkeja, vaan jatketaan aika lailla siitä mihin jäätiin. Jippi kulkee kivasti ja ohjattavuus on nyt tosi jees! Ainoa kummallisuus nyt on putoilevat rimat eli rimat oli tosi paljon normaalia herkemmässä. Selvästi vähän roikottaa takajalkoja hypätessä eli epäilin jumisuutta. Kotona sitten hieroin ja venyttelin Jipin nopeasti läpi ja tuntui ihan omaankin käteen kyllä tukkoiselta. Oletin ongelman olevan lanneselässä, mutta siellä ei tuntunut isoja jumeja ainakaan. Sen sijaan kaula ja takareidet oli oikeasti tosi tukkoisen oloiset. Reilun viikon päästä koirilla onkin hieronta-aika eli saadaan isoimmat jumit toivottavasti siellä auki! Olen muuten ihmetellyt, kun ei ole nyt ensimmäinen kerta, kun Jippi menee normaalia jumisemmaksi silloin, kun agility on tauolla. En tiedä onko se sitä, että agitauolla ainoat treenit on tokoa eli aiheuttaa aika yksipuolista kuormitusta kroppaan....? Mutta toisaalta ainakin jonkinlaista jumia oli kaulassa ja takareisissä molemmin puolin eli sikäli ei viittaisi pelkkään "tokojumiin". Noh, jospa se siitä letkeytyisi hieronnassa ja fyssarikin on tarkoitus varailla tässä lähiaikoina.

Viikonloppuna tulee vietettyä päivät aamusta iltaan Myyrmäen futisstadionilla, jossa järkätään agin SM-kisat :) I-HAH on mukana järjestelyissä ja itse olenkin siellä huomenna illalla talkoilemassa. Lauantain ja sunnuntain kuitenkin vietän lähinnä katsomon puolella kannustamassa tuttuja! Ja ehkä vähän myös shoppailemassa ;)

Tähän loppuun videopätkä Hugon ja Jipin leikeistä viikon takaa :)

Tervetuloa vuosi 2018!

Niin se pyörähti vuosi 2018 käyntiin! Meillä tämä kävi rauhallisissa merkeissä, kuten aiempinakin vuosina. Käytiin kunnon metsälenkki jo päivällä, jottei tarvitse sitten illalla rakettien paukuttelun aikaan käydä isommin ulkona.

Illalla käytiin sitten ihan vain pikaisella "pissatuslenkillä" ja molemmat koirat onneksi suhtautuivat rauhassa raketteihin, kun katsottiin, ettei kuitenkaan ihan vieressä ammuskeltu. Taustalla kuulunut pauke ja välkkyminen ei Jippiä hetkauttanut lainkaan (se ei siis tehnyt minkäänlaista elettäkään noteeratakseen pauketta) ja Hugo vain pysähtyi välillä hieman kuuntelemaan, muttei sekään osoittanut pelon merkkejä. Muutoin vietettiinkin sitten eilinen ilta klo 18 alkaen ihan vain sisätioissa, eikä kumpikaan koirista sisällä reagoineet lainkaan paukkuihin. Ihan loistavaa!

Näin vaihtui meillä vuosi - kuva otettu 00.00 eli pahimman paukkeen aikaan.

Lauantaina Jippi kävi rally-tokokokeissa Hyvinkäällä ja sai AVO:n kolmannesta kokeesta 96 pistettä ja sen myötä RTK2-koularin. Sijoituksissa Jippi taisi olla 5/17, mutta sai myös tuomarinpalkinnon (TP). Tämän Jippi sai tuomarin sanoin siitä, että teki aika lailla täydellistä työtä ja kolme virhepistettä aiheutui siitä, että kontaktin ollessa tiivis, se ei ehtinyt huomata edessä olevaa tehtävää. Ja lisäksi tuomari mainitsi, että koirasta näkyi se, että teki halukkaasti tehtävät ja oli haukkana tottelemassa heti, kun sai käskyn :) Kyllä lämmitti mieltä nämä tuomarin sanat! Meillä tosiaan -3p tuli siitä, kun seurautin Jippiä tosi lähelle hyppyä ja kun siitä yritin sen lähettää hypylle, Jippi ei enää millään ehtinyt hakea esteelle, kun oli ollut niin tiiviissä kontaktissa, ettei oikeasti ollut huomannut, että lähestyimme hyppyä. Se meinasi raukka törmätä siivekkeeseen ja kielsi siis esteen, joten otettiin uusiksi. Tokalla kerralla suoriutui hyvin, mutta pitää muistaa jatkossa lähettää koira vähän kauempaa, että sillä on mahdollisuus ehtiä reagoida edessä olevaan esteeseen. Yksi virhepiste tuli kontrollivirheestä, kun Jippi kyltille tullessaan istui perusasentoon ja siinä hetkeksi unohtui katselemaan tuomaria :D Muuten Jippi oli todella hyvin kuulolla läpi radan ja teki hirmu innokkaasti töitä. Ja mikä parasta, täysin hiljaa, kun viime kisoissa meinasi into purkautua ihan vikoilla kylteillä pienenä ininänä. Tämän koularin jälkeen Jippi jää tauolle rally-tokon kisailusta. Rallya kisattiin kisatilanteiden treenaamiseksi ja hyvän fiiliksen saamiseksi kisakehiin ja siinä onnistuttiin! Nyt keskitytään siis taas tokoon ja mennään kokeilemaan, josko samaa fiilistä löytyisi tokokehäänkin :) Yhteen tokokokeeseen jo yritinkin ilmoittautua, muttei mahduttu mukaan. Eli täytyy nyt toivoa, että tässä alkuvuodesta löytyisi joku sopiva koe, johon mahduttaisiin... Kovin vähän niitä kokeita nyt tuntuu olevan tarjolla, kun astui lisenssipakko nyt tammikuun alusta voimaan myös TOKOssa ja järjestäjät varmaan pelkää tämän vaikuttavan radikaalisti osallistujamääriin.

Tänään käytiin vuoden ekoissa treeneissä molempien kanssa. Jipin kanssa tokoiltiin aamupäivällä ja illalla molemmat pääsi Nose Work -treeneihin hallille! Yksi tälle vuodelle asetettu tavoite oli aktivoitua Nose Workin kanssa ja hyvin aloitettiin tämän tavoitteen täyttäminen heti 1.1. ;)

Aamulla Jippi tokoili Kivikon kentällä ja seurana meillä oli Minttu ja Sikka. Tehtiin alkuun seuraamista ja pähkäiltiin Jipillä havaitsemaani ongelmaa eli sitä, että Jippi hakee kontaktia kasvoihini ja sen myötä valuu vähän jalkani eteen. Olen huomannut Jipin herkästi ihan aavistuksen painavan jalkaani, mutta olen kuvitellut sen olevan suora. Nyt peilin edessä seuruuteltuani pareissa treeneissä, on tullut havaittua, että jos nostan katseen ihan suoraan eteen, niin Jippi valuu sen verran eteen, että se pikkusen poikittaa. Ei järkyn pahasti, mutta kuitenkin niin, että haluan asialle ehdottomasti jotain tehdä. Nyt lähdettiin korjaamaan tätä ihan sillä, että palkkalelu siirtyi huppuun tai kauluksen sisään ja palkka lensi sitten ihan jo muutamasta suorasta askeleesta koiran vasemmalle puolelle. Eli tätä nyt täytyy alkaa tehokkasti ajaa sisään ja katsoa alkaisiko tämä tehota...

Jippi teki toisella treenipätkällään neljän liikkeen koemaisen kokonaisuuden. Liikkeinä ruutu, kaukot, ohjattu ja luoksari. Jätin Jipille etäpalkan kentän laidalle, josta Jippi sen saattoi "kehässä" ollessaankin nähdä. Tämähän sitten tuottikin asteen ongelmia alkuun, sillä kahdella ensimmäisellä ruutuun lähetyksellä Jippi kurvasi 90 astetta vasemmalle ja kohti lelua :D Näistä stoppasin sen menon ja vaadin paluun perusasentoon. Kahdella ekalla yrityksellä en viritellyt "missä ruutu"-hetsauksella, mutta kolmannella virittelin ja varmistin näin, että se vilkaisi ruutua ennen käskyn antamista. Tällä kertaa lähti hienosti ruutuun ja ruutu oli kokonaisuutena oikein hyvä. Upposi hyvin, reagoi stoppiin kivasti, pysyi höntyilemättä ruudusti ja tuli reippaasti seuruuseen. Hyvä Jippi! Tokana liikkeenä kaukot. Vaihdot oli tosi kivat kaikkiaan, mutta yhden stiplun teki, kun ennakoi. Seiso-istu -vaihdossa Jippi meni maahan ennen kuin ehdin edes sanoa käskyä. Tämä on ihan selvästi nyt taas sen peruja, että ollaan tehty paljon kaukojen hinkkaamisia kotona ja valitettavasti, kun niitä hinkataan, käyn itse tosi hätäseksi ja Jippi alkaa herkästi ennakoida. Eli pitäisi itse malttaa kaukoja hinkatessa aina vaihdella käskyjenantoväliä, kun itsellä käskyt tulee aina tasaisen kolmen sekunnin välein eli Jippi kyllä arpoo sitten jonkun asennon, jos ei käskyä kuulu :D Kokeenomaisessa setissä korjasin Jipin takaisin seisomaan ja sieltä istumaan. Muut vaihdot oikein jees. Ohjatussa suoritus oli aika kiva. Ihan pienesti suu oli levoton perusasentoon palatessa, mutta muuten kiva kokonaisuus. Luoksarissa jätön yhteydessä kuului haukotus ja pieni inahdus (voi hitsi näitä, kun tämä on ainoa, missä ääni on tosi herkässä!), mutta muuten oli kyllä super. Hieno stoppi! Tehtiin erikseen vielä koemaisen setin jälkeen parit kaukojen hinkkaamiset niin, että ensin tehtiin epäsäännöllisillä väleillä niitä vaihtoja eli liikkuri antoi käsimerkkejä ja käskytti, mutta minulta tuli käsky vain silloin tällöin. Hyvin Jippi skarppasi tässä. Näitä siis lisää! Tämän lisäksi tehtiin treeni, jossa Minttu houkutteli Jipin katsekontaktin itseensä (tämä ei valitettavasti ole Jipin tapauksessa kauhean vaikeaa....) ja annoin kaukojen käskyn aina sellaisella hetkellä, jolloin Jippi ei katsonut minuun. Se ei ole kokeissa kaukoissa stiplannut näissä, mutta perusasennoista maahan käskyttäessä tai maasta istumaan nostaessa tosi herkästi vaatii tuplakäskyn, jos Jippi herpaantuu tuijottamaan liikkuria. Toki ensisijaisesti pitäisi saada se kontakti niin varmaksi, ettei sitä liikkuria tuijotella, mutta kun se toistaiseksi ei sitä ole, niin koin parhaaksi treenata myös tota, että täytyy kuunnella käsky, vaikka päättäisikin tuijotella maisemia :D Ja hyvin Jippi näissäkin alkoi olla kuulolla eli otti käskyn vastaan, vaikka tuijotti Minttua.

