Painimista

Jokin minimaalinen uhmakausi on ollut nyt meneillään - tosin tullut todella paljon lievempänä kuin aikaisemmin. Eli aavistuksen testaa joissain tilanteissa, mutta kuitenkin tottelee, kun vain jämäkästi käskee! Tokossa olimme taas tänään ja pakko on jälleen todeta, että Hugo on siellä treenihallissa selvästi rauhallisempi kuin omissa treeneissä - eikä siis hyvällä tavalla! Ulkona treenatessa pallolla palkkaaminen saa Hugon kierrokset nousemaan ja tällöin mm. luoksetuloista tulee nopeita (Hugon mittakaavalla) ja esim. seuraamisesta jätöt ovat teräviä. Hallissa treenatessa puolestaan pallo ei saa samanlaista innostusreaktiota aikaiseksi. Hugo kyllä on aina pallosta tohkeissaan, mutta aivan eri tavoin kuin ulkona! Eli tämä motivaation löytäminen on meillä todellinen ongelma hallikautena.

Paljon hyvääkin oli tämän päivän treeneissä. Tehtiin ruutua tokaa kertaa ja selvästi Hugo alkaa yhdistää sanan "ruutu" sinne maassa olevin nauhoin ympäröityyn neliöön menemiseen. Harjoiteltiin niin, että jätin Hugon istumaan jonkin matkan päähän ruudusta (matka vaihteli) ja menin itse ruutuun. Taputin vähän maata ruudussa ja samalla sanoin "missä ruutu?" ja toistelin paljon sitä "ruutu" sanaa. Sitten menin hugon viereen ja lähetin Hugon käskyllä "ruutu". Hugo otti saman tien katseen kohti ruutua ja lähti reippaalla laukalla ruutuun. Ja kouluttaja heitti pallon sivusta heti, kun Hugo oli ruudussa. Ja sitten vain hirveästi kehuja ja leikkimistä ruudussa. Tämä opetustekniikka tuntui sopivan Hugolle hyvin! Saatiin vinkiksi opetella kosketusalustan käyttö. Nythän emme ole tätä ikinä käyttäneet, mutta kosketusalustaa pystyisi hyvin käyttämään siinä, kun opettaa koiraa hakeutumaan keskelle ruutua. Eli tätä treenaillaankin sitten kotosalla.

Seuraamiset menivät myös aika hyvin. Vasemmalle käännös on kouluttajan mukaan parantunut eli takaosankäyttöharjoitukset ovat tuottaneet tulosta - JES! Niitä vain yhä lisää, niin saadaan vieläkin paremmin se takaosa kääntymään :)

Monet suoritukset olivat kuitenkin löysiä juuri siitä syystä, että se innostuksen taso ja vire oli mitä oli. Tämän näki jo esimerkiksi sivulle tulossa. Lähes joka kerta jäi asento jäi vajaaksi eli poikitti takaosaa ulospäin. Kun olemme tätä nyt lenkkien yhteydessä harjoitelleet vireen ollessa korkealla, ovat sivulletulot olleet vauhdikkaita ja myös "täysinäisiä". Nyt selvästi Hugo lähti liikkeelle löysästi, eikä sitten myöskään tehnyt liikettä loppuun asti. Eli kun vain keksisin, millä saisin hallissakin innon samalle tasolle kuin ulkona treenatessa, niin olisi huomattavasti helpompi saada edistystä. Muista koirista Hugo ei juurikaan välitä eli en usko, että syynä olisi häiriö. Tosin onneksihan valtaosa treenaamisesta tapahtuu nytkin ulkosalla, jolloin sujuu paremmin.

Ajattelin nyt tehdä tokotreenailuihin viikottaiset aikataulut. Eli etukäteen jo päätän, mitä treenailen minäkin päivänä, jolloin yhtenä päivänä en keskity kuin vain pariin liikkeeseen ja yritän saada niitä treenattua sitten mahdollisimman hyvin ja innostavasti. Nyt vähän on tupannut menemään niin, että itsekseni treenatessa olen ottanut paljon liikkeitä, jolloin toistoja ei ole tullut kuin yksi tai kaksi. Uskonkin, että meille parempi tyyli voisi olla ottaa pari liikettä per treenikerta ja tehdä näitä tehokkaasti, mutta kuitenkin riittävän lyhyen aikaa. Ja tuohon motivaatioasiaan täytyy kiinnittää koko ajan huomiota eli pitää muistaa pitää treenit hauskoina! Niin ja itse olen saanut tokotreeneissä noottia siitä, että käytän liikaa kroppaa ohjauksissa. Tämä tulee varmasti agilitysta, jossa vartalonkäyttö on taas se pääasiallinen tapa ohjata koiraa, mutta pitää yrittää muistaa keskittyä siihen, etten käytä vartaloavustusta tokoa treenatessa! Treenien videointi olisi varmasti hyvä keino nähdä itse, miten vartaloa käytän.

