Vähitellen paluu normitreeniarkeen

Otsikko kuulostaa ehkä hieman tylsältä, mutta koska treenaaminen on kivaa, niin "normitreeniarki" ei missään nimessä ole mitenkään tylsää, vaan ihan oikeasti olen odottanut treeneihin palaamista ihan hurjasti. Lainakoiran kanssa on toki tullut treenattua ja se on ollut myös kivaa ja opettavaista (ja on sitä edelleen tästä eteenpäinkin), mutta kyllä silti on odottanut sitä, että saa Jipin taas treenikentille mukaan :) 

Tokoa tosiaan aloiteltiinkin jo reilu viikko sitten, kuten tännekin kirjoittelin, mutta nyt ollaan pystytty tekemään jo täysin normaaleja tokotreenejä ilman minkäänlaista varomista. Kynsi on kasvanut puoliväliin, mutta ydin on sen verran kuivahtanut/kovettunut, että hyvin kestää menoa, kun on pehmustettu kumipohjainen tossu jalassa. Oltiinkin maanantaina Nina Mannerin tokokoulutuksessa ja minulla oli ruhtinaallisesti kokonainen tunti käytettävänä - ihan huippua! Otettiin työn alle pari EVL:n liikeosaa, jotka ovat tuottaneet itselleni päänvaivaa. Tässä alla niistä tarkemmin (lähinnä itselle treenimuistiinpanoja. 

19.2.2018 Ohjatut tokotreenit, kouluttajana Nina Manner

Aiheet: Merkille lähettäminen, eteenlähetys, ruutu

Ensimmäiseksi tehtiin eteenlähetystä. Jipillehän aloin tehdä sitä agipohjilla eli ihan vain yksinkertaisesti käskemällä eteen-käskyllä. Agilitysta oppineena se siis kyllä lähtee eteenpäin tuolla käskyllä ja eteneekin useimmiten sen 10 metriä ihan ongelmitta ja vieläpä aika suoraan. Tämä siis silloin, kun ympärillä on tilaa, eikä ole kohteita näkyvillä. Eli ihan noin helppoa se ei sitten kuitenkaan ollut, että se eteenmeno olisi tullut agipohjilla ihan automaattisesti, sillä Jippihän on agissa opetettu irtoamaan eteen-käskyllä etupalkalle. Niinpä nytkin on havaittavissa, että kovin mielellään se tuolla käskyllä nappaa edestään jonkun kohteen, jota kohti lähtee juoksemaan. Ja kun aina se kohde ei satu olemaan sen edessä, niin tulee hankaluuksia. Joten otettiin nyt ihan uusi käsky "go" tähän lähetykseen. 

Opetettiin nyt tätä uutta käskyä sillä, että heiteltiin ympäri hallia näkyville leluja ja käänsin aina Jipin perusasennossa kohti jotain noista leluista ja odotin, että Jippi bongaa oikean suoraan edessä olevan lelun ennen kuin annoin käskyn. Jipille oli tosi vaikeaa alkuun lähteä perusasennosta vieraalla käskyllä, koska se oli siinä käskyn alla, mutta vähitellen se alkoi tajuta, että tämä onkin käsky, jolla saa irrota eteenpäin. Jippi todella herkästi bongaili myös muita kuin edessä olevia leluja, joten tässä nyt täytyy olla tarkkana, että lähettää heti, kun se vilkaisee ensimmäisen kerran sitä edessä olevaa lelua. Kunhan käsky alkaa olla tuttu, niin tarkoitus olisi häivyttää näkyvissä olevaa lelua niin, että apupalkkaaja on esim. väliseinän takana ja koiraa lähetetään kohti seinää sen tietämättä seinän takana olevasta palkasta. Apupalkkaaja sitten tiputtaa koiralle palkan ohjaaja antaessa palkkakäskyn eli ideana on se, ettei koira tiedä mistä lelu tulee, mutta saa vahvistusta sille, että kannattaa edetä suoraan eteen niin kauan, kunnes toisin todetaan. 

Tokana treeninä meillä oli merkille lähetys. Olen sitä yrittänyt tehdä tarjoamisen kautta, mutta sain tuolla tavoin Jipin tarjoamaan aina ohjaajasta katsoen merkin oikealle puolelle pysähtymistä ja siitä merkin taakse peruuttamista. Nyt alettiin tehdä tätä niin, että annoin merkki-käskyn ja sitten kun Jippi oli juuri merkin takana, sanoin jes-palkkasanan ja heitin saman tien palkan merkistä hieman takaviistoon vasemmalle. Tällä tavoin jo muutaman toiston jälkeen Jippi alkoi ihan selvästi hakea merkin taakse ja alkoi jopa kääntyä minua kohti siellä, koska odotti palkkaa. Ihan huippua! 

Yksi Jipin tarjoama tapa suorittaa merkkiä tarjoamisen kautta tehdessä!

Ruutua ei varsinaisesti tehty, mutta keskusteltiin siitä, miten sen kanssa etenisin. Kerroin meidän taustat ruudun osalta ja sen, että ruudun suhteen on taustalla epävarmuutta epäselvien kriteerien (ja niiden yhtäkkisen tiukentumisen) takia. Puhuttiin siitä, että koiralle selkeintä olisi oikeasti opettaa se homma selkein kriteerein. Ei siis tarkoita sitä, että aloitan ruudun nyt nollasta, mutta koska Jippin on saanut kosketusalustalla juosta vain vähän sinnepäin, niin opetan nyt kosketusalustan uudella käskyllä, joka tulee lopulta olemaan myös se ruudun pysäytyskäsky. Tällä tavoin siis siirrän kosketusalustan tiettyyn kohtaan ruudussa ja tämä kosketusalustakäsky muodostuu tarkoittamaan tiettyä kohtaa ruudussa. Eli jatkossa sitten meidän ruudun käskyt on "ruutu" ja "stop" ja stopilla Jipin pitäisi tajuta hakeutua juuri siihen tiettyn kohtaan ruudussa. Nyt siis otetaan uusi kosketusalusta käyttöön. Olen käyttänyt purkin kansia, jotka lentelee sinne tänne ja joilla Jippi tykkää "surffata", mutta nyt kun halutaan vaatia sitä etujalkakosketusta ja siihen kestoa, niin on pakko löytää alusta, joka myös pysyy oikeassa paikassa, vaikka koira sille juokseekin. 

Eilen käytiin sekä Jipin että Taiton kanssa vapaatreenaamassa teemalla kepit ja keppikulmat. Tehtiin sekä avo- että umpikulmiin eri asteisia lähestymisiä ja myös takaaleikaten. Molemmat tytöt teki hienoa työtä! Ja olipahan Jippi aika innoissaan, kun nämä olivatkin ekat agitreenailut saikun jälkeen. Tossu jalassa agilitaamista testattiin ekaa kertaa nyt ja pito oli hyvä, joten huomenna suunnataankin sitten ohjattuihin agitreeneihin Saijalle tekemään edes pientä treeniä. Kontakteja ei tokikaan tossu jalassa tehdä, eikä vielä mitään kauheita pyörityksiä tms., mutta pientä mielenvirkistystreeniä pystyy jo tekemään :) 

Hugon kuulumisista sen verran, että viikonloppuna jätettiin myös lihasrelaksantit pois eli nyt lääkkeenä on enää gabapentiini. Neljäs laserhoitokerta oli eilen ja viikon päästä tiistaina seuraava, jonka jälkeen torstaina onkin sitten eläinlääkärin kontrollikäynti, jossa kuullaan sitten vähän, että missä mennään. Ainakin Hugo taas venyttelee takaosaa ja on ihan hurjan leikkisä. Ja nälkäinen!! En tiedä onko tämä jonkun lääkkeen sivuvaikutus, mutta se oikeasti "tilaa ruokaa" vähän väliä eli kävelee kupille ja kaapii tyhjää kuppia tassulla tuijottaen samalla minua sanoen, että olet palvelija unohtanut täyttää tämän. 

Lenkkisäät ovat nyt olleet aika ihanteelliset, sillä pehmeä lumi mahdollistaa sen, että Jippi voi ihan ilman tassun suojaamista rauhassa rallattaa menemään vapaana ilman, että on riskiä kynnen hajoamisesta. Lisäksi on ollut valoisaa! Kevät tulee - iso jee!! Vaikkakin ensin pitää kärsiä nämä kylmät (ensi viikolle luvattu yli 20 astetta pakkasta, jaiks).

Muissa asioissa: Huomasin perustaneeni itselleni toiminimen :D Minulla on siis tulossa toko-/rally-kursseja, joiden laskutusta varten tarvittiin toiminimi, joten sellaisen sitten perustin. Jännä ajatus - ihan harrastustoimintaahan tämä on ja toki tuo toiminimellä toimiminen ihan vain pienimuotoista, mutta kuitenkin.

Agilityvalkkutreenit (Jipin päiviksestä siirretty teksti)

Lägi-areena, kouluttajana Saija Mustonen

 

Viime valkkutreenien jälkeen tuli huomattua, että meinaa taas itsellä pipo välillä kiristyä... Niinpä nyt tosiaan olin taas tehnyt asennekorjauksen ja näihin treeneihin mentiinkin sillä mielellä, että olen maksanut nimenomaan siitä, että menen oppimaan sinne treeneihin. En juoksemaan nollatreeniä, vaan treenaamaan haastaviksi osoittautuvia juttuja. Ja meillä oikeasti oli ihan superhauskaa, vaikkei kaikki onnistunut heti ekalla tai edes tokalla yrittämällä :) 

4-5 väliin tein ensin takaaleikkauksen, mutta koira valui neloselta turhan paljon ja linja vitoselle oli huono. Niinpä sain kehotuken kokeilla kohtaa sylkkärimäisellä ohjauksella eli koira vastakädellä ensin haltuun ja sopivalla hetkellä vapautus hypylle 5. Toimi hyvin näin!