Illalla oltiin tosiaan hallilla Nose Workia treenaamassa. Lähinnä tämä oli Hugon treeni, mutta Jippi pääsi tekemään parit laatikkoetsinnät. Jippi etsi ensin laatikoita. Ekalla toistolla todella hieno ja hillitty etsintä ja löytyi varmasti (eli ilmaisi heti oikean laatikon kohdalle tullessa). Tokalla kävi, kuten yleensäkin eli vauhti oli kasvanut ja samalla sähellys :D Jippi säntäsi täysillä sinne, missä edellisellä kerralla haju oli ollut, mutta hyvin jätti sen merkkaamatta, kun ei löytänytkään hajua. Etsi pari kertaa laatikot läpi käymättä kuitenkaan juuri sillä laatikolla, jossa haju oli. Lopulta ilmaisi oikean laatikon, mutta niin kovasta vauhdista, että maahanmeno valahti kahden laatikon puoliväliin. Vaadin tarkentamaan ja tarkensi oikeaan laatikkoon, joten palkat toki tuli tästäkin. Kolmannella toistolla taas vähän hallitumpi kokonaisuus ja hienosti löytyi. Jippi sai etsiä vapaana tänään, mutta pitäisi ehkä kokeilla hihnassa etsimistä, josko saisi vähän tota vauhtia rajoitettua...

Hugolla on laatikkoetsinnoissä tosiaan ollut haasteena se, että ekan toiston jälkeen alkaa oletella eli usein ilmaisee ekaksi vastaan tulleen laatikon tai sen, missä viimeksi oli haju ollut. Taas ensimmäinen toisto oli todella hieno ja varma. Tokalla kerralla juoksi sinne, missä haju oli ollut ja teki minimaalisen niiauksen, muttei mennyt maahan, kun huomasikin, ettei haisekaan. Se vilkaisi minua etsiäkseen apua, mutten antanut sille mitään signaaleja, vaan odotin vain, että se omatoimisesti jatkaa. Parilla laatikolla oli vähän epävarma eli taas vähän niiasi ja vilkaisi  minua, mutta kun taas vain odotin, niin jatkoi matkaa. Lopulta tullessaan oikealle laatikolle, teki varman ilmaisun, eikä siinä enää sitten kysellytkään apuja minulta. Eli tosiaan itse osaan kyllä lukea noi epävarmuudet vääriksi "ilmaisuiksi", mutta toki haluaisin, että Hugo oppisi luottamaan nenäänsä sen verran, ettei joutuisi arpomaan, vaan uskoisi, ettei ole oikea laatikko, jos nenä ei niin kerran sano :) Kolmas toisto oli hieno myös, joten jätettiin laatikkotreenit siihen. Hugo teki lopuksi vielä yhden sisäetsinnän eli laitoin hajun putkenpainoihin ja lähetin Hugon etsimään vapaana. Hienosti teki töitä ja löysi hajun ongelmitta. Hyvä poika!

Keskikesä oli ja meni

Juhannuksen mökkivahdit

Juhannusta vietettiin mökkeilyn merkeissä ja koirat saivat pitää pääosin vapaata treenailuista eli ei tehty edes pihatokoja tms., joita usein mökillä on tullut tehtyä, kun siellä on iso tasainen nurtsikenttä pihassa. Valokuvasta tarkkasilmäiset saattaa bongata Jipin jalassa olevan liimasiteen. Ei mitään vakavampaa onneksi - kunhan ekan 5 minuutin aikana rallasi pitkän maita ja mantuja niin, että kannuskynsi napsahti kärjestä katki. Vähän tuli verta, mutta onneksi tosiaan katkesi ihan siististi, eikä haljennut mitenkään, joten riitti, että piti reilun viikon sidettä aina treenaillessa tai rallaillessa, mutta muuten pystyi ihan normaalisti härveltää menemään :)

Sen verran treenailtiin, että tein yhden Nose Work-treenin ulkoetsinnän merkeissä. Molemmat koirat löysivät hajun ja ilmaisivat oikein. Molemmilla koirilla ilmeni myös kummallekin ominaiset haasteet: Hugo tarvitsee tukea eli jos ei heti ala löytyä, niin hakee vahvistusta homman jatkamiseen minulta. Jippi puolestaan on hätäinen ilmaisujen kanssa eli tekee kyllä hienon maahanmenon löytäessään hajun, mutta sinkoaa herkästi ylös sieltä heti, kun naksautus kuuluu tai kehun sitä. Eli täytyy treenata malttia ilmaisuihin ja Hugon kanssa taas hakea varmuutta yksinkertaisesti tekemisen myötä.

Juhannuksen riennoista kotiuduttuamme mentiin ekoihin tokotreeneihin sitten pieleen menneen kokeen. Tuli siellä havaittua, että Jippi oli selvästi normaalia hitaampi ja jotenkin innottomampia ja aloin oikein urakalla pohtia asiaa. Jippi tosiaan on menettänyt parhaan tokoteränsä nyt lähi aikoina ja samaa kyllä on ilmennyt aiemminkin valeraskauksien aikaan. Odotellaan siis valeraskauden päättymistä innolla ja nyt olen päättänyt myös sen, että Jippi tullaan tähystyssterkkaamaan elokuun lopulla. Ei vain sen takia, että treenikaverilla pysyisi into kaikkina vuodenaikoina, vaan myös siksi, että Jippi on oikeasti ollut arjessakin aika apaattinen. Nyt vasta tajusin, että Jippi ei ole leikkinyt kotona lainkaan juoksujen alkamisen jälkeen! Se on yleensä kotona aina silloin tällöin puuhastellut ihan itsekseen leluilla, mutta nyt ei yhtään. Voihan tuo olla ihan aikuistumistakin, mutta se alkoi kuin tyhjästä juuri juoksjen aikaan, joten epäilen, että sillä on osansa asiaan. Lisäksi juoksujen alun aikaan se vaikuttaa vähän kipuilevalta ja kaikkinensa onhan sillä aika vähän sellaista tasaista kautta, kun juoksut on 6 kk välein ja se tekee juoksuja reilun kuukauden, juoksut kestää yli 3 viikkoa ja sitten tekee valeraskauden jotakuinkin kolmeksi kuukaudeksi juoksujen jälkeen, vaikkei kaikkein voimakasoireisempia nuo valeraskaudet olekaan onneksi olleet (ei petaile tai hoivaa pehmoleluja, mutta masistelee, on väsynyt, jokseenkin treeni-innoton ja herkistelee hassuja asioita).

Vaikka osin uskonkin tokoinnon ja -vauhdin laantumisen johtuvan valeraskaudesta, niin siltikin päätin nyt, että tehdään nyt jonkin aikaa treenejä motivaatioon keskittyen. VOI-luokan kasaamisen kanssa tuli keväällä vähän kiire SM-kisojen aikaisen ajankohdan takia ja nyt jälkikäteen ajateltuna tehtiin sen takia ihan liikaa kokonaisia liikkeitä ja vain tekniikan hinkkaamista unohtaen täysin motivaation ja vauhdin treenaamisen. Jipillä on yleensä intoa ja vauhtia ollut automaattisesti, joten sen vahvistamisen helposti unohtaa... Viime sunnuntaina käytiin treenaamassa taas (meillä on sunnuntaisin omatoimiryhmän treenit) ja päätin tehdä hetkeksi paluun alkeisiin :D Aloitettiin kapulan nostamisen tarjoamisella eli kun noudoissa kyllä periaatteessa on riittänyt vauhtia, mutta kapulan nostaminen maasta on tullut tosi ällöksi, niin nyt yritetään nostaa sen arvoa taas. Naksuttelin siis sitä, että Jippi omatoimisesti nosteli kapulaa ja mukaan mahtui jo ihan ripeitä ja nättejäkin nostoja. Tehtiin targettiakin tarjoamisen kautta. Olen käyttänyt ruudussa targettia, mutta lähinnä sellaisena kohdealustana eli on riittänyt, että Jippi juoksee sinnepäin. Stopit ruudussa saisi kuitenkin olla napakampia, joten yritän nyt saada pysähdyksiin terävyyttä sillä, että opetankin targetille pysähtymisen tiukemmin kriteerein. Sitä naksuteltiin ja alkoi toimia vähitellen paremmin. Eli vaadin yhden etutassun kosketuksen ja pysymisen alustalla. Herkästi heti targettia läpsäytettyään Jippi tepastelee niin rajusti etujaloilla, että koheltaessaan siirtyy pois alustalata, mutta nyt aloin vaatia vähän kestoa sitten kosketukseen. Lopuksi tehtiin myös perusasennon ja seuraamisen tarjoamista ja yllättävää kyllä tarjosi tosi kivaa seuruuta ja perusasentoja ihan ilman käskyjä, vaikken ole varmaan koskaan näitä ihan puhtaasti tarjoamisella tehnyt :)

