Just tässä ja just nyt kaikki on aika hyvin :)

Jippi meni Wirneen leirin aluksi rikkomaan kynttään, joten ollaan nyt sitten siitä lähtien TAAS pidetty taukoa agilitysta. Nyt päästään vihdoin taas treenaamaan, mutta olen muutenkin nyt päättänyt, ettei oteta agista mitään stressiä nyt, kunnes ollaan saatu kynnet kunnolla kuntoon :) Kyllä me nyt taas nurtsipohjilla treenaillaan, mutta sopivan letkeästi eli katsellaan sitten loppukesästä, josko päätäisiin taas kunnolla mukaan kuvioihin, jos ja toivottavasti kun kynnet on kuosissa. Nyt ainakin suunta näyttää oikealta!

Eli nyt kun ei olla agia treenailtu, niin päivitellään kaikkia muita kuulumisia :) Ensinnäkin on pakko todeta, että yllätyin itsekin huomattuani, että Jipissä on tapahtunut ehkäpä jonkinlaista aikuistumista! Se on edelleen ihan kakara esim. leikkiessään junnukoirien kanssa. Sehän on meidän agiseuran yleinen pentujen leikittäjä eli Jippi on esitelty lukuisille seuralaisten pennuille, kun pennuille on haluttu hyviä kokemuksia vieraista aikuisista koirista. Jippi on niin kaamean kiltti pentujen kanssa ja rakastaa leikkiä niiden kanssa ilman, että homma käy mahdottoman fyysiseksi, joten sen kanssa uskaltaa leikittää niin 9-viikkoisia kuin vähän vanhempiakin pentuja :) Niinpä Jipillä onkin pidellyt kiirettä leikkiessään mm. Miisa-bortsun (tosin Miisa nyt jo vähän vanhempi pentu, mutta Jippi toiminut Miisan leikkitätinä ihan pienestä pitäen ja ovat kyllä tosi sydänystäviä!!), Jekku-collien, Punkki-kelpien ja Cosmo-bortsun kanssa. Näiden lapsikoirien kanssa leikkiessä se on itsekin kuin puolivuotias kakara, mutta tosiaan kuten sanottu, muuten se on vaikuttanut aikuistuvan! Lähinnä siis tämän olen huomannut siinä, että vihdoin vuosien työ hihnakäytöksen eteen on tuottanut tulosta :) Jipillä on ollut pitkään hihnassa pientä epävarmuutta muiden koirien kanssa eli herkästi on vähän ärripörri hihnassa ollessaan. Vapaana tulee toimeen melkeinpä kenen tahansa kanssa, mutta hihnassa se on ollut herkkähaukkuinen alkujaan. Tämä saatiin lopulta kitkettyä siihen, että kunhan bongasin vastaantulevat koirat ennen Jippiä, niin sain pyydettyä katsekontaktin ja ohitukset sujuivat hiljaa. Mutta nyt tästä on menty vieläkin eteenpäin eli vaikken tekisi itse yhtään mitään, niin se ottaa itse kontaktia ja ei enää "nosta kierroksia" muista koirista. En tiedä, miksi tämä edistysaskel on nyt yhtäkkiä tullut, mutta tämä on oikein tervetullut juttu :) Arki siis sujuu nykyään Hugon ja Jipin kanssa tosi mukavasti ja helposti!

Cosmo ja Jippi painimassa :D

Jipin kynsistä sen verran, että edistysaskeleita on havaittavissa. Suurimmassa osassa kynsistä juuren alue on selvästi jo normaalin näköistä eli toivottavasti kynnet nyt kasvavat koko mitalta siisteiksi :) Etujalan kynnet näyttää todella lupaavilta, mutta harmiksi edelleen takajalkojen etenkin sisimmät kynnet on muhkuraiset ja lohkeilevat. En tiedä onko ne jotenkin kovemmalla rasituksella vai miksi ovat selvästi huonossa hapessa edelleen, mutta toivon, että nekin sitten vähitellen alkavat vahvistua! Tässä yksi viikko sitten otettu kuva, jossa juuri näyttää paljon jo siistimmältä (ja tänään, kun katsoin kynnet läpi, niin siisti alue ulottuu taas jo selvästi pidemmälle):

Jipin syömät lisät ja lääkkeet on muuten edelleen ennallaan, mutta tiputettiin eläinlääkärin ohjeistuksella nikotiiniamidi nyt kolmannekseen alkuperäisestä. Syynä se, että Jipillä oli jatkuvasti maha tosi sekaisin. Pari päivää nikotiiniamidin lopettamisen jälkeen vatsa normalisoitui ja nyt ei sitä ongelmaa enää ole. Eli onneksi löytyi nopea apu vatsavaivoihin :) Muiden lisien/lääkkeiden osalta pohditaan annostelua uusiksi sitten 1,5 viikon päästä eläinlääkärin kontrollikäynnillä. 

Hugo on nyt ollut aika mallikas rally-tokopoika ja eksyinpäs katselemaan koekalenteriakin :) Heinäkuulle voisi yrittää saada VOI-luokan korkkauksen ajoitettua! Sen kanssa on nyt sujunut tosi kivasti hommat, mutta oikean puolen käännökset edelleen kaipaavat vahvistamista. En oikein hirveästi olekaan niitä treenaillut, joten nyt otetaan ne tehotreeniin, jotta on sitten kokeisiin mennessä kunnossa!

Rally-tokon lisäksi olen tehnyt myös Nose Workia. Hugon kanssa hieman ehkä koeajatukset luovutin nyt ainakin toistaiseksi, kun se on oikeasti aika kova arpomaan Nose Workin parissa :D Se on ihan valtavan innoissaan siitä nenätyöstä ja siksi ehdottomasti sitä treenailemme jatkossakin, mutta sillä ei aina meinaa maltti riittää etsinnöissä, vaan keksii sitten oheistoimintaa, jos ei haju ala riittävän nopeasti kantautua nenään. Ennen teki valeilmaisuja, mutta nyt se tapa on vaihtunut siihen, että se kantaa minulle tavaroita :D Eli jos teemme etsintöjä kotona, niin se kiikuttaa kaikki löytämänsä lelut minun käteen, jos ei hajua löydy :) Tarvitsisi siis jotenkin saada lisää itseluottamusta Hugolle, mutta toistaiseksi en ole keksinyt, miten etenisin treeneissä. Täytyy ehkä pohtia, josko kävisi jonkin Nose Work-kurssin! Jipinkin kanssa ollaan tehty Nose Workia ja sen kanssa on sujunut aika kivasti. Voisi jopa ajatella menevänsä loppukesästä kokeeseenkin sen kanssa... Jos intoa riittää (itsellä siis...). Katsotaan.. Tai sitten pidetään NW ihan vain sellaisena omana hupiharrastuksena :)

Oltiin tänään ekoissa ohjatuissa ageissakin Jipin kanssa taas saikun jälkeen ja on kyllä kiva huomata, että tauot ei aiheuta suurempia takapakkeja, vaan jatketaan aika lailla siitä mihin jäätiin. Jippi kulkee kivasti ja ohjattavuus on nyt tosi jees! Ainoa kummallisuus nyt on putoilevat rimat eli rimat oli tosi paljon normaalia herkemmässä. Selvästi vähän roikottaa takajalkoja hypätessä eli epäilin jumisuutta. Kotona sitten hieroin ja venyttelin Jipin nopeasti läpi ja tuntui ihan omaankin käteen kyllä tukkoiselta. Oletin ongelman olevan lanneselässä, mutta siellä ei tuntunut isoja jumeja ainakaan. Sen sijaan kaula ja takareidet oli oikeasti tosi tukkoisen oloiset. Reilun viikon päästä koirilla onkin hieronta-aika eli saadaan isoimmat jumit toivottavasti siellä auki! Olen muuten ihmetellyt, kun ei ole nyt ensimmäinen kerta, kun Jippi menee normaalia jumisemmaksi silloin, kun agility on tauolla. En tiedä onko se sitä, että agitauolla ainoat treenit on tokoa eli aiheuttaa aika yksipuolista kuormitusta kroppaan....? Mutta toisaalta ainakin jonkinlaista jumia oli kaulassa ja takareisissä molemmin puolin eli sikäli ei viittaisi pelkkään "tokojumiin". Noh, jospa se siitä letkeytyisi hieronnassa ja fyssarikin on tarkoitus varailla tässä lähiaikoina.

Viikonloppuna tulee vietettyä päivät aamusta iltaan Myyrmäen futisstadionilla, jossa järkätään agin SM-kisat :) I-HAH on mukana järjestelyissä ja itse olenkin siellä huomenna illalla talkoilemassa. Lauantain ja sunnuntain kuitenkin vietän lähinnä katsomon puolella kannustamassa tuttuja! Ja ehkä vähän myös shoppailemassa ;)

Tähän loppuun videopätkä Hugon ja Jipin leikeistä viikon takaa :)

Toinenkin Voittajaluokan koira :)

Jippi suuntaa tosiaan tokossa seuraavaksi VOI-luokkaan, mutta eilisten rally-tokokisojen myötä myös Hugo sai oikeuden kisata VOI-luokassa! Kolmannet AVO-kisat toivat RTK2-koularin pistein 94 ja sij. 2. Kaksissa edellisissä kisoissa olen itse aiheuttanut miinuskymppejä kääntymällä liian löysästi, joten eilen päätin, että ainakaan en siitä samaisesta syystä enää suostu ottaa virheitä ja keskityinkin sitten käännöksissä askeltamaan todella paikoillani. Ja tämä kannatti, sillä kympin virheet jäi saamatta :) Muutoinkin suoritus oli oikein ilahduttava edelliseen kisaan verrattuna! Viime kokeesta jäi itselle tosi paha mieli, koska Hugo oli kovin poissaoleva, eikä oikein ottanut kontaktia, vaan haahuili läpi radan silminnähden ahdistuneena kisatilanteesta. Eilen kuitenkin kehässä oli mukanani iloisesti häntää heilutteleva koira, jolla kontakti säilyi lähes tauotta (mitä nyt mukaan mahtui ihan pari kyltin vilkaisua tms). Reipas poika!! :)

Treeneissä on esiintynyt seuraamisessa edistämistä, mutta tätä ollaan työstetty paljon ja saatukin paremmaksi. Eilen seurasi aika kivasti edistämättä liiemmin eli joo treenit ovat tuottaneet tulosta tai sitten kisatilanne vei suurimman yli-innon Hugosta ja siksi edistämistä ei ilmaantunut :D Mene ja tiedä... .Vasemmalle käännökset on olleet meidän kompastuskivi aiemmin, mutta näissäkin tosiaan nyt selvää parannusta. Ekat vasemmalle käännökset oli aika kivoja ja Hugo käytti hyvin takapäätä käännöksissä, mutta koska vasemmalle käännöksiä olla radalla yhteensä viisi (1. istu-90 astetta vasemmalle-istu, 2. vasen täyskäännös, 3. 360 astetta vasempaan, 4. täyskäännös vasempaan ja 5. 270 astetta vasempaan), niin vikassa käännöksessä Hugo oli jo selvästi vähän sitä mieltä, että alkaisi tämä kääntyily jo riittää :D Siinä siis saatiin -1 pistettä vinoudesta, mutta superylpeä olin kuitenkin noista käännöksistä kaikkiaan! Radalta löytyi muuten myös yksi kyltti, jonka olemassaolosta en ollut tietoinenkaan :D Nimittäin kyltti, jossa pysähdytään perusasentoon, käsketään koira vierellä seisomaan ja koiran seisoessa kierretään koira. Tällaista ei ollakaan koskaan tehty, joten otin muutaman treenitoiston ennen ratasuoritusta ja olin helpottunut, kun tuntui sujuvan. Radallakin toimi ongelmitta onneksi!

Seuraavaksi olisi sitten suunta kohti VOI-luokkaa, mutta hetki saattaa mennä ennen kuin ollaan sinne valmiita. Oikean puolen seuruu ja tehtävät oikealla puolen sujuu jo aika hyvin - käännöksiä olen treenannut kuitenkin ihan luvattoman vähän ja seuraava steppi onkin se, että opetellaan käännökset myös oikealla puolen. Lisäksi käytösruutu tarvitsee edelleen paljon vahvistamista, koska Hugo ei oikein meinaa mieltää sitä paikkikseksi, kun ohjaaja möllöttää niin lähellä...