Keinulla tuli kerran lievä lentokeinu ja tajusin, että seinää päin menevä keinu on taas haastava. Tämä läksylistalle!! Lopulta saatiin ihan kelpokeinusuorituksia aikaan, mutta tosiaan vaatii treeniä! Puomit sen sijaan oli oikein jees. Ei nopeinta mahdollista menoa puomilla, mutta hyvät stopit. Kepit nro 10 oli meille radan suurin haaste. Ensimmäisellä yrityksellä Jippi haki kakkosväliin ja kun heti huomautin, niin Jippi korjasi tilanteen juoksemalla putkeen nro 12 :D Tämän jälkeen ohjasin liikaa vetäen Jippiä keppien ohi, jolloin se singahti putkeen 27 keppien sijaan. Lisäksi mukaan mahtui useampi sellainen yritys, joilla Jippi päätyi kyllä kepeille, mutta lähti pujottelemaan oikealle eli väärään suuntaan :D Näistä oli joskus Janitan treeneissä puhetta, että jos koira ei tiedä/osaa lukea kepeille takaaleikatessa ohjausta, niin koira lähestyy koiraa ohjaajan puoleisessa laukassa ja tällöin ei taivu kepeille oikein, kun ei ajoissa huomaa vaihtaa laukkaa. Tätä pitäisi myös treenailla (LÄKSY)! Lopulta kepit saatiin niin, että otin Jipin selvästi haltuun ennen keppejä ja vapautin kepeille vasta melko myöhään niin, että sain pyöristettyä hieman sitä lähestymiskulmaa. 

Hypyllä 16 takaakirtoon lähettäessä Jippi löysi itsensä ensin putkesta 11. Pitikin selkeän takaakiertoon tönäsyn sijaan ohjatakin aika maltilla ja niin, että itse jäi riman puoliväliin, jottei siiveke peittynyt. 

19-20 väliin tein sylkkärin, mikä toimi tosi kivasti, vaikka vielä syyskuun alun koulutuspäivässä se oli mulle tooosi vaikea ohjaus! Läksyt ovat auttaneet :) 22 hypylle tein takaakierto-sokkarin ja rima ei pudonnut kertaakaan! Näissä oli vielä hetki sitten rima tosi herkässä, kun jäin varmistelemaan ja olin Jipin edessä. Nyt olen saanut itselleni taottua, ettei sellaiseen ole aikaa ja oikeasti olen alkanut luottaa noihin takaakiertoihin ihan eri tavalla! JES! 

A:n jälkeiseltä okserilta käännyttiin tiukasti ja parit ekat kerrat Jippi tiputti riman. Ekalla kerralla rysäytti totaalisesti okserin sekaan, mutta onneksi ei käynyt kuinkaan. Tokalla kerralla tiputti vielä takariman, mutta sen jälkeen alkoi rima pudota. Okserien hahmottaminen on Jipille haastavaa ja näköjään toi seinää kohti menevä okseri 180 asteen käännöksellä oli ekstrahankala. 

Epäröin, että mitenköhän Jippi irtoaa putkesta 26 putkeen 27, mutta turhaan murehdin. Se posmotti suoraan putkesta putkeen empimättä. Kepeille 28 ohjasin niistolla. Olin ajatellut mennä toista puolta, mutta kouluttaja ehdotti kokeilemaan tuota ja toimikin hienosti, kunhan vain ohjaaja malttoi. Siinä oli pakko ottaa koira todella hyvin haltuun ennen kuin antoi kepit-käskyn. Jos käskyn antoi heti koiran tultua putkesta, se haki kakkosväliin. Piti siis ottaa koira niistolla keppien ekaan väliin asti ja antaa käsky vasta, kun koira oli selvästi lukinnut sen ekan keppivälin. Kepeille tein päällejuoksun, mutta Jippi tuli kepeiltä ulos tokavikasta välistä, kun oma liikkeeni oli vähän epätasainen/kiirehtivä. Saatiin kuitenkin onnistumaan. Myös takaaleikkauksella kepit sujui, mutta vahvistettiin etupalkalla, kun ilman etupalkkaa meinasi Jipillä loppua usko kesken ohjaajan singotessa viereltä taakse tosi jyrkästi :D

Tehtiin vain noille kepeille 28 asti, jotta ehdittiin tekemään loppuun vielä kokonaisena ratana. Nollana tehtiin kepeille 28 asti, kunnes keppien päällejuoksu aiheutti mokan :) Mutta tosi hyvä fiilis oli ja Jippi toimi niin superisti (niinhän se aina, kun vaan ohjaajakin toimii edes joten kuten :D)

Tässä vika veto pätkästä 1-28:  

Keppejä ja kontakteja hinkkaamassa

Eilen minä ja Jippi käytiin Tean ja Malvan kanssa vapaatreenaamassa keppejä ja kontakteja. Tein kepeille ihan suoria lähestymisiä, mutta parin esteen takaa eli joko hyppyjen kautta tai sitten putken kautta. Tean etupalkatessa Jippi kiirehti palkalle ja jätti alkuun kepeillä joitan välejä pujottelematta, kun ryysi vain täysillä kohti lelua. Ilman etupalkkaa tätä ei tapahtunut ja lopulta saatiin sitten lisättyä myös se etupalkka sinne takaisin niin, että Jippi malttoi siltikin pujotella loppuun saakka.

Puomia tehtiin myös yhdistäen este puomin eteen ja jälkeen. Palkkasin vaihtelevasti myös namilla kontaktille, mutta vapautus tapahtui aina lentävälle lelulla (apupalkkaaja taas palkkasi lelulla). Palkkailu kontaktille tuntuu auttavan, sillä nyt ei tullut yhtään läpijuoksua tai omatoimista vapautusta, vaan Jippi kesti liikehäiriötkin hyvin.

Lopuksi tehtiin vielä muutamia toistoja madallettua keinua. Keinu oli edelleen matalimmassa asennossa ja alkuun tehtiin pari toistoa niin, että pidin valmiiksi jo namia keinun alastulolla, jonka seurauksena Jippi siis juoksi suoraan keinun päätyyn, pysähtyi namille ja siitä vapautin erikseen keinun laskeuduttua apupalkkaajan heittämälle lelulle. Uskaltauduin Tean kehottamana kokeilemaan mitä tapahtuu, jos en pidäkään namia valmiiksi alastulolla. Itse epäilin, että Jippi tekee, kuten vielä pari treenikertaa sitten eli juoksee täysillä keinun läpi ja loikkaa päädystä ilmaan ennen kuin keinu on ehtinyt juurikaan heilahtaa. Toisin kävi, sillä Jippi pysähtyikin päätyyn, odotti keinun laskeutumisen ja tarjosi sitten 2on2offia. Palkkasin kontaktille pysähtymisestä sitten maahan ja vapautin siitä etupalkalle. Olin ollut kahden vaiheilla, että haluanko keinulle 2on2offin vai 4onin, mutta nämä parit toistot näin kyllä saivat minut päätymään siihen 2on2offiin, koska Jippi selvästi todella luonnostaan tarjoaa sitä sinne keinun päätyyn.

Hugon rally-tokoista täytyy pikaisesti mainita tähän loppuun sen verran, että olen nyt parin lenkin yhteydessä treenannut sen kanssa puolenvaihtoja ohjaajan takaa. Olen ottanut sille käskyiksi "selkä-seuraa", kun Hugon tulee vaihtaa oikealta puolelta vasemmalle puolella ja "selkä-viereen", kun vaihto tapahtuu vasemmalta oikealle. "Selkä" tarkoittaa siis sitä, että sen täytyy siirtyä taakseni ja sitten "seuraa" tai "viereen" antaa ohjeen siitä, että kummalla puolella seuraaminen jatkuu. Ekalla treenikerralla oli tosi suuria haasteita sen selän taakse siirtymisen kanssa eli Hugo ei millään meinannut kädellä auttaenkaan jättäytyä taakseni, mikä toki tässä liikkeessä on puolenvaihdon kannalta ihan ehdoton juttu. Tänään kokeilin hommaa uudestaan ja se teki kaikkiaan kuusi vaihtoa puolelta toiselle peräkkäin todella sujuvasti eli ehkä se on prosessoinut asiaa tässä muutaman päivän aikana??!! Edelleen näytän sille kädellä sen, että sen tulee siirtyä taakseni, mutta käsiavuista täysin ei varmasti pyritäkään eroon tämän liikkeen kohdalla, kunhan saadaan avut mahdollisimman pieniksi.

Vuosi siinä meni!

Hugo ja Jippi ovat leikkineet ihan alusta lähtien ulkoleikkejä ja tällöin leikit ovat aina olleet joko kilpajuoksua toisiaan jahdaten tai sitten vetoleikkejä keppien tai lelujen kanssa. Hugo muiden koirien kanssa tykkää juoksemista enemmän painimisesta ja korvien/niskavillojen/jalkojen näykkimisestä, mutta Jipin kanssa ne eivät ole KOSKAAN näin leikkineet. En tiedä onko syynä sitten se, ettei Jippi ole uskaltanut sisällä "käydä Hugoon kiinni" edes leikillään, kun muistissa on ollut se, että Hugo saattaa komentaa ärinän kera, mikäli lepotilanteessa Jippi yrittää turhaa lähennellä. Hugohan piti melko pitkään Jipille kotona sisätiloissa aika kovaa kuria eli teki selväksi, ettei Hugon lepotaukoja parane käydä härkkimällä keskeyttämässä. Ulkonahan Jippi on saanut  hyppiä päin ja kiskoa karvoista, mutta sisällä moista käytöstä ei ole hyvällä katsottu.

Oli syy mikä tahansa, niin jotain on nyt muuttunut (Onko Hugo vihdoin alkanut heltyä?!?! Tai onko Jippi muuttunut nyt sen silmissä ärsyttävästä kakarasta aikuiseksi??), sillä pari viikkoa sitten ensimmäistä kertaa huomasin Hugon yrittävän saada Jippiä sisällä leikkimään. Tämä oli varsin hämmentävää, koska Hugo ei ole ennen Jipin tuloa eikä sen jälkeen ikinä oikein piitannut sisällä leikkimisestä, vaan sen mielestä riehuminen on kuulunut ulos ja sisällä on vain levätty. Ensimmäisillä yrityksillä Jippi oli vain hyvin hämmentynyt ja Hugonkin yritys kuihtui kasaan alta aikayksikön, mutta eilen se sitten tapahtui: Hugo ja Jippi leikkivät ensimmäistä kertaa IKINÄ sisällä. Siis kuvitelkaa, että Jippi on asunut meillä jo 1 v ja 2 kk, ja ulkona ovat leikkineet ihan Jipin tulosta asti, niin siltikin vasta nyt päästiin tilanteeseen, että niistä on tullut myös sisäleikkikaverit! Olipas hauskaa katsella niiden vielä varsin kömpelöä leikkimistä. Hugo hyppi peppy pystyssä ja läpsi Jippiä minkä kerkesi sen lisäksi että kävi näykkimässä korvia. Jippi sen sijaan loikki ilmaan läpsien Hugoa etutassuillaan ja tähtäsi hampaillaan Hugon etujalkoihin. Jippiä selvästi vielä vähän arvellutti, että uskaltaako päästellä ihan täysillä ja niinpä sen leikkiminen olikin vielä vähän varovaista, mutta eiköhän ne siitä innostu, kun Jippikin huomaa, että Hugon murinat tässä yhteydessä onkin ihan vain ja ainoastaan leikkiperäistä :)