Jippi tokotreenien jälkeen (c) Sanna Piironen

(c) Sanna Piironen

(c) Sanna Piironen

Haettiin myös tokoon koekokemusta möllitokosta 30.6. Tehtiin ALO-luokka muiden tavoin ja osallistuttiin luokan ulkopuolisena, koska toki tuollaiset möllit on tarkoitettu ei-vielä kisanneille tai vain ALOssa kisanneille. Eipä sillä - ei me sijoituttaisi oltaisikaan, kun me tehtiin vähän treenimäisempi kokonaisuus :) Jippi oli paikkiksessa taas vähän levoton ja ekaa kertaa pitkään aikaan jopa tähyili vähän ympärilleen. Vierelle palatessa oli ihan omissa maailmoissa, eikä pitänyt kontaktia ja näin ollen eka sivulle-käsky meni ohi. Minusta on alkanut tuntua, että tuo paikkiksen huono fiilis on yksi iso syy siihen, että kokeista on tullut Jipille niin epämukavia. Eli täytyy nyt hakea hyvää fiilistä ja onnistumisia paikkiksiin ja ottaa vaikkapa taas etupalkka hetkeksi käyttöön rauhallisuutta tuomaan. Yksilökehät alkoi seuraamisella, jossa Jippi kyllä teki ihan jees seuruun, mutta tiedän, että se pystyisi paljon paljon parempaan, joten jäi kyllä huono fiilis siitä. Tokana liikkeenä maahanmeno ja Jippi jäi istumaan. Virhe, jota ei kyllä ole kuuna päivänä tapahtunut, vaan maahanmeno on ollut jäävistä se varma. No ei ollut tällä kertaa ja tämän liikkeen jälkeen kerroinkin möllien tuomarille, että meidän ongelmana on ollut kokeissa koiran paineistuminen/häiriöityminen. Tuomarikin mainitsi, että minä itse en vaikuta yhtään jännittyneeltä, enkä ollutkaan. Joten yhdessä todettiin sen ottavan häiriötä ympäristöstä tms. ja sovittiin, että palkkaan lelulla heti, kun saadaan onnistuminen aikaan. Seuraavaan liikkeeseen nostatin sanallisesti Jippiä ja sainkin sen mukavasti luoksarin aloitukseen. Luoksari itsessäänkin oli hyvä, joten sen jälkeen tein yllärilelupalkkauksen ja Jippi oikein ärräsi lelulle ja selväsi rentoutui. Loppukehä olikin ihan eri moodissa sitten ja Jippi oli hyvällä intensiteetillä mukana ja vastasi kehuihin innokkaasti. Tällaisia treenikokeita pitäisi päästä nyt tekemään ja hakea Jipille hyviä koekokemuksia. Plussaa möllikokeessa oli ehdottomasti se, että liikkeenvälit toimi ja Jippi oli koko kehän minun mukana eli ei kiinnittänyt huomioita ympäröiviin asioihin, eikä nuuskinut maata tms. Ei edes ennen lelupalkkausta. Treeniä treeniä siis vain näihin. Harmillista kylläkin, että noita möllikokeita on niin kauhean harvoin.

Viime maanantaina (3.7.) Jippi fyssaroitiin (oli pientä jumisuutta vähän siellä sun täällä, muttei mitään mikä ei olisi auennut, eikä mitään yksittäistä isompaa) ja Hugo pääsi Jipin agivuorolle tiistaina. Hugo ei ole pitkään aikaan agia treenannutkaan ja nytkin teki ihan vain irtoamis- ja sokkaritreenejä. Irtoaminen sille on kovin vaikeaa ja vahvistettiinkin sitä palkalla, mutta onhan se vähän haastavaa, kun se lelupalkka ei Hugolla ole kauhean iso palkka, vaan se noutaa heitetyn lelun vain voidakseen kiikuttaa sen minulle ja päästä vaihtamaan sen namiin :D Sellaista kunnon vetoa sillä ei leluun ole silloin, kun on namit kehissä. Sitten, jos puhtaasti leikkii sen kanssa palloleikkejä ilman nameja, niin se kyllä innostuu leluista, mutta agilityssa se on oppinut tuon kaavan liiankin hyvin :) Mutta hauskaa meillä kyllä oli ja kylläpäs saatiinkin tehtyä hienot sokkarit! Eli toinen osa-alue sujui, vaikka irtoaminen tosiaan olikin haastavaa.

Keskiviikkona tehtiin Jipin kanssa "uusi aluevaltaus", kun oli VPY:n järkkäämän jälkikurssin ensimmäinen treenikerta. Itsellä on jo jonkin aikaa hakutreenit olleet tauolla ihan siitä yksinertaisesta syystä, ettei tunnu millään riittävän tarpeeksi aikaa hakutreenaamiselle, kun se vaatii aina sen isomman treeniporukan eli ts. pitää päästä treenaamaan treeniryhmille sopiviin aikoihin ja meillä monien lajien harrastajilla se on välillä vähän haastavaa... Niinpä ajattelin, että kokeillaankin jälkitreenaamista, sillä sitä pystyisi treenailla myös itsenäisesti. Jipin kanssa viime kesänä kokeiltiin pari kertaa jäljestystä, mutta joka kerta jossain lähistöllä sattui olemaan joku marjastaja, josta Jippi otti ilmavainua ja oli ihan hakumoodissa. Niinpä totesin, ettei voida ehkä ihan suoriltaan lähteä vain jäljestämään, vaan kai se pitäisi sille Jipille jotenkin opettaakin :D Jälkikurssilla lähdettiin mielestäni opettamaan asiaa toimivalla tavalla eli alkuun keskitytään ihan vain keppien (joita siis pk-jäljeltä löytyy kuusi) arvon kasvattamisella. Eli tehtiin treenejä pienissä tallatuissa ruuduissa, joihin oli tallaaja pudotellut keppejä. Koira päästettiin ruutuun ilman erillistä käskyä ja odotettiin koiran tarjoavan kepin nostamista. Jipillä alkuun kesti hetken, että pääsi hakumoodista yli (valjaat päällä metsään tullessa oli oitis tähyilemässä metsikköön, että missä se ukko mahtaa lymyillä), mutta kun se tajusi, että nyt ei ollakaan hakuilemassa, niin kepit kyllä löytyi ja nousi ongelmitta. Keppien löytämisestä nostettiin aina isot bileet pystyyn ja Jipin mielestä treeni olikin ehkä jotain siisteintä! "Ongelmana" oli se, että Jippi myös sylkäisi kepin suustaan heti sen siliän tien, kun aloin sitä kehua, mutta tähän ei nyt tässä vaiheessa vielä kiinnitetä huomiota, vaan opetan sen kepin pitämisen sitten erikseen). Jippi teki hyvin töitä nenällä heti, kun tajusi tehtävän ja toisella treenikierroksella meidän ruudun takana vähän kauempana oli ihminen tallaamassa jälkeä ja Jippi oli ihan maalimiestä etsimään lähdössä, mutta siitäkin huolimatta onnistui vaihtaa hienosti hakumoodista jälkimoodiin ja teki työt loppuun keskittyneesti. Nenä siis kyllä toimii mainiosti, kunhan saan Jipille ymmärryksen siitä, että kumpaa hommaa ollaan siellä metsässä tekemässä :) Kovasti tykkäsin treeneistä ja tuntui opetustapa ja logiikka meille passelilta. Keskityttiin myös siihen, ettei koiraa auteta, eikä sitä painosteta etsimään eli tavoitteena saada koulutettua itsenäinen ja omasta toiminnastaan varma jälkikoira, joka ei tiukan paikan tullen käänny ohjaajan puolen apua kyselemään, vaan luottaa enemmän omaan nenään.

Tässä loppuun vielä videota Hugon ja Jipin leikeistä parin päivän takaa :)

Hugolle hajuerottelua ja Jipille korjaussarjaa

Hugolla alkoi perjantaina 7.4. hajuerottelukurssi, jonka järjestäjänä on VKK ja koluttajana I-HAH:sta tuttu Mariel, joka koulutti meille noin vuosi sitten hajuerottelun alkeita. Oli kiva päästä taas tauon jälkeen Marielin oppiin ja siinä missä suurin osa muista treenasi ilmaisun alkeita, me päästiin esittelemään omatoimisen treenaamisen myötä ilmennyttä ongelmaa. Hugohan siis Nose Work -treeneissä ilmaisee ympäristöön piilotetut hajut melko hyvin, mutta haasteena on laatikkoratamainen treeni, jossa siis lattialla on identtisiä laatikoita, joihin yhteen on piilotettu haju. Näissä Hugo yleensä ekalla toistolla aina etsii ja ilmaisee hyvin, mutta toistojen myötä alkaa arvailla ja käydä epävarmaksi. Demottiin tätä perjantain treeneissä hyvin ihan jo kahden laatikon treenissä, sillä Hugo parin toiston jälkeen alkoi tehdä ilmaisuja aina ekalle laatikolle. Tähän vinkiksi saatiin olla reagoimatta mitenkään ja antaa Hugon itse pähkäillä tilannetta. Hugon ollessa väärällä laatikolla, siitä näkee selvästi, ettei se ole oikeasti haistanut eukalyptusta, sillä se ei jää tuijottamaan varmana sitä laatikkoa, vaan samantien maahanmenoilmaisun tehtyään, Hugon pää alkaa katsella toisten laatikoiden suuntaan. Kun tässä sitten hetken odottaa, niin se omatoimisesti nousee ylös ja lähtee etsimään oikeaa laatikkoa. Olen itse usein toistanut käskyn, jos se ilmaisee väärän laatikon, mutta nyt ohjeena oli, etten auta sitä yhtään, vaan sen itse täytyy päättää, lähteekö se etsimään hajua muualta vai "lukitseeko" se ensimmäisen laatikon.