Tänään oli Wirneen tokopäivä Korrien kouluttamana. Siellä oli treenaamassa 14 Wirnistelijää niin, että kukin treenasi 20 min Riitan kouluttamana ja 20 min Pekan kouluttamana. Me oltiin ensin Pekan pisteellä ja otin syyniin seuraamisen. Ollaan työstetty edistämistä pois ja mielestäni aika hyvälläkin menestyksellä (tosin ei vieläkään ihan kokonaan), mutta edelleenkin  kaipaisin etenkin seuruun aloitukseen aktiivisempaa otetta. Jippi todella herkästi etenkin alkutreenistä on vähän turhan löysä/haahuileva seuruun alussa ja koetilannetta ajatellen tämä on hankala juttu. Haluaisin siis, että se on täysillä töissä heti ensimmäisestä seuruuaskeleesta lähtien. Pekalta saatiin vinkiksi ottaa seuruuseen mukaan käsikosketus. Jippi osaa nenäkosketuksen käteen, joten nyt ajatuksena on se, että seuruussa voin aina välillä nostaa käden lantion kohdalle kämmen alaspäin ja Jippi sitten vauhdista voi seuruussa tehdä pompahduksen käteen. Tällä saa koiraa heräteltyä (voi tehdä myös perusasennossa ennen seuruuta, jolloin se saisi koiran skarppaamaan) ja toisaalta auttaa myös oikean paikan pitämisessä, koska koiran ei ole kannattavaa edistää, kun nenäkosketusta ei pysty tehdä ikinä, jos valuu eteen. Toinen treeni oli häiriötreenausta eli Pekka houkutteli ensin perusasennossa Jippiä rikkomaan kontaktia käyttäen ihan ääniapuja, mutta myös nameilla houkuttelemista. Yksittäisen kerran Jippi meni ansaan, mutta skarppasi hurjan hienosti sen jälkeen, eikä toistanut virhettä, vaikka namit tuotiin ihan naaman viereen. Tässä Jippi on mennyt hurjasti eteenpäin, koska vielä puoli vuotta sitten tuollainen treeni olisi ollut sille melko mahdoton :D Tämän jälkeen siirrettiin homma seuruuseen eli seurautin Jipin ohi Pekasta, joka samalla namein houkutteli Jippiä rikkomaan kontaktia. Kontakti säilyi koko ajan ja Jippi teki hurjasti töitä välttääkseen kiusauksen. Hienoa seuruupätkää saatiin siis tehtyä!

Treenipäivässä oli kolme N-pentueen penneliä, jotka kaikki Jippi sai treffata ja oli aikas ihastunut kakaroihin :) Tässä poseeraa komea Nooa (W. Noheva Neronleimaus)!

Toka pätkä tehtiin Riitalla ja otettiin treeniin ruutu. Siinä on tullut nyt parissa viikossa hurja takapakki, sillä Jippi on alkanut tehdä tosi löysiä käännöksiä ruudussa stopatessa ja lisäksi valuu herkästi eteen, jos ei ole kosketusalustaa. Samat ongelmat, joiden kanssa taisteltiin viime kesänä ennen SM-kisoja, mutta joista jo hetkeksi päästiin eroon. Nyt on ruudun treenauksesta ollut useampi kuukausi kokonaan taukoa ja tässä nähdään seuraus.... Saatiin hyviä täsmävinkkejä palkkaukseen liittyen. Jippi haki ruudussa hienosti oikeaan paikkaan, mutta stopin jälkeen jää korkeassa vireessä odottamaan palkkaa häntä kiivaasti vispaten. Tässä yhteydessä se herkästi vähän hipsuttelee kohti ohjaajaa (eli siis palkkaa) ja olen palkannut tästä sitten kuitenkin. Eli nyt saatiin neuvoksi odottaa, että Jippi pääsee oikeaan mielentilaan ja luopuu palkasta ennen kuin palkka heitetään koiran taakse (tai mennään leikittämään koiraa ruutuun). Jipistä näkee hyvin hännästä, että koska sen voi palkata, sillä häntä vispaa vimmatusti niin kauan, kun palkan odotus on kova. Kun häntä rauhoittui, Jipin ilmekin muuttui malttavaisemmaksi ja silloin pystyin palkata siitä paikalla pysymisen ajatuksesta. Toinen palkkausvinkki oli laittaa lelupalkka valmiiksi ruudun vasemmalle puolelle ja taakse. Ensimmäisellä kerralla Jippi yritti varastaa suoraan palkalle, vaikka ruudussa oli targetti auttamassa, mutta kielsin tämän ja toisella toistolla teki nätisti ruudun. Aavistuksen vauhti hidastui, kun joutui luopumaan palkasta, mutta muutoin oikein siisti suoritus. Kolmantena treeninä tehtiin ruutua niin, että jätettiin targetti pois ja lähietäisyydeltä vain lähettelin Jippiä ruutuun. Heti, kun ruudussa löytyi oikea paikka, niin naksautin ja heitin palkkanamin ruudun taakse. Tästä sitten kutsuttiin koira pois ja lennätettiin nami ohjaajan taakse. Koiran palatessa namilta, se käskettiin uudestaan lennosta ruutuun ja sama toistui. Tällä siis haettiin ihan vain sitä oikean paikan tarjoamista temppumaisena kokonaisuutena.

Antoisat treenit oli ja olipas huippua taas nähdä Wirneen-poppoota :) Ja byt on taas ideoita kotitreeniin. Noiden tänään käytyjen liikkeiden lisäksi hinkataan vielä myös kaukoja, joissa edistystä on tullut kuitenkin hurjasti! S-M-S -vaihdoissa ollaan jätetty apuvälineet kokonaan pois (käytössähän oli rima tai esim kynät takajalkojen edessä muistuttamassa tassujen paikasta) ja Jippi tekee valtaosin nyt kivan siistejä toistoja. Mukaan mahtuu yksittäisiä ei-kelpaaviakin, mutta nyt näistä riittää "oho" ja seuraavalla toistolla yleensä aina korjaa ja pääsee palkkaamaan. S-I-S -vaihto kaipaa vielä vahvistamista, jotta malttaa rehellisesti tehdä istumisen taaksepäin. Vähän nyt kuitenkin ajattelin ottaa siihen oman käskyn, kun istu-käskyllä niin herkästi Jipin ajatus on liikaa minua kohti. Apuvälineellä saa hyviä toistoja eli pitäisi vain nyt tehdä kuurimaisesti apuvälineen kera, jotta saadaan uudella käskyllä homma lihasmuistiin ja sitten alkaa häivyttää sitä apuvälinettä. M-S-M -vaihdoissa edettiin ihan samalla tavoin ja toimi kivasti eli nyt sama kuuri istumisille :) Näiden lisäksi myös tunnari on kaivannut treenaamista. Jippi tekee jo tosi kivasti kokeenomaista tunnaria, mutta ihan sattumanvaraisesti välillä meneekin kapuloille väärässä mielentilassa (mielestäni vähän stressaantuneena) ja silloin herkästi vähän hamuilee vääriäkin kapuloita. Tähän saatiin Pekalta vinkiksi tehdä niin, että ohjaaja menee noin metrin päähän kapuloista ja kutsuu koiran tunnarikäskyllä sieltä 10 m päästä. Koira sitten ohjaajan kohdalla pysäytetään ja odotetaan, että sen mielentila laskee sopivaksi. Vasta silloin annetaan uusi käsky ja päästetään koira kapuloille asti. Pekka mainitsi, että tässä aika nopeasti näkee, että toimiiko tämä koiralle, koska periaatteessa koiran mielentilan pitäisi kerta kerralta laskea nopeammin, mikäli homma toimii. Eli kokeiluun tämäkin! Toinen tunnarin haaste on ollut liian löysä ote kapulasta eli Jippi saattaa jopa perusasennossa tiputtaa kapulan "vahingossa". Jipillä on tunnarista "piippumainen" ote ei kapula sojottaa toisesta poskesta ja tällöin, jos ote vähänkään heltyy, niin kapulahan toki putoaa. Minulle tällainen sikariote on ihan ok, koska tunnarin saaminen suuhun suoraan on hankalaa, mutta pitää vahvistaa tasaista otetta, ettei se pääse putoamaan! Mutta tätä treeniä tosiaan tehdään ihan erikseen eli ilman sitä haistelutehtävää.

Agilitysta ja fyssarista olisi kirjoitettavaa myös, mutta ne tulee erillisenä tarinana, koska nyt lähdetään koirujen kanssa lenkille! Niin ja itse asiassa pitäisipä kirjoitella myös hakutreenien kuulumisia pitkästä aikaa.

Lomakiireitä

Lomalla on nautittu hitaista aamuista. Tässä tosin odotetaan jo malttamattomina aamupalaa ja päät kääntyy, kun kuulee sanan "ruoka".

...ja sitten vielä toiseen suuntaan.

Olen ollut lomalla viime ja tämän viikon ja aikaa on teoriassa vaikka millä mitalla, mutta silti on kauheasti tekemistä, eikä blogia ennätä päivitellä :D Pikakelaus siis viime viikkojen ohjelmaan! Kuvissa näkyy arjen askareita ja teksti sisältää sitten treenailuja :)

Jippi on päässyt kaverien kanssa uiskentelemaankin ja yritti jälleen ravistella märkää oloa pois seistessään vedessä :D

Iloloikka lelun perään!

Uitettu koira näyttää tältä....

4.7. Hugo kävi tokassa avoimen luokan rally-tokokokeessaan. Ennen kehään menoa Hugo oli hyvässä moodissa ja teki käännökset yms. hyvin. Intoa piisasi ja tuntui hyvältä koesuoritusta ajatellen. Kehänauhojen sisäpuolella oli mukanani kuitenkin taas selvästi haahuilevampi koiruus. Hugo kyllä suoritti, mutta kontakti rakoili, pitkä nurmikko aiheutti haistelua maahanmenon yhteydessä ja muutenkin Hugo oli vähän sen oloinen, että oli asteen verran jännää. En tiedä oliko se taas minun jännitykseni (vaikken kyllä jännitänyt mitenkään hurjasti) vai mikä siinä oli, että vire laski ihan huomattavasti kehään astuessa. Suoritus kuitenkin saatiin tehtyä läpi ihan kunnialla ja tuomarin loppukommentti arvostelupaperissa olikin, että hienoa yhteistyötä eli ei se ihan niin huono suoritus ehkä ollut kuin miltä itsestä taas hetkellisesti tuntui. Kolme pienempää yhden pisteen virhettä mahtui suoritukseen, mutta sitten itse mokasin taas parissakin kohtaa kympin veroisesti :/ Kahdessa peräkkäisessä liikkeessä oli kääntymistä ja en onnistunut taaskaan (HUOH! Viimeksi kymppi miinusta samasta asiasta) askeltamaan käännöksiä paikoillani. Lopputulos oli 77p ja tästä siis -20 taas ihan omista mokistani johtuvia. Pisteisiin ei siis voi oikein olla tyytyväinen, mutta Hugo kyllä tsemppasi hyvin suorituksen läpi, vaikka selvästi sitä vähän ahdistikin! Eli loppuen lopuksi kuitenkin hyvä mieli ja olihan se kuitenkin hyväksytty suoritus :)

Rally-tokokokeiden ratapiirros

Rally-poika :)

5.7. käytiin nose workin ykkösluokan hajutestissä. Kolme päivää ennen testiä onnistuin rikkomaan Hugon ilmaisun totaalisesti. Siirtyessämme treenaamaan pahvilaatikoilla Hugolla esiintyi oikealla laatikolla laatikon tassulla lätkimistä tai jopa hampailla nostamista. Tähän kokeilin sitten tyhmänä kieltämistä, jolloin siis jälkikäteen ajateltuna kielsin aina, kun Hugo löysi oikean laatikon (koska tätä laatikon huonoa kohtelua ilmeni vain niillä oikeilla laatikoilla). Tästä johtuen Hugo ei enää suostunut ilmaisemaan oikeita bokseja tavalla eikä toisella. Taputin itseäni olkapäälle hienosta suorituksestani ja hetken meinasi jo epätoivo vallata. Päätin kuitenkin tehdä parit pikaiset treenit vahvistaen hajun ilmaisua maahanmenolla käyttäen taas purkkeja. Ja sitten superkehut ja -palkat aina oikeasta varmanoloisesta ilmaisusta. Tällä keinolla saatiin homma taas pelittämään ja päätin kuin päätinkin ottaa Hugonkin mukaan hajutestiin, vaikka emmin kyllä pitkään.

Hajutestissä ensin oli Hugon vuoro. Testitilassa oli 12 laatikkoa kahteen riviin aseteltuna. Alettiin käydä laatikoita läpi ja yhdellä laatikolla Hugo stoppasi. Se katsoi kysyvästi minuun, jolloin oletin hajun olevan ko. laatikossa. Niinpä vähän tyhmästi painostin kysymällä uudestan laatikon kohdalla, etä "missä haju". Hugo hetken empi ja kävi sitten maahan kyseiselle laatikolle. Ja minä jännittyneenä ilmoitin löydöstä. Haju ei kuitenkaan ollut kyseisessä laatikossa ja kirosinkin omaa hätäilyäni. Aikaa olisi ollut jäljellä varmasti sellaiset 2,5 minuuttia (kolmen minuutin kokonaisajasta) eli olisin hyvin voinut vielä tarkistaa muutkin laatikot ja varmistaa, että Hugo ilmaisee seuraavallakin kierroksella saman laatikon. Nythän se ei ollut mitään selkeää ilmaisua kuitenkaan itsenäisesti tehnyt tuolle laatikolle. Noh, eipä siinä mitään. Saatiin jatkaa etsintää, vaikka meidän osalta testi toki hylkääntyikin jo. Viisi sekuntia jatkamisen jälkeen Hugo bongasi oikean boksin ja teki siihen varman ja ripeän ilmaisun. Eli vaikka testi olikin hylätty, niin olin kyllä tyytyväinen siihen, että Hugo ilmaisi oikean laatikon niin selkeästi ja empimättä! Superpalkat sai Hugo siis tuloksesta huolimatta :) Itselle lisää malttia, niin hyvä siitä tulee!