Ja sitten treeniaiheisiin. Hugon kanssa on treenailtu tällä viikolla rally-tokoa ja agilitya - kumpaakin maanantaina. Rally-tokossa tehtiin ensin seuraamisen peruutuksia yksittäisenä treeninä ja sen jälkeen tehtiin AVO/VOI-tasoinen ratapätkä. Hugo peruuttaa nykyään jo aika sujuvasti niin, että se on edessäni ja pyydän käskyllä sitä peruuttamaan minusta poispäin, mutta seuraamisesta peruuttaminen on aina ollut hankalaa, koska se herkästi lähtee peruuttamaan vinoon. Nyt tehtiin niin, että palkkasin heti ensimmäisestä suoraan peruutetusta askeleesta ja pidempää pätkää tehtiin vain käsiavulla eli minulla oli nami Hugon pään vasemmalla puolella. Näin peruutukset oli ihan siistejä, mutta tosiaan tuota ilman apua peruuttamista pitäisi nyt ahkerasti treenata lisäten vähitellen askeleita ja palkaten isosti aina suorista askeleista. Kokeiltiin peruutusta myös oikealla puolella seuraamisesta ja sillä puolella peruutus oli ehkäpä jopa suorempaa! Voi olla, että syynä on se, että minulla on namit aina treenitaskun vasemmassa taskussa eli vasemmalla puolella peruuttaessaan Hugo usein lähtee hamuamaan taskussa olevia nameja ja vinottaa sen takia, kun taas oikealla puolella peruuttaessa pitää paremmin kontaktia ja pysyy näin myös suorempana.

Rataa tehdessä halusin nyt keskittyä rauhallisen sujuvan suorituksen tekemiseen ja niinpä päätin palkata radan välillä muutamassa kohdassa. Pyörähdyksen jälkeinen seuraamiseen palaaminen oli aika vinoa, mutta kun kouluttajan kehotuksesta pyysin käskyllä Hugon seuraamaan heti, kun se oli pyörähtänyt, niin Hugo hakeutui nopeasti kivaan seuraamisasentoon. Pyörähdyksestä tekee vaikean se, että Hugo on melko kookas ja pitkä koira ja sen pyörähdys ei tapahtu ihan minimaalisessa tilassa. Se siis pakostakin ajautuu ulospäin minusta tehdessään pyörähdystä, mutta tosiaan seuraa-käskyllä sen sai aika kivasti hakeutumaan takaisin oikeaan paikkaan heti pyörähdyksen jälkeen. Radalla itselleni haastavaa oli seuraamisesta maahanmeno ja koiran kierto. Ollaan tehty sitä, että pyydän koiran suoraan seuraamisesta maahan, pysähdyn ja sitten kierrän koiran, mutta tässä ohjaaja ei saanutkaan pysähtyä, vaan piti heti käskyn sanottuaan jatkaa koiran ympäri. Alkuun mokasin tällä kyltillä siis itse, mutta hyvin Hugo teki maahanmenon vaikken itse pysähtynytkään, kunhan vain itse muistin suorittaa liikkeen oikein! Radan loppupuolella oli puolenvaihto takaa ja tämä oli vielä liian vaikea, kun ollaan tätä kokeiltu vasta tasan kerran ja silloinkin namiavuin. Täytyy siis treenailla noita puolenvaihtoja lisää. Muutoin rata sujui aika kivasti ja vire oli Hugolla nyt hyvä. Sille sopii ehdottomasti paremmin se, että ensin hinkataan jotain ja vasta sitten rallatellaan koko rataa :)

Maanantain 31.8. agilitytreeneissä Hugo oli Jipin tilalle jatko-ryhmän treeneissä ja siellä teemana oli tällä kertaa erilaiset lähestymiskulmat kepeille. Hugo kävi normaalia enemmän kierroksilla, mikä näkyi vähän heikkona keskittymisenä, mutta siitäkin huolimatta valtaosa keppikulmista saatiin sujumaan ihan kivasti. Ainoa päänvaivaa tuottanut kulma oli se tiukka avokulma, joka on aina tuottanut ongelmia.... Yritin antaa Hugolle tilaa, mutta silloin se haki väärään väliin ja kokeilin myös auttaa sen "törkkäämällä" oikeaan väliin, mutta silloin tunnuin herkästi olevan sen edessä, eikä se löytänyt oikeaan väliin. Kouluttajan kanssa oli puhetta, että voisi olla ihan hyvä idea tehdä kuuriluontoisesti Hugolle lähestymisiä 2x2-menetelmällä, vaikkei sille keppejä sillä menetelmällä koskaan ole opetettukaan. Tällä voisi saada ehkäpä hieman itsenäisyyttä lähestymisiin niin, että se hallitsisi sitten myös nämä tiukat avokulmat ilman, että minä joudun "sähläämään" edessä.

Jipin tokotreeneissä on ollut nyt pieni takapakkivaihe. Pari viikkoa sitten oli peräkkäin parit aika haastvat paikkamakuutreenit, joista toisessa kentällä sattui olemaan paljon hälinää ja lapsia ja toisessa taas tehtiin ensimmäistä kertaa paikkaistuminen ja lisäksi tehtiin perään paikkamakuun, jossa vieläpä ensimmäistä kertaa Jipille tehtiin "häiriköity" paikkis eli ihminen käveli koirien lomitse. Tässä häiriköidyssä paikkiksessa Jippi ensimmäistä kertaa piippasi, mikä osoitti, että tuli luultavasti liian paljon vaikeutusta yhdellä kertaa. Näiden haastavien paikkisten jälkeen Jippi on tosi herkästi piippaillut ryhmäpaikkiksissa. Piippausta on lisäksi esiintynyt myös muita liikkeitä treenatessa etenkin perusasentojen yhteydessä. Yleisilme tokossa on siis muuttunut levottomammaksi.

Viime sunnuntaina 30.8. oltiin Jipin kanssa tokassa Sirke Viitasen koulutuspäivässä ja siellä pureuduttiin sitten tähän piippailuun/levottomuuteen. Sirken mielestä kyse ei ole niinkään epävarmuuden aiheuttamasta piippailusta, vaan siitä, että Jipin vire alkaa olla tokossa korkea (koska sen mielestä se on ilmeisesti toooooosi kivaa), mutta tähän tosiaan kannattaa jo nyt puuttua, jottei tästä tule oikeasti ongelmaa. Myös oli puhetta siitä, ettei Jipin kohdalla vaikuta onneksi siltä, että piippaus johtaa ns. vuotamisesta, vaan tämä on vain välivaihe, joka johtuu samanaikaisesta tokoon syttymisestä ja tehtävien vaikeutumisesta. Jipillähän on ennen tehty treenejä palkaten tosi tiheään ja nyt ollaan siirrytty tekemään enemmän kokonaisia liikkeitä. Nyt siis oli ohjeena keskittyä maltin kasvattamiseen ja vireenhallintaan, eikä niinkään nostattamiseen.

Niinpä nyt tehtiinkin sitä, että palkka annettiin vasta luopumisen jälkeen. Esimerkiksi perusasennossa, jossa Jippi herkästi önisee, keskityttiin hyvään mielentilaan. Jos Jippi ehti piipatta sivulle tullessa, tulee itse keskeyttää suoritus siirtymällä pois paikalta ja toteamalla koiralle, että pieleen meni. Kun öninää ei tullut, siirrettiin namipalkka koiran pään kohdalle sen vasemmalle puolelle ja vaadittiin, että Jippi luopuu namista, ottaa katsekontaktia ja on rauhallisen oloinen ennen kuin sille annettiin lupa palkan ottamiseen. Tällä tavoin saatiin jo pian levottomuutta vähenemään. Paikkamakuussa tällä kertaa tehtiin niin, että laitettiin etupalkka, jolla saatiin ääntely katkaistua tehokkaasti. Jos siis treenataan haastavia paikkamakuita, niin käytetään etupalkkaa ja muutoin hankitaan taas varmuutta paikkamakuuseen tekemällä myös rauhallisempia (ilman ylimääräisiä häiriöitä) suorituksia.

Kapulanpitoon saatiin vinkiksi treenata kapulan pitoa tunnarikapulalla. Tehtiin niin, että itse liikuin ja pyysin Jipin vauhdista nappaamaan kiinni tunnariin. Kun se otti kiinni, itse jatkoin liikkumista ja samalla kevyesti vedin kapulaa sivusuunnassa. Tällöin jos ote oli löysä, tunnarikapula pääsi luisumaan suusta, jolloin vaadittiin uuden otteen ottaminen. Palkkaus naksulla+namilla, kun koira tarrasi tunnariin kiinni niin, ettei kevyt sivuttainen veto saanut otetta irtoamaan.

Maanantaina 31.8. oltiin Jipin kanssa Riitta Jantunen-Korrin tokoyksärillä ja siellä tehtiin ALO-luokan liikkeitä keskittyen näissäkin treeneissä vireeseen. Aloitettiin treenit purkamalla ylimääräistä energiaa. Tätä tehtiin niin, että itse olin kyykyssä maassa ja viskoin namia vuoroin oikealle ja vuoroin vasemmalle puolelleni. Jipin tarkoitus oli siis vain juosta namilta toiselle edestakaisin ja sitten välillä pyysinkin sen lennosta seisomaan nakaten samalla namin koiran jalkojen väliin.

Tämän jälkeen katsottiin ensin seuraamista. Kerroin, että viime yksärin jälkeen seuraamista oli saatu työstettyä paljon (silloinhan Jippi painoi pahasti jalkaa vasten ja oli turhan edellä), mutta että kontakti saisi olla yhä aktiivisempi ja tasaisempi. Keskityttiin etenkin liikkeellelähtöjen kontakteihin ja treenattiin sitä niin, että saman tien, kun otin ensimmäistä askelta, naksautin ja palkkasin. Kokeiltiin myös niin, että sanottuani "seuraa" -käskyn naksautus tulikin jo juuri ennen liikkeellelähtöä, jolloin Jippi piti kontaktia jo valmiiksi yllä. Tällöin naksautuksen kuuleminen sai Jipin skarppaamaan ja se piti tosi napakasti kontaktia vielä liikkeelle lähdettyäkin, jolloin sain palkattua aina hyvästä lähdöstä. Seuraamista ja lähtöjä tehdessä keskityttiin taas siihen, että lähtö tapahtui oikeassa mielentilassa eli mikäli Jippi oli yhtään levoton tai äänteli, niin tehtiin namista luopumista ennen kuin aloitettiin suoritus. Myös pidempi seuraamispätkä sujui nyt aika kivasti eli vire tuntui olevan sopiva.