Tällä keinoin jatkettiin treenejä kotona eilen. Tehtiin treeni kahdella laatikolla ja kahdella ensimmäisellä toistolla haisteli hienosti laatikot ja ilmaisi heti oikein. Tämän jälkeen tuli yksi kerta, jolloin Hugo ilmaisi ensimmäisen laatikon, joka oli väärä. Jäin odottamaan ja samantien Hugo alkoi tuijotella toiselle laatikolle ja pian nousikin ylös ja vaihtoi haistelemaan sitä. Se oli selvästi hieman epävarma ja varmisteli aika pitkään ennen kuin uskalsi ilmaista sen toisen laatikon. Ilmaisusta sai kuitenkin isot kehut ja palkan. Tämän jälkeen kaksi seuraavaa toistoa oli sellaisia, että Hugo ei ilmaissut lainkaan väärää, mutta se oli selvästi epävarma, sillä se kävi molemmilla laatikoilla ja oikealle laatikolle päädyttyään se jäi haisteli pitkään, jonka jälkeen jäi seisomaan ja katsoi minua kysyvästi. Kaipasi selvästi apuja, jotta uskaltaisi tehdä ratkaisunsa, mutten auttanut, vaan jäin vain odottamaan. Lopulta vielä lisää haisteltuaan, ilmaisi oikean ja sai tästä toki taas kehut ja palkan. Seuraava toisto olikin sitten täydellinen eli haistoi ensin väärän, sitten oikean ja teki heti ilmaisun. Tästä superkehut ja palkka, ja siihen jätettiin treenit siltä erää.

Jipillä oli eilen tuplasti tokovalmennusta, kun aamulla/päivällä oli ensin Wirneen porukalla Korrien koulutus, jossa Jipillä oli 20 min koulutusvuoro sekä Riitalle että Pekalle ja illalla oli vielä I-HAH:n tokovalmennusryhmän treenit, jossa kouluttajana Maarit Hellman. Käsiteltiin kaikissa treeneissä edellisen päivän kokeessa ilmaantuneita ongelmia. Olin ehtinyt koetta pyöritellä mielessä ja katsellut videoita useampaan kertaan ja olin tullut siihen tulokseen, ettei se oikeasti haukkumista lukuun ottamatta ollut kuitenkaan ihan järkyttävää. Haukkumiset kertoivat epävarmuudesta tai palkattomuuden "harmittamisesta" ja liikkeiden välit oli kyllä ihan liian haahuilevat, mutta toisaalta tajusin toimineeni liikkeiden väleissä myös tyhmästi, kun en ottanut koiraa heti sosiaalisen palkan jälkeen "yhdessä"-käskyllä siirtymään seuraavaan paikkaan, vaan jätin koiran touhuamaan yksin, kun katselin, mihin liikkuri minua johdatti ja sitten kun yritin onkia Jippiä mukaani, niin se olikin jo aina omissa maailmoissaan. Pekka koulutuksessa mainitsikin, että itse täytyy kiinnittää koko koesuorituksen ajan huomio täysillä koiraan ja olla koiran kanssa. Liikkuria ei tarvitse tuijottaa koko aikaa, vaan voi hyvin seurata sivusilmällä, että mihin liikkuri seuraavaksi johdattaa, mutta kuitenkin olla koko ajan yhdessä koiran kanssa.

Riitan treeneissä tehtiin ensin seuraamista. Ongelmana meillä on ollut se, että olen treenannut tosi paljon yksityiskohtia ja palkannut yksittäisistä pienistä jutuista seuraamisessa, joten on ollut todella vähällä pitkien seuruupätkien tekeminen ja minusta tuntuu, että Jipin paras keskittyminen herpaantuu näissä herkästi, kun tosiaan on tottunut saamaan niin tiheästi palkkaa nyt seuraamisessa. Nyt siis tehtiin seuruuta niin, etten puuttunut joka askeleeseen eli en auttanut Jippiä liikkeen keskellä (yleensä herkästi olen huomauttanut esim. kontaktin tippumisesta ja kehunut sitten, kun se ottaa kontaktin uusiksi), vaan se joutui itse keksiä oikean tavan suorittaa ja sai kehut sitten sellaisella hetkellä, kun omasta mielestäni seurussa fiilis oli hyvä. Enemmän siis vastuuta koiran suuntaan, eikä niin, että minä koko ajan annan signaaleja siitä, että meneekö oikein vai väärin. Toisena treeninä tehtiin liikkeiden ketjuttamisia ja tässä tehtiin puteen pieni pätkä seuraamista, sitten luoksetulo ja lopuksi liikkeestä maahanmeno. Saatiin jo tässä aikaan pientä piippaamista luoksetulon jätön yhteydessä, mutta mainitsinkin Riitalle, että tällainen piippaus on selvästi erilaista kuin se kokeessa ilmennyt haukkuminen. Jipillä joskus alkutreenistä on virtaa sen verran, ettei oikein maltti meinaa riittää ja palkan odotus on kova, jolloin tosiaan voi tulla piippausta perusasentojen yhteydessä. Tämä piippaus kuulosti juurikin tällaiselta palkanodotukselta, eikä edellispäivän kokeen tyyliseltä ahdistuneelta haukkumiselta. Kumpaankin todennäköisesti auttaa juurikin se kokeenomainen treeni ja palkattomuuden harjoittelu. Jipille sain kehotukseksi käyttää paljon viivästettyä palkkaa eli niin, että ensin tulee selkeästi kehut ja vasta niiden jälkeen nami/lelu. Jippi on tottunut saamaan lelun/namin heti oikein tehtyään, mikä aiheuttaa ehkä vähän turhaa hätäilyä tekemiseen, kun odottaa koko ajan, että joko kohta se lelu sinkoaa. 

Pekan treenipisteellä vahvistettiin sosiaalista palkkaa. Tehtiin liikkeiden välejä niin, että harjoiteltiin ensin viivästettyä palkkausta eli niin, että hyvästä lopetusasennosta vapautin ja palkkasin ensin kehuin ja sitten, KUN koira vastaa hyvin kehuihin, niin annetaan palkkasana "JES" ja kaivetaan lelupalkka. Eli tässä palkataan lelulla nimenomaan siitä sosiaaliseen palkaan vastaamisesta. Jippihän treeneissä toki siihen hyvin vastaakin, muttei tee yhtään pahaa treenata tällaisia enemmän (kun aiemminhan ei olla treenattu näitä ollenkaan....). Sain taas ohjeeksi myös sen, että sitä JESiä ei tule viljellä joka väliin, vaan oikeasti vain silloin, kun aikoo antaa nami- tai lelupalkan. Nythän todennäköisesti kokeessakin vapautin liikkeistä JESillä ja periaatteessa koira voi alkaa tällöin odottaa lelu-/namipalkkaa ja sitten kun sitä ei kuulukaan, vire laskee. Eli nyt oli sellaisen käytännön, että vapautus liikkeen päätteeksi "VAPAA"-käskyllä, siitä kehut ja tosiaan JES vasta, kun oikeasti on tulossa lelu tai nami.

Toisena harjoitteena Pekan pistellä tehtiin uuden asian kouluttamista pelkällä sosiaalisella palkalla. Tempuksi otettiin jokin sellainen, jota koira ei osaa ja jota se ei tule harrastuksissaan tarvitsemaan. Meille valikoitui tuolille hyppääminen. Otettiin siis tuoli keskelle kenttää ja sain tehtäväksi opettaa Jipille tuolille hyppääminen ilman ainuttakaan lelu- tai namipalkkaa. Lähdettiin ihan tuolin vierestä ja pienellä houkuttelulla sain Jipin hyppäämään tuolille, josta seurasi valtavat kehut ja kunnon bileet koiran kanssa. Jippi syttyi tosi hyvin sosiaalisesta palkasta ja muutamalla toistolla päästiin siihen, että pystyin lähettämään sen toiselta puolelta kenttää (joka ei tosin ollut kauhean suuri) perusasennosta "penkki"-käskyllä tuolille. Seuraavaksi opetettiin toinen temppu sosiaalisella palkalla ja tämä oli jalkojen kahdeksikkopujottelu. Sitten lopuksi tehtiin "koemainen" treeni, jossa siis tehtiin kehääntulo, kahdeksikko, josta sosiaalinen palkka ja siirtyminen seuraavan liikkeen aloituspaikkaan, josta tuolille lähettäminen ja siitä sosiaalinen palkka. Ja lopuksi sitten vasta JES ja lelupalkka. Oli ihanaa nähdä, kuinka valtavan liekeissä Jippi tässä treenissä oli. Jäi jotenkin niin kovasti kaivelemaan se edellisen päivän sosiaalisen palkan toimimattomuus, että oli helpottavaa nähdä, että kyllähän tämä koira oikeasti palkkautuu sosiaalisella palkallakin todella hyvin :) Eli nyt vain vahvistamista paljon, niin jospa se alkaisi toimia myös koetilanteissa.