Jipin vuoroa odotettiinkin sitten jonkin aikaa, koska ensin testissä kävi kaikki muut koirat ja sen jälkeen laatikoiden paikkoja vaihdettiin niin, etten valmiiksi jo tietäisi, missä haju sijaitsee. Nyt olin jo oppinut Hugon testisuorituksesta, ettei kannata hätäillä. Jippi pysähtyi ekalla kierroksella hetkeksi parillekin laatikolle, mutta jatkettiin matkaa. Ekan kierroksen aikana se ei siis tehnyt kunnon ilmaisua yhdellekään laatikolle. Pyysin jatkamaan ja pian se löysikin yhdelle laatikolle, jolle se teki maahanmenon. Koska se ekalla kierroksella oli jättänyt ilmaisematta sen ja oli vain vähän hidastanut sen kohdalla, niin halusin vielä kertaalleen varmistua sen oikeellisuudesta, joten pyysin Jipin vielä jatkamaan ja kun se sitten itsepäisesti palasi vielä siihen samaiselle laatikolle ja teki ilmaisun, niin uskoin sitä ja ilmoitin löydöstä. Oli oikea laatikko ja testi tuli suoritettua hyväksytysti.

Jipin nuuskunenä

Nyt vain sitten vielä jännitetään sitä, että mahdetaankohan testiä sittenkään hyväksyä Nose Work Finland ry:ssä. Testiin ilmoittautuessa säännöissä luki, että yhdistyksen jäseneksi täytyy liittyä viimeistään kaksi viikkoa testin hyväksytyn suorittamisen jälkeen, jotta testi todella hyväksytään ja tulos kirjautuu yhdistyksen tietoihin (nose work kun ei ole vielä virallinen laji, eikä siis kirjaudu koiranetiin). Menin heti testin jälkeen liittymään jäseneksi ja silloin huomasinkin, että säännöt olivakin tässä välissä muuttuneet ja nyt vaaditaan, että täytyy olla jäsen jo testihetkellä, jotta tulos hyväksytään. Näin ei meidän kohdalla ollut, koska olin tosiaan testiin ilmoittautumisen hetkellä lukenut säännöt, eikä käyny pienessä mielessänikään, että olisin käynyt ne tarkistamassa muutosten varalta.... Laitoin kuitenkin jäsenyyspyynnön menemään ja samalla kyselin, että mitenköhän testituloksen nyt käy. Lupasivat käsitellä asiaa seuraavassa kokouksessaan. Jos testiä ei hyväksytäkään, niin sitten ei muuta kuin uutta testiä katsomaan molemmille koirille!

Viime viikolla kävin itsekseni tekemässä koirille sekä kesän ensimmäiset metsäjäljet että esineruudut ja samallahan nämä olivat Jipille ensimmäiset laatuaan molempia noita. Esineruutu tehtiin niin, että koirat näki minun talsivan ruutuun ja jätin samalla kertaa kolme esinettä. Molemmat koirat toivat kaikki kolme esinettä ruudusta eli hyvin sujui! Jipillä tosin ensimmäisellä esineellä oli hauska sattumus, kun jäin ihmettelemään, että mihin se hävisi. Kurkittuani hetken, huomasinkin sen seisovan puskan takana paikoillaan esine suussaan ja katsoen minua kysyvästi. Sitten vasta tajusin, että eihän Jippi toki ensikertalaisena tiedä, että se esine kuuluu tuoda minulle :D Niinpä huusin palautuskäskyn perään ja se kirmasikin innoissaan luokseni esine suussaan. Toisen ja kolmanne esineen toikin sitten jo ihan omatoimisesti. Vähän Jippi selvästi jäi jumiin vanhaan hajuun eli jäi hetkeksi pörräämään etualalle, missä oli ollut Hugolle esine ja sai selvästi siitä hajua. Siinä kohdassa autoin sen verran, että menin tekemään uuden lähetyksen sen häiriöhajun kohdalta eteenpäin ja sitten Jippi malttoikin upota taas syvälle ruutuun tekemään etsintää.

Jälkitreeneissä

Hugon jälki sujui aavistuksen haahuillen eli selvästi oli vielä hakemista varmuudessa. Vähän jouduin itse autamaan sitä parissa kohtaa eli palautin sen oikealle suunnalle, kun se meinasi hukata jäljen. Lopulta kuitenkin löytyi oikea suunta taas ja kaikki kepit nousi hetken hairahduksesta huolimatta. Jippi teki pienen noin 40 m jäljen kolmella kepillä. Jippi lähti jäljelle hyvin ja eteni turhankin vauhdikkaasti. Hidastin sen menoa liinasta, jotta malttoi keskittyä ja nosti ensimmäisen kepin hyvin. Tokasta meinasi juosta ohi kovasta vauhdista johtuen eli taas jarrutin hieman ja Jippi saikin sitten hajun kepistä ja löysi sitten hetken pörräämisen jälkeen kepin ja nosti sen. Vika keppi löytyi taas, mutta selvästi Jipin jälkityöskentely siinä vaiheessa oli jo heikompaa. Syy tähän selvisi, kun huomasin 10 metrin päässä jäljen loppumiskohdasta marjastajan....

Käytiin viime viikolla Hugon kanssa tekemässä myös yksi jälki Kaija-kasvattajan kanssa. Hugon jälki oli jotakuinkin kolmesataametrinen ja siinä oli 5 keppiä. Tehtiin reilu 5 metrin jana, mikä oli taas Hugolle tosi haastava juttu. Hugo ei meinannut lähteä etenemään, kun ei selvästi oikein tiennyt, mitä on etsimässä. Heti, kun se alkoi tulla lähemmäksi janaa, niin se alkoi edetä määrätietoisemmin ja saikin lopulta jäljestä kiinni ja lähti oikeaan suuntaan. Ihan alku oli aavistuken haahuilevaa, mutta Hugo kuitenkin teki työtä koko ajan. Ekan kepin noustua Hugokin sai selvästi taas varmuutta touhuun. Loppujäljen Hugo ajoikin hyvin keskittyen. Yhtään hukkaa ei tullut, vaan jos Hugo meinasi hukata hajun, niin se stoppasi itse etenemisen, etsi tiensä takaisin jäljelle ja jatkoi jäljesämistä oikein. Jälki oli merkattu niin harvakseltaan (lähinnä keppien kohdat), että minä en oikeasti pystynyt auttamaan sitä, joten täytyi luottaa ihan vain Hugon työskentelyyn ja hyvin se pärjäsi! Yhdestä kepistä se ajoi yli. Minä näin sen kepin jo ennakkoon, mutta koska Hugo ei selvästi saanut siitä hajua, vaan jatkoi jäljen ajamista ihan tavalliseen tapaan, niin päätettiin jättää keppi nostamatta. Muut neljä keppiä kuitenkin nousi hienosti ja Hugo sai superleikit sitten loppupalkaksi :)

Muutaman Wirneen-koirakon kera käytiin maastotreenaamassa viime tiistaina. Mukana oli Marika ja Jocke, Linda ja Djali ja Joanna ja Cava. Jipille tehtiin taas sellainen lyhyt jälki muutamalla kepillä ja lisäksi päätin tehdä esineruututreenin, kun ruutu joka tapauksessa tuli tallattua. Esineruututreeni tehtiin ensin ja vieras henkilö vei ruutuu kaksi esinettä. Jippi näki, kun henkilö läpi ruutuun, muttei nähnyt, että mihin esineet jätettiin. Jippi lähti lähettäessä etenemään hurjan hyvin ja upposi ihan sinne 50 metriin saakka. Esineet löytyi sieltä 30-40 metristä ja hienosti Jippi teki töitä etsiessään ja toi vauhdikkaasti löydetyt esineet minulle.

Jälkeä ajaessa minulla olikin sitten haasteena se, että miten saan Jipille selväksi, että nyt ollaan ajamassa jälkeä. Se nimittäin selvästi oli enemmänkin sinkoamassa esineruutuun ja kun se on ihan aloittelija noissa jutuissa, niin ei tokikaan mitkään "etsi jälki"-käskyt kerro sille yhtään mitään siitä, että mitä pitäisi tehdä. Sain vinkiksi laittaa Jipin jäljen alkuun maahan ja itse selkeästi näyttää maata kohti ja pyytää jäljelle. Jippi lähtikin jäljestämään nenä maassa, mutta jo muutamien metrien jälkeen nenä nousi ilmaan. Stoppasin Jipin ja yritin saada sen takaisin jäljelle, mutta turhaan. Syy löytyi taas, kun marjastaja näkyikin sitten parinkymmenen metrin päässä siinä suunnassa, mihin Jipin nenä nousikin ilmaan. Jippi hakua treenanneena varmastikin alkoi ottaa ilmaivainua ja meinasi, että maalimies pitäisi käväistä hakemassa. Todettiinkin sitten, että nyt treeni on Jipille epäreilu ja jätettiin se jälki ajamatta. Tehtiin Jipille ihan lyhkäinen helppo palautusjälki ja niin, että Jippi näki, kun Linda lähti tallaamaan jälkeä. Jälki oli vain parikymmentä metriä maksimissaa ja siinä oli kolme keppiä. Jälki ajettiin vanhentamatta ja nyt Jippi kulki nenä maassa jäljen alusta loppuun ja nosti kaikki kolme keppiä! Tästä opin myös sen, etten jatkossa tee samoissa treeneissä sekä esineruutua että jälkeä nyt, kun Jippi on vielä ihan kokematon, eikä osaa erotella käskysanoista ja lähetystavasta vielä, että mikä tehtävä on edessä.

Kesälomailuun kuuluu ilman muuta jätskin syöntiä ja koirat ovat päässeet osingoille :)

Tällä viikolla loppui kolme viikkoa kestänyt agilitytauko ja sen kunniaksi käytiinkin treenaamassa eilen. Aamulla pääsi treenaamaan Hugo ja seurana oli Sonja ja Ofelia. Hugo teki kivaa rataa, jossa oli mm. poispäinkääntö kepeiltä ja siinä yhteydessä keppien leijeröinti koiran irrotessa keppien toisella puolella olevalle hypylle. Pari kertaa vahvistettiin palkalla, mutta sen jälkeen toimi tosi hienosti eli ei jääny Hugo paljoa minuun perään katselemaan, vaan irtosi hypylle leijeröinnistä huolimatta!

Iltapäivällä oli sitten Jipin vuoro päästä treeneihin ja meillä oli ohjelmassa rallausympyrää ja kontakteja. Ensin tehtiin puomia ja Jippi malttoi hyvin ottaa pysäytyskontaktit tauon tuomasta ekstrainnosta huolimatta. Seuraavaksi tehtiin A:ta ensin yksittäin niin, että alastulokontaktin yläreunassa oli ponnari muistuttamassa laukan oikeanlaisesta sovittamisesta. Näitä tehtiin ehkäpä neljä toistoa ja sen jälkeen pari kertaa vielä niin, että yhdistettiin A "radan" osaksi eli tehtiin neljän hypyn, yhden putken ja A:n pituista vauhtiympyrää. Hyvin osui laukat A:lla kontaktille ja muutenkin löytyi hyvä vauhti rallatellessa :)

Tokoa ollaan toki myös treenailtu, onhan SM-kisat vain noin viikon päässä :) Pientä viilaamista toki aina ja ikuisesti riittää, mutta kaikkiaan liikkeet on ihan hyvällä mallilla. Seuraamisessa on ollut havaittavissa pientä keulimista (Jippi ei oikeastaan niinkään edistä, eikä edes nojaa, mutta vähän on sellainen pompahteleva tyyli välillä, kun on innokkaimmillaan), mutta toisaalta mieluummin niin päin kuin että se olisi "liian löysä". Jäävien erottelua ollaan treenattu ja toimii valtaosin hyvin. Yksittäisiä erehdyksiä sattuu, mutta nämäkin tulee yleensä aina, jos erottelua on treenattu jo useamman toiston. Nouto aika jees - vauhtia piisaa, mutta palautuksen perusasentoa vielä hiotaan. Palauttaa kyllä sivulle ihan nätisti ja pitää kapulan kauniisti, mutta usein aavistuksen törmää kapulalla minun jalkaan käännähtäessä sivulle. Ruututreenit ovat edistyneet kivasti eli ennen tuppasi hakeutumaan liikaa ruudun etuosaan ja ollaankin työstetty paikkaa taaemmas. Tässä on onnistuttu niinkin hyvin, että nyt saan olla tarkkana pysäytyskäskyn ajoituksen kanssa, ettei Jippi juokse pitkäksi ja pysähdy vasta takanauhalle :D Mutta tämä on toki ehdottoman positiivinen muutos, koska niinhän minä haluankin, että Jipillä on ajatus vahvasti ruudun takaosaan ja se on sitten se käsky, joka sen pysäyttää oikeaan kohtaan. Käskyyn reagointi saisi olla aavistuksen nopeampaa, jotta minun olisi helpompi tietää käskyn ajoitus. Tätä ollaan nyt treenattu ilman ruutua eli ihan vain heittelemällä lelua tai namia eteen, lähettämällä Jippi lelulle/namille ja stoppaamalla kesken matkan. Hyvin on tullut täpäkkyyttä pysäytykseen eli toivotaan, että sama kehitys siirtyy sitten ruudun pysäytykseen (täytyy testata  huomanna, miltä näyttää nyt!). Yksi valtavan iso JES on se, että tajusin, ettei Jippi ole about 1,5 kuukauteen kertaakaan piipannut paikkiksissa. Sehän pitkään oli sellainen, että jos tilanne oli jotenkin epämukava tai ympärillä oli jotain härdelliä, niin se saattoi piipata. Tätä työstin pois jättämällä etupalkkaa, mutta nyt tosiaan 1,5 kuukauteen ei ole ollut enää etupalkka käytössä, eikä ääntelyä ole ilmennyt! Kokeessahan tuota ei esiintynyt aiemminkaan, mutta treeneissä silloin tällöin kyllä. Nyt koputan siis puuta ja toivon, että ääntelyongelma alkaisi olla selätetty!