Seuraavaksi treenattiin ALO:n kaukoja ja kerroin, että takatassujen liikauttamista oli saatu hyvin estettyä käyttämällä joko takapalkkaa tai sivupalkkoja. Takapalkan kanssa tosin usein useampaa toistoa tehdessä alkaa lopulta ennakoimaan ja kääntyy hieman vinoon. Sivupalkoillakin monesti jää jompaankumpaan pinoon "kiinni" eli alkaa tavoitella toista pinoa vinottaen tällöinkin. Nyt tehtiinkin kaukoja edelleen sivupalkoilla, mutta niin, että koiran kropan viereen molemmille puolille laitettiin vain yhdet namit. Kun Jippi teki onnistuneen asentovaihdon, vapautin sen niin, että se sai itsenäisesti syödä namit molemmilta puolilta. Tässä vinoutta ei ainakaan tämän yhden treenin aikana ehtinyt tulla, joten kokeillaan tätä jatkossakin.

Lisäksi tehtiin luoksetuloa ja hyppyä, jotka siis muutoin sujuvat aika kivasti, mutta möllitokon videolta havaitsin, että Jippi herkästi siirtää aavistuksen etujalkojaan eteenpäin jätön yhteydessä. Tehtiin ensin jättö sivupalkkoja käyttäen, jolloin saatiin vahvistettua sitä, ettei sieltä parane liikkua eteenpäin. Tässä ei siis tokikaan sitten kutsuttukaan koiraa luokse, vaan se vapautettiin vain sivupalkoille. Tämän jälkeen jätettiin sivupalkat pois, eikä etujalkojen siirtymistä ilmennyt. Täytyy siis käyttää noita sivupalkkoja aina välillä muistuttamaan siitä, että paikoillaan täytyy malttaa pysyä.

Jäi kyllä tosi hyvät fiilikset treeneistä ja innolla jäädään odottelemaan seuraavaa yksäriä, joka on parin viikon päästä maanantaina. Silloin olisi tarkoitus katsoa ylempien luokkien liikkeitä, kun taas tänään halusin itse tällaisen vireeseen keskittyvän treenin, jossa itse treenattavat asiat eivät olleet uusia.

Ongelmasta toiseen

Otsikko viittaa siihen, että taas ollaan treeneissä Jipin kanssa siinä tilanteessa, että aiemmin tosi haastavaksi koettu ongelma on vihdoin selätetty, mutta tilalle on muodostunut toinen. Tällaista tuntuu valtaosa treenaaminen lajista riippumatta olevan, mutta toisaalta se on ehkäpä myös se treenaamisen suola. Minua ei ainakaan jaksaisi ehkä kauaakaan kiinnostaa jonkin sellaisen lajin treenaaminen, missä kertaheitolla saisi treenattua kaikki osa-alueet valmiiksi ja sitten kun ne ovat valmiina, niin ne myös pysyvät samanlaisina läpi koiran elämän. Esimerkiksi tokossa sen sijaan tuntuu riittävän aina hiottavaa ja toisekseen liikkeissä saattaa jopa jo kertaalleen ratkaistut ongelmat palata myöhemmässä vaiheessa uudestaan. Agilityssa sama juttu eli vaikka opettaisi koiralle kontaktit varmoiksi, niin siltikin voi löytää itsensä joskus myöhemmin tilanteesta, että koira vapauttaakin kisoissa itsensä kontaktilta ja joudutaan palata vahvivastamaan jo kertaalleen opetettuja juttuja. Mutta tosiaan on se paljon kivempaa treenata, kun on jotain mitä työstää sen sijaan, että treenaisi asioita, jotka aina vain ovat helppoja ja sujuvat täydellisesti. Kyllästyttäisi sekin ehkä pidemmän päälle :)

Nyt tämä otsikko viittaa tarkemmin sanottuna keppitreeneihin. Aiemmin kirjoittelin siitä, että Jippi on alkanut hakea etenkin avokulmista lähestyessä väärään keppiväliin. Noh, tätä työstettiin ja nyt tämä ongelma on lähes selätetty eli juurikaan ei enää pääse käymään tällaisia mokia treeneissä. Sen sijaan treenien myötä osaamisen karttuessa on myös Jipin vauhti kepeillä selvästi lisääntynyt, mikä sitten onkin tuonut täysin uuden ongelman eteemme. Jippi aiemmin lähestyi keppejä todella empien, kun oli tosiaan vielä oikeasta aloitusvälistä epävarma, mutta nyt sen sijaan se tulee aikamoista vauhtia kepeille, eikä vaivaudu kauheasti jarruttelemaan tai kokoamaan lähestymisen aikana.... Tästä luonnostaankin aiheutuu se, ettei se millään taivu tokaan keppiväliin. Tätä ei tapahdu, jos tehdään pelkkiä keppejä eli vauhtia ei ole alla lainkaan, mutta heti, kun lisää yhden esteen keppien eteen, vauhti kasvaa, eikä tosiaan Jippi vielä ole oppinut sovittamaan omaa vauhtia sopivaksi kepeille. Nyt siis yritetään treenata näitä keppilähestymisiä esteiden kautta niin, että Jippin alkaisi itse säädellä vauhtiaan. Tokihan voisin itse jarruttaa Jipin vauhtia kepeille lähestyessä, mutta koska keppiopetuksessa olen tavoitellut mahdollisimman itsenäistä keppisuoritusta, en myöskään tällaiseen jarrutteluun halua ryhtyä. Niinpä yritetään saada Jippi itse oivaltamaan, että mitä tulee tehdä toisin, jotta siihen kakkosväliinkiin kykenee kääntymään :D Muutoin kepit ovat nyt tosi kivalla mallilla eli pujottelee hyvin 12 keppiä kivalla vauhdilla ja kestää tosi hienosti sivuttaista irtoamista ja taakse jäämistä kepeillä. Jippi kestää myös sen, että vedätän kepeillä, mutta sen sijaan huomasin edellisissä keppitreeneissä, että minun vauhdin muutokset keppien aikana on sille vielä vaikeita. Viimeksi siis huomaamattani otin todella selkeän loppukirin keppien loppupäässä, kun kiirehdin heittämään palkkaa ja tällöin parilla kerralla Jippi lopetti pujottelin liian aikaisin. Tokihan tällainenkin häiriö lopulta täytyy kestää, mutta oli vielä turhan haastava.

Hugo oli maanantaina syyskesän ensimmäisissä ohjatuissa rally-tokotreeneissä ja voi että oli "pieni" collie täpinöissään! Tehtiin rataa, joka noin AVO-luokan tasoinen, mutta sen lisäksi siinä oli lopussa pätkä niin, että koira suoritti ohjaajan oikealla puolella. Itse meinasin olla aika pinteessä Hugon yli-innokkuuden kanssa, sillä se tuntui keulivan läpi radan. Asiat, jotka tiedän meidän osaavan hyvin, menivät nyt vähän sinne päin, kun Hugo ei malttanut jarrutella turhia ja tästä johtuen esimerkiksi monet asennot olivat vinoja. Itse asia meinasi hermostuttaa, mutta kouluttaja onneksi muistutteli, että anna toisen nyt vähän päästellä höyryjä, kun on kerran viikkotolkulla saikkua takana ja pääsee ekaa kertaa oikeasti treenaamaan :D Ja tosiaan, hauskaa Hugolla näytti olevan! Näistä treeneistä ei jäänyt juurikaan jälkipolville mainittavaa, mutta oikealla puolella seuraamiseen olin tänään hurjan tyytyväinen! Puolenvaihto tapahtui jalkojen välistä ja tämä oli hiukan kankea, kun Hugo edisti jo valmiiksi yli-innokkuudesta johtuen eli joutui vähän pakittamaan jopa, että pääsi menemään jalkojeni välistä. Kuitenkin sitten oikealle puolelle päädyttyään homma toimikin yllättävän hyvin eli seuraaminen oli aika hallittua - ei ollut vino, eikä edistänyt!

Tein vielä ohjattujen treenien perään hetken omatoimitreeniä ja valitsin treenattavaksi ohjatuissa treeneissä vaikeimmaksi osoittautuneen asian, mikä oli liike, jossa pysähdytään kyltille perusasentoon, käsketään koira seisomaan ja sitten vielä seisomasta maahan. Hugo osaa i-s -vaihdon kaukojen tavoin eli niin, että olen sen edessä, mutta vierelläni se vaatii käsiavun ja siltikin päätyy tosi usein seisoma-asentoon. Lisäksi sivulla ollessa s-m -vaihto on hidas ja tapahtuu takaosa edellä, mikä saattaa johtaa siihen, että koira näyttää menevän maahan istumisen kautta. Tämänkin maahanmenon Hugo kyllä osaa "hissinä" minun ollessa sen edessä, mutta sivulla tekee liikkeen eri tavoin. Niinpä treenailtiin nyt näitä siirtymiä. Perusasennosta seisomaan siirtymää alettiin tehdä ikään kuin nenäkosketuksen avulla eli asetan vasemman käden siihen, mihin Hugon nenän tulisi tulla sen noustessa seisomaan. Kun palkka oli tässä kädessä seisomaan nousemiset olivat suoria ja siistejä eli Hugo ei lähtenyt vinottamaan, kun se ei joutunut tavoittelemaan palkkaa oikealta puoleltaan. Tehtiin myös käsiavusteisesti maahanmeno sivulla niin, että saatiin maahanmeno tapahtumaan hissinä. Käsiavuin tämä sujuikin hyvin, mutta toki tämä kumartuminen+käsiapu täytyy lopulta saada häivytettyä. Ai niin ja sen verran pitää vielä mainita, että Hugollahan seuraamisesta maahanmeno kyllä tapahtuu ripeämmin, eikä suinkaan istumisen kautta eli tämä ongelma koskee vain paikaltaan seisomisesta maahanmenoa.