Päivällä käytiin lenkki ja illalla sitten vielä Maaritin treeneihin. Tehtiin Jipin kanssa toista kokeessa ilmennyttä ongelmaa eli hyppynoutoa. Koska nämä treenit olivat ulkona, niin kapulaksi en halunnut metallikapulaa, joka olisi ollut kylmä, vaan tehtiin normikapulalla. Lisäksi umpiestettä ei sillä hetkellä ollut saatavilla, joten tehtiin avoesteellä, mutta hyvinpä saatiin ongelma esiin näilläkin asetelmilla... Jippi oli ensinnäkin alkuun ihan hurjan levoton. Piippaili perusasennossa ja tassut tepsutteli kovasta odotuksesta. Aina kapulan lentäessä se nytkähti vähän perusasennossa ja lähtikin sitten heitetylle kapulalle taas turhan paljon saalistusmoodissa. Kerroin, että saalistus on saatu katkaistua kokonaan noudon yhteydessä, mutta tajusin, ettei olla tokikaan tehty heitettyjä noutoja lainkaan nyt puukapuloin. Saalistus on tosiaan saatu pois ohjatusta noudosta ja hyppynoudossa heitetty kapula sen sijaan on metallinen, eikä sen takia saa aikaa saalistusmoodia. En siis tiennytkään, että heitetty kapula edelleen aiheuttaa tuollaista kiihtymistä vaikkakin selvästi lievempää kuin pahimmillaan. Lähdettiin ratkomaan ongelmia pala palalta. Alun levottomuutta ja sähellystä lähettiin purkamaan yksinkertaisesti sillä, että annettiin Jipin vähän päästellä höyryjä. Annoin sille lelun ja se sai luvan kanssa rallata hetken. Rallaamisen jälkeen se olikin jo ihan eri moodissa eli piippailut jäi aika hyvin pois ja keskittyi paremmin. Seuraavaksi ratkottiin ohitusongelmaa, sillä Jippi nyt treeneissä meinasi tulla kerran esteestä ohi. Stoppasin sen ennen kuin ohitti esteen, mutta sain kehotukseksi antaa vauhdista "hyppy"-käskyn, jos huomaan, että Jippi meinaa tulla ohi. Kerran vahvistin hyppy-käskyllä sitä takaisinpäin hyppäämistä, mutta tämän jälkeen ongelmaa ei esiintynyt. Kolmanten pulmana ratkottiin sitä saalistamista ja perusasennossa nytkähtelyä. Nythän Jippi tuijottaa kapulaa heittäessä, mutta sain ohjeeksi vaatia Jipiltä heiton aikana katsekontaktia. Tätä en ole ikinä tullut ajatelleeksikaan, mutta kyllähän siinä on järkeä, että vaadin katsekontaktin. Tehtiin treeniä niin, että annoin perusasennossa ennen heittoa "katso"-käskyn ja heitin kapulan. Ensin Jipin katse laski heiton aikana, mutta otin vain uuden kapulan, uusin "katso"-käskyn ja heitin uusiksi. Sitten, kun katse ei enää laskenutkaan heiton aikana, niin vapautin ja palkkasin sosiaalisella palkalla. Otettiin uusi perusasento ja taas heitin kapuloita, kunnen katsekontakti säilyi heiton ajan. Välillä vapautin suoraan perusasennosta ja palkkasin, ja välillä taas lähetin noutamaan. Nouto on selvästi siistimpi nyt, kun vaadin katsekontaktia eli vaikuttaisi toimivalta. Nyt, kun pääsisi tätäkin vain treenaamaan riittävän säännöllisesti! Umpihyppy varsinkin on aika harvoin loppuen lopuksi saatavilla...

Paljon saatiin ajateltavaa eilisissä treeneissä ja itsellä oli eilisen jäljiltä hyvä fiilis. On kiva tietää, että näihin ongelmiin oikeasti on keinoja ja ettei kyse ehkä olekaan valtavan suuresta ongelmasta, kunhan siihen heti puuttuu. Yksi iso puute meidän treeneissä on tähän asti ollut se, ettei treeneissä ole tullut oikein käytettyä sitä sosiaalista palkkaa ja joka liikkeestä on aina palkattu nami-/lelupalkalla. Sainkin kehotuksen tehdä melkeinpä viikottain koemaisen treenien ilman välipalkkausta muulla kuin sosiaalisella palkalla. Koiralle sellainenkin tilanne täytyy olla ihan rutiininomainen treenitilanne, eikä niin, että se tietää tulleensa koetilanteeseen ihan jo siitä, ettei nami- tai lelupalkkaa enää kuulukaan.

Molemmilla oli viikonloppuna sen verran treenailuja, että tänään pidettiin vapaapäivä. Käytiin kunnon lenkki merenrantareittiä ja voi että kun Jippi yritti päästä uimaan heti, kun se näki aallot rannassa! Vielä joutui uiminen jäädä sikseen, mutta kunhan vesi tuosta lämpiää, niin pääsee taas Jippi uimaan. Lenkillä tuli havaittua yksi varma kevään merkki, nimittäin Hugon piehtarointi nurmikolla. Se ei onneksi harrasta erinäisissä hajuissa kieriskelyä, vaan se vain nautiskelee siitä, että pääsee piehtaroimaan ja monestihan kesäisin tykkäisi piehtaroinnin yhteydessä vaan makoilla katselemassa maisemia. Hugo on sellainen nautiskelija ja "haaveilija" persoonaltaan :)

Talvi on täällä!

Talvi tuli lumen ja pakkasten kera ja vaikka jatkuvat lumisateet välillä etenkin autoillessa pännii, niin kyllä se lumi vaan tekee kaikesta niin kaunista! Käytiin yksi ilta pitkä lenkki sen verran myöhällä, ettei muita lenkkeilijöitä juuri näkynyt ja Hugo ja Jippi pääsi nauttimaan kinoksista juoksennellen yhdessä ihan urakalla. Hugo fiksuna poikana tosin pysyi enemmän tallatuilla poluilla ja sieltä käsin vauhditti Jippiä, joka sitten sinkoili tohkeissaan ympäri hankea :D

Seuraavana aamuna kuitenkin oli kurjaa huomata, että Hugo ontuu etujalkaa. Edellisenä iltana Hugo könkkäsi puoli lenkkiä, mutta ihan tassuihin jääneiden lumikokkareiden takia. Nyt ei kuitenkaan kökkäreitä ollut ja silti näkyi selvä ontuminen. Olin muutamaa päivää aiemmin hetkellisesti näkevinäni pientä samaisen etujalan keventämistä, mutta koska se meni ohi pian, niin en ajatellut sen olevan mitään ihmeempää. Nyt ontuman myötä aloitettiin viikoksi kipulääke ja Hugo saa olla kevyemmällä liikunnalla nyt vielä muutaman päivän. Ontumista ei ole kipulääkkeen antamisen jälkeen näkynyt eli täytyy toivoa, ettei palaakaan! Ja nyt on Hugon tassukarvat leikelty taas mahdollisimman lyhyiksi, ettei kertyisi lumia anturoiden väliin. Kyllähän varmaan se lumikokkareiden aiheuttama nilkuttaminenkin jumiuttaa ja kipeyttää lihaksia. Ja ehkä täytyy tossutkin ottaa taas käyttöön, kun tänään aamulla (-12 astetta mittarissa) Hugo nosteli lenkillä tassujaan kylmyyden vuoksi. Jippiä sen sijaan ei lumikokkareet, eikä kylmyys vielä ole häirinneet - Huksi tuntuu olevan selvästi herkkätassuisempi :)

Hugon osalta treenailut keskittyy nyt siis lähipäivinä nenätyöskentelyyn. Nose Workissa sen kanssa on todelliseksi haasteeksi osoittautunut laatikkotreenit. Hugohan etsii hajut aika kivasti ympäristöön piilotettuna (ulkona ja sisällä) ja silloin ilmaisukin toimii melko kivasti. Laatikkotreenissä olen uskoakseni onnistunut saamaan Hugolle mielikuvan siitä, että sen pitää ilmaista laatikoita, eikä sitä tiettyä laatikkoa, jossa on haju. Eli se kulkee laatikoiden joukossa epäröiden ja ilmaisee herkästi minkä sattuu laatikon. Eli laatikkotreeneissä täytyy nyt palata ihan alkeisiin ja vahvistaa paljon sitä, ettei kyseessä ole "kosketusalustamainen" tehtävä, vaan hajutyöskentely.

Jipin kanssa tokoilut on siirtyneet lähinnä koti- ja hallitreenailuun, kun ulkona on pakkasta ja lunta. Seuraamista ollaan otettu lenkkien yhteydessä, mutta maahanmenoja ja istumisia ei oikein tarkene tehdä. Hallilla tehtiin keskiviikkona noutoa ja edettiin jo seuraavaan vaiheeseen. Nyt, kun rakennetaan noutoa ihan alusta asti uusiksi vältellen saalistamista, niin ollaan edetty oikeasti todella askel askeleelta. Edellisissä treeneissä tehtiin vain paluumatkaa eli niin, että jätän Jipin esim. 10 m päähän itsestäni ja kapulan Jipin eteen ja siitä sitten pyydän tuomaan kapulan minulle. Tämä on sujunut, joten keskiviikon treeneissä tehtiin ensin niin, että siirsin kapulan Jipin ja minun puoliväliin eli nostoon tultiin jo vähän vauhdikkaammin. Tämäkin sujui, joten otettiin myös niin, että jätinkin Jipin noin 10 m päähän minusta selkä minuun päin ja kapulan Jipin eteen (Jippi siis minun ja kapulan välissä). Siitä pyysin sitten noutamaan eli tuli parin askeleen verran kapulalle menoa, nosto ja sitten paluumatka mukaan. Ja homma toimi eli saalistusta ei ilmennyt eli ollaan tyytyväisiä :) Myöskään pureskelua ei ole ilmennyt, mutta olen kylläkin vielä pitänyt namikäden esillä Jipin tullessa sivulle eli ollaan käytetty luopumista edelleen apuna siinä sivulletulossa pureskelun estämiseksi. Hitaasti siis edetään, mutta suunta on oikea!

Treenattiin myös metallikapulan noutamista hypyn yli. Tällä kertaa Jippi ei kertaakaan tullut hypyn ohi palauttaessa, mutta tosi vinoon linjaan heitettyäni kylläkin annoin avuksi hyppy-käskyn kapulan nostamisen jälkeen. Tällä kertaa kuitenkin Jippiä selvästi ällötti metsku eli vauhti puuttui ja nosto oli hidas, kun Jippi oli sitä mieltä, että metallikapula oli ihan kaamea. Tähän en kuitenkaan turhaksi puutu, kun tätä ei sitten enää EVL:ssä tarvita. Minulle riittää, että Jippi noutaa metallin, nostaa sen pudottelematta ja palauttaa sivulle - ei sen tarvitse olla sen näköinen, että se on maailman kivoin liike, kun sitä se ei sen mielestä selvästikään ole. Nythän siis tehtiin myös vieraalla kapulalla, joka on vähän eri materiaalia (kevyempi) kuin meidän oma. Eli sekin toki varmasti vaikutti siihen, että oli tavallistakin ällömpi Jipin mielestä. Täytyy siis treenailla paljon erilaisten materiaalien pitoa ja palkkailla isosti! Ja treeneissäkin treenailla usein vierailla metallikapuloilla.