Kipinä käväisi meillä yökylässä ihan loman alkajaisiksi ja Jipillä oli kyllä NIIIN SIISTIIII kaverin kanssa :)

Tuleva viikonloppu vietetään Jipin kanssa I-HAH:n leirillä Kuralan Kartanotilalla. Niin siistiä!! Ja ensi viikolla meidän koko porukkaa odottaakin mökkeily Markuksen aloittaessa lomailu myöskin. Mökillä on hyvä rentoutumisen lomassa tehdä SM-viimeistelyt ;)

Kisailuja

Viime torstaina 26.5. oli vuorossa Jipin ensimmäinen tokon AVO-koe. Jo pari päivää aiemmin olin katsonut, että koeillaksi oli luvattu aikamoista sadetta ja kyllähän se melko lailla satelikin sitten torstaina. Ei annettu kuitenkaan sateen lannistaa, vaan suunnattiin työpäivän jälkeen kohti Forssaa! Etukäteen olin pohtinut, että voi olla, ettei ruutu ole vielä riitävän valmis sitä ajatellen, että saataisiin se onnistumaan kokeessa ja koepaikalla, kun näin ruudun sijaitsevan ihan kehän etukulmassa ja sinne lähetettiin koira yleisön ja teltan ohi, niin pohdin, että niinköhän mahtaa keskittyminen tyttösellä riittää ruutuun asti juoksemiseen. Päätin kuitenkin olla ajattelematta sitä sen suuremmin ja katsoa kuinka käy!

Avoimessa oli viisi kisaajaa ja aloitettiin paikalla istumisella. Sade kiihtyi juuri paikkiksen ajaksi ja Jippi istui jo perusasennossa ollessaan etukumarassa, enkä oikein saanut sitä pitämään katsekontaktia, kun silmiin satoi ja oli ällöttävää. Kontaktista ei ollut tietoakaan sillä hetkellä, kun liikkuri sanoi, että jättäkää koirat, mutta pakko oli vain käskeä omissa ajatuksissaan oleva koira paikoilleen ja lähteä muiden mukana kohti 25 metrin päässä häämöttävää kehänauhaa. Juuri ennen kehänauhalle pääsyä minulle huikattiin, että koirani tulee minua kohti. Olin niin ällikällä lyöty, sillä Jippi ei ikinä, ei siis koskaan, lähde paikkiksista - oli kyseessä siten paikkamakuu tai paikalla istuminen. Mutta nytpä lähti. Harmitti vietävästi, kun oltiin menty nollaamaan meille yleensä niin pomminvarma liike.... Kehästä päästyämme kävin tekemässä heti paikalla istumisen uudestaan ja nyt Jippi oli selvästi jo ihan eri moodissa eli keskittyi jättäessäkin ja pysyi rauhassa minuutin istumisen ajan. Samalla juolahti mieleen, että eihän me oikeastaan olla kertaakaan (oikeasti kirjaimellisesti yhtäkään kertaa!) tehty paikkiksia sateella ja ylipäänsä tokoilut kaikkinensa ovat ajoituneet jostain syystä kuiville keleille (väitän ainakin, etten ole tarkoituksellisesti vältellyt sateella treenaamista :D ). Eli ehkä se tämä huomioiden ei ollut kovin kummallista sitten loppuen lopuksi, että Jippiä inhotti ja se ei kyennyt keskittymään, vaan päätti lähteä mukaani. 

Toko-kokeen jälkeen otettu wefie :D

Yksilöliikkeitä ennen olikin sitten hieman hommaa saada oma pää nollattua ja itsensä hyvällä asenteella kehään, mutta jotenkin kummasti onnistuin siinä. Yksilöliikkeissä kehään tulikin mukanani ihan superasenteella varustettu koira! Jippi teki niin hienosti töitä kehässä, että olin kyllä positiivisesti yllättynyt. Sade oli hieman laantunut paikkiksista, mutta kuitenkin sateli ihan kunnolla ja silti Jippi teki töitä keskittyen sataprosenttisesti. Aiemmissa kokeissa se on ottanut jonkin verran häiriötä ympärillä tapahtuvista asioista, mutta nyt se ei kertaakaan yksilöliikeiden aikana vilkaissut kehästä ulos, vaan keskittyi hienosti. Yksilöliikkeiden jälkeen olin Jippiin kyllä ihan supertyytyväinen ja se paikkiksen harmittava nollaus ei enää painanut mieltä. Kyllähän se nollaus kurja oli, mutta kunhan nyt saadaan parit sadekelin paikkistreenit tehtyä, niin eiköhän moisesta ongelmasta eroon päästä! Lopputulos oli 281 p ja 1.sija eli hienosti ottaen huomioon sen 30 pisteen menetyksen paikkiksen takia! Toki tuomari (Juha Kurtti - tunnetusti ei ihan tiukimmasta päästä) vielä selvästi avoimessa luokassa katsoi pieniä juttuja läpi sormien tai ehkäpä huomioi sadekelin eli ei nuo kympit tuolla pisteissä tarkoita sitä, että kaikki olisi viimeisen päälle täydellistä. Mutta kuitenkin sen verran hyvin sujui, että itselle jäi ihan huippuhyvä mieli kokeesta! Tässä alla vielä kootut selitykset :) 

Paikalla istuminen: 0 

Seuraaminen: 10 (Olin tosi tyytyväinen seuraamiseen! Kontakti ei rakoillut lainkaan, peruutus oli suora, perusasennot oli suoria, paikka säilyi ja käännökset oli napakoita lukuun ottamatta pientä väljyyttä oikealle kääntyessä kävelyn yhteydessä. Juostessa oikealle käännös oli parempi!)

Seisominen seuraamisen yhteydessä: 10 (En nähnyt miten pysähtyi, mutta ilmeisesti ei ainakaan kovin huonosti. Kääntyessä seisoi tasajaloin ja pysyi hievahtamatta taakse kiertämisen ajan). 

Luoksetulo: 10 (Jäi rauhassa maahan jättäessä ja tuli käskystä hyvällä vauhdilla. Sivulletulossa aavistuksen pompahti, mutta tämä olikin tiedossa, kun ei olla näitä juurikaan treenattu - hyi minä! Pitäisi ottaa siis taas treeniin se, että tulisi sivulle pyöräyttäen takapään sen sijaan, että hypähtää ympäri.)

Istuminen ja maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 10 (Tuomari oli valinnut suoritettavaksi maahanmenon. Tässäkään en toki nähnyt maahanmenoa, joten en osaa kommentoida, mutta ne osat, jotka näin sujuiva hyvin.) 

Lähettäminen määrätylle paikalle ja maahanmeno: 10 (Annoin Jipille virittelykäskyn ennen liikkeen alkamista ja Jippi laski käskyllä katseen, mutta näin, että se katsoi väärään suuntaan, eikä bongannut ruutua. Vähän siis jännitti, että kuinkahan käy. Käskystä Jippi lähti etenemään aavistukseen vinoon ja vauhdissa näkyi pientä epävarmuutta, kun ei heti paikantanut ruutunauhoja - liekö taka ja vieressä olleet kehänauhat sekoittaneet. Yhtäkkiä kuitenkin Jippi kohdisti katseen ruutuun ja saman tien lähti hyvällä vauhdilla ruutua kohti. Itse olin vähän hätänen käskyn kanssa ja pysäytin turhan eteen varsinkin, kun Jippi eteni hyvin ja olisi varmasti mennyt syvmmällekin ruutuun. Koira pysyi kuitenkin maahanmenossakin vielä ruudun sisällä. Tässä näkyi ehkä tuomarin "kiltteys" pisteiden kanssa, sillä olisi siitä alun epäröimisestä voinut rokottaa, mutta toisaalta ehkä saatiin sadekompensaatiota :D Tuntui nimittäin olevan sekä AVO:n että VOI:n koirilla vaikeuksia ruudun kanssa ja Jippi taisi olla yksi niitä harvoja koiria näissä luokissa, jotka saivat ruudun onnistumaan. Selvästi ruudun sijaintikin oli monelle vaikea.) 

Noutaminen: 10 (Kylläpä se 10 metrin merkki näyttikin olevan kaukana ja olin melko varma, että mokaan heiton kanssa. Niinpä sitten heitinkin kapulaa kaikin voimin, minkä seurauksena se kyllä lensi yli 10 m, mutta pyöri aika vinoon. Jippi pysyi hienosti vierellä aloillaan heiton ajan (ollaan kovasti treenattu sitä, ettei tulisi pientäkään nytkähdystä) ja käskystä lähti vauhdilla noutamaan. Nosto oli melko kaunis eli ei saalistanut, vaikka ehkä aavistuksen nostaessa korjasi otetta. Palauttaessa ja perusasennossa oli pureskelematta.)

Kauko-ohjaus: 10 (Kaukot toimi Jippimäisesti eli teki vaihdot ripeästi ja suoraan, mutta aavistuksen toinen istumaannousu oli vaiheittainen. Tekee nousun kuitenkin niin nopeasti, ettei herkästi mene pisteitä ainakaan alemmissa luokissa, mutta kyllä sitä tekniikkaa on tarkoitus edelleen hioa pompahtavammaksi.)

Estehyppy: 7 (En tiedä mikä siinä sateessa istumaan jättämisessä nyt tänään ahdisti, mutta Jippi jätön yhteydessä nousi ylös ja oli lähtemässä mukaan "odota" käskystä huolimatta. Ihan osi outo moka, mutta onneksi sivusilmällä näin tämän ja sain saman tien käskytettyä uudelleen istumaan. Loppuliike sujui hyvin.)

Merkin kiertäminen ja paluu perusasentoon: 10 (Tässä virittelyllä Jippi laski katseen ja selvästi näki merkin. Aavistuksen sain virittelyn jälkeen korjata peruasentoa, kun meinasi olla vähän etunojassa jo valmiiksi, mutta itse liike sujui hyvin. Meni vauhdilla, kiersi melko tiiviisti (treeneissähän välillä ollut nyt taas pientä kaarrausta, jota työstetään taas pois) ja palasi vauhdilla takaisin.) 