Oltiin muuten viikonloppuna Markuksen ja koirien kanssa Nuuksiossa, missä ei aiemmin oltukaan käyty lenkkeilemässä. Valittiin reitiksi 4 km pituinen merkitty reitti, jottei menisi heti ensimmäisellä kerralla turhan haastavaksi siellä metsissä suunnistaminen. Ihan kiva reitti vaihtelevassa epätasaisessa maastossa eli sikäli hyvää liikuntaa. Olisi kyllä seuraavalla kerralla kiva mennä vähän "syvemmälle" metsiin, jotta näkisi enemmän kallio- ja lampimaisemia. Tämä lenkki meni valtaosin ihan metsäpolkuja pitkin eli jäi näkemättä monet Nuuksion hienoudet. Kuvien perusteella kuitenkin tiedän, että siellä olisi paljon enemmänkin nähtävää. Ensi kerralla siis täytynee tehdä vähän pidempikin reissu ja uskaltautua myös pois merkityiltä poluilta, niin varmaan pääsisi näkemään sitä kaunista luontoa vieläkin enemmän :)

KepKepKepKep

Tänään käytiin treenaamassa Jipin kanssa otsikon mukaisesti keppejä. Tällä kertaa tehtiin 12 keppiä ja tarkoituksena oli yhdistää ne nyt jo ikään kuin osaksi rataa - kuitenkin alkuun toki vain yksittäisiin esteisiin ennen ja jälkeen keppien. Asetin hypyt hieman vinoon linjaan eli tehtiin hypyltä kepeille lähestymisiä hieman loivista avo- ja umpikulmista.

Ensimmäisillä toistoilla Jippi oli hurjan täpinöissään ja kuten hyvin usein ekoilla toistoilla nykyään, se tuli kepeille liian kovaa, eikä taipunutkaan tokaan väliin, vaikka oli löytänyt kyllä oikean aloitusvälin. Kun ylimääräisiä höyryjä saatiin ensin päästeltyä, alkoi homma pelittääkin sitten tosi kivasti. Tässä vaiheessa naksautin videon pyörimään - niitä alun kaahotuksia ei siis ole videolla. Ei varmaankaan tekisi yhtään huonoa, että treenaamaan tullessa ennen keppitreenien aloittamista tehtäisiin jotain pientä simppeliä rallatusta niin, että Jippi saisi turhat energiat purettua ja malttaisi ehkäpä keskittyä paremmin keppitreeneihin. Täytyy ensi kerralla kokeilla, josko sillä saataisiin alun epäonnistumiset kitkettyä vähemmälle :)

Kaikkiaan olen kuitenkin tämän päivän treeneihin hirmu tyytyväinen. Jippi tekee 12 keppiä nyt jo ihan kivalla rytmillä ja melko kivalla vauhdilla (vauhti on nyt parin treenin aikana selvästi kasvanut, kun vielä pari treeniä sitten se suoritti 12 keppiä tosi harkiten). Eri kulmista lähettämiset eivät nyt aiheuta enää kauheasti epäonnistumisia eli Jippi on alkanut hakea myös avokulmasta paremmin kepeille. Näissä treeneissä toki lähetyskulma oli vielä tosi loiva, kun tehtiin ekaa kertaa 12 keppiä hypyn kautta, mutta tarkoitus on nyt jyrkentää kulmaa vähitellen. Yksi asia, mikä tarvitsee treeniä, on liikehäiriön sietäminen. Videollakin näkyy, että kuljen aika rauhallisesti vielä Jipin vierellä ja jos juoksisin täysiä, se todennäköisesti vielä tekisi lopetusvirheitä. Täytyy siis nyt asteittain lisätä liikehäiriötä ja alkaa sitten tehdä keppien perään myös ohjauksia, kuten persjättöjä.

Arki alkoi, muttei haittaa!

Niin jäi taakse neljän viikon kesäloma, kun maanantaina aamulla suuntasin taas Viikkiin työpaikalle. Töihinpaluu ei kuitenkaan tuottanut minkäänlaisia tuskailuita eli ei ahdista, vaikka arki alkoi :) Arki on alkanut siinäkin mielessä, että treenit ovat nyt palanneet kesätauolta, mikä onkin sitten tosi kivaa! Rally-tokot alkavat vasta ensi viikolla, mutta agit jatkuivat jo viime viikolla. Heinäepisodin takia ei päästy 27.7. maanantaina vielä Jipin kanssa jatkoryhmän treeneihin, muttamuuten päästiinkin jo viime viikolla treenailemaan.

Keskiviikkona 29.7. oli peko-ryhmällä vuorossa rauniotreenit. Vain minä ja toinen kouluttajista oli paikalla, joten treenit olivat pienimuotoiset, mutta kuitenkin hyvät. Toinen treenaaja meni Jipille kolme kertaa peräkkäin piiloon ja teemana oli tunkeutuminen eli kaikki piilot olivat sellaisia, että Jippi joutui menemään raunioihin vähän syvemmälle ennen kuin löysi maalimiehen. Jippi kulkee melko reippaasti epävakaissa tiilikasoissa, eikä arastele jalan alla vieriviä kiviä tms. Kuitenkin tunkeutumiset piiloihin, jotka ovat sen alapuolella eli joihin se joutuisi pudottautumaan alustan ollessa vieläpä epävakaa tai liukas, ovat Jipille selvästi hankalimpia. Tunkeutumistreenit ovatkin siis sille todella hyviä! Hienoa on kuitenkin, että vaikka välillä siitä näkee, että sitä vähän jänskättää, niin se ei koskaan lopeta työtään. Se jatkaa yrittämistä ja etsii vaihtoehtoisia reittejä ja jos sellaista ei löydy, niin jostain sitten kerää rohkeutta uskaltaakseen sitä jännittävää reittiä maalimiehelle. Nenä sillä tuntuu raunioilla toimivan hyvin eli lähettäessä se lähtee lähettämääni suuntaan ja bongaa hajun yleensä jo etäältä ja etsii maalimiehen hajun perusteella innokkaasti. Sitten vielä vain pyritään kerryttämään lisää rohkeutat tosiaan alaspäin tunkeutumisiin, ja uskonkin, että sitä vähitellen tulee treenien myötä.

 Torstaina 30.7. Jipillä olikin sitten tuplasti agia. Jippi oli ensin tuuraamassa yhdessä ratavalmiit-ryhmässä, jossa teemana mm. leijeröinti. Meille kaikista huikeinta oli se, että teimme ensimmäistä kertaa kepit radan osana, vaikkakin tehtiin vasta kuutta keppiä. Ennen keppejä olisi ollut A, joten aloitin lähettämällä suoraan kepeille. Pari kertaa palkattiin keppien jälkeen, mutta sen jälkeen jatkettiin kepeiltä eteenpäin. Entistä haastavampaa tästä teki se, että keppien loppuosan aikana leijeröitiin puomi eli ohjasin kepit loppuun puomin toiselta puolen ja lähetin myös toiselta puolen puomin Jipin kepeiltä putkeen. Tämä ei tuntunut kuitenkaan tuottavan ongelmaa, sillä Jippi lukitsi putken hyvin kepeiltä ja minuun vilkuilematta jatkoi rataa.

Treenien jälkeen oli tunti taukoa ja sen jälkeen treenattiin vielä kouluttajaryhmän treeneissä, joissa kouluttajana on Maiju Korhonen. Alunperin kyseiseen ryhmään olen ilmoittanut Hugon, mutta koska Hugo on saikulla, käy Jippi nyt noissa treeneissä sen sijaan. Vähän myös pohdin, että saatan tehdä Hugon saikun päätyttyä ainakin jonkin aikaa niin, että käynkin maanantain jatkotreeneissä Hugon kanssa ja kouluttajatreeneissä Jipin kanssa, sillä Hugon kanssa agi pitää kuitenkin aloittaa pitkän tauon jälkeen taas varovaisesti ja näin ollen saisin kouluttajatreeneistä ehkäpä paremmin irti Jipin kanssa. Mutta täytyy nyt vielä miettiä....

Mutta tosiaan nämä toiset treenit sujuivat myös hyvin varsinkin, jos ottaa huomioon, että juuri meidän treenivuorolla tuli vettä aivan kaatamalla. Jippi teki kaatosateesta huolimatta hyvin töitä ja keskittyi hienosti - sateen häiritsemisen näki vain palkatessa, sillä Jippi juoksi joka kerta lelu suussa putkeen leikkimään :D Ei mikään tyhmä typy...! Treeniradalla päästiin tekemään isoja kiihdytyksiä, joita seurasi "kääntöä ja vääntöä" eli päästiin oikein urakalla treenaamaan omaa rytmitystä. Me tehtiin radasta pätkää 1-12, mutta siinäkin oli ihan reippaasti treenattavaa, kun kokeiltiin useampaan kohtaan pariakin eri ohjausta. Kolmoselle tein pakkovalssin, mutta vitoselle kokeiltiin sekä takaakiertoniistolla siivekkeen ympäri pyörittämistä että viskiä. Kasille kokeilin peruskäännöstä, mutta käännös valui niin pitkälle hypyn jälkeen, että päädyin tekemään vastakäännöksen ja toimi selvästi paremmin jatkoa ajatellen. 9-10 väliin tein persjätön ja hypyn 11 ohjasin sylkkärillä. Hienosti Jippi jaksoi treenata toisetkin treenit läpi ja olin kyllä illalla yhtä hymyä, kun takana oli kahdet superhyvät treenit :)

Agitreeneissä muutoin ollaan treenailtu nyt Jipin kanssa omatoimisesti sekä keppejä että puomeja. Keppitreenejä ei nyt enää tehdä yhtä säännöllisesti (loman aikanahan tehtiin useita kertoja viikossa keppejä), eikä ole tarkoituskaan, sillä nyt ollaan saatu kepit siihen vaiheeseen, että Jippi pujottelee 12 keppiä. Lähetyskulmasta johtuvat aloitusmokat ovat nyt selvästi vähentyneet, mutta nyt on esiintynyt välillä sellaista, että Jippi tulee kepeille liian kovaa, eikä taivu tokaan väliin. Tämän se useimmiten korjaa seuraavalla toistolla eli eiköhän se opi vähitellen arvioimaan, että kuinka paljon sen pitää koota itseään kepeille tullessa. Lopetusvirheitä ei ole nyt oikeastaan ollenkaan esiintynyt (KopKopKop) ja olen yhdistänyt nyt liikehäiriötä suorituksiin. Vielä en ole tehnyt tosi rajuja vedättämisiä kepeillä, mutta hiljalleen on tarkoitus kasvattaa häiriön määrää. Ja sitten tosiaan vielä olisi tehtävänä yhdistää 12 keppiä radan osaksi - nythän tätä ollaan tehty vasta kuudella kepillä ja silloinkin suoritus on alkanut kepeiltä.