Viime viikonloppuna oltiin agilityn arvokisaleirillä, mutta siitä oma julkaisu, kunhan kerkeän purkamaan videoita yms. :)

Lomakiireitä

Lomalla on nautittu hitaista aamuista. Tässä tosin odotetaan jo malttamattomina aamupalaa ja päät kääntyy, kun kuulee sanan "ruoka".

...ja sitten vielä toiseen suuntaan.

Olen ollut lomalla viime ja tämän viikon ja aikaa on teoriassa vaikka millä mitalla, mutta silti on kauheasti tekemistä, eikä blogia ennätä päivitellä :D Pikakelaus siis viime viikkojen ohjelmaan! Kuvissa näkyy arjen askareita ja teksti sisältää sitten treenailuja :)

Jippi on päässyt kaverien kanssa uiskentelemaankin ja yritti jälleen ravistella märkää oloa pois seistessään vedessä :D

Iloloikka lelun perään!

Uitettu koira näyttää tältä....

4.7. Hugo kävi tokassa avoimen luokan rally-tokokokeessaan. Ennen kehään menoa Hugo oli hyvässä moodissa ja teki käännökset yms. hyvin. Intoa piisasi ja tuntui hyvältä koesuoritusta ajatellen. Kehänauhojen sisäpuolella oli mukanani kuitenkin taas selvästi haahuilevampi koiruus. Hugo kyllä suoritti, mutta kontakti rakoili, pitkä nurmikko aiheutti haistelua maahanmenon yhteydessä ja muutenkin Hugo oli vähän sen oloinen, että oli asteen verran jännää. En tiedä oliko se taas minun jännitykseni (vaikken kyllä jännitänyt mitenkään hurjasti) vai mikä siinä oli, että vire laski ihan huomattavasti kehään astuessa. Suoritus kuitenkin saatiin tehtyä läpi ihan kunnialla ja tuomarin loppukommentti arvostelupaperissa olikin, että hienoa yhteistyötä eli ei se ihan niin huono suoritus ehkä ollut kuin miltä itsestä taas hetkellisesti tuntui. Kolme pienempää yhden pisteen virhettä mahtui suoritukseen, mutta sitten itse mokasin taas parissakin kohtaa kympin veroisesti :/ Kahdessa peräkkäisessä liikkeessä oli kääntymistä ja en onnistunut taaskaan (HUOH! Viimeksi kymppi miinusta samasta asiasta) askeltamaan käännöksiä paikoillani. Lopputulos oli 77p ja tästä siis -20 taas ihan omista mokistani johtuvia. Pisteisiin ei siis voi oikein olla tyytyväinen, mutta Hugo kyllä tsemppasi hyvin suorituksen läpi, vaikka selvästi sitä vähän ahdistikin! Eli loppuen lopuksi kuitenkin hyvä mieli ja olihan se kuitenkin hyväksytty suoritus :)

Rally-tokokokeiden ratapiirros

Rally-poika :)

5.7. käytiin nose workin ykkösluokan hajutestissä. Kolme päivää ennen testiä onnistuin rikkomaan Hugon ilmaisun totaalisesti. Siirtyessämme treenaamaan pahvilaatikoilla Hugolla esiintyi oikealla laatikolla laatikon tassulla lätkimistä tai jopa hampailla nostamista. Tähän kokeilin sitten tyhmänä kieltämistä, jolloin siis jälkikäteen ajateltuna kielsin aina, kun Hugo löysi oikean laatikon (koska tätä laatikon huonoa kohtelua ilmeni vain niillä oikeilla laatikoilla). Tästä johtuen Hugo ei enää suostunut ilmaisemaan oikeita bokseja tavalla eikä toisella. Taputin itseäni olkapäälle hienosta suorituksestani ja hetken meinasi jo epätoivo vallata. Päätin kuitenkin tehdä parit pikaiset treenit vahvistaen hajun ilmaisua maahanmenolla käyttäen taas purkkeja. Ja sitten superkehut ja -palkat aina oikeasta varmanoloisesta ilmaisusta. Tällä keinolla saatiin homma taas pelittämään ja päätin kuin päätinkin ottaa Hugonkin mukaan hajutestiin, vaikka emmin kyllä pitkään.

Hajutestissä ensin oli Hugon vuoro. Testitilassa oli 12 laatikkoa kahteen riviin aseteltuna. Alettiin käydä laatikoita läpi ja yhdellä laatikolla Hugo stoppasi. Se katsoi kysyvästi minuun, jolloin oletin hajun olevan ko. laatikossa. Niinpä vähän tyhmästi painostin kysymällä uudestan laatikon kohdalla, etä "missä haju". Hugo hetken empi ja kävi sitten maahan kyseiselle laatikolle. Ja minä jännittyneenä ilmoitin löydöstä. Haju ei kuitenkaan ollut kyseisessä laatikossa ja kirosinkin omaa hätäilyäni. Aikaa olisi ollut jäljellä varmasti sellaiset 2,5 minuuttia (kolmen minuutin kokonaisajasta) eli olisin hyvin voinut vielä tarkistaa muutkin laatikot ja varmistaa, että Hugo ilmaisee seuraavallakin kierroksella saman laatikon. Nythän se ei ollut mitään selkeää ilmaisua kuitenkaan itsenäisesti tehnyt tuolle laatikolle. Noh, eipä siinä mitään. Saatiin jatkaa etsintää, vaikka meidän osalta testi toki hylkääntyikin jo. Viisi sekuntia jatkamisen jälkeen Hugo bongasi oikean boksin ja teki siihen varman ja ripeän ilmaisun. Eli vaikka testi olikin hylätty, niin olin kyllä tyytyväinen siihen, että Hugo ilmaisi oikean laatikon niin selkeästi ja empimättä! Superpalkat sai Hugo siis tuloksesta huolimatta :) Itselle lisää malttia, niin hyvä siitä tulee!

Jipin vuoroa odotettiinkin sitten jonkin aikaa, koska ensin testissä kävi kaikki muut koirat ja sen jälkeen laatikoiden paikkoja vaihdettiin niin, etten valmiiksi jo tietäisi, missä haju sijaitsee. Nyt olin jo oppinut Hugon testisuorituksesta, ettei kannata hätäillä. Jippi pysähtyi ekalla kierroksella hetkeksi parillekin laatikolle, mutta jatkettiin matkaa. Ekan kierroksen aikana se ei siis tehnyt kunnon ilmaisua yhdellekään laatikolle. Pyysin jatkamaan ja pian se löysikin yhdelle laatikolle, jolle se teki maahanmenon. Koska se ekalla kierroksella oli jättänyt ilmaisematta sen ja oli vain vähän hidastanut sen kohdalla, niin halusin vielä kertaalleen varmistua sen oikeellisuudesta, joten pyysin Jipin vielä jatkamaan ja kun se sitten itsepäisesti palasi vielä siihen samaiselle laatikolle ja teki ilmaisun, niin uskoin sitä ja ilmoitin löydöstä. Oli oikea laatikko ja testi tuli suoritettua hyväksytysti.

Jipin nuuskunenä

Nyt vain sitten vielä jännitetään sitä, että mahdetaankohan testiä sittenkään hyväksyä Nose Work Finland ry:ssä. Testiin ilmoittautuessa säännöissä luki, että yhdistyksen jäseneksi täytyy liittyä viimeistään kaksi viikkoa testin hyväksytyn suorittamisen jälkeen, jotta testi todella hyväksytään ja tulos kirjautuu yhdistyksen tietoihin (nose work kun ei ole vielä virallinen laji, eikä siis kirjaudu koiranetiin). Menin heti testin jälkeen liittymään jäseneksi ja silloin huomasinkin, että säännöt olivakin tässä välissä muuttuneet ja nyt vaaditaan, että täytyy olla jäsen jo testihetkellä, jotta tulos hyväksytään. Näin ei meidän kohdalla ollut, koska olin tosiaan testiin ilmoittautumisen hetkellä lukenut säännöt, eikä käyny pienessä mielessänikään, että olisin käynyt ne tarkistamassa muutosten varalta.... Laitoin kuitenkin jäsenyyspyynnön menemään ja samalla kyselin, että mitenköhän testituloksen nyt käy. Lupasivat käsitellä asiaa seuraavassa kokouksessaan. Jos testiä ei hyväksytäkään, niin sitten ei muuta kuin uutta testiä katsomaan molemmille koirille!

Viime viikolla kävin itsekseni tekemässä koirille sekä kesän ensimmäiset metsäjäljet että esineruudut ja samallahan nämä olivat Jipille ensimmäiset laatuaan molempia noita. Esineruutu tehtiin niin, että koirat näki minun talsivan ruutuun ja jätin samalla kertaa kolme esinettä. Molemmat koirat toivat kaikki kolme esinettä ruudusta eli hyvin sujui! Jipillä tosin ensimmäisellä esineellä oli hauska sattumus, kun jäin ihmettelemään, että mihin se hävisi. Kurkittuani hetken, huomasinkin sen seisovan puskan takana paikoillaan esine suussaan ja katsoen minua kysyvästi. Sitten vasta tajusin, että eihän Jippi toki ensikertalaisena tiedä, että se esine kuuluu tuoda minulle :D Niinpä huusin palautuskäskyn perään ja se kirmasikin innoissaan luokseni esine suussaan. Toisen ja kolmanne esineen toikin sitten jo ihan omatoimisesti. Vähän Jippi selvästi jäi jumiin vanhaan hajuun eli jäi hetkeksi pörräämään etualalle, missä oli ollut Hugolle esine ja sai selvästi siitä hajua. Siinä kohdassa autoin sen verran, että menin tekemään uuden lähetyksen sen häiriöhajun kohdalta eteenpäin ja sitten Jippi malttoikin upota taas syvälle ruutuun tekemään etsintää.

