maanantai 27. tammikuuta 2014

What's mine is yours

Hugon ruokahalu kasvoi selvästi silloin noin 1,5 vuotta sitten, kun se kastroitiin, mutta ihan näin ahne possu se ei ole kyllä koskaan aiemmin ollut... Sunnuntaina tuli nimittäin havahduttua epäilyttävään hiljaisuuteen, kun oltiin laittamassa ruokaa keittiössä. Kun mentiin ihmettelemään, että mitä se Hugo oikein puuhaa, niin löydettiin olohuoneesta suipponokka upotettuna Candy Kingin irtokarkkipussiin ja jäljelle oli jäänyt yksi pieni salmiakkiruutu. Senkin varmaan vain vahingossa oli jättänyt syömättä... Onneksi karkkipussi ei ollut kauhean täynnä eli ryöstösaalis ei ollut kovin suuri. Kuitenkin se oli päässyt maistelemaan niin salmiakkia, lakritsia kuin suklaatakin - ja ilmeestä päätellen oli maistunut hyvältä. Vähän pohdin, että saattaa sokerihumalasta aiheutua ainakin pahoinvointia, mutta eipä aiheutunutkaan. Kaveri näytti vallan hyvinvoivalta ja olikin seuraavaksi ryhtymässä palloleikkeihin. Ja vatsakin on toiminut tästä ruokavalion muutoksesta huolimatta moitteettomasti!

Tänään sitten ahne possu iski jälleen. Olin syönyt annoksen intialaista tikka masalaa (joka on muuten jonkin verran tulista) melkein loppuun, mutta tulin täyteen ja jätin kulhoon pienen määrän. Siinä käväisin sitten välissä olohuoneessa pyörähtämässä ennen kuin palasin keittiöön siivoamaan pöytää. Keittiössä vastassa odotti Hugo, joka oli varsin terhakkaasti kavunnut etutassunsa tuolille ja yritti kovasti kurotella intialaista herkkuateriaa. Ei siinä onnistunut, muttei tosin ollut myöskään moksiskaan minun keittiöön saapumisesta, vaan jatkoi tuolilla seisomista ja tapitti vain minua aivan kuin sanoen: "Anteeksi nyt vain, mutta häiritset ruokarauhaani!". Jouduin siis aavistuksen paheksuen komentamaan Hugon pois keittiöstä ja pysyi sitten kyllä sillä tiellä yrittämättä uutta hyökkäystä kohti ruoka-annosta.

Ja jos jollekin tuli lukiessa mieleen, että mahtaakohan tämä koira saada ruokaa, niin vastaus on: kyllä. Ehkä on päässyt hieman kuri lipsumaan kerjäämisen suhteen, johon saisi ehkä nyt tulla taas muutos. Ei nimittäin ole kyllä koskaan aiemmin joutunut kauheasti miettiä, että mitä syötäviä jättää mihinkin pöydille, koska on voinut olla melko varma, ettei Hugo niihin kajoa. Eipä voi olla enää eli nyt sitten vahdataan, ettei unohdu mitään Hugon suuhun kelpaavaa pöydille, Ja toisaalta ehkä myöskin tiukempi kuri ruokien kerjäämisen suhteen voisi olla tarpeen, että olisi Hugolle selvää, että meillä ei päde: "What's mine is yours."

keskiviikko 22. tammikuuta 2014

LUVA-tili kakkosissa avattu

Lauantaina kisailtiin Hugon kanssa kolmen startin verran kakkosluokassa. Tulipa muuten huomattua, että luokkanousun myötä kisajännityksen määrä ennen ekaa starttia oli myös noussut... Aiemmin en ole mitenkään erikoisemmin startteja jännittänyt, mutta nyt tuli sellainen fiilis, että hitsi, nythän meidän oletetaan jo osaavankin ehkä jotain..? Noh onneksi, tästäkin tyhmästä ajatuksesta päästiin eroon lauantain aikana, koska tuli B-radalla itse mokailtua niin urakalla, ja siltikin jaksoi naurattaa. Eli taitaa se olla sallittua vielä kakkosissakin, ja kyllähän niitä mokailuja sielläkin näkee vielä säännöllisesti!