Puomitreeneissä ollaan siirrytty pöydän nojaan nostetuista ylös- ja alasmenosta kokonaiseen puomiin. Tämä tehtiin ensin niin, että käytiin Ojangossa tekemässä "vauvapuomia", joka on siis matala ja normaalia leveämpi. Kun Jippi ei näyttänyt jännittävän sitä, teimme Kivikossa normaalia puomia, joka oli kuitenkin laskettu niin, että se oli ehkäpä vajaan metrin korkuinen. Sillä Jippi selvästi ekalla suorituskerralla arasteli eli vähän niiasi puolivälissä ja kulki jäykästi. Tokalla kerralla oli jo kuitenkin selvästi rennompi ja lopulta sitten laukkasikin sitä jo oikein letkeästi. Pysäytykset olivat nyt hyviä eli pysähtyi joka kerralla oikeaan paikkaan ja vapautui vasta käskyllä, vaikkakin kovasti se siellä alastulolla täpinöissään "tärisi", kun ei melkein malttanut odottaa :D Puomiprojekti jatkuu siis nyt nostaen korkeutta vähitellen kisakorkeuteen. Jo nyt pitäisi oikeastaan alkaa lisäämään este puomin jälkeen niin, että palkka tuleekin välillä vasta hypyn jälkeen.

Hugon kanssa ei olla vieläkään tosiaan päästy agitreeneihin, koska saikku jatkuu (vaikka kipulääkekuuri loppui viime viikon torstaina). Ollaan kuitenkin treenailtu puomin kontakteja ja lisäksi rally-tokoa. Rallyssa olen nyt yrittänyt hinkata oikean puolen seuraamista, mutta miten se onkin niin älyttömän vaikeaa??? Se sujuu ihan hyvin, jos minulla aluksi on palkka oikeassa kädessä ja pidän kättä Hugon pään yläpuolella (en siis tutita, vaan palkka on n. olkapääni korkeudella) tai sitten lelupalkka on kainalossa. Kuitenkin palkan häivyttäminen tuntuu todella haastavalta. Suoraan seuruu oikealla alkaa sujua palkattakin, mutta esimerkiksi istumiset pysähtyessä ovat tosi vinoja, ellen auta namiavulla. Ehkäpä yritän vain edetä turhan nopeaan - kuitenkin Hugolla on vahvasti takaraivossa se vasemman puolen seuruu ja palkan tuleminen vasemmalta puolelta eli siksikin varmaan herkästi poikittaa. Vähitellen kuitenkin edistystä koko ajan tulee eli kyllä me vielä jonain päivänä tämäkin juttu osataan :D

Hugon kanssa ollaan treenailtu myös peruuttamista ja se peruuttaa jo aika reippaasti ja kivasti silloin, kun se on edessäni ja pyydän sitä peruuttamaan (siis niin, että itse pysyn paikoillani). Seuraamiseen yhdistämistä pitäisi siis nyt alkaa treenata ihan urakalla, mutten oikein ole varma miten saisin estettyä vinoon seuraamista. Siksi olen nyt odotellut ohjattujen treenien alkamista, jotta saisin kysyttyä tähän vinkkejä.

Voi miten iloiselta poju näyttääkään päästyään pitkästä aikaa hallille treenaamaan :)

Käytiin hallissa tänään treenaamassa Hugon kanssa hallilla ja silloin kokeiltiin ensimmäistä kertaa rally-tokon hyppyä. Siinähän siis koira lähetetään seuraamisesta suorittamaan hyppyä ja hypyn jälkeen koiran tulee palata seuraamaan. Ennakkoon vähän pelkäsin, ettei seuruuseen paluu tule sujumaan niin kuin elokuvissa, mutta hienosti se sitten menikin. Kyllähän toki pari ekaa seuruun askelta vielä oli vähän "yli-innokkaita", mutta hyvin sen jälkeen kuitenkin keskittyi taas seuraamiseen. Eli ei ainakaan yhtään niin mahdottomalta vaikuttanut kuin mitä ennakkoon jännitin :D

Mitäs me lomalaiset

Maanantaina Jippi reissasi kaupungissa, kun toteutettiin lomareissu Suomenlinnaan. Mukana oli minun, Markuksen ja Jipin lisäksi myös Markuksen sisko Annika ja Annikan kultainennoutaja Leevi. Treffattiin Itiksen parkkihallissa, johon jätettiin autot ja matka jatkui metrolla. Tämä oli Jipin toka kerta metrossa, mutta sujui kyllä ihan yhtä rennoissa meiningeissä kuin ensimmäinenkin kerta.

Jippi asteli metroon sen kummemmin ihmettelemättä, istuskeli hetken ja kävi sitten lopulta makoilemaan. Jäätiin pois Kaisaniemessä (tai nykyäänhän asema on nimeltään Helsingin Yliopisto, mutta itse miellän sen yhä Kaisaniemen asemana...) ja käveltiin siitä ensin Tuomiokirkolle. Koirista otettiin kunnon turistikuvat kirkon portailla :D

Tämän jälkeen suunnattiin Suomenlinnan lautalle, jossa kiivettiin yläkannelle ihastelemaan merimatkan ajaksi maisemia. Lautalla useat turistit kävivät kysymässä saako koiria rapsutella ja tokihan annettiin lupa. Niinpä Jippi ja Leevi saivat nautiskella runsaasta huomiosta lauttamatkalla ja minä sain muun muassa kyselyitä siitä, miksi Jipin silmät ovat eriväriset. Suomenlinnassa sitten kierreltiin ympäriinsä ja syötiin jätskiä - mikäs sen mukavampaa aurinkoisena kesäpäivänä!

Paluumatka lautalla ja metrolla sujuikin vähintäänkin yhtä mallikkaasti kuin menomatkakin, tosin huomasi, että nyt koirut olivat jo astetta väsyneempiä. Jippi mm. otti kaiken irti lauttamatkasta, sillä se lösähti kyljelleen keskelle lautan lattiaa nukkumaan. Kaikkinensa oli hyvä reissu ja pakko taas oli todeta, että on Jipin kanssa kyllä helppoa reissata, kun se ei turhia stressaa tai jännitä.

Jipistä onkin kasvanut varsin helppo koiruus. Se rauhoittuu nopeasti tilanteissa, joissa rauhoittuminen on toivottua ja se ei arjessa turhia jännittele tai kyttäile. Vieraille koirille edelleen mielellään pöhähtää tai haukahtaa ne bongatessaan (jos siis nähdään yksittäisiä koiria - isoissa joukoissa/tapahtumissa ei hauku tai pöhise), ellen ehdi niitä huomata ennen sitä ja kertoa, ettei pöhähtelyä kaivata. Parille koiralle tälläkin reissulla se ehti haukahtaa sen yhden haukahduksen ennen kuin ehdin asian kuitata, mutta nämäkin koirat tervehdittiin häntä heiluen heti, kun tulivat lähemmäksi. Vielä ei ole tullut koko Jipin elämän aikana yhtään sellaista koiraa vastaan, jonka kanssa Jippi ei olisi tullut toimeen eli ei tarvitse jännittää vieraita koriakaan nähdessä, että mitenköhän Jippi reagoi. Yli-innokkaat tai valtavan suuret koirat tavataan alkuun ehkä aavistuksen varovaisemmin, mutta niidenkin kanssa juttu alkaa luistaa hetken tutustumisen jälkeen oikein mainiosti. Myös Leevi ja Jippi tulivat hienosti juttuun ja niillä olisi varmaan ollut kivat leikit, jos siihen olisi ollut tällä reissulla mahdollisuus. Ehkäpä treffataan erikseen leikkien merkeissä joku päivä!

Suomenlinna-reissulla Hugo ei ollut mukana, mutta muuten sekin on kyllä päässyt viettämään meidän kanssa kesälomaa vieraillen erinäisissä paikoissa. Maanantaiaamuna oltiin molempien koirien kanssa aamukahvilla Haltialan tilalla ja siellä Jippi pääsi uimaan! Typy on tosiaan vihdoin uskaltautunut uimaan ja nyt pienen houkuttelun jälkeen ui pari kertaa kepin perässä. Tuntuu tykkäävän uimisesta, vaikka sen ensimmäisen uintivedon ottaminen vielä aina vähän jänskättää. Eilen oltiin sitten molempien koirien kanssa Sipoossa Kalkkirannan Kievarissa hampurilaisaterioilla!

Treeneistä sen verran, että Jipin kanssa ollaan nyt parina päivänä käyty treenaamassa keppejä ja puomia. Tiistaina tehtiin kahdeksalla kepillä treeniä ja sujui hyvin. Tuli kuvattua ihan vain loppupätkä keppitreeneistä, joten näkyy vain muutama suoritus (virheitäkin tosiaan kyllä treenin aikana tuli, vaikkei videolla niitä nyt olekaan...).

Yleensä aina treenin aluksi pari ekaa toistoa menee ylikierroksilla ja tällöin monesti tulee virheitä, mutta usein Jippi alkaa nopeasti skarppaamaan ja virheitäkään ei sitten tulee läheskään niin paljoa. Aloitusvirheet kepeillä ovat vähentyneet huomattavasti eli oikeastaan nyt virheitä tuntuu tulevan lähinnä keskellä keppejä, kun Jippi välillä jättää jonkin keppivälin pujottelematta. Ollaan treenattu hallilla, missä on kevyet metallikepit ja tämä saattaakin nyt olla osa ongelmaa. Metallikeppien runko on neljän kepin palasissa ja pujotellessa koiran osuessa keppiin tämä neljän kepin palanen helposti vähän heilahtaa sivusuunnassa ja samalla päästää metallisen kalahduksen. Eilen tuli hoksattua, että Jipin pujotteluvirheet seurasi yleensä aina tällaista osumaa eli voi olla, että Jippi reagoi siihen keppien heilahdukseen ja/tai kalahdukseen siten, että keskittyminen herpaantuu ja tästä seuraa virhe. Pujottelu itsessään kyllä sujuu jo aika kivasti ja löytyy jo aika kiva rytmi, mutta tosiaan vielä on aika herkkä häiriöille. Nyt siis täytyy tehdä paljon keppitreenejä juurikin erilaisilla kepeillä ja lisäksi nyt aloin treenata myös omaa liikehäiriötä voimakkaampana. Eilen tehtiin muutamia toistoja myös 12 kepillä, eikä se tuntunut suorituksena juuri poikkeavan kahdeksastakaan kepistä.

Eli tosiaan, tällä hetkellä tilanne on se, että Jippi pujottelee 12 suoraa keppiä, hakee melko hyvin eri kulmista kepeille ja pujottelee aika kivalla rytmillä kepit loppuun asti (useimmiten...). MUTTA: Tosiaan edelleen kaivataan paljon treeniä eri paikoissa ja eri kepeillä häiriön määrää koko ajan kasvattaen, jotta päästäisiin eroon kesken keppien tapahtuvista mokista. Missään nimessä kepit eivät ole siis läheskään valmiit, sillä tokihan noista mokista pitää päästä eroon ja lisäksi saada hommaan varmuutta ja sen myötä myös nopeutta sekä yhdistää kepit sitten lopulta vielä osaksi rataa. Mutta ihan kivasti treenit ovat kuitenkin edenneet ja sanoisin, että eteneminen ensimmäisestä keppiparista 12 keppiin on tapahtunut selvästi nopeammin kuin ennakkoon osasin kuvitella!