Jälkitreeneissä

Hugon jälki sujui aavistuksen haahuillen eli selvästi oli vielä hakemista varmuudessa. Vähän jouduin itse autamaan sitä parissa kohtaa eli palautin sen oikealle suunnalle, kun se meinasi hukata jäljen. Lopulta kuitenkin löytyi oikea suunta taas ja kaikki kepit nousi hetken hairahduksesta huolimatta. Jippi teki pienen noin 40 m jäljen kolmella kepillä. Jippi lähti jäljelle hyvin ja eteni turhankin vauhdikkaasti. Hidastin sen menoa liinasta, jotta malttoi keskittyä ja nosti ensimmäisen kepin hyvin. Tokasta meinasi juosta ohi kovasta vauhdista johtuen eli taas jarrutin hieman ja Jippi saikin sitten hajun kepistä ja löysi sitten hetken pörräämisen jälkeen kepin ja nosti sen. Vika keppi löytyi taas, mutta selvästi Jipin jälkityöskentely siinä vaiheessa oli jo heikompaa. Syy tähän selvisi, kun huomasin 10 metrin päässä jäljen loppumiskohdasta marjastajan....

Käytiin viime viikolla Hugon kanssa tekemässä myös yksi jälki Kaija-kasvattajan kanssa. Hugon jälki oli jotakuinkin kolmesataametrinen ja siinä oli 5 keppiä. Tehtiin reilu 5 metrin jana, mikä oli taas Hugolle tosi haastava juttu. Hugo ei meinannut lähteä etenemään, kun ei selvästi oikein tiennyt, mitä on etsimässä. Heti, kun se alkoi tulla lähemmäksi janaa, niin se alkoi edetä määrätietoisemmin ja saikin lopulta jäljestä kiinni ja lähti oikeaan suuntaan. Ihan alku oli aavistuken haahuilevaa, mutta Hugo kuitenkin teki työtä koko ajan. Ekan kepin noustua Hugokin sai selvästi taas varmuutta touhuun. Loppujäljen Hugo ajoikin hyvin keskittyen. Yhtään hukkaa ei tullut, vaan jos Hugo meinasi hukata hajun, niin se stoppasi itse etenemisen, etsi tiensä takaisin jäljelle ja jatkoi jäljesämistä oikein. Jälki oli merkattu niin harvakseltaan (lähinnä keppien kohdat), että minä en oikeasti pystynyt auttamaan sitä, joten täytyi luottaa ihan vain Hugon työskentelyyn ja hyvin se pärjäsi! Yhdestä kepistä se ajoi yli. Minä näin sen kepin jo ennakkoon, mutta koska Hugo ei selvästi saanut siitä hajua, vaan jatkoi jäljen ajamista ihan tavalliseen tapaan, niin päätettiin jättää keppi nostamatta. Muut neljä keppiä kuitenkin nousi hienosti ja Hugo sai superleikit sitten loppupalkaksi :)

Muutaman Wirneen-koirakon kera käytiin maastotreenaamassa viime tiistaina. Mukana oli Marika ja Jocke, Linda ja Djali ja Joanna ja Cava. Jipille tehtiin taas sellainen lyhyt jälki muutamalla kepillä ja lisäksi päätin tehdä esineruututreenin, kun ruutu joka tapauksessa tuli tallattua. Esineruututreeni tehtiin ensin ja vieras henkilö vei ruutuu kaksi esinettä. Jippi näki, kun henkilö läpi ruutuun, muttei nähnyt, että mihin esineet jätettiin. Jippi lähti lähettäessä etenemään hurjan hyvin ja upposi ihan sinne 50 metriin saakka. Esineet löytyi sieltä 30-40 metristä ja hienosti Jippi teki töitä etsiessään ja toi vauhdikkaasti löydetyt esineet minulle.

Jälkeä ajaessa minulla olikin sitten haasteena se, että miten saan Jipille selväksi, että nyt ollaan ajamassa jälkeä. Se nimittäin selvästi oli enemmänkin sinkoamassa esineruutuun ja kun se on ihan aloittelija noissa jutuissa, niin ei tokikaan mitkään "etsi jälki"-käskyt kerro sille yhtään mitään siitä, että mitä pitäisi tehdä. Sain vinkiksi laittaa Jipin jäljen alkuun maahan ja itse selkeästi näyttää maata kohti ja pyytää jäljelle. Jippi lähtikin jäljestämään nenä maassa, mutta jo muutamien metrien jälkeen nenä nousi ilmaan. Stoppasin Jipin ja yritin saada sen takaisin jäljelle, mutta turhaan. Syy löytyi taas, kun marjastaja näkyikin sitten parinkymmenen metrin päässä siinä suunnassa, mihin Jipin nenä nousikin ilmaan. Jippi hakua treenanneena varmastikin alkoi ottaa ilmaivainua ja meinasi, että maalimies pitäisi käväistä hakemassa. Todettiinkin sitten, että nyt treeni on Jipille epäreilu ja jätettiin se jälki ajamatta. Tehtiin Jipille ihan lyhkäinen helppo palautusjälki ja niin, että Jippi näki, kun Linda lähti tallaamaan jälkeä. Jälki oli vain parikymmentä metriä maksimissaa ja siinä oli kolme keppiä. Jälki ajettiin vanhentamatta ja nyt Jippi kulki nenä maassa jäljen alusta loppuun ja nosti kaikki kolme keppiä! Tästä opin myös sen, etten jatkossa tee samoissa treeneissä sekä esineruutua että jälkeä nyt, kun Jippi on vielä ihan kokematon, eikä osaa erotella käskysanoista ja lähetystavasta vielä, että mikä tehtävä on edessä.

Kesälomailuun kuuluu ilman muuta jätskin syöntiä ja koirat ovat päässeet osingoille :)

Tällä viikolla loppui kolme viikkoa kestänyt agilitytauko ja sen kunniaksi käytiinkin treenaamassa eilen. Aamulla pääsi treenaamaan Hugo ja seurana oli Sonja ja Ofelia. Hugo teki kivaa rataa, jossa oli mm. poispäinkääntö kepeiltä ja siinä yhteydessä keppien leijeröinti koiran irrotessa keppien toisella puolella olevalle hypylle. Pari kertaa vahvistettiin palkalla, mutta sen jälkeen toimi tosi hienosti eli ei jääny Hugo paljoa minuun perään katselemaan, vaan irtosi hypylle leijeröinnistä huolimatta!

Iltapäivällä oli sitten Jipin vuoro päästä treeneihin ja meillä oli ohjelmassa rallausympyrää ja kontakteja. Ensin tehtiin puomia ja Jippi malttoi hyvin ottaa pysäytyskontaktit tauon tuomasta ekstrainnosta huolimatta. Seuraavaksi tehtiin A:ta ensin yksittäin niin, että alastulokontaktin yläreunassa oli ponnari muistuttamassa laukan oikeanlaisesta sovittamisesta. Näitä tehtiin ehkäpä neljä toistoa ja sen jälkeen pari kertaa vielä niin, että yhdistettiin A "radan" osaksi eli tehtiin neljän hypyn, yhden putken ja A:n pituista vauhtiympyrää. Hyvin osui laukat A:lla kontaktille ja muutenkin löytyi hyvä vauhti rallatellessa :)

Tokoa ollaan toki myös treenailtu, onhan SM-kisat vain noin viikon päässä :) Pientä viilaamista toki aina ja ikuisesti riittää, mutta kaikkiaan liikkeet on ihan hyvällä mallilla. Seuraamisessa on ollut havaittavissa pientä keulimista (Jippi ei oikeastaan niinkään edistä, eikä edes nojaa, mutta vähän on sellainen pompahteleva tyyli välillä, kun on innokkaimmillaan), mutta toisaalta mieluummin niin päin kuin että se olisi "liian löysä". Jäävien erottelua ollaan treenattu ja toimii valtaosin hyvin. Yksittäisiä erehdyksiä sattuu, mutta nämäkin tulee yleensä aina, jos erottelua on treenattu jo useamman toiston. Nouto aika jees - vauhtia piisaa, mutta palautuksen perusasentoa vielä hiotaan. Palauttaa kyllä sivulle ihan nätisti ja pitää kapulan kauniisti, mutta usein aavistuksen törmää kapulalla minun jalkaan käännähtäessä sivulle. Ruututreenit ovat edistyneet kivasti eli ennen tuppasi hakeutumaan liikaa ruudun etuosaan ja ollaankin työstetty paikkaa taaemmas. Tässä on onnistuttu niinkin hyvin, että nyt saan olla tarkkana pysäytyskäskyn ajoituksen kanssa, ettei Jippi juokse pitkäksi ja pysähdy vasta takanauhalle :D Mutta tämä on toki ehdottoman positiivinen muutos, koska niinhän minä haluankin, että Jipillä on ajatus vahvasti ruudun takaosaan ja se on sitten se käsky, joka sen pysäyttää oikeaan kohtaan. Käskyyn reagointi saisi olla aavistuksen nopeampaa, jotta minun olisi helpompi tietää käskyn ajoitus. Tätä ollaan nyt treenattu ilman ruutua eli ihan vain heittelemällä lelua tai namia eteen, lähettämällä Jippi lelulle/namille ja stoppaamalla kesken matkan. Hyvin on tullut täpäkkyyttä pysäytykseen eli toivotaan, että sama kehitys siirtyy sitten ruudun pysäytykseen (täytyy testata  huomanna, miltä näyttää nyt!). Yksi valtavan iso JES on se, että tajusin, ettei Jippi ole about 1,5 kuukauteen kertaakaan piipannut paikkiksissa. Sehän pitkään oli sellainen, että jos tilanne oli jotenkin epämukava tai ympärillä oli jotain härdelliä, niin se saattoi piipata. Tätä työstin pois jättämällä etupalkkaa, mutta nyt tosiaan 1,5 kuukauteen ei ole ollut enää etupalkka käytössä, eikä ääntelyä ole ilmennyt! Kokeessahan tuota ei esiintynyt aiemminkaan, mutta treeneissä silloin tällöin kyllä. Nyt koputan siis puuta ja toivon, että ääntelyongelma alkaisi olla selätetty!