Kokonaisvaikutus: 10

Hyvä kokemus oli ja herätti ainakin siihen todellisuuteen, että sadekelillä ei kannata ihan aina rynnätä sisään sateensuojaan, vaan treenatakin voisi välillä kurjemmissakin keleissä :D Oli kuitenkin hurjan hienoa nähdä, miten saatiin molemmat pakka kasaan kuitenkin sitten yksilöliikkeisiin surkeasta aloituksesta huolimatta. Ja oli hienoa nähdä, että etukäteen pelkäämäni avoimen luokan pituus ei aiheuttanut kyllä minkäänlaista ongelmaa, sillä Jipin työmoodi säilyi läpi suorituksen hyvänä ja palkkautui hyvin sosiaalisella palkalla, vaikka sitäkin on tullut treenattua ihan onnettoman vähän! Hyvällä mielellä siis kotiuduttiin nollasta huolimatta :) 

Sunnuntain agikisoissa ei sen sijaan nollia tippunutkaan ;) Harmi kyllä... Mutta sieltäkin palattiin hyvällä mielellä, koska tällä kerralla tuntui siltä, että molemmat startit oltiin alusta loppuun "samalla radalla" eli Jippi ei sinkoillut päättömästi, vaan irtosi tarvittaessa, mutta kuunteli kuitenkin koko ajan ohjausta. Yksi rima putosi (eka rima - ehkäpä tuli kiire?), mutta kaksi muuta virhettä meni täysin minun piikkiin. Ekalla radalla kepeille lähetyksessä teen väärään aikaan liian voimakkaan työntävän ohjauksen, että ohjaan Jipin keppien viereiselle hypylle: 

Toka rata oli agirata ja siinä tosiaan eka rima tippui. Muilta osin rata sujui varsin mainiosti, kunnes tultiin A:lle. Koska ei olla oikeastaan edellisten kisojen jälkeen ehditty A:ta juuri treenailla ja silloin A-suorituset oli aika välttäviä, olin nyt vähän huolissani, että mitenköhän se A sujuu. Niinpä päätin katsoa oikein huolella, että miten Jippi sen tekee ja sehän osui kuin osuikin ihan superhienosti kontaktillee juuri optimaaliseen kohtaan. Huono puoli tässä hommassa oli kuitenkin se, että koska olin jäänyt ihastelemaan sitä A:n suoritusta, niin Jippihän ehti juosta seuraavasta hypystä ohi, kun jäi tuijottamaan paikallaan kököttävää ohjaajaa, joka ei eleelläänkään vinkannut, että mihin rata olisi jatkumassa :D Niinpä saatiin kielto. Mutta siis näitä minun mokailuja lukuun ottamatta Jippi teki tosi mainiota työtä ja sen suorituksiin olen hurjan tyytyväinen, vaikka itse onnistuinin (taas....) sähläämään!

Jippi ja yökylässä viikonloppuna ollut Malva

Hugosta ei ole kisapäivityksiä nyt paljoa tullut, mutta tämä toivottavasi kohta muuttuu, koska yritän saada sille paikan rally-tokokisoihin :) Saa nähdä kuinka käy - tuntuu olevan aika kiven alla nuo rally-tokokisapaikat... Treenattu ollaan kuitenkin Hugonkin kanssa ja rally-tokossa on tullut onnistumisia! Tehtiin viime viikolla kukkasia eli kaikenlaisia erilaisia käännöksiä, joissa tulee samalla puolenvaihto. Olin näistä ennakkoon ajatellut, että olisivat meille tosi vaikeita, ihan jo Hugon ison koon takia, mutta sepäs vasta innostuikin kaikesta siitä pyörähtelystä ja teki tosi täpäköitä käännöksiä :) Kierrokset nousi sen verran, että tuo toimii kyllä tosi hyvänä välipalkkauksena, jos noita sattuisi radalla tulemaan tipotellen. Tämän lisäksi tehtiin pieni ratapätkä, jossa ei ollut mitään kauhean erikoisia kylttejä, mutta erikoisuutena oli se, että melkein koko rata tehtiin oikealla puolella seuraten. Ei oltu rataa tehty aiemmin oikealla puolella seurautettuna ja olin kovin skeptinen, mutta Hugo suoriutuikin tästä yllättävän hyvin! Hypylle lähettäminen tapahtui aika jyrkästä kulmasta ja Hugo kyllä hakeutui esteelle hyvin, mutta jäin itse hypyn aikana jälkeen ja meinasi olla vaikeaa saada Hugo seuraamiseen takaisin rintamasuunta suorana, kun se ehti vähän edelleni. Toinen haastava paikka oli heti hypyn jälkeen tullut oikealle puolelle perusasentoon istuminen ja siitä maahanmeno. Tässä ei muuten ongelmia, mutta koska Hugo oli vielä hypystä hieman vinossa, niin meinasi väkisinkin käännähtää eteeni istumaan, kun pysäytin liikkeen sen sijaan, että istuutunut oikealle puolelleni perusasentoon. Täytyykin alkaa nyt tuota oikean puolen työskentelyä lisäämään rohkeasti, jotta saadaan siihenin rutiinia, kun nyt olen vielä ollut tosi varovainen sen kanssa ja ajatellut, että eihän Hugo vielä sitä osaa. Taitaa olla niin, että vaikeampaa se on minulle se oikean puolen työskentelyn hahmottaminen kuin Hugolle :)

Eilen oli molemmilla koirilla fyssarikäynti ja kumpikin oli aika hyvässä kunnossa. Hugolla ei oikeastaan ollut mitään ihmeempiä jumeja - selästä löytyi rintarangan alueelta kohta, jonka käsittelyyn selvästi Hugo reagoi, mutta sekin aukesi ja muuten oli kauttaaltaan aika hyvässä kunnossa. Jipillä oli etuosa paremmassa kunnossa, mikä oli sikäli odotettavissa, että ollaan VIHDOIN päästy siihen tilanteeseen, että Jippi ei oikeasti vedä lainkaan normilenkeillä. Agikenttää kohti edelleen meinaa tulla neliveto päälle, mutta tätäkin työstetään. Tärkeintä on kuitenkin, että arkilenkit sujuu kiskomatta. Pientä kireyttä löytyi vasemman jalan kainalosta/rinnasta (en tiedä oikeita, hienompia nimityksiä alueille, joten ihan omin sanoin on kuvailtu :D) ja lisäksi lanneselässä oli pientä kireyttä. Jumit kuitenkin saatiin auki ja kaikkiaan oli typykin hyvässä kunnossa :) 

Tänään käytiin kesän ekan lenkki meidän lempilammella! Valokuvia on kamerassa, joten kunhan ehdin niitä sieltä purkamaan, niin täytyy laitella tänne kuvatuksia. 

Leireilyä ja etäsynttärit

Viime viikonloppuna oli vuorossa paljon odotettu tapahtuma nimittäin Wirneen leiri! Jipillä oli siis runsaasti ohjelmaa, eikä Hugonkaan viikonloppu mitenkään tylsä ollut, sillä se pääsi korkkaamaan mökkikauden vanhempieni mukana!

Heti alkuun iso kiitos järkkääjille Maijalle ja Sarille - oli oikein onnistunut leiri :) Leireiltiin tällä kertaa Kunkkulassa, koska Wirnistelijöitä alkaa olla jo sellainen lauma, ettei ihan mihin tahansa enää mahdutakaan leireilemään! Tässä leirikertomusta päiväkohtaisesti.

Perjantai 13.5. 
Saavuimme Jipin kanssa leiripaikkaan vähän kuuden jälkeen. Paikalla oli jo muutamia autollisia porukkaa ja heti tultuamme ulos autosta, vastassa oli pieni koiralauma omistajineen. Jippi alkuu vähän pörräsi muutamalle nartulle ja ehdin jo hämmästellä tätä käytöstä (Jipillä ei ole tapana moista harrastaa), mutta about puolen tunnin jälkeen se loppui, eikä nartuille pörräämistä esiintynyt sen jälkeen lainkaan. Uroksia sen sijaan kyllä välillä täytyi komentaa, kun Jippi ilmeisesti tuoksui viikkoa aiemmin loppuneide juoksujen takia vielä hyvälle ja urokset kävivät välillä nuuskimassa Jippiä toiveikkaina. Näille poitsuille Jippi sanoi kyllä suorat sanat ja ajoi pojat tiehensä. Tätäkään Jippi ei ole aiempien juoksujen yhteydessä tehnyt, mutta selvästi Jippi on oppinut pitämään puoliaan, sillä Hugollekin näiden juoksujen yhteydessä kerran sanoi ärripörrit, kun Hugo ohimennen erehtyi nuuhkaisemaan Jippiä :D Hugo uskoi kiltisti heti ekaa komennusta, joten ei ollut Jipillä tarvetta nostaa isompaa meteliä...

Lerillä alkuun veimme tavarat huoneeseemme - majoituimme Julian ja Melli-siskon ja Jennan ja Hyrrän kanssa. Yhteinen ohjelma alkoi leirikasteella, jossa kisailimme neljän koirakon joukkueissa leikkimielisesti tehden erilaisia tehtäiä viestimuodossa. Me ei tuloksilla loistettu, mutta hauskaa oli silti :) Viestin jälkeen treenailimme omatoimisesti nurtsikentällä. Jipin kanssa tein muutaman toiston ruutua ja oli hyvää häiriötreeniä, kun samaan aikaan nurtsikentällä vilisti yli kymmenen koiraa treenaillen tai leikkien keskenään. Jippi malttoi kuitenkin hyvin keskittyä omaan tehtäväänsä! Tehtiin parin koirakon kanssa vielä häiriötreenejä. Tuli huomattua, että luoksarit niin, että koirat jätetään riviin ja kutsutaan luokse yksitellen, ovat vaikeita, sillä Jippihän kiltisti tuli minun luokse kaverin kutsun kuultuaan. Tehtiin sitten vielä erikseen häiriöluoksaria niin, että Jippi jäi yksin riviin ja muut käskyttivät luokse. Tässä Jippi nousi istumasta kerran, mutta muuten pysyi hyvin. Näitä kuitenkin täytyisi tehdä taas paljon useammin! Häiriökäskytyksiä tuli tehtyä silloin, kun oltiin alokas-luokassa ja siellä kisoissa oli paikkiksessa niitä yksi koira kerrallaan käskytyksiä, mutta nyt, kun ollaan suuntaamassa avoimeen, niin noiden treenaus on jäänyt totaalisesti, kun avoimessa paikkiksessa koirat jätetään istumaan. Nyt täytyy kuitenkin lopettaa tämä lintsaaminen ja ottaa häiriökäskytkin taas työn alle!

Perjantai-iltana grillailtiin porukalla ja nuotion ääressä kertoiltiin tarinoita omasta koirahistoriasta, koiraharrastustaustasta ja lisäksi myös siitä, miten on päätynyt aussieen rotuna. Olipa kiva kuulla kaikkien kertomuksia!

Lauantai 14.5.2016
Lauantaiaamu alkoi aamiaisella ja sen jälkeen jakaannuttiin tokoilijoihin ja agilitaajiin. Lauantaina oli vuorossa ohjatut treenit ja jokainen oli valinnut haluaako treenata ohjatusti tokoa Nina Nerg-Toivolan vai agia Lotta Vuorelan kouluttamana. Me valitsimme agilityn, joten aamu alkoi radanrakennuksella (varsinainen vilinä kentällä olikin tässä vaiheessa, kun useat koirat - ml. Jippi - saivat osallisua rakennukseen juoksemalla kentällä) ja yhteisellä rataantutustumisella. Aamupäivän ajan seurasin treenejä katsomosta käsin, mutta lounaan jälkeen päästiin tositoimiin. Tehtiin 2x10 min pätkät ja näiden aikana päästiin 32 esteen rata loppuun (jätettiin vain A-este väliin, kun se oli puinen ja Jipille pitäisi muutenkin nyt muistutella riittävää askelpituutta boksin avulla). Rata oli kiva, sillä siinä oli sopivasti etenevää pätkää ja ohjauskiemuroita. Jippi teki hyvin töitä ja oli ilo taas huomata, miten hienosti se oli kuulolla. Nyt muutamassa viikossa on tapahtunut huikea edistyminen sen suhteen, että Jippi ei enää sinkoile päättömästi poimien omavalintaisia esteitä matkan varrelta, vaan pysyy hyvin hanskassa, jos vain itsellä on ohjaukset ja ajoitukset kohdillaan. Näissäkään treeneissä ei tullu yhtään sellaista virhettä, missä Jippi olisi irronnut omatoimisesti väärälle esteelle, vaan kaikkiin virheisiin löytyi syy omasta tekemisestäni. Niin superia!

Illalla käytiin tunnin lenkillä Mellin ja Hyrrän kanssa ja tämän jälkeen koirat pääsivätkin huoneeseen nukkumaan sillä välin kuin me suunnattiin saunaan. Hyvät löylyt ja vieläkin paremmat saunan jälkeiset vilvoittelukeskustelut :D Saunan jälkeen käytiin grillaamassa, mutta koska ulkona hieman sateli, siirryttiin sisälle syömään. Vähitellen ruokatilaan kertyi koko leiriporukka (siis me leirin kaksijalkaiset) ja sitten klo 01 asti höpöteltiinkin kaikkea maan ja taivaan väliltä. Taas sai huomata, että on se Wirneen porukka kyllä mitä parhain :)

Sunnuntai 15.5.2016
Aamiaisen jälkeen oli vuorossa ryhmäkuvan ottaminen. Lisäksi otettiin kustakin pentueesta vielä erikseen kuvat ja J-pentueesta paikalla oli paria veljeä lukuun ottamatta kaikki:

(c) Jenny Söderlund. Kuvassa Melli, Kayla, Just, Jedi, Jippi, Maggie ja Prilla-äiti.