Viime sunnuntaina olimme taas vapaatreenaamassa agilitya seuranamme Sonja ja Ofelia. Hugo ja Ofelia saivat pitää treenien jälkeen leikkituokion sekä hallissa että jäähdyttelylenkillä - tässä lyhyt videopätkä hallipaineista :)

Joulu meni mukavasti paljon syöden sekä myös ulkoillen :) Ja tämä koski siis sekä minua että Hugoa!

Se siitä aikuistumisesta...

Ehdin jo mennä kehumaan, kuinka aikuismainen siitä Hugosta onkaan tullut. Noh, päättipä hän sitten tänään todistaa, että sitä lapsellisuuttakin löytyy aina aika ajoin. Oli nimittäin uudet, kerran jalassa olleet korkokengät pureskeltu korkojen ja kantapäiden kohdalta.  Ja ilmeestä päätelleen oli ollut poitsulla hauskaa :) Tosin taisi jäädä homma vähän kesken isäntäväen saapuessa kotiin, sillä oli toisessa kengässä selvästi pienemmät tuhot vasta saatu aikaan! Mutta eipä se paljoa lohduta - ei taida suutarikaan saada korjattua noita, kun toisessa kengässä tosiaan korko täynnä reikiä, korkolappu revitty irti, koristestrasseja irroteltu ja kantapään kohdalla kengässä irtonainen riekale. Harmi vain, kun muilta osin kuitenkin yhä täysin ehjät eli olisi nyt edes sitten pureskellut koko rahan edestä :D Noh, ehkäpä nyt taas tulee säilytettyä kengät Hugon ulottamattomissa!

Hugolla ei olla vaatteita tänäkään talvena käytetty ja tuskin tarvitsee loimia käyttääkään. Pakkasen on luvattu nyt kiristyvän, mutta turkki on onneksi sen verran paksu, ettei kyllä palella edes parinkymmenen asteen pakkasilla (siis koiraa, omistajaa kyllä paleltaa!) Ainoat ongelmakohdat ovat tassut. Vielä näillä pakkasilla ei ole tassutkaan palelleet, mutta lumikokkareita jää helposti, vaikka olen yrittänyt nyt aika tiheään tahtiin leikata niitä tassukarvoja. Hugo tuntuu olevan erityisen herkkis noista anturoiden väliin jäävistä kokkareista, sillä jää vähän väliä niitä nykimään sieltä pois. Viime vuonna ostetut koiran tossut eivät ole osoittautuneet käteviksi meillä, koska Hugon tassut ovat melko kapeat ja solakan malliset, joten sellase jäykät, isot tossut eivät pysy vauhdissa mukana. Niinpä sainkin koiratutuilta idean ja ostin Hugolle vauvan sukkia. Eli pienimmät kaupasta löytyneet vauvan sukat jalkaan ja kumilenksuilla/ponnareilla kiinni niin hyvin pysyy! Ja pysyy paakut poissa tassun pohjista :) Testasin näitä ao. kuvassa näkyviä sukkia tänään Hugolla ja käveli nämä päällä oikein reippaasti ja ilman minkäänlaisia ihmettelyitä. Viime vuoden tossut saivat Hugon harppomaan hassusti ja hampaat olivat vähän väliä repimässä tossuja irti. Näistä sukista Hugo tuntui itsekin pitävän, kyllähän ne kuitenkin lämmittävät ilman, että tuntuvat jäykiltä tai rajoittavilta jaloissa. Ja pysyy varmasti anturatkin paremmassa kunnossa eli monta plussapuolta näillä sukilla!