Noh, onneksi kuitenkin lauantaille mahtui myös onnistumisia. Ensinnäkin ensimmäisenä starttina olleelta A-agilityradalta saatiin LUVA ja 2. sija! Rata ei ollut mitenkään kohtuuttoman haastavan oloinen rataantutustumisessa, mutta katsellessa muiden koirakkojen suorituksia, tuli havaittua, että yksi ja sama kohta koitui valtaoasn maksikoirakkojen kohtaloksi. Se oli kohta, jossa putken jälkeisille kahdelle linjassa olevalle esteelle tehtiin molemmille peräkkäin takaakierrot. Sikäli ei mitenkään kummempi tehtävä, mutta putken sijoittelu ekaan hyppyyn nähden oli sellainen, että valtaosa koirista hyppäsi todella pitkän hypyn ekalla esteellä ja siten ajautui joko ohjaajan jalkoihin tai sitten ei vain enää millään pystynyt kasaamaan itseään tokaan takaakiertoon. Tämän seurauksena radalla nähtiin useita koiran ja ohjaajan törmäyksiä, useita siivekkeiden lentelyitä ja sitäkin useampia hyppyjä väärään suuntaan sillä tokalla hypyllä. Olin vikana starttaajana luokassa, joten minulla oli se etu, että seurakaverien kanssa sumplittua tuota kohtaa (kiitos vinkeistä ja tsemppauksesta!), oli aika selvää, että minun on oltava ohjauksen kanssa tosi ajoissa ja saatava Hugo jarruttamaan ja kasaamaan itsensä kunnolla jo ekalle hypylle. Vähän hirvitti, kun lähdettiin radalle, mutta loppuen lopuksi kohta sujui ihan hyvin ja sujuvasti - videon voi siis katsoa ihan silmät auki ilman, että joutuu jännittää, miten siinä käy :D




Tokana ratana oli se B-agilityrata, josta jo tuossa alussa lyhyesti mainitsin... Radalle mahtui siis kielto pituudelle, kahden esteen ohitus, yhden riman pudotus (koska pyysin Hugon hyppäämään niin epäreilun pienellä vauhdilla ja lyhyellä lähestymisellä) ja jossain vaiheessa rataa oli jo pasmat sekaisin sen verran, että jouduin hetken miettimään, että mitenköhän sitä oikein jatkaisi... Mutta agility on siitä kiva laji, että se on ihan OK, että välillä tulee mokailtua ihan urakalla ja siltikin voi hyvillä mielin jatkaa eteenpäin. Niin mekin tehtiin, eli päätin vain, että vikalla radalla yritän vain saada paremman loppufiiliksen sekä itselleni että koiralle.

Vika rata oli haastava hyppäri, jolta tuli loppuen lopuksi kaikkiaan vain kolme tulosta makseissa. Siis kolme tulosta ja 18 hylättyä - ei siis ihan helpoimmasta päästä :) Mekin oltiin noiden hyllyttäneiden joukossa, mutta tämän voisi sanoa olleen "hyvän mielen -HYL" toisin kuin se edellinen. Nyt moni kohta, jota ennakkoon vähän jännitin, sujui hienosti. Näihin kuului alun takaakierto-päällejuoksu -yhdistelmä, parit voimakkaasti kääntävät valssit, vaikea keppikulma yms. HYL tuli siitä, kun Hugo tuli yhdestä hypystä ohi kiirehtiessäni liikaa. En siis malttanut kunnolla ohjata yhtä helppoa hyppyä, kun olin jo niin kovasti miettimässä, että miten ehdin valssata kepeille. Tästä radasta ei tullut videota lainkaan, tuosta B-radasta sen sijaan tuli, mutta se ei taida olla julkaisukelpoinen ;)

Vähän harmitti kisojen jälkeen se totaalisesti epäonnistunut B-rata, mutta onneksi LUVA-into sitten lopulta voitti ja täytyihän taas todeta, että Hugo tsemppasi ihan superhienosti kaikilla kolmella radalla. Päivä oli meille molemmille pitkä ja vika startti oli vasta puoli yhdentoista aikaan illalla. Lisäksi tämä oli eka kerta, kun startattiin kolme kisaa, joilla kaikilla oli 60 cm rimat (tähän varmasti saa tottua kakkosissa kisatessa!), ja vielä vikallakin hyppärillä rimat pysyi ylhäällä! Hieno Hugo!