Kuvaussession jälkeen siirryttiin Mellin ja Justin kanssa nurtsikentälle ja koirat saivat hetken juosta, jonka jälkeen päätettiin kokeilla pk-estettä. Metrinen pk-hyppy on itselle ollut ajatuksena jo niin pelottava, että olen sitä enemmän tai vähemmän tietoisesti vältellyt. Pienellä tsemppauksella kuitenkin uskaltauduin nyt kokeilemaan ko. estettä. Ei tietenkään metristä estettä hypätty, mutta kokeiltiin 70- ja 80-senttistä estettä sen perusteella, että 65 cm hyppyjä Jippi on hypännyt agissakin. Molemmat korkeudet sujuivat hyvin ja hyppy oli rennon oloinen, eikä tullut minkäänlaista empimistä hypyn kanssa. Enempää ei korotettu, mutta niin sujuvasti Jippi selvisi hypyistä, että loi uskoa siihen, että ehkäpä se metrinenkään ei ole mahdottomuus!

Sunnuntaina treeniohjelmassa oli omatoimitreenailua ja porukka jakautui hakuilijoihin, jälkitreenaajiin, rally-tokoilijoihin ja agilitaajiin. Haku on minulta ja Jipiltä jäänyt, joten sitä ei nyt viitsitty treenata varsinkaan, kun hakuun oli muutenkin jo ruuhkaa. Jälkeä on tarkoitus Jipin kanssa aloitella nyt tänä kesänä, mutta koska takana ei ole vielä yhtään treeniä, niin en uskaltautunut jälkeilemään vielä leirillä. Niinpä suunnattiin agittamaan - taas :D Tehtiin aavistuksen matalemmilla rimoilla, mutta siitäkin huolimatta Jipistä saattoi huomata väsymyksen. Se äänteli selvästi normaalia enemmän, kun ilmeisesti jalat painoi, eikä päässyt normaalia vauhtiaan. Lisäksi rimoja alkoi putoilla ja niinpä pidettiinkin treenipätkä vähän lyhyempänä. Jippi ehti tehdä kuitenkin hyvät treenit ja oli kivaa - kiitos Maija koutsaamisesta! Itseä meinasi ärsyttää, kun Jippi alkoi roiskia rimoja, kun ensin tulkitsin sen vain olevan huolimaton matalampien rimojen kanssa, mutta treenin loputtua havaitsin Jipin olevan oikeasti selvästi väsynyt. Ja sitten puolestaan harmitti, että oli pitänyt kentällä harmitella Jipin keskittymisongelmia, kun oikeasti kyse kyllä olikin vain siitä, että kropassa painoi vielä edellispäivän treenit ja riehumiset.

Treenien jälkeen käytiin vielä lenkillä Maijan ja Naurun, Julian ja Mellin ja Evan ja Maggien+Prillan kanssa ennen kuin minä ja Jippi lähdettiin kotia kohti. Me ei siis jääty sunnutaina lounaalle, koska kotona odotti työmatkan pakkaamiset sekä illalla oleva tokovalmennus. Leiri kaikkiaan oli tosi kiva kokemus taas ja pakko todeta, että Wirnistelijät on kyllä niiin hienoja koiruuksia ja niiden omistajat ihan hurjan mukavaa porukkaa!

Sunnuntaina Jippi sai nukkua kotimatkan plus vielä kotosalla iltaan asti, mutta illalla mentiin vielä Angelica Leimanin tokovalmennukseen. Ollaan Jipin kanssa I-HAH:n tokovalkkuryhmässä ja vuorossa oli ohjattu koulutus, joten tokihan me haluttiin sinne päästä. Ilmoitin kyllä Ansulle heti alkuun, että Jipillä on rankka viikonloppu takana ja sovittiin, että tehdään siten sen mukaan treenit. Aloitettiin noudolla ja kerroin Ansulle, että meidän suurimpana ongelmana on ollut se, etä Jippi saalistaa kapulaa ja käsittelee siis kapulaa rumasti noudon yhteydessä. Toiseksi ongelmaksi mainitsin teputtelun/levottomuuden sillä hetkellä, kun minä heitän kapulaa. Demosin tätä ongelmaa tekemällä kokeenomaisen noudon. Jippi tosiaan tepasteli etutassuilla heittämisen yhteydessä, mutta kuten normaalistikaan, se ei kuitenkaan noussut perusasennosta. Nouto-käskyllä lähti liikkeelle reippaassa laukassa, mutta kapullalla hidasti hyvin kiersi kapulan taakse nostamaan kapulan suuhun ja otti sen kauniiseen otteeseen. Palautuksen puolivälissä Jippi hidasti raville ja joutui korjaamaan kapulan asentoa - olisikohan päässyt vähän heilahtamaan suussa - mutta palasi sitten sivulle ja piti kapulaa pureksimatta. Kapulan käsittely oli siis varsin kaunista ja koska tuota palautuksessa hidastamista ei normaalisti ikinä esiinny, niin ei takerruttu siihen sen enempää. Saatiin vinkkejä siihen heiton yhteydessä olevaan levottomuuteen. Pitäisi tehdä treeniä niin, että Jippi on perusasennossa ja vain heiluttelen kapulaa pitävää kättä edestakas. Ny kokeilun yhteydessä Jippi tepasteli jo tämän heiluttelun havaitessaan eli tästä kevyt "oho" ja sitten palkkaus heti, kun jalat pysyvät paikoillaan kapulan heiluttamisesta huolimatta. Lisäksi saatiin vinkiksi tehdä kapulan heittoja niin, että vapautankin tästä Jipin leikkimään minun kanssa lelulla. Näin saadaan odotusta kapulalle pääsystä laskettua, kun heittoa ei aina seuraakaan nouto, vaan siitä saattaakin seurata leikkimistä.

Toisena liikkeenä tehtiin peruuttamista. Kerroin Ansulle, että peruutus oli alkujaan tosi kivaa, mutta nyt, kun kontakti on tullut intensiivisemmäksi, niin samalla peruutus on vähän vinoutunut. Tehtiin pari pätkää demonsraatioksi, mutta Jippi sitten päättikin tehdä oikein kauniit suorat peruutukset :D Vakuuttelin kuitenkin, että ongelmia on oikeasti ollut ja kuvailin niiä tarkemmin, jonka jälkeen saatiin treenivinkkejä. Nyt on tarkoitus tehdä paljon ihan lyhyitä peruutuksia niin, että otetaan esim. yksi askel ja pysähdytään tähän ja koira palkataan seisaalleen pysähtyessään. Minun pitää keskittyä tekemään liikkeellelähtö rauhassa, jotta Jipillä on aikaa kasata kroppansa suoraksi istumisesta ja lähteä suorana liikkeelle.

Jippi oli ihan hirmu hyvässä tokoilumoodissa, mikä oli ehkä aavistuksen yllättävää leirirasituksen jälkeen. Kaikkiaan viikonloppu oli kuitenkin niin täynnä ohjelmaa, ettei tee yhtään pahaa, että nyt Kanadaan suuntautuvan työmatkani takia koirilla on lomaviikko. Siis tokihan ne päivittäin käyvät normilenkeillä jne., mutta treenit ovat nyt tämän viikon tauolla ja tosiaan sikäli tämä työmatka tuli nyt hyvään saumaan! Lähdin siis maanantaiaamulla ja palaan Suomeen sunnuntaiaamuna, joten tämän viikon koiruudet lenkkeilevät Markuksen kanssa ja parina iltana pääsevät vierailemaan vanhemmillenikin. Tänään oli sellainen päivä ja lisäksi tässä päivässä oli spesiaalia myös se, että Jippi täytti tänään 2 vuotta! Jouduin lähettämään onnittelut etänä täältä lätäkön takaa, mutta kotiuduttuani kyllä juhlistetaan kakkujen kera typysen syndejä :)

Viikonlopun aktiviteetit

Viime viikonloppuun mahtui taas jos jonkinmoista puuhaa. Lauantaina olin aamupäivällä kampaajalla, mutta heti sen jälkeen nappasin Hugon autoon ja suunnattiin metsälenkille Sonjan ja Ofelian kanssa.

Alkuillasta oli vuorossa Jipin kanssa HSKP:n tokot. Siellä tehtiin alkuun peruutuksia ja pakko sanoa, että Jipillä on tullut kyllä huimaa edistystä peruutusten kanssa. Lähtee selvästi rauhallisemmin peruutukseen ilman taaksepäin syöksymistä eli se näyttää nyt jo enemmän takaperin seuraamiselta kuin peruutustempulta. Tokana vuorossa oli kimppaseuruu ja tässä Jippi oli kyllä kaikkea muuta kuin keskittynyt omaan suoritukseen. Suuri osa oli ihan ok seuruuta ja paikka+kontakti säilyi kivasti, mutta sitten esimerkiksi ruudun läpi seuraaminen osoittautui haastavaksi ja samoin juoksupätkän jälkeen tullut peruutus oli ihan mahdoton, kun toinen oli ihan liian innoissaan malttaakseen peruuttaa siististi. Täytyy siis alkaa nyt ottaa peruutuksia seuruun keskellä, kun tähän ollaan otettu aina omana irrallisena pätkänään.

Saatiin tehdä vapaavalintaista liikettä ohjatusti ja minä valitsin meille ruudun. Se on avoimen liikkeistä se, jota ollaan päästy kaikista vähiten treenaamaan - ihan siitä syystä, että ulkona ei ole voinut treenata kelien takia ja hallilla käydään ihan tooooosi harvoin treenaamassa tokoa omatoimisesti. Tehtiin näyttöruutuna eli jätin Jipin lähetyspaikalle, kävelin itse ruutuun näyttämään oikean kohdan, palasin Jipin viereen ja lähetin ruutuun. Lähti vauhdikkaasti ja löysi oikeaan paikkaan, jonne palkkasin lentävällä lelulla. Toisella kerralla kävin taas näyttämässä ruudun, mutta jäinkin sitten itse lähemmäksi ruutua lähettämään Jipin. Tarkoituksenani oli pysäyttää Jippi "seis"-käskyllä ja sitten palkata heittämällä lelu. Jippi kuitenkin ennakoi hieman eli jarrutti ruudussa jo selvästi ennen seis-käskyn saamista. Juoksi kyllä selvästi ruutuun, muttei edennyt ihan takaosaan, vaan kääntyi minua kohti jo etuosassa. Jippi tosi herkästi ennakoi palkkausta eli jos se kerran saa minulta heitettynä palkan, niin se ennakoi seuraavalla kerralla palkan suuntaa ja nytkin selvästi kääntyi odottamaan minulta lelua. Pitäisi ehkä kokeilla avustajan kanssa niin, että palkka tuleekin avustajalta, joka seisoo vaihtelevissa suunnissa ruudusta katsottuna. Lisäksi kouluttaja neuvoi tekemään myös ns. kutsu-ruutuja eli menenkin itse ruudun taakse, kutsun koiran "ruutu"-käskyllä ja seisautan oikeaan kohtaan ruudussa. Tällöin saadaan vältettyä sitä liian etuosaan jäämistä. Mutta kaikkiaan tuntuu, että Jippi alkaa hahmottamaan vähitellen ruudun tarkoituksen eli enää ei tule kulmamerkkien kiertämisiä, sivureunalta ruutuun juoksemisia tai kokonaan ulos ruudusta pysähtymisiä. Nyt vain tarvitaan paaaaljon vahvistusta siihen, että Jippi hakeutuu ruudussa riittävän taakse. Pysäytys ja maahanmeno ruudussa on ne helpot osat eli kunhan saa vältettyä sitä pysähtymisen ennakointia, niin hyvä siitä tulee :)

Paikkiksissa valitsin Jipille istumisen ja jätin etupalkan. Nätisti istui reilun minuutin ollen rauhallisen oloinen. 

Treenien jälkeen tein kotipihalla vielä merkinkiertoja. Pari ensimmäistä kiertoa oli hyviä, mutta sitten alkoi taas ennakointi. Palkkasin joka kerta lelulla vapauttaen Jipin palkalle vauhdista, joten sehän alkoi räikeästi ennakoimaan, eikä malttanutkaan lopulta kiertää merkkiä. Liian aikaisesta käännöksestä ei tietenkään tippunut palkkaa, minkä vuoksi seuraavalla kerralla se oli empivä. Eteni kyllä merkille asti, mutta meinasi jopa pysähtyä merkin taakse, kun selvästi oli epävarma, että mitähän sen pitikään tehdä. Ja sitten kun homma epäonnistui, jäätiin hinkkaamaan, mikä ei koskaan ole hyvä. Nyt Jippi kyllä kiersi merkin, mutta vauhti hiipui epävarmuuden myötä.