Keppien lisäksi ollaan tosiaan muistuteltu mieliin nyt tauon jälkeen taas myös 2on2off-kontakteja puomilla. Tiistaina tehtiin pelkkää pöydälle nostettua alastuloa ja tuli havaittua, että Jippi kyllä tietää varman oloisesti missä on oikea paikka pysähtyä ja tarjoaa hyvin fokusta eteen, mutta myöskin porsasteli singoten kontaktilta useita kertoja ennen vapautusta. Joka kerta se siis kyllä pysähtyi sinne, mutta koki myös tietävänsä oikein hyvin, miten homma jatkuu ja jatkoi sitten suoritusta omatoimisesti. Näistä ei tokikaan palkkaa herunut ja kävin pari kertaa palkkaamassa vielä erikseen namilla 2on2offiin, jotta saatiin tätä vahvistettua. Eilen tehtiinkin sitten jo sekä ylös- että alasmenoa pöydän päällä eli tavallaan mukaan tuli nyt kaikki puomin osa-alueet, vaikkei vielä oikeata kokonaista puomia tehtykään. Eilen pysähtymiset toimi selvästi edellistä treeniä paremmin eli tuli koko treenin aikana vain yksi karkaaminen kontaktilta ennen vapautusta ja muutoin malttoi nyt odottaa vapautusta, vaikka Jipin jalat kyllä kontaktilla steppasikin siihen malliin, että kovasti teki mieli jo ampaista matkaan :D

Tiistaina minä ja äitini käytiinkin illalla pitkä lenkki vain Hugon kanssa, sillä Jippi oli päässyt lenkkeilemään ja treenaamaan jo aikaisemmin. Vaikka koiruudet selvästi tykkäävät myös toistensa seurasta, niin silti välillä on kiva käydä myös yksi koira kerrallaan lenkeillä, jolloin kyseinen koira saa jakamattoman huomion :) Hugo sai siis esitellä nyt ihan rauhassa löytämiänsä keppejä meille ja olikin niistä varsin ylpeä :D

Hugo mökkivahtina viime viikolla :)

Eilen illalla Hugo pääsi käymään kentällä tekemässä ihan pikkuruisen treenin. Sehän on vielä seuraavat kolme viikkoa saikulla (siis sellaisella saikulla, että normaali liikutus on kyllä sallittua, mutta kaikki raju kuormitus on vielä kiellettyä), mutta mielenvirkistykseksi otin sen kentälle tekemään kevyttä treenailua. Mitään nopeita suunnanvaihtoja tai kunnon hyppyjä ei toki vielä voi tehdä, joten tehtiin ihan vain matalalla rimalla hypyntarjoamistreeniä ja lisäksi puomin alasmenolla 2on2off-kontakteja. Palkkasin namein, koska palloa ei vielä voi myöskään heitellä. Ei siis vielä ollut "kunnon" treenailua, mutta tuntui Hugo kuitenkin olevan ihan täpinöissään!

Edit: Onpas ärsyttävää, kun kirjoitin tekstin keskiviikkoiltana ja sitten julkaiseminen meni just muutaman minuutin puolenyön yli :D Nyt, kun julkaisun aikaleimana on sitten taas torstai, niin oli pakko vaihtaa kaikki "tänään" maininnat "eilen"-muotoon :D Eli voi olla, että ajat on nyt tekstissä ihan miten sattuu, mutta ei sillä niin väliä.. Pitää muistaa jatkossa välttää keskiyöllä julkaisemista..!

Möllitoko

Maanantaista perjantaihin vietettiin mökkeillen ja oli kyllä taas niin kivaa! Mökillä ehtii aina lukea, nautiskella ei-yhtään-minkään-tekemisestä ja lisäksi toki sitten treenaillakin koirien kanssa. Koirathan taas saivat nauttia lähes kokopäiväisestä ulkona olemisesta, leikkimisestä (Hugolta oli pallon perässä kirmaamiset saikun takia kielletty, mutta pääsi se muuten kirmailemaan) ja vähän myös herkuttelemisesta ;)

Hugon kanssa mökillä treenailtiin jälkeä ja rally-tokoa. Tiistaina kävin tekemässä Hugolle esineruututreenin ruudussa, joka oli syvyydeltään 50 metriä ja leveydeltään noin 30 metriä. Jätin ruutuun neljä esinettä, joista oli tarkoitus tuoda kolme. Ensimmäiset kaksi löytyi hyvin, mutta sitten seuraavan etsiminen olikin haastavaa. Yleensä esineruututreeneissä on ollut haasteena se, ettei Hugo irtoa viiteenkymppiin asti etsimään, mutta nyt kyllä pyöri siellä ihan takareunallakin pitkiä aikoja tehden hyvin töitä. Jostain syystä esineen (vaahtomuovinen pallo) hajun saaminen oli vaikeaa, eikä se löytynyt, vaikka Hugo pyöri ihan vieressä useita kertoja. Niinpä jätettiin se esine unholaan ja etsittiin se neljäs (myös ruudun takaosassa) niin, että se käytiin Hugon nähden nostamassa ja uudelleen pudottamassa, jotta Hugo tiesi, että sieltä vielä löytyy esine. Tämän esineen hajun Hugo sai sitten hyvin.

Keskiviikkona ja torstaina ajettiin noin 300-400 metriä pitkät jäljet, joilla molemmilla oli 6 keppiä. Tällä kertaa ei tehty janoja. Hugo lähti jäljestämään molemmilla kerroilla hyvällä innolla ja teki tarkkaa työtä läpi jälkien. Molemmilla kerroilla meinasi kulmissa vähän oikaista eli sai selvästi jo kulman jälkeisestä jäljestä hajun ennen kulmaa, mutta vaadin ajamaan kulmankin tarkemmin ja hyvin sitten onnistui kulmatkin. Tokalla jäljellä ennen vikaa keppiä löytyi jonkun eläimen jalan luita ja ne aavistuksen häiritsivät, mutta kiltisti Hugo palasi jäljestämään, kun käskin jättää luut rauhaan :D

Rally-tokossa treenattiin seuraamisesta pyörähtämistä, käännöksiä ja oikean puolen seuraamista. Lisäksi tehtiin tokon noutoa. Hugo nouti kivan innokkaasti, vaikkei olla pitkään aikaan noutoa sen kanssa tehtykään. Loppuasento tosiaan oli turhan väljä eli jäi liian kauas, mutta pienellä huomautuksella saatiin sekin korjattua vähän nätimmäksi.

Jipin kanssa mökillä treenailtiin tokoa ja keppejä. Keppitreenejä tehtiin nyt jokaisella kerralla 6 kepillä, mutta homma vaikeutui jokaisella kerralla hieman. Ensimmäisellä kerralla tehtiin keppejä niin, että ne oli ihan aavistuksen vinokeppeinä. Seuraavaksi laitettiin kaikki 6 keppiä ihan suoriksi, sitten otettiin mukaan ohjaajan liikehäiriö (mikä muuten tuntui olevan haastavaa - Jippi herkästi jätti jonkun välin pujottelematta - tarvitaan siis treeniä!) ja lopulta myös hyppy ennen keppejä. Hypyn kautta kepeille lähettäminen sujui yllättävänkin hyvin sekä avo- että umpikulmasta. Jippi haki oikeaan väliin itsenäisesti ja pujotteli hyvin kaikki 6 keppiä. Nyt tosiaan pitäisi päästä treenaamaan erilaisilla kepeillä, sillä nyt ollaan treenattu pääosin noilla maahan tökättävillä, joustavilla kepeillä.

Olin mennyt ilmoittamaan Jipin möllitokoon, joten siksi mökillä tuli treenailtua tokoakin tätä silmällä pitäen. Edellisenä viikonloppuna minulle selvisi (koska olin lukenut koesäännöt huonosti...), että jo alokasluokassa uusien sääntöjen mukaan on paikkamakuussa koirien käskytys maahan ja takaisin perusasentoon yksitellen. Tätä testatessa tuli havaittua, että Jippi reagoi ihan jokaiseen kuulemaansa käskyyn, joten tätä tuli treenailtua nyt mökkeillessä. Vähitellen alkoi tulla tulosta, kun tosiaan palkkailin aina siitä, että Jippi pysyi muiden antaman käskyn kuultuaan paikoillaan. Lisäksi treenailtiin aika ahkerasti seuraamista, sillä ei oltu tehty vielä kokonaisia seuraamisliikkeitä palkkaamatta. Seuraamista tehtiin niin, että tein vaihdellen lyhyitä pätkiä palkaten hyvästä seuraamisesta ja sitten pidempiä pätkiä, jossa palkkasin aina sellaisessa kohdassa, jossa seuraaminen on hyvää, vaikka välillä ajoittain esim. kontakti rakoilikin. Yllättävän nopeasti pidemmätkin pätkät alkoivat sujua, vaikka alkuun tuntui, että Jipin keskittyminen herpaantui, kun palkkaa ei alkanut kuulua. Luoksetuloissa on tullut myös nyt huomattua, että "luokse" ja "sivu"-käskyillä tehtävän luoksarin erottaminen sujuu Jipiltä useimmiten, muttei sitten kuitenkaan aina. Eli kyllä se varmaankin niin on, että päädyn kuitenkin siihen eteen tulevaan luoksariin myös tokossa, jottei turhaan sekota. Nyt se on alkanut sujua kivasti, joten ehkäpä on turhaa yrittää opettaa kahta eri luoksaria.... Yleisesti on tullut havaittua sellainen, että jostain syystä perusasento on alkanut valua nyt eteenpäin. Eli kun Jipin käskee edestä sivulle, se kyllä päätyy aika suoraan asentoon, mutta vähän turhan eteen. Tätä ongelmaa oli joskus aiemminkin, mutta meni ohi, kunnes nyt sitten näköjään on palannut. Tähän täytyy siis nyt kiinnittää huomiota eli ehkäpä otetaan tehokuuri palkkaillen oikeita perusasentoja.

Eilen saavuttuamme kotiin koirat olivat sen verran väsyjä, että saivat sitten lopun päivää vain lepäillä ja toipua mökkireissusta. Tänään sitten aamulla olikin ohjelmassa Jipin ensimmäiset tokoepikset, kun suuntasimme Tikkurilaan Heurekan lähistölle nurtsikentälle möllikisailemaan uusien sääntöjen mukaiseen ALO-luokkaan, jossa oli helpotuksena se, että koiran sai palkata aina liikkeiden välissä.