Sunnuntaiaamuna sitten lähdettiinkin oikein kunnon lenkille ja oli kyllä ihana ilma! Noin 10 asteen pakkanen, joka ei tuntunut missään, kun oli riittävästi päällä, ja aurinkokin paistoi :) Hugokin tykkäsi, kun sai vapaana porskuttaa etsimässä metsästä keppejä toisensa perään! Tässä pari (kamerakännykällä otettua) kuvaa, ja näiden lisäksi muutama muukin lisätty Hugo kuvasivut 2014 -linkin taakse.




tiistai 14. tammikuuta 2014

Extreme-treenailua

Eipähän muuten tarvitse näköjään miettiä, että miten sitä viettäisi lauantai-illan ensi viikonloppuna. Meidän seuran järjestämiin kisoihin lauantaille on tulossa nimittäin yli 470 starttia (!!!), mikä tarkoittaa, että maksi 2 -luokat alkavat klo 17.55, 20.10 ja 22.20. Eli ilta meneekin aika lailla Ojangon hallilla kisatunnelmissa!

Kohta suunnataan Hugon kanssa valmennusryhmän treeneihin. Nehän pidetään lämmittämättömässä hallissa eli kylmää piisaa... Tähän siis valmistaudutaan pakkaamalla BOT-loimi mukaan ja lämmittelemällä koira ekstrahyvin ja just ennen omaa suoritusvuoroa! Jaettiin suoritusvuorot onneksi jo etukäteen eli kukin osaa valmistautua lämppäämään ja jäähdyttelemään koiran oikeaan aikaan :) Saa nähdä miten meidän käy. Tai siis no Hugolla nyt ei tietenkään tule kylmä eli sen kohdalla haaste on lähinnä vain lihasten lämpimänä pitäminen. Itsestäni en sitten olisikaan ihan niin varma ;) No ei, onneksi itseltäkin löytyy kunnon toppavarusteet eli eiköhän me lämpimänä pysytä molemmat.

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Hugosta tuli tokaluokkalainen!

Tosiaan torstain treeneissä oli PIKKUISEN ongelmia lähtöjen kanssa. Niinpä löysin itseni ja Hugon eilen aamulla vapaatreenaamasta niitä lähtöjä. Ei mitään vaikeaa treeniä, vaan keskityttiin niihin lähtöihin niin, että Hugo jäisi rauhassa ja saisi kunnolla palkkausta siitä paikalla pysymisestä. Ja lähdöt toimi tosi hienosti! Ei yhtään nykimistä tai muutakaan hässäkkää, vaan malttoi hyvin pysyä paikoillaan, vaikka itse tein juoksupyrähdyksiä, hypähtelyitä yms. Ehkä se yhtäkkinen noin iso lähtömalttamattomuus johtui agilitytauon tuomasta ekstraenergiasta :)