Kipinä käväisi meillä yökylässä ihan loman alkajaisiksi ja Jipillä oli kyllä NIIIN SIISTIIII kaverin kanssa :)

Tuleva viikonloppu vietetään Jipin kanssa I-HAH:n leirillä Kuralan Kartanotilalla. Niin siistiä!! Ja ensi viikolla meidän koko porukkaa odottaakin mökkeily Markuksen aloittaessa lomailu myöskin. Mökillä on hyvä rentoutumisen lomassa tehdä SM-viimeistelyt ;)

Agilitytauolla, muttei suinkaan treenitauolla

Juhannus tuli ja meni ja juhannusjuhlintojen yhteydessä Hugo sai synttärilahjansa ja synttäriherkut :)  Juhannusta vietettiin ihan kotimaisemissa - lenkkeiltiin Viikissä, käytiin grillailemassa ja meillä kävi kyläilijöitä. Kaikkiaan siis aikamoista syömistä, mutta sehän toki meille sopi hyvin ;)

Juhannusaaton lenkkimaisemat

Hugon synttärit vietettiin aattona vanhemmillani grillailujen merkeissä ja tokihan oli isäntäväki kattanut koirillekin pöydän :D

Agin SM-kisoista tuli ostettua lahjaksi Ke-Hu-lelut molemmille. Edelliset KeHu:t on jo sen verran huonossa kunnossa, että jouti roskikseen, joten hyvä tekosyy näille ostoksille nuo synttärit :)

Viime viikon keskiviikkona oli viimeiset ohjatut agilitytreenit ennen kesätaukoa ja olin päättänyt, että samalla alkaa koirien agilityloma. Hugohan ei tokikaan olekaan kauhean säännöllisesti agilitya treenannut eli sen kanssa kyllä saatan käydä nytkin jotkut yksittäiset treenailut tekemässä, mutta Jippi on totaalisella agilomalla muutaman viikon ajan. Se ei varmaan sitä osaa kauheasti arvostaa, mutta koska en pidä agitaukoja juoksujen aikana, niin haluan pitää kesällä aina muutaman viikon tauon ja sitten talvella joulun aikaan jonkunlaisen tauon.

Koska agility on poissa kuvioista, niin ollaan sitten treenailtu muuta. Jipin kanssa ollaan nyt viikon aikana tokoiltu ihan vain lenkkien yhteydessä pieniä juttuja eli ei suuria kokonaisuuksia lainkaan. Kaukoissa kivana yllärinä on tullut se, että Jippi on alkanut tehdä m-i vaihdot pompahtamalla. Tätä ollaan joskus aiemmin treenailtu, muttei yleistynyt tuolloin siihen, kun otin etäisyyttä. Nyt se kuitenkin ihan itsestään on alkanut tarjota tuota pompahtamista ylös - varmaan on perua siitä, että ollaan jumppailtu nyt noita muita vaihtoja ja myös jääviä niin, että tulisi teräviä vaihtoja.

Hugon kanssa ollaan suuntamassa ensi viikolla rally-kisoihin ja tehtiin myös yksi ratatreeni muutama päivä sitten. Tarkotiuksella tehtiin helpohko rata eli keskityttiin lähinnä siihen liikkeiden yhdistämiseen ja kokonaisuuteen. Vasemmalle 360 asteen käännös sujui hienosti, mikä sai minut innostumaan hurjasti! Siis se meidän kaikista vaikein juttu sujuikin jo aika kivasti. Toivottavasti ei ollut vain kertaluontoinen juttu :D Hugon kanssa suurin haaste oli edistäminen, kun se taas oli aikamoisen innoissaan.... Täytyy nyt vielä ennen kisaa ottaa tehokuurina seuruun oikean paikan muistuttelemista. Muuten meni kyllä tosi kivasti treeni ja on ihana huomata, miten innokas rallattelija Hugosta on kuoriutunut :)

Nose Workia ollaan treenailtu molempien kanssa. Ollaan tehty laatikkotreenejä nyt aika paljon ja on meinannut olla pieniä ongelmia. Olen treenaillut muovisia koreja käyttäen eli kumonnut korit väärinpäin ja pistänyt yhteen niistä hajua sisältävän kankaan pohjaan kiinni. Näissä molemmat koirat ovat ilmaisseet oikeat korit hyvin, tosin Hugon kanssa on välillä joutunut vähän varmistelemaan, kun niistä koreista haju leviää tosi herkästi ympäristöön ja Hugo on saattanut empiä viereisellä korilla, että olisikohan haju siinä. Oikean korin kohdalla kuitenkin ilmaisu on ollut selkeä, eikä empimisiä ole tullut. Jippi on myös koreilla työskennellyt hyvin eli löytää oikean korin varmanoloisesti ja tekee ilmaisun ripeästi. Nyt kuitenkin kokeilinkin pahvilaatikoita eli laitoin hajun kenkälaatikkoon ja sitten laitoin hallilla maahan kaikkiaan 8 laatikkoa reilun metrin välein. Pahvilaatikosta haju ei selvästikään levinnyt samalla tavalla kuin koreista ja koirat joutui ihan toden teolla tekemään töitä sen paikantaakseen... Tavallaan hyvä juttu, sillä virheilmaisuja ei tule niin herkästi viereisillä bokseille, mutta etenkin Hugo kävi selvästi epävarmaksi eli ei meinannut uskaltaa ilmaista sitä oikeatakaan, kun haju ilmeisesti kantautui niin heikosti laatikosta verrattuna aiempiin koritreeneihin. Lisäksi molemmilla oli omalla tavallaan liian raju tyyli lähestyä laatikoita. Hugo etenee ihan rauhassa, mutta kovin mielellään olisi tallonut, raapinut tai jopa ottanut laatikoita suuhun eli sillä menolla herkästi kyllä rikkoo niitä, mikä ei tietenkään ole sallittua. Tuohon täytyy siis nyt heti alkuun puuttua! Jippi sen sijaan ei niinkään pyri rikkomaan laatikoita, mutta etenee vain niin vauhdilla, että saattaa siinä tohinassa talloa jonkun laatikon tai liikuttaa niitä. Olen tehnyt etsintöjä ilman hihnaa, mutta nyt saa kyllä tehdä Jippi ainakin etsintöjä hihnassa, jotta pystyn tarvittaessa vähän rauhoittamaan sen menoa.

Jippi on käynyt pari kertaa nyt viikon sisään paimentamassakin. Viime torstaina käytiin Seutulassa Primal Sense Farmilla Mervin opeissa ja tehtiin alkuun kuljetuksia tehden paljon suunnanmuutoksia ja lopulta alettiin harjoitella suunnanmuutoksia niin, että minä astun lauman läpi ja koiran tulee kiertää lauman ympäri hakien uudestaan tasapainoon. Näissä Jippi selvästi hämmentyi, sillä minun yhtäkkinen kääntyminen sitä kohti sai sen epäröimään, että mitäköhän pitäisi tehdä. Lopulta se lähti kaartamaan lauman taakse, mutta usein tämä kävi turhan läheltä laumaa syöksähtäen. Ei se laumaa pyri hajottamaan, muttei malta ihan ottaa riittävää etäisyyttä kaarilla. Lopuksi, kun keskusteltiin, niin tultiin siihen tulemaan, että Jippi ehkä hämmentyy siitä, että jätän paineen päälle ja sitten purkaa hämmennyksen syöksymällä. Eli seuraavalla kerralla täytyy kokeilla niin, että kääntyessäni Jippiä kohti, otankin sitten paineen pois perääntymällä hetkellisesti tai kääntämällä ainakin rintaman/kulkusuunnan aavistuksen poispäin Jipistä.

Sunnuntaina oltiin sitten paimentamassa Laura-kasvattajan lampailla (kyllä, Lauralla on nykyään kimppalampaita!) ja Laura toimi kouluttajana. Oli hyvä koulutus ja vaikka paimennus itsessään tuolla kerralla oli aikamoisen kaoottista, kun minulla oli vaikeuksia pystyä hoitamaan oma osuuteni ohjaajana ja samalla kuitenkin pysyä kärryillä koiran tekemisistä... Vihdoin kuitenkin ehkä sain Lauran kärsivällisen selostuksen jälkeen oivalluksen siitä, että miten minun tulisi hakukaarille lähetyksissä se paine luoda ja miten minun tulisi itse liikkua, jotta saataisiin kaaret tehtyä siististi ja riittävällä etäisyydellä. Pari onnistumista jo nähtiin ja innolla odotan, että pääsen taas ensi kerralla kokeilemaan, että sujuuko sama! Pointtina oli siis se, että yleensä olen jäänyt painostamaan Jippi kaarille lähetyksissä tosi pitkään, koska minulla on jo ennakko-oletus siitä, että se kuitenkin ampaisee liian läheltä lampaita. Minun paine taas on juuri se, johon Jippi reagoi ampaisemalla, koska se on sille ahdistavaa ja toisaalta varmasti myös epäloogista. Niinpä nyt ohjeistuksena olikin antaa liikkeellelähtiessä ihan lyhyt paine suoraan kohti koiraa ja heti, kun koira lähtee liikkeelle, niin sitä ei jäädä "jahtaamaan" kaarella antaen koko ajan vain lisää painetta, vaan samantien paine hellittää ja oma liike lähteekin vastakkaiseen suuntaan, jolloin vähän myös helpotetaan koiran tehtävää, kun sen ei tarvitse ihan koko puolikasta kaarta kiertää päästäkseen tasapainoon. Ja tämä tuntui toimivan! Jippi malttoi lähteä huomattavasti rauhallisemmin liikkeelle, eikä näyttänyt niin epävarmalta kuin niillä kerroilla, kun jäin paineistamaan sitä. Vaikka kokonaisuudessaan tuntui siltä, etten saanut mitään onnistumaan ja vain lähinnä hiäritsin koiraa siellä aitauksessa, niin jo nämä pari onnistumista hakukaarille lähetyksissä sai jälkikäteen hyvän fiiliksen. Se on ollut se kaikista suurin kompastuskivi meidän paimennuksissa ja johtanut usein siihen, että koira on epävarma, kun mitä olen epävarma, joten toivotaan, että näin saataisiin vähän sujuvuutta lisää ja koiralle varmuutta, kun minä en ole estämässä sen työntekoa :)