Jäin kovasti harmittelemaan epäonnistuneita (huonosti suunnittelemiani) merkinkiertotreenejä, joten laitoin sitten Wilmalle tekstarin iltaysin aikoihin, että lähtisivätkö he Binan kanssa vielä treenaamaan :D Ja niinpä me sitten käytiin vielä toistamiseen treenaamassa merkinkiertoa. Nyt kuitenkin mietittiin tarkemmin, että minkälainen setti tehdään ja Wilman kanssa pähkäiltyäni, päädyin siihen, että aloitetaan lyhennetyllä etäisyydellä (lähetys 5 metristä), jotta saadaan varma onnistuminen. Jippi lähti innokkaasti kiertoon ja palkkasin paluumatkalla lennosta. Tokalla toistolla sitten kasvatettiin etäisyyttä (n. 10 m) ja suunnitelma oli, että mikäli Jippi etenee minun kriteerit täyttävällä vauhdilla molempiin suuntiin, palkkaan innokkaasti lelulla ja jos se puolestaan etenee hitaammin, niin palkkaan pelkällä kehulla ja sitten jos se ei mene merkille ollenkaan, niin ei tapahdu mitään. Jippipä sitten etenikin hyvällä vauhdilla ja innokkaasti koko tehtävän läpi ja teki nätin kierron, joten palkkasin lelulla hihkuen ja raikuen :D Kolmannella toistolla otettiin tarkoituksella hieman lyhyempi etäisyys (n. 7 m). Ja taas onnistuminen hyvällä vauhdilla, josta superpalkkaus ja homma jätettiin hyvillä mielin siihen!

Tehtiin iltatreeneissä vielä sitten myös peruutusta ja päädyin siihen, etten halua käyttää "peruuta"-käskyä, vaan haluan peruutuksen tapahtuvan "seuraa"-käskyllä, kuten myös sivuaskeleet seuruussa. Niinpä alettiin nyt tehdä sellaista, että Wilma seisoi edessä palkan kanssa ja minä perusasennosta annoin Jipille "seuraa"-käskyn. Tein ihan pienen painonsiirrontaakse samalla toista jalkaa taakse liikuttaen ja heti, kun Jippi nosti takapuolen maasta ja lähti pakittamaan suorana, vapautin eteen palkalle. Jippi alkoi tässäkin ennakoida nopeasti eli heti "seuraa"-käskyllä se lähti peruuttamaan, joten tehtiin niin, että vaihtelevasti seurautin eteenpäin ja välillä taaksepäin. Teki näin tosi nättejä peruutuksia, vaikkakin tehtiin nyt siis vasta ihan paria askelta. Vähän meinasi jäädä palkkaan kiinni eli jäi tuijottamaan Wilmaan sen sijaan, että olisi pitänyt peruuttaessa katsekontaktia, kun tiesi, että namit kuitenkin irtoaa Wilmalta :D Tällä "seuraa"-käskyllä Jippi tuntuu kuitenkin lähtevän maltillisemmin peruutukseen eli tosiaan mieltää sen ehkä paremmin seuraamisena, jossa lavan pitää pysyä jalan vieressä huolimatta siitä, mihin suuntaan liikutaan.

Sunnuntaina oli jännä päivä, sillä alkoi Hugon hajuerottelutreenit! Toisessa ryhmässä oli yksi koirakko vajaa, joten menin tällä kertaa myös Jipin kanssa treeneihin, joten sekä Hugo että Jippi pääsivät tekemään nenäkosketustreenejä. Treenimatkalla kuitenkin kurvattiin vielä ekstralenkki, sillä Jippi käväisi leikkimässä Ralf-pennun kanssa ja kaksikko saikin aikamoiset paini- ja juoksuleikit aikaiseksi :D Hauskaa näytti olevan!

Hajuerottelutreeneissä lähdettiin siis opettamaan ilmaisun alkeita treenaamalla ensin nenäkosketusta kohteeseen. Minun molemmat koirat ovat tehneet nenäkosketusta käteen, mutta käsi ei näissä treeneissä käynyt kosketuskohteeksi, sillä se kohde pitää saada myös etäälle ohjaajasta, jotta voidaan harjoitella etäällä työskentelyä ja ilmaisua. Olin ensin ajatellut ottaa kosketuskohteeksi pilttipurkin kannen, mutta se osoittautui haastavaksi, koska kun pidin sitä kädessäni, koirat selvästi tekivät sitä käsikosketusta kannen koskettamisen sijaan. Niinpä lainasin kouluttajalta kosketuskeppiä ja alettiin treenata sekä Hugon että Jipin kanssa nenäkosketusta kosketuskepin päässä olevaan palloon.

Ensin vuorossa oli Hugo. Tehtiin töitä pareittain ja niin, että ensin toinen parista treenasi pari minuuttia ja sen jälkeen koira laitettiin tauolle ja sitten toinen treenasi pari minuuttia. Alkuun pidin kosketuskeppiä kädessäni ja tosiaan naksuteltiin palloon koskemisesta. Hugolla kesti jonkin aikaa ennen kuin se hoksasi tarjota oikeaa asiaa (tarjosi ensin käteen tökkimiset, tassun antamiset ja pusujen antamiset :D), mutta sitten kun pääsin naksuttamaan pari kertaa siitä nenäkosketuksesta kosketuskepin palloon, se selvästi alkoi hoksata, mitä siltä halutaan. Lopputreenistä tehtiin niin, että kosketuskeppi olikin parillani kädessä ja Hugon piti mennä kauemmas minusta suorittamaan se nenäkosketus. Tämä sujui myös hyvin, ainoa haaste tuntui olevan se, että Hugo tarjosi aina kovin nopeasti istumista ja istuen sitten tuijotti vuoroin sitä kosketuskeppiä ja vuoroin minua ikään kuin odottaen lupaa lähtöön. Vasta "vapaa"-käskyllä se alkuun suostui lähteä liikkeelle. Täytyy siis nyt yrittää vahvistaa sitä, että se saa omatoimisesti tarjota sitä kosketusta ilman luvan saamista.

Jipin kanssa kesti kauemmin ennen kuin se tajusi, että nenäkosketus tuli tehdä tikun päässä olevaan palloon. Lukemattomat kerrat se tähtäsi nenällä kepin varsiosaan ja yrittipä se ottaa keppiä jopa suuhun. Suuhun en antanut ottaa keppiä, mutta jos se alkuun hieman tähtäsi keppiin, niin jäin vain odottamaan, että tajusi lopulta koskea palloon. Jotenkin homma tuntui kuitenkin haastavalta, kunnes kouluttaja vinkkasi, että minun kannattaa palkata Jippi heittämällä nami kauemmaksi, jolloin se joutuu sitten aina uudestaan lähestyä tehtävää. Nyt se seisoi koko ajan niin tiiviisti minun vieressä, että kun se mielellään tarjoaa katsekontaktia, ei se edes nähnyt teleskooppivarren päässä olevaa palloa, koska Jippi itse oli lähempänä minua kuin se pallo :D Heti, kun siirryttiin tekemään niin, että heitin palkan kauemmaksi, homma alkoi sujua, kun Jippi lähestyi kauempaa ja bongasi pallon helpommin. Senkin kanssa vikalla kierroksella tehtiin sitä, että keppi oli parillani ja tässä vaiheessa Jippi olikin hoksannut palloon koskemisen, joten se tarjosi sitä innokkaasti. Myös Jipin kanssa tosin meinasi pari kertaa tulla se ongelma, että se ei itsenäisesti olisi lähtenyt tekemään nenäkosketusta, vaan tarjosi istumista ja jäi odottamaan lupaa. Selvästi katseella oli bongannut pallon kyllä ja tiesi, mitä sen piti tehdä, kunhan vain olisi saanut luvan. Sen siitä saa, kun treenaa paljon luopumista :)

Minun täytyy nyt hankkia itselleni kosketuskeppi ja treenailla kotosalla tätä vielä niin, että vahvistuu myös se, että Hugo ja Jippi lähtevät tarjoamaan nenäkosketusta ilman lupaa. Seuraavalla kerralla aletaan yhdistää nenäkosketukseen ilmaisua, jonka olen päättänyt molemmilla koirilla olevan maahanmeno.

Hajuerottelutreenien jälkeen Jippi pääsi kotiin lepäämään ja Hugo lähti taas lenkille Ofelian kanssa. Hugo ja Ofelia selvästi aina innostuvat toistensa näkemisestä, mutta muuten niiden leikkiminen on selvästi vähentynyt. Molempien perheisiin tuli toinen koira aika samaan aikaan eli selvästi sen toisen koiran kanssa riekkuminen on vähentänyt tarvetta riekkua kaverilenkeillä ja toisekseen sekä Hugo että Ofelia tuntuvat nauttivat myös näistä lenkeistä, jolloin nuoriso ei ole mukana, vaan saa ihan rauhassa touhuta omiaan :)

Sunnuntaina illalla vielä sitten mentiin tokotreeneihin Jipin kanssa. Treenattiin omatoimisesti kaukoja ja voi että ne edistyy hitaasti..... Ihan epätoivo meinaa välillä iskeä. Voisin edistyä niiden kanssa nopeamminkin, jos hyväksyisin sen, että takaset steppaa paikallaan seisomaan noustessa, mutta kun haluan, että se tekee alusta asti puhtaita vaihtoja, ja siksipä nyt tuntuu, että edistyminen on tuskaisan hidasta.

Toisena omatoimitreeninä tehtiin seuraamista ja nimenomaan tiheitä käännöksiä ja keskittymistreeniä. Tein siis paljon täyskäännöksiä ja myös käännöksiä kaikkiin suuntiin juosten. Juoksussa etenkin oikealle käännös helposti leviää, mutta nyt tein ihan pienen rytmityksen ennen käännöstä, jolloin sain Jipin skarppaamaan ja tämän jälkeen käännös oli aika jees. Täyskäännös juoksussa meni välillä niin, että Jippi meinasi jäädä paikoilleen ja odottaa, että minä käännyn sen ympärille :D Täytyy siis varoa, etten tee juoksussa käännöstä liian nopeasti, vaan niin, että Jipillä on aikaa reagoida ja ehtii tehdä takapuolen käännön. Tehtiin seuruussa myös kolmen askeleen peruutuksia ja valtaosa näistä sujui tosi kivasti eli Jippi peruutti suoraan, pysyi oikeassa kohdassa ja piti kontaktia. Se jää vielä kovin helposti seisomaan peruutuksen loppuessa eli nyt täytyy vielä yhdistää se perusasentoon tuleminen siihen loppuun, niin peruutus alkaa olla melko kivalla mallilla avointa luokkaa ajatellen :)

Ohjatusti saatiin tehdä omavalintaista liikettä ja minä valitsin meille ohjatun noudon. Tehtiin niin, että kouluttaja vei kapulat, jonka jälkeen käänsin Jipin eteeni seisomaan. Tässä vaiheessa se noudettava kapula vielä näytettiin Jipille eli ekalla kerralla kävelin itse nostamaan sen (Jippi seisoi siis jo selkä kapuloihin päin, mutta kääntyi katsomaan minun touhujani eli näki kapulan vielä uudestaan) ja tokalla kerralla kouluttaja kävi uudestaan vielä näyttämässä kapulan. Sitten menin sivusuunnassa sen noudettavan kapulan suuntaan lähettämään Jipin. Tehtiin yksi toisto molempiin suuntiin ja molemmat kävi hakemassa vauhdikkaasti ja varman oloisesti ja lähti empimättä oikeaan suuntaan.

Melko touhukas viikonloppu ja varsinkin tokoa tuli tehtyä ihan urakalla! Hauskaa oli ja koiratkin nautti, kun pääsivät tekemään kaikenlaista :)

Kaverikoirien kanssa lenkkeilyn ja leikkimisen lisäksi toki H & J ehtivät leikkiä myös yhdessä :) 

Ja kaikilla oli niin mukavaa!

Jipin juoksut oli ja meni ja pöksykausi on siis ohi. Sen kanssa on treenailtu nyt agia ja tokoa - peko-treeneihin ei olla pariin viikkoon päästy. Agilityt on sujuneet kivasti ja jopa siinäkin määrin, että on tullut selailtua kisakalenteria! Kontakteista A ja keinu ei ole vielä kisakuntoisia, mutta hyppäreille voitaisiin uskaltaa :) Tässä alla pieniä pätkiä melkein parin viikon takaisista treeneistä Niinulla. Muita treenejä ei ole tullut kuvattua, joten harmi kyllä ei ole kuvamateriaalia....



Viime keskiviikkona meillä oli Maiju Korhosen yksäri ja vitsit, kun oli taas kivat treenit! Tehtiin ekaa kertaa Jipin kanssa vippausta ja kunnon leijeröintiä ja molemmat toimi! On ollut kiva huomata, että Jipin ohjautuvuus on parantunut selkeästi eli enää se valkkaile omatoimisesti esteitä, vaan kuuntelee selvästi paremmin ohjausta. Siltikin hakee esteet kivasti eli ei tarvi saatella. Vähän olen viikkotreeneissä saanut noottia liian varovaisesta ohjaamisesta eli siitä yritän kovasti päästä eroon :)

Torstaina käytiin vapaatreenaamassa A:ta ja puomia. A:lla käytössä on alastulolla boksi. Jippi osui hyvin boksiin joka kerta eli yhtään yliloikkaa tai askellusvirhettä ei tullut alastulolle. Ylösmenolla Jippi sen sijaan selvästi vielä hakee sopivaa rytmiä. Se päätyy aina harjan yli yhdellä laukalla ja saa näin ollen askeleet korjattua alastulolle, mutta ylösmenolla on välillä vähän rikkonaisia askeleita, jos Jippi ajautuu liian lähelle A:ta ponnistaessaan ylösmenolle. Kokeilin ponnaria maassa noin kolmen jalan päässä A:lta ja tällä sai hyvin askeleet osumaan A:lle.