Tänään oli sitten agikisojen vuoro. Ensimmäisenä oli agilityrata, jossa alku tuotti hieman päänvaivaa... Koska en vieläkään luota kunnolla takaaleikkauksiin, päädyin tekemään alun vähän tönkösti ja lähdin liian myöhään liikkeelle, jolloin tuli aavistuksen yllätyksenä Hugolle, että mihin ollaan menossa. Oikeasti pitäisi kyllä saada nämä perusohjaukset (kuten se takaaleikkaus!) sen verran varmoiksi, että niitä uskaltaa tehdä radoilla... Olin ajatellut, että valssattuani kolmosen ja nelosen väliin, rientäisin niistämään kepeille. Kuitenkin radalla totesin, etten ehdi sinne ilman, että teen valtavan ryntäyksen ja se olisi hyvinkin voinut johtaa kieltoon. Niinpä oli pakko vain antaa Hugon itse löytää kepeille oikea väli ja niin se löysikin! Seuraava jännäyksen paikka oli A, sillä en ole koskaan treeneissä takaaleikannut kontakteille. Niinpä en ollut ihan satavarma, jatkaisiko Hugo A:lla eteenpäin vai kääntyisikö se mahdollisesti ympäri. Jatkoi kuitenkin hienosti eteenpäin. A:lta vapautin nyt vapautuskäskyllä jo ennen 2on2off:ia. Tämä ihan tarkoituksella, koska olen päättänyt opettaa Hugolle juoksu-A:n. Täytyisi, vaan löytää nyt aikaa vapaatreenaukselle, että pääsisi sitä juoksu-A:ta hiomaan. Jotenkin tuntuu, että vapaatreenaus jää liian vähälle nyt, kun on kahdet ohjatut treenit viikottain.. Mutta itselle jäi kyllä radasta kokonaisuutena ihan hyvä maku ja etenkin olin uskomattoman tyytyväinen etenemään! Radalta nimittäin tulos -14,9 s etenemällä 4,06 m/s, sij 4 ja SERT!! Etenemä on kyllä meidän mittakaavalla tosi hieno, kun kyseessä on vieläpä agilityrata :)



Koska SERT tuli päivän ekalta radalta, niin päästiin korkkaamaan kakkoset jo tänään iltapäivällä hyppärin osalta :) Rata ei vaikuttanut mitenkään mahdottomalta - paljon tuli valssailtua! Pari valssia oli vähän myöhässä, joka johti siihen, että kaarros valui... Radalla tuli yksi kielto ja TAAS ihan vain suoralla! Videolla hyvin näkyy, etten vilkaisekaan Hugoa sen jälkeen, kun se tulee putkesta, vaan lähden pinkomaan eteenpäin. En siis katso koiraa, en "ota sitä mukaan", en ohjaa edessä olevaa hyppyä, vaan juoksen hypyn ohi kohti seuraavaa hyppyä käsi alhaalla kertomatta mitenkään Hugolle, että toivoisin sen hyppäävän sen putken jälkeisen hypyn.. Videolla myös hyvin näkyy, ettei Hugo vilkaisekaan sitä hyppyä eli sille ei tulee pieneen mieleenkään, että se kuuluisi suorittaa, kun en kerran anna minkäänlaista vinkkiä siitä. Eli ihan oma mokani oli taas :) Rimat olivat tällä radalla 60 cm eli olen taas tyytyväinen siitä, että rimoja ei kolissut! Vähän nämä korkeammat rimat ehkä hidastivat menoa - täytyy siis alkaa nyt enemmän tehdä treenejä korkeammilla rimoilla. Ei tietenkään joka treeneihin aiota laittaa korkeita rimoja, mutta silloin tällöin voisi treenata 60 cm rimoillakin ja etenkin niin, että korkeudet vaihtelee radalla. Nythän meillä on ollut vain tasan kerran treeneissä kaikki rimat 60 cm.. Lopputulos 5 rv, aika +1,09 s eli kaikkiaan 6,09. Ihanneaikaan oltaisiin helposti päästy jo sillä, että kieltoa ei olisi tullut. Lisäksi tosiaan meno oli yleensäkin normaalia hitaampaa ja kolmanneksi kaarrokset venyivät ja valuivat. Nämä kaikki seikat johtivat siihen, että etenemä oli melkein 1 m/s vähemmän kuin agilityradalla! Toivoa siis on, että päästään ihanneaikaankin ;)



Kaikkiaan ihan tosi hieno kisapäivä :) Ja sain pistää viestiä menemään oman seuran kisajärjestäjille, että ensi viikonloppuna kisataankin kakkosissa, toisin kuin ilmoittautuessa oltiin ilmoitettu! Kivaa :)

Ja sitten vähän myös arjen kuulumisia. Nyt saatiin ensimmäiset oikeat lumet, mutta Hugo ei ollut lumesta moksiskaan. Minä sen sijaan olen lumesta ihan innoissaan ensinnäkin siksi, että Hugo pysyy puhtaana, eikä tarvitse olla pesemässä jalkoja lenkkien jälkeen! Toisaalta lumi on tervetullut myös siksi, että ulkona on valoisampaa. Kyllä on kivempi lenkkeillä nyt, kun näkee eteensä vielä myöhään illallakin. Täytyykin joku päivä ottaa kuviakin Hugosta - ei ole juurikin pimeyden ja harmauden takia tullut otettua kuvia pitkiin aikoihin!