Agilitya joulutunnelmissa

Tokokirjoituksissa on ollut taukoa, mutta tämä ei toki tarkoita, etteikö oltaisi lainkaan tokoiltu. Ohjatuissa treeneissä on ollut taukoa, sillä toissa viikonloppuna treenejä ei ollut voittaja-näyttelyiden vuoksi, ja viime lauantaina jouduin jättämään treenit väliin. Olemme kuitenkin treenailleet ja nimenomaan siten, että olen yrittänyt tehdä treeneistä mahdollisimman hauskoja. Eli paljon leikkiä tokoilun yhteyteen, motivoivat lelu- ja namipalkat ja riittävän lyhyet treenikerrat! Olemme nyt myös tehneet ihan basic-juttuja eli ALO-luokan liikkeitä oikeastaan pelkästään. Luoksetulo on nyt taas saanut selvästi uuden suunnan. Pitkän aikaa ongelmana oli se, että Hugo ravasi luokse todella innottomasti, ja tämän vuoksi olemme treenailleet paljon läpijuoksuja eli pallopalkka on lentänyt minun taakse, tai sitten niin, että olen itse Hugoa innostaen peruuttanut juosten, jolloin Hugokin on lähtenyt reippaampaan vauhtiin. Ja nyt tosiaan ollaan taas sellaisessa tilanteessa, että luoksetulo sujuukin jo vauhdikkaassa laukassa. Nyt pitää vain yrittää saada loppuasentoa hiottua ilman, että vauhti katoaa. Takaosan kankeutta ollaan yritettyä saada "sulamaan" tekemällä paljon pyöritystreenejä ja kehitystä on tässäkin tullut - tosin yhä kaipaa paljon lisää treenejä. Tätä pyörimisliikettä, jossa Hugo seuraa vierellä ja tehdään täysympyrää paikallamme, täytyy nyt yrittää sitten soveltaa käännöksiin niin, että etenkin vasemmalle käännöksessä Hugon takaosa tekisi samanlaista "heittävää" sivuttaista liikettä. Ollut hankalaa harjoitella, mutta eiköhän sekin pikkuhiljaa parane! Ja jäävät liikkeet myös ovat nyt ollee terävämpiä. Olen alkanut nyt palkkaamaan jäävissä liikkeissä lelulla eli esim. seisomaan jätössä Hugon jäädessä napakasti seisomaan, kuljen x matkan eteenpäin, käännyn ympäri ja Hugon odottaessa nätisti, heitän pallon Hugon taakse ja annan vapautuskäskyn. Toimii hyvin eli Hugo selvästi pysähtyy jo terävämmin, kun kerran palkka ei tule sieltä edestäpäin.

Agilityssa meillä oli viime viikolla oman ryhmä kesken leikkimieliset kisat. Kuvattiin videollekin nämä suoritukset, mutta enpä viitsi edes vaivautua laittamaan sitä tänne :D Ensimmäisellä radalla Hugo kävi niin kierroksilla, ettei koko hommassa ollut oikein tolkkua. Olin yhdessä vaiheessa rataa itse niin sekaisin, että jouduin jäädä paikoilleni ja nauraa omille sähläilyilleni, ja tänä aikana Hugo jo ampaisi muutaman ympäröivän esteen yli höyrypäisenä... Seuraavaksi tehtiin pari treenirataa eli saatiin vinkkejä Empulta ja hiottiin vaikeita kohtia. Tällöin Hugolla oli jo kierrokset laskeneet ja saatiin ihan ok suorituksiakin. Kuitenkin sitten vikalla kisaratapätkällä olinkin sitten itse niin pihalla, että ohjaukset oli useassa kohdassa "sinne päin". Ja virheitä ropisikin sitten ihan urakalla, ja Hugon haukkuminen pitkin rataa osoitti, että olen surkea :D

Sunnuntaina vapaatreeneissä teimme keppikulmia ja ensimmäistä kertaa ikinä otin käyttöön verkot apuvälineinä. Tosin laitoin vain ja ainoastaan yhden verkon eli keppien alkupäähän. Näin Hugo ei pystynyt menemään väärältä puolelta kepeille sisään ja onnistuneita suorituksia saatiin reilusti. Ja uskonkin, että Hugo nimenomaan nyt tarvitsee keppikulmien kanssa niitä onnistumisia, jotta sille jäisi selkeänä mieleen, että minkälainen on se oikea suoritus. Eli suoria lähestymisiä tulemme jatkamaan ilman verkkoja, mutta sitten vaikeammilla kulmilla otetaan toistaiseksi avuksi tuo yksi verkko alkuun.