Puomille tuli tosi hyviä toistoja. Tehtiin ehkäpä viisi toistoa ja kaikilla kerroilla eteni reippaasti kontaktille, stoppasi 2on2offiin ja vapautui vasta käskystä. Tein välillä selkeää vedätystä ja välillä taakse jäämistä ja hyvin jatkoi loppuun asti ja fokus oli eteen, kun oli apupalkkaaja käytössä.

Jipin kanssa ollaan tokoiltu nyt sekä ohjatusti että omatoimisesti. Omatoimitreeneissä ollaan treenattu paitsi alokkaan liikkeitä niin myös jotain ylempien luokkien liikkeitä. Merkin kierrossa on esiintynyt sitä, että kaarros leviää vauhdista johtuen ja tähän kokeiltiin sitä, että jätin palkan merkin taakse, jolloin Jipin täytyy pysähtyä taakse nappaamaan lelu ja siitä jatkaa sitten tiukasti luokse. Toimi hienosti eli täytyy tehdä tätä nyt jonkin aikaa ja testata sitten toimiiko myös ilman palkan jättämistä.

Kaukoissa ollaan tehty melkein poikkeuksetta avoimen versiota eli pidemmällä etäisyydellä ja etäisyys ei tunnu olevan ongelma. Jippi kuuntelee käskyt varman oloisesti ja edellisessä kirjoituksessa mainitsemani vinous on hävinnyt. Jäi arvoitukseksi johtuiko juoksuista vai jostain muusta, mutta joka tapauksessa nyt asennot on selvästi suorempia, joten huokaisen helpotuksesta :) Vähän meinasi tulla taas sitä ongelmaa, että takajalat teputtaa aavistuksen etenkin istumaannousuissa, mutta tähän tehosi nyt takapalkka hurjan hyvin, sillä tämän teputtelun sai kitkettyä tosi tehokkaasti sen avulla pois. Aiemmin takapalkka ei meinannut kaukoissa toimia, kun Jippi jäi jumiin siihen takapalkkaan, eikä oikein meinannut malttaa keskittyä ja tehdä suoria asentoja, mutta nykyään tuntuu toimivan!

Eilen olin Jipin kanssa Korrien koulutuksessa. Yhteensä meitä oli kuusi koirakkoa, joista jokainen treenasi puoli tuntia Riitan kouluttamana ja puoli tuntia Pekan kouluttamana. Me oltiin ensin Riitan koulutettavina ja aloitettiin seuraamisen "updatella". Oli kiva kuulla, että Riitankin mielestä seuraaminen on mennyt selvästi eteenpäin. Viimeksihän kyllä seurasi ihan kauniissa paikassa, mutta kontakti oli turhan eläväinen. Tähän on tullut nyt selvästi edistystä eli seuraa keskittyneemmin ja pitää selvästi paremmin kontaktia. Uutena pulmana sen sijaan meillä on edistäminen ja tähän kyselin vinkkejä. Kokeiltiin alkuun sitä, että tein tiheitä tempon vaihteluita normaalin ja hitaan kävelyn välillä. Tämä auttoi välittömästi ja edistäminen lakkasi. Kokeiltiin myös nopeita pysähdyksiä kesken askeleen, joissa Jipin on tarkoitus reagoida heti pysähtyen. Näissä alkuun poikkeuksetta jatkoi askeleen tai pari ennen kuin reagoi pysähtymiseeni, joten huomautin asiasta ja korjasin Jipin vierelleni. Tämäkin alkoi vähitellen toimia, mutta selvästi täytyy tehdä näitä useammin, jotta alkaa selkeämmin reagoida pysähdyksiin. Nythän usein teen pienen ennakoivan hidastuksen pysähdyksissä, mutta toki haluaisin näistä lopulta päästä eroon.

Seuraavaksi tehtiin peruuttamista. Jippi osaa peruuttaa edelläni pois päin minusta palkan jättämisen kautta eli jos minulla on nami kädessä ja pyydän peruuttamaan, niin se toimii. Se ei kuitenkaan mielestäni vielä osaa peruutus-käskyä, vaan peruuttaa enemmänkin sen vuoksi, että se on tajunnut saavansa namin vasta, kun se selvästi luopuu siitä. Niinpä tehtiin nyt peruuttamista edelleen luopumisen kautta, mutta hieman eri asetelmalla. Laitoin Jipin seisomaan seinän viereen ja laitoin namin sen eteen maahan. Itse olin Jipin vierellä kyykyssä rintamasuunta koiraa kohti. Siitä pyydin peruutusta ja kun se pakitti, vapautin sen maassa olevalle palkalle. Tästä sitten seuraava vaihe on mennä itse koiran vierelle ja seuruun omaisesti peruuttaa mukana.

Testattiin myös, että miten askelsiirtymät lähtee sujumaan. Oletuksena oli, että on haastavaa, koska aiemmin ollaan Riitan yksärillä todettu yhdessä, että Jipin kropanhallinta on vielä sikäli kesken, ettei se oikein täysin vielä hallitse takaosaansa. Nyt kuitenkin Jippi yllätti ja teki tosi kauniita sivuttaisaskelia askeltaen sekä etu- että takaosalla ristiin ja pitäen rintamasuunnan suorana. Toki siis avustin namilla, kun eihän se noita osaa, mutta yllätyin siitä, ettei homma mennyt poikittamiseksi, vaan oikeasti askelsi sivuttain.

Pekan treenipisteellä otettiin työn alle nouto. Kerroin, että meillä on se onglema, että Jippi saalistaa kapulaa ja demonstroitiinkin tätä yhden toiston verran, joka riitti Pekalle ongelman ymmärtämiseksi :D Kerroin myös, että toivoisin Jipille sellaista noutoa, että se kiertää kapulan taakse ja vasta paluumatkalla nappaa kapulan, jolloin saalistamista ei pääsisi tapahtumaan. Ja niinpä me lähdettiin treenaamaan tätä. Alkuun tehtiin täydestä matkasta niin, että heitin kapulan ja meninkin sitten itse kapulan lähelle. Kapulan edestä lähetin Jipin noutamaan ja ohjasin vartaloavuin Jipin kapulan taakse ja heti, kun se nappasi kapulan suuhun, palkkasin lelulla. Hyvin toimi! Tämän jälkeen treenattiin samaa niin, että riekutin Jippiä lelulla, pyysin lennosta irrottamaan ollessamme ihan kapulan vieressä ja siitä ohjasin sen kapulan taakse noutamaan. Heti, kun kapula oli suussa, palkkasin taas riekuttamalla ja siitä taas lennosta uudelleen kapulan taakse lähetys. Tämäkin toimi hyvin, mutta Jippi alkaa näissä helposti ennakoimaan eli päästääkin kapulasta ennen vapautusta irti. Täytyy siis itse olla tarkkana, ettei palkkaa sellaisista.

Tehtiin myös ohjatun noudon alkeita, kun ei ikinä olla noita tehty. Tähän saatiin vinkiksi treenata heti alkuun kolmiomaista treeniä, että koiralle painuu heti lihasmuistiin se, että kapulalle lähdetään tietyssä kulmassa takaviistoon, eikä se opi tekemään loivaa kaarrosta kohti kapulaa. Nyt tehtiin niin, että ensin Pekka vei lelun etuviistoon vasemmalle ohjaajasta katsottuna ja Jippi oli vielä perusasennossa vieressäni. Tässä sanottiin ensin koiralle virittelysana "ohjattu", jolla pyritään siihen, että koira oppii, että tuolla käskyllä sen tulee luopua katsekontaktista ja seurata liikkuria sen viedessä kapulat. Nyt tässä avustettiin siten, että Pekka selkeästi näytti lelun Jipille ja varmisti, että Jippi seurasi häntä, eikä pitänyt kiinteää kontaktia. Alkuun lähetin Jipin lelulle suoraan perusasennosta (nyt käskynä nouda, koska ei haluta sotkea tähän "tuo"-käskyä vielä, kun noutokin on vasta työn alla), mutta sitten seuraavalla kerralla veinkin Jipin käsiavusteisesti merkin taakse seisomaan (merkille lähetystä ei ole vielä Jipille opetettu) sen jälkeen, kun se oli nähnyt Pekan vievän lelun vasemmalle etuviistoon ohjaajasta katsottuna. Lähetin käsimerkin + "nouda"-käskyn avulla lelulle ja haki hienosti. Lopuksi kokeiltiin vielä toiselle puolelle samaa, mutta Jippi lähti silti noutamaan ohjaajasta vasempaan, vaikka oli kyllä seurannut sitä, kun Pekka vei lelun toiselle puolelle. Se yritti kurvata sitten lelulle käytyään ensin väärällä puolella katsomassa tyhjää paikkaa, mutta pyysin jättämään ja tehtiin uusiksi. Ei onnistunut vieläkään, joten seuraavaksi tehtiin niin, että en ollutkaan Jipin edessä lähettäessäni, vaan otin muutamia askeleita lelun suuntaan ja lähetin sieltä. Nyt onnistui. Saatiin läskyksi treenata näitä niin, että tosiaan aina tekee jokaisena treenikertana molemmat puolet. Lisäksi haluan lisätä käskyyn suunnat selkeyttämään hommaa entisestään. Vinkiksi sain käyttää käsimerkkejä suoraan sivulle ohjatun noudon tapauksessa, kun noutamaan lähetetään koirasta takaviistoon ja puolestaan käsimerkkejä "vartalon yli" ikään kuin ristiin silloin, kun lähetetään koirasta etuviistoon eli EVL:n merkin kierto-nouto-hyppy-hässäkässä. Seuraava treenivaihe on sitten se, että lisätään ne kaksi muutakin esinettä, mutta ensin niin, että ne väärät on jotain ei-niin-mieluisia eli ei leluja. Lopulta sitten on kolme samanlaista lelua ja sitten toki vaihdetaan lelujen tilalle kapulat.

Hugon kanssa ollaan rally-tokoiltu, mutta sen lisäksi ollaan nyt yritetty doboilla kotona pari kertaa viikossa lihaksiston vahvistamiseksi. Se on jännä miten innoissaan Hugo onkaan, kun dobo-pallon kaivaa esiin! Normaalistihan se jonkun verran jännää epävakaita alustoja, mutta doboillessa ei häiritse pallon huojunta yhtään.

Rally-tokoillessa ollaan nyt hetkeksi jätetty taas ylempien luokkien liikkeet ja keskitytty taas avoimen juttuihin. Hugo on rallyn myötä alkanut edistää seuraamisessa ja ollaan nyt tehotreenattu taas seuraamisen oikeaa paikkaa. Olen ottanut tähän takapalkan käyttöön eli jätän lelun lähdössä jo Hugon taakse ja seurautan, kunnes Hugo hakee oikean paikan ja vapautan sitten lennosta takapalkalle. Toimii tosi hienosti ja muutosta on alkanut tulla lyhyessä ajassa :) Vasemmalle käännöksetkin tuntuu aavistuksen helpommilta silloin, kun Hugo ei koko ajan kulje hieman edelläni! Jee!

Viime maanantaina Hugo pääsi agilitytreenihinkin ja tehtiin rataa 30 cm rimoin ja vitsit, kun Hugolla oli draivia ja se imi esteille yllättävän hyvin. Maltoin välillä jopa pysyä riittävän kaukana esteistä ja siltikin Hugo haki esteille kivasti. Kontaktit jätettiin tekemättä, kun tarkoituksena oli käydä vain pitämässä hauskaa. Ja hauskaa meillä olikin! Ainakin tällaisia treenejä aiotaan käydä jatkossakin tekemässä. Maksirimoin treenaamista ja kisoihin tähtäämistä täytyy pohtia, kun tuntuu, että se johtaa vain säännöllisiin jumituksiin. Eihän se Hugo kuitenkaan agilityssa sitä kisaamista kaipaa, eikä itse pohdi sitä, että minkä korkuiset rimat treeneissä on, vaan tärkeintä olisi, että päästäisiin pitämään yhdessä hauskaa treenien merkeissä :)

Eilen Hugo ja minä oltiin Kaija-kasvattajan kanssa lenkillä ja oli kyllä taas niin liikkistä, miten innoissaan Hugo ja Neppi oli toistensa näkemisestä. Hugo yritti pariin kertaa ihan tosissaan saada Neppiä leikkimään ja kerran Neppi innostuikin rallaamaan ympäri metsää, vaikka yleensä ne lähinnä kuljeskelevat yhdessä, eivätkä niinkään leiki.

Piti lisäillä pari valokuvaakin, muta nyt en ehdi, joten käyn laittamassa ne tekstin kylkeen myöhemmin! Tosin taas vain huonolaatuisia kännykkäkuvia, kun edelleenkin ulkona niin ankeaa, ettei ole tullut kameraa pahemmin ulkoilutettua...