Hugo on saanut lähipäivinä myös leikkiseuraa. Oltiin perjantai-iltana lenkillä koirapuiston lähellä ja koska siellä oli vain yksi labbisnarttu paikalla, mentiin puistoon. Hugo pääsi siellä sitten riehumaan nuoren tytön kanssa ja näytti olevan hauvoilla hauskaa. Tänään oltiin kisapaikalla lenkeillä Ofelian kanssa ja jäähdyttelylenkillä päästettiin koirat riehumaan. Eli painithan siitä kehkeytyi ja lystiä oli :) 

torstai 9. tammikuuta 2014

Lähtöongelmia....

Treenit ovat taas alkaneet joulutauon jälkeen. Tiistain valkkutreeneissä Hugo oli ihan huippu! Tehtiin vaikeaa rataa, koska kouluttaja poikkeuksellisesti piti meille saman radan, jota myös seuran arvokisaajat treeneissään tekee. Haastetta siis oli, mutta siitäkin huolimatta suoriuduttiin melkein loppuun asti radalla ja eteneminen tuntui sujuvalta. Kouluttajakin totesi, että oli rentoa menoa ja Hugo irtosikin kivasti. Treeneistä jäi mielettömän hyvä fiilis :)

Tänään oli "normiryhmän" treenit ja vuoden ekojen treenien kunniaksi oli tarkoituksella aika letkeä rallattelurata. Ei mitään kummempia kiemuroita, vaan etenevä perusrata. Rata itsessään sujui kivasti ja kunhan vain maltoin odottaa koiraa, enkä hätiköinyt, niin oli ihan mukavaa menoa (tosi hyvä treenit kisojen alle!). Se kylläkin tuli huomattua, että Hugo on alkanut taas kuumua lähdöissä.... Meillähän oli viime talvikaudella ongelmia lähtöjen kanssa ja keskityttiin niihin oikein huolella. Palkkasin paljon lähtöön jäämisestä ja pyrin itse lisäämään Hugon häiriökestoa lähdöissä eli sitä, ettei se reagoisi kaikkiin pieniin liikahduksiini. Työ tuotti silloin tulosta, mutta nyt näkyy, että olen laiskotellut lähtötreenien kanssa! Hugohan on alkanut jopa haukkumaan lähdössä, mitä se ei ole aiemmin koskaan tehnyt. Aloitti tämän tavan viime kisoissa ja sen jälkeen sitä on esiintynyt nyt treeneissäkin - ei joka lähdössä, mutta silloin tällöin. Yleensä Hugo on lähdöissä saattanut nykiä tai ottaa yhden askeleen tms., muttei sen enempää. Tänään se kuitenkin ekalla suorituskerralla ampaisi ekan hypyn eli heti, kun olin ottanut oman paikkani ja kääntynyt sitä kohti. Eli nyt täytyy kyllä lopettaa laiskottelu ja tehotreenata näitä. Onneksi aiemminkin lähtötreenaus on tuottanut tulosta eli kova on luotto siihen, että nytkin siitä on apua!

Tänään radalla oli 60 cm rimat, koska viikonloppuna on kisat. Alkuun rimat pysyi hyvin ylhäällä, mutta huomasi, että muutaman suorituskerran jälkeen Hugon väsyessä hieman, alkoi keskittyminenkin herpaantua, sillä pari rimaa tippui. Täytyy tässäkin ryhdistäytyä taas ja vapaatreenailla korkeudenarviointitreenejä. Näitähän teimme loppukesästä ja alkusyksystä jonkin verran ja mielestäni rimojen pudottelu väheni merkittävästi sen jälkeen. Treeneissä ollaan kyllä edelleen välillä pidetty radalla mukana muutamia 60 cm rimoja, mutta olen aina toivonut niiden olevan suorilla ja kohdissa, joissa ei tehdä mitään erikoisempia ohjauksia. Täytynee alkaa jatkossa laittaa niitä myös haastavampiin kohtiin, koska esim. tänään rima putosi takaakierrossa. Vastapainoksi sitten radalle voisi laittaa myös matalampia rimoja - esim. niin, että korkeus vaihtelisi välillä 50-60. Tällöin Hugo joutuisi oikeasti keskittymään niihin korkeuksiin.