Tänään olivat viimeisen ohjatun ryhmän agilitytreenit ennen joululomaa, joten päätimme pitää treenailun ohessa pikkujoulut. Veimme kaikki jotain pientä evästä ja lopulta meillä olikin glögiä, pipareita, suklaata ja koirille muffinseja. Treenien teemana oli tällä kertaa ohjaajan äänettömyys. Käskyt sai antaa vain putkilla, A-esteellä ja takaakierroissa, muttei missään muualla. Rata on alla ja taas minun piirtämä eli ei mittakaavassa.

3. esteelle tehtiin takaaleikkaus eli koira ohjattiin esteelle ja leikattiin itse koiran takaa niin, että koira jatkoi ohjaajan edellä esteeltä jyrkästi oikealle. 6 ja 7 esteiden väliin tehtiin välistäveto, 7. esteen jälkeen valssaus A:lle. Tein valssin myös kympin jälkeen A:lle. A-esteen jälkeen sekä 12. että 13. esteille tuli takaakierto ja lopuksi vielä esteen nro 16 jälkeen persjättö. Hankaliksi kohdiksi osoittautui alun takaaleikkaus. Menin itse valmiiksi esteen 2 taakse ja sieltä kutsuin Hugoa. Tällöin kuitenkin oma liikkeeni tyssäsi jo ennen 3. estettä, enkä millään viestittänyt koiralle, että tulisin tekemään takaaleikkauksen. Eli sain ohjeeksi jäädä 1. ja 2. esteen puoliväliin ja lähteä sieltä koiran kanssa juoksemaan niin, että liike pysyisi itselläni yllä koko ajan. Varmuudeksi tehtiin vielä niin, että Emppu palkkasi pari kertaa pallolla  3. esteen jälkeen esteen oikealta puolelta. Ja tämän jälkeen homma sujuikin sitten hienosti jo ilman palkkaustakin! Toinen hankala kohta osoittautui olevan loppusuoran persjättö. Tässäkin liikkeeni pysähtyi liikaa tehdessäni takaakierto-ohjausta esteelle nro 16. Tällöin en ehtinytkään jatkamaan persjättöön ajoissa, jotta Hugo olisi tajunnut, että ohjauspuoli vaihtuu. Tätä hiottiin siis niin, että sain takaakierron tehtyä ajoissa ja siitä edettyä persjättöön ilman, että liike pysähtyisi. A-este sujui ihan ok - tosin Hugo hidasteli taas turhan paljon alastulossa eli jäi empimään puoli väliin alastuloa, että mihinköhän sitä pitikään pysähtyä.

Kun jokainen koira oli ollut kerran treenivuorossa, oli jäljellä enää  reilu viitisen minuuttia eli tehtiin vain pikaiset radat kukin enää. Tässä sai käyttää haluamansa verraan ääniohjausta, mutta totesin, että kaikkien hyppy-käskyjen pois jättäminen toimi meillä hienosti. Hugo oli selvästi rauhallisempi ja keskittyneempi, kun en turhia huudellut sille ja minusta tuntuu, että omakin keskittyminen on näin parempaa, enkä käy itsekään ylikierroksilla :) Niinpä tein radan samoin kuin ekatkin eli käskyt annoin vain putkilla, A-esteellä ja takaakierroissa. Ja tehtiin omasta mielestä sujuva nollarata. Ohjaukset sujuivat hyvin - tosin olihan niitä hiottukin ;) Vauhtia oli koko radan ajan kivasti ja nyt jopa A-esteet sujuivat reippaasti eli innostin Hugoa alastulossa niin, että se tuli vauhdilla alas asti, ja vapautin sen saman tien, kun tassut koskivat maata eli oli melkeinpä juoksukontaktit. Varsinaisia juoksukontakteja emme voi alkaa tekemään, koska Hugo alkaisi varmasti hyppimään kontaktien yli, mutta tällä tavoin nopeilla vapautuksilla touhuun tuli kyllä intoa ja vauhtia lisää. Vapaatreeneissä havaitsin muuten Hugon kohdalla hyväksi keinoksi myös sen, että laitan pallopalkan odottamaan A-esteen eteen. Tällöin Hugo havaitsi pallon jo lähtiessään tulemaan alas kontaktilta, ja näin alastulo sujui selvästi vauhdikkaammin kuin ilman etupalkkaa. Eli treenaillaankin näitä kontakteja nyt etupalkalla tästä eteenpäin :)

Oli kyllä huippukivat treenit ja tästä intoutuneena päästimme vielä koirakin jäähdyttelylenkillä lumiselle pellolle juoksemaan. Nämä ohjatut agilityt jäävät nyt joulutauolle ja jatkuvat loppiaisen jälkeen. Sunnutai-illan vapaatreenit, joissa treeniryhmämme Sonja ja Ofelia ovat meidän kanssaan nyt käyneet, jatkuvat toki normaalisti joulunkin aikana. Lisäksi seuramme valmennusryhmän joululoman aikana 3.1. olevat vuorot myytiin halukkaille seuran jäsenille koirakon tasosta riippumatta, joten olemme nyt tuolloin menossa Niina-Liina Linnan pitämiin treeneihin! Eli ei me nyt ehkä ihan päästä vieraantumaan agilitystä, vaikkei näitä omia ohjattuja treenejä olekaan :)

Yhteiselon ihanuus :)

Lähiviikkoina on tullut jatkuvasti eteen hetkiä, joina on tullut ajatelleeksi, että kyllä se on vain todettava, että Hugosta on kasvanut hieno aikuinen koira. Se on rauhoittunut hyvällä tavalla eli sellainen pentumainen sähläys on jäänyt pois, mutta silti löytyy vielä runsaasti leikkimielisyyttä ja intoa! Se syttyy joka kerta, kun kaivaa esiin pallon, mutta kuitenkin palloleikkien aikaansaamat kierrokset saa myös kuriin heti halutessaan. Omaa luonnetta löytyy onneksi yhä, mutta kuitenkin niin, että murkkuiän uhmakkuus on laantunut.

Hugosta on melkein huomaamatta tullut tottelevainen ja kuuliainen - enkä tarkoita nyt vain tokoa, jossa motivaattorina toimivat namit ja/tai lelut, vaan ihan sellaista joka päiväistä arkieloamme. Vaikka metsälenkillä yllättäen vastaan tullut koira kiinnostaisikin, ei enää ole tullut eteen tilanteita, jolloin Hugo ei olisi tullut käskystä luokse. Ja jos hihnalenkillä vastaantulevat ärisevät urokset saavat Hugon pinnan kiristymään, hännän nousemaan ja karvat pöyhistymään, saa sen keskittymisen kuitenkin "ohi"-käskyllä käännettyä puoleensa, eikä Hugon tarvitse saada sanottua valittuja sanoja tällä räyhääjälle. Luottamus minun ja Hugon välillä on siis kasvanut huimaa vauhtia ja uskon, että näin on käynyt puolin ja toisin.

Vaikka koen tämän aikuistumisen ehdottomasti positiivisena asiana, on ollut myös kiva huomata, ettei Hugosta ole tullut aikustumisen myötä mitenkään tylsä tai innoton. Leikit kiinnostavat yhä ihan samalla tavoin (ellei jopa enemmän?) kuin pentunakin, ja valtava innostus harrastuksia kohtaan on myös säilynyt. Agilitystahan Hugo on syttynyt aina ja pelkkä hallille saapuminen saa kierrokset nousemaan, mutta ilokseni myös tokomotivaatio on taas parantunut! Eli tästä on hyvä jatkaa pian 2,5-vuotiaan Hugon kanssa yhteistä taivalta. Niin ja huom. täällä meillä ihan oikeasti uskotaan, että se taival jatkuu tuon Hugon 2,5-vuotispäivän jälkeenkin, vaikka niistä mayojen kalenterimerkinnöistä kaikenlaisia ennustuksia onkin tehty... ;)

Kyllä saan olla onnellinen siitä, että juuri Hugo-vauva asteli silloin elokuussa 2010 elämääni :)

Epistelyä

Oltiin tänään Hugon kanssa agilityn epävirallisissa kisoissa ja luokkana maksimöllit. Möllien radalla ei siis ollut keppejä, keinua tai rengasta, mutta muilta osin voin kyllä sanoa, että haastetta riitti. Aiemmat näkemäni mölliradat ovat olleet kohtalaisen simppeleitä, eikä kovin monia erityisempiä ohjauskuvioita ole täytynyt tehdä. Nyt radalla oli välistävetoja, persjättöjä ja valsseja. Ja lisäksi sai kyllä juosta kohtalaisesti :D Otimme kaksi starttia ja ekalla kerralla tulokset oli 0 ratavirhettä ajassa 37,74 s (ihanneaika 50 s). Tokalla radalla HYL ja omia mokailuja mahtui radalle ihan reilusti :D Kuitenkin ekalla startilla saatu tulos -12,26 toi ykkössijan 12 koirakon ja 24 startin joukossa. Ratapiirros alla, ja on taas jälkikäteen muistista piirretty eli mittakaavat voi olla pahastikin pielessä.