Varasin nyt vielä itselleni vapaatreenivuoron lauantaiaamulle. Tarkoituksena ei ole mennä kunnolla treenaamaan, vaan haluan ottaa vain pari lähtöä ihan vaikka yhden hypyn yli niin, että teen huolelliset lähdöt ja palkkaan pysymisestä! Sunnuntaina onkin sitten kisojen vuoro :)

perjantai 3. tammikuuta 2014

Niin se vuosi taas vaihtui

Vuosi vaihtui meillä kotona rauhallisissa merkeissä. Oltiin ihan kotosalla omalla porukalla, kun Hugo viime vuonna oli aavistuksen levoton rakettien rakia, eikä siksi tulisi mieleenkään jättää sitä uutenavuotena yksin (tosin eipä tulisi jätetty, vaikkei raketteihin yhtään reagoisikaan). Tänäkin vuonna Hugo oli vähän levoton silloin, kun enempi rakettien paukuttelu alkoi vähän ennen kuutta. Käyskenteli ympäriinsä kuunnellen ja hämmästellen, mutta reilun puolen tunnin jälkeen ilmeisesti totesi, että eiköhän tämäkin ole jo kuultu ja nähty. Siinä vaiheessa Hugo kävi siis nukkumaan. Normaalista poiketen pysyi koko ajan kyllä ihan minun vierellä nukkumassa, mutta veti kuitenkin ihan sikeitä. Lenkit tehtiin neljän aikaan iltapäivällä ja seuraavan kerran vasta yhden jälkeen yöllä. Muutama pamaus kuului vielä yölenkillä, mutteivät aiheuttaneet suurempia paniikkeja.

Ennen uuttavuotta käytin Hugon eläinlääkärissä tulehtuneiden silmien takia. Tai oikeastaan silmät itsessään eivät näyttäneet niinkään tulehtuneilta, vaan enemmänkin luomet. Oli selvästi hangannut silmiään, mutta kutina kyllä helpotti nopeasti tipoilla ja punoitus ja turvotuskin on hävinnyt. Kisailmo lähti myös menemään 12.1. pidettäviin kisoihin ja ellei silmätulehdus nyt uusi tippojen lopettamisen jälkeen, niin ehtii doping-varoaikakin juuri umpeutumaan ennen kisoja! Eli sinne siis reilun viikon päästä :)

Oltiin muuten Niina-Liina Linnan koulutuksessa ensimmäistä kertaa viime viikolla ja tykkäsin kyllä kovasti. Saatiin taas uusia näkökulmia ja saatiin hyviä vinkkejä etenkin ennakoivaan valssiin ja palkkaukseen liittyen. Etenkin palkkaukseen liittyvät neuvot olivat todella hyödyllisiä, sillä en ole tullut oikeasti miettineeksi, että kuinka tärkätä on sen lisäksi, että palkkaa oikeaan aikaan, että palkkaa myös oikein ja oikeaan suuntaan. Palkkaan Hugoa heittämällä palloa ja nyt vasta tajusin, että useimmiten "roiskin" sen palkan vain johonkin koiran eteen. Etenkin meillä, kun haluan parantaa Hugon estehakuisuutta ja irtoavuutta, olisi tärkeää, että palkkaan oikeaan suuntaan niin, että palkkaus rohkaisee Hugoa irtoamaan. Eli pari kertaa treeneissä sain huomautuksen, että palkkaan melkeinpä kädestä tai heittämällä pallon ihan omaan juoksusuuntaani sen sijaan, että heittäisinkin palkan sinne, minne olisin radan jatkuessa toivonut koiran menevän. Nyt siis aletaan ehdottomasti kiinnittämään selvästi enemmän huomiota palkkaukseen!