Homma alkoi siis niin, että 2. ja 3. esteen väliin tein välistävedon. Tämän jälkeen 3. esteeltä 4. putkelle jatkettiin valssaten ja sieltä sitten täysi vauhti päälle kohti seuraavia esteitä, jotta ehti 6. pussin jälkeen tekemään persjätön ennen 7. estettä. 10. esteelle oli sen verran loiva kulma, että meni ihan ilman minkäänlaisia erikoisempia takaakiertoja. A-esteelle meni reippaasti ja stoppasi kyllä kontaktille - tosin molemmilla radoilla varasti sieltä ennen kuin olin ehtinyt antaa luvan jatkaa. Eli kontaktit ehdottomasti treenattavaksi jatkossakin! Positiivista kontakteissa oli kuitenkin, että tällä kertaa Hugo rymisteli aika vauhdilla A-esteen yli ja ala kontaktille 2on2off-asentoon. Aiemminhan on tupannut olla ongelmana, että jää herkästi vähän liian ylös ja se on pitänyt pyytää sieltä korjaamaan asento alemmas. Mutta tosiaan A:n jälkeen hyppy 12, jonka jälkeen tuli valssaten suunnanvaihdos ja koira haltuun esteiden 12 ja 14 välistä. Siitä lähetys putkelle ja sitten taas olikin jo kiire itsellä kohti estettä 15, jotta ehti tehdä ajoissa valssin esteen 15 ja 16 väliin. Ja sitten vielä loppusuora. Kokonaisuudessaan oikein kiva rata, mutta möllitasolle haastava.

Ekalla yrittämällä rata meni kaiken kaikkiaan kivasti. Kaikki ohjaukset tuli tehtyä aika lailla suunnitellunlaisesti ja oli sellainen olo, että meno oli kohtuullisen hallittua ja siistiä. Ainoa miinus tällä radalla tuo A:n kontaktilta varastaminen ja sen vuoksi meinasi minulle tulla kiire ohjata Hugo seuraavalle esteelle. Mutta joka tapauksessa, oikein kelpo suoritus :) Toka rata olikin sitten jotain aivan muuta :D Hugo tsemppasi yhä hienosti, mutta itse olin aivan muissa maailmoissa. Kenties johtui siitä, että ekan onnistuneen radan jälkeen tuli helpotus, eikä sitten enää keskittyminen riittänytkään tokalle radalle. Eka virhe taisi olla jo esteellä 3, jossa Hugo hyppäsi esteen väärään suuntaan. En siis tehnyt välistävetoa riittävän selvästi. Itsellä meni tästä pasmat jotenkin niin sekaisin, että vaikka matka jatkui, niin tuntui kyllä niin taistelemiselta koko ajan. Olin myöhässä Hugoon nähden ja meinattiin törmätä persjättöä tehdessä. A-esteeltä Hugo taas varasti, jolloin en ollut ajoissa näyttämässä seuraavaa estettä, ja Hugo oli jo suuntaamassa esteelle nro 14. Sain kuin sainkin tämän estettyä ja jatkettiin taas matkaa. Vielä loppuun tuli kielto ihan omasta radan unohduksesta eli kaiken kaikkiaan todella takkuavaa menoa - lähinnä nimenomaan omista mokistani johtuen :D Mutta ei voinut kyllä olla muuta kuin tyytyväinen Hugon suorituksiin, ja jäi kyllä kaikkiaan hyvä mieli! Ainakin tuli nähtyä, että kyllä me pystytään kohtalaisen haastava (tasoomme nähden) rata suorittamaan kisatilanteessakin, kunhan vain keskityn täysillä ja teen huolelliset ohjaukset.

Mutta nyt Hugo on naatti - nukkuu olohuoneen lattialla X-asennossa :) Ja hyvillä mielin voimmekin molemmat mennä nukkumaan - oli kyllä älyttömän hauskaa taas pitkästä aikaa epistellä! 

Hyppytekniikkaa vol 1

Jo pitkään on tehnyt mieli päästä Hugon kanssa treenaamaan hyppytekniikkaa. Hugollahan ei toki kokonsa puolesta ole ongelmia esteiden yli pääsyyn, mutta kyllähän se hyvän hyppytekniikan omaaminen varmasti auttaisi tuon ison kropan hallinnassa. Ja Hugolla on ollut selässä aika ajoin jumeja eli tätäkin mahdollisesti helpottaisi, mikäli hyppytekniikka olisi kunnossa. Kovasti olen kiinnostunut hyppytekniikkakoulutuksiin osallistumisesta, kunhan sellaisiin mahdollisuus tulee, mutta sitä odotellessa päätin aloitella alkeita omatoimisesti. Olen paljon lueskellut mm. blogeista, että miten muut agilityharrastajat ovat hyppytekniikkatreenanneet ja löysin riittävän helppoja harjoitteita, joita pystyisin itsenäisestikin toteuttamaan. Niinpä reilu viikko sitten sunnuntaina vapaatreeneissämme otimme treenivuoroon muutamia helpohkoja hyppytekniikkaharjoitteita.

Ensimmäiseksi teimme ihan perussarjaa, jossa estekorketena oli 25 cm ja esteiden etäisyys oli 6 jalan mittaa. Ensin tehtiin neljällä esteellä ja sitten viidellä, ja homma sujui hyvin. Tosin harmi kyllä, itse kun olen täysin aloittelija näissä hommissa, niin mitään varsinaista analyysiä en osaa Hugon tekniikasta tehdä - lähinnä vain olin tyytyväinen kuin tehtävä tuli suoritettua rytmikkäästi ja puhtaasti.

Perussarjan jälkeen teimme sarjaa, jossa harjoiteltiin askeleen pidennystä. Estekorkeus oli sama 25 cm, mutta nyt esteväli piteni joka esteen myötä. Ensin kokeiltiin neljällä esteellä, jolloin välien pituudet olivat siis 6, 7 ja 8 jalkaa. Tämä sujui hyvin joka kerta eli Hugo selvästi pidensi askeltaan sopimaan kuhunkin esteväliin. Niinpä lisäsin vielä yhden esteen perään, jolloin esteiden etäisyydet olivat siis kasvavassa järjestyksessä 6, 7, 8 ja 9 jalkaa. Tässä jo huomasi, että viimeiseen väliin tuli helposti pieni väliaskel eli Hugo ei venyttänyt askelta riittävän pitkäksi sopimaan vielä viimeiseen väliin. Tähän saatiin kuitenkin parannus, kun vähän tsemppasin Hugoa eli kannustuksen myötä keskittyminen parani ja hyppyihin tuli parempi tempo, jolloin askeleen pidentäminenkin onnistui myös vikassa välissä.

Viimeisenä harjoituksena tehtiin sarjaa, jossa oli viisi estettä kaarevalla uralla. Esteet tekivät siis U:n muotoisen kaaren ja edelleen estekorkeus oli 25 cm ja esteiden etäisyys esteiden keskiosasta laskettuna oli 6 jalkaa. Tämäkin sujui hyvin eli kaarevuus ei näyttänyt tuottavan ongelmaa.

Tässä on videokooste hyppytekniikkatreenien kahdesta ensimmäisestä harjoituksesta eli perussarjasta ja askeleen pidennyksestä. Videolla näkyy Hugon ottama ylimääräinen pikkuaskel tehtäessä askeleen pidennystä viidellä esteellä, mutta tsemppaamisen myötä homma saatiin pakettiin :) Ja tulipa sitten innostus testailla videonkäsittelyohjelman eri efektejä eli tungin sitten videolle ihan tekstejä ja musiikkiakin. Ihan hauskaa oli tuo tuunailu eli ehkäpä harrastan sitä jatkossakin! Niin ja muuten,  musiikin sisällyttäminen youtubeen ladattuun videoon vaatii sen, että videon yhteyteen hyväksyy mainokset. Nämä mainokset videon alalaidassa saa kuitenkin ruksattua pois, jolloin eivät häiritse videon katselua.

 

 

Viime viikon ohjatut agilitytreenit jäivät tosiaan välistä ja eilisen hallivuoromme luovutimme seuralaisillemme näyttelytreenejä varten. Niinpä agilitytaukoa on tullut nyt jo reilu viikko eli kiva on taas ylihuomenna päästä aksaamaan :)