Paikalla makaaminen: 10. Luokassa oli kolme koiraa, joten paikkamakuussa ei tosiaan tämän enempää porukkaa sitten ollut. Jippi oli suoritusvuorossa toka, joten paikkiksessa oli rivistön keskellä. Jippi vähän katseli naapurikoiraa (joka oli sille ennestään tuttu edelliseltä viikonlopulta I-HAH:n leiriltä) meidän ollessa rivissä koirat perusasennossa, muttei sitten liikkeen aikana kiinnittänyt tähän koiraan enää mitään huomiota. Perusasento jäi Jipillä vinoksi (tyhmä minä, kun en korjannut), joten tästä syystä myös makuuasento oli vähän vino. Jippi kuitenkin meni maahan ripeästi ja vasta omasta käskystä eli ei reagoinut naapurin käskyyn - jes! Molemmat vieressä olevat koirat lähtivät rivistöstä liikkeelle jo sinä aikana, kun ohjaajat kävelivät vasta sitä 15 metrin matkaa, mutta onneksi Jippi ei tuntunut tästäkään häiriintyvän. Hyvä tietää, että se kestää tällaista häiriötä, sillä eipä olla taidettu koskaan olla sellaisissa treeneissä, joissa molemmilta puolilta on about samaan aikaan häipynyt koira. Toinen koira ehti juosta ihan ohjaajan luokse asti, joten se poistui rivistä, mutta toisen koiran ohjaaja vielä palautti koiran riviin, kun se liikkui vain pari askelta. Tästä kaikesta huolimatta tosiaan Jippi makasi rauhallisen oloisena minuutin ajan ja nousi sitten ajan loputtua perusasentoon vasta omasta käskystä. Tähän olin siis varsin tyytyväinen!

Seuraaminen taluttimetta: 9. Seuraaminen itsessään oli ihan suht kivaa ja aktiivista. Oikealle käännöksessä ja täyskäännöksessä vähän ehkä hetkellisesti oli seuraaminen väljää, mutta palasi aika pian hyvään paikkaan. Ohjaaja sai maininnan vartalonkäytöstä, sillä herkästi esim. käännöksissä vähän käännän yläkroppaa. Tämän kyllä myönnän ihan täysin... Ehkä tämä on perua agilitysta, missä on tottunut nimenomaan rintamasuunnalla kertomaan koiralle minne mennään, ja toisaalta ehkä minulla on takaraivossa vielä ajatus siitä, että seuraamisessa nämä käännökset ovat meille ne vaikeimmat ja ehkä siksi käytän vielä apuja. Joka tapauksessa, tähän täytyy itse alkaa kiinnittää huomiota, etten jumitu käyttämään näitä apuja.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 9,5. Seuraaminen hyvää, maahanmeno ripeä ja suora ja pysyi maassa, kunnes käskin perusasentoon. Koiran osalta siis aika nappi suoritus, mutta itse taas käännyin vilkaisemaan koiraa maahanmenovaiheessa eli pistevähennys tästä liiallisesta vartalonkäytöstä. Voisi ehkä olla hyvä idea videoida omia suorituksia, jotta huomaisi sitten puuttua tähän vartaloapujen käyttämiseen!

Luoksetulo: 9,5. Pyysin Jipin luoksarissa eteen ja eteen se tulikin. Tuli laukalla ihan ripeästi ja loppuasento edessä ja sivulla suora, mutta edessä törmäsi vähän jalkoihini.

Noutoesineen pitäminen: 8. Jippi otti kapulan käskystä, mutta otti häiriötä vieressä seisovasta liikkurista eli kääntyi katsomaan liikkuria. Samalla sitten vielä järsi kapulaakin - ei mitenkään voimakkaasti pureskellen, mutta kuitenkin useamman kerran. Tätä ei treeneissä ole juurikaan enää tehnyt, eikä tehnyt kisasuorituksen jälkeen pitoa treenatessakaan. Ehkä siis tilanne kuitenkin oli Jipin mielestä vähän outo, kun olikin ihan lähellä kaksi "ylimääräistä" ihmistä katsomassa suoritusta. Täytyy siis treenata liikkuroidustikin - tätähän ei olla ikinä tehty aiemmin.

Kauko-ohjaus: 9. Jippi meni perusasennosta maahan vasta tokalla käskyllä. Tästähän olisi varmaankin pitänyt vähentää kaksi pistettä (mikäli itse sääntöjä oikein tulkitsen), mutta voi olla, että tuomari katsoi tätä vähän läpi sormien, kun varsinaiset kaukokäskyt sujuivat hyvin :) Kaukot olivat tosiaan nätit eli vaihdot säpäköitä, asennot suoria, eikä Jipin takaosa liikkunut vaihdoissa (mitä siis edelleen treenatessa aika ajoin tapahtuu). Tähänkin olin siis supertyytyväinen.

Estehyppy: 10. Ensimmäistä kertaa tehtiin hyppy avoesteellä, muttei tuntunut olevan ongelmaa. Liike oli nätti ja loppuasento suora, mutta tosiasiassa kyllä pyysin Jipin "luokse" käskyllä eteen ja Jippi sitten valitsikin tulla suoraan sivulle :D Tästähän ei pistevähennyksiä tule, koska hypyn yhteydessä ei tarvitse sanoa tuomarille kummin sen aikoo suorittaa, mutta tosiaan tuli huomattua, ettei näiden kahden luoksarin erottelu ole ihan niin vahvaa kuin se toivoisi olevan...

Kokonaisvaikutelma: 10. Tuomari sanoi, että oli oikein kivaa yhteistyötä ja ettei mitään suurempia huomauttamisia ollut. Erikseen mainitsi tässä vaiheessa tosiaan niistä minun käyttämistäni vartaloavuista eli kehotti esimerkiksi videoimaan treenejä, jotta näen itse nämä. Osia vartaloavuista en varmaan tajuakaan käyttäväni, mutta pakko kyllä myöntää, että seuraamisen käännöksissä ja jäävissä tulee kyllä vielä melkeinpä tietoisesti varmisteltua vähän. Tätä toki täytyy vähentää, kun varmuutta alkaa tulla!

Kokonaistulos oli siis 188,5/200 pistettä ja 1.sija. Meni siis huomattavasti paremmin kuin mitä uskalsin odottaa ja olin kyllä hirmu tyytyväinen Jipin suoritukseen uudessa ympäristössä (ei olla hirveästi eri kentillä treenailtu), ekaa kertaa liikkuroituna, nurtsikentällä hajujen keskellä (kentälle saavuttaessa nenä imeytyi kyllä maahan, mutta tehdessä onneksi keskittyi hyvin!) ja vieraiden koirien ympäröimänä. Nyt jatketaan siis hyvillä mielin treenailua ja hiotaan vielä etenkin kapulan pitämistä, seuraamisen käännöksiä ja omia vartaloapuja pienemmiksi, ja sitten varmaan uskaltaudutaankin jo virallisiin kisoihin. Varmaankin sitten loppuvuodesta siis!

Äsken kävin kivan pitkän lenkin koirien kanssa niin, että käveltiin Vartiokylänlahden kautta Mustavuorelle ja Markus tuli sitten sieltä meidät hakemaan. Kiva välillä kävellä noin, että tulee kyyti noutamaan, kun pääsee sitten vähän kauemmaksi näistä lähimaastoista! Vähän alkoi lenkin kesken sadella, muttei oikeastaan haitannut yhtään, kun oli kuitenkin lämmintä :) Hugo yritti kesken lenkin viritellä leikkejä Jipin kanssa nappaamalla ison kepin ja tarjoamalla sen toista päätä Jipille vetoleikkien toivossa. No voitte varmaan kuvitella, ettei Jippi kauheasti laittanut vastaan, vaan siinä sitten meinasikin alkaa kunnon leikit kepin kanssa. Minä tylsänä kuitenkin stoppasin leikit jo alkuunsa, sillä tämä lenkki tehtiin hihnassa, eikä hihnassa sallitta moista riekkumista. Vapaaksi en päästänyt ihan tarkoituksella, sillä halusin, että tämä lenkki toimi rauhallisena palauttelevana lenkkinä mökkireissun riehumisten jälkeen.

Palaset kohdilleen pienin askelin

Heti alkuun mainittakoon, että teksti on kirjoitettu eilen illalla ja siksi siinä kirjoitetaan siihen tyyliin, että olisi edelleen maanantai. Tekstin julkaisu kuitenkin lykkääntyi tähän aamuun, koska videoiden lataaminen veikin niin kauan, että jätin ne latautumaan mennessäni nukkumaan. Älkää siis hämmentykö siitä, että alla kirjoitetaan eilisen illan sanoin :)

Tänään kävin koirien kanssa mökkireissun riehunnoista palauttavalla lenkillä, mikä tarkoitti siis tässä tapauksessa sitä, että koirat pysyivät kytkettyinä koko lenkin ajan, jotteivät ne olisi päässeet riekkumaan. Lenkin jälkeen tein pientä motoriikkatreeniä molempien koiruuksien kanssa eli molemmat pääsivät harjoittelemaan pyörimistä niin, että etutassut oli tasapainotyynyllä ja takaosan oli tarkoitus kiertää tyynyä ympäri. Jipin kanssa ei olla tehty tätä koskaan ja tuli havaittua selkeä ero puolissa. Oikeaan kierrokseen takaosa lähti kääntymään hyvin, kun taas toiseen kierrokseen saatiin tehtyä vain parin askeleen pätkiä. Täytyy siis treenailla molempia ahkerasti! Tällä toki tavoitellaan ihan jo sitä, että Jipillä olisi paremmin takaosa hallinnassa ja että se tiedostasi takajalkojensa tekemiset paremmin. Toivoisin tästä kuitenkin myös suoraa apua sivulletulotreeneihin, sillä nyt osasyy siihen, että Jippi eri kulmista sivulletulojen tehdessä jää vinoon, on juurikin se, että se käyttää vähän heikosti takaosaansa näissä käännöksissä. Myös seuraamisessa tosiaan takaosan käyttöä tarvitaan, jotta saadaan käännökset oikeasti toimiviksi ja napakoiksi, joten tätä motoriikkatreeniä yritetään nyt tehdä usein kotosalla!

Hugon kanssa ollaan joskus aiemmin yritetty tehdä tätä samaa kiertotreeniä, mutta luovutin, koska jo yhden sivuaskeleen irti saaminen oli työn ja tuskan takana. Nyt kuitenkin tuntuu siltä, että rally-tokotreenien yhteydessä tehdyt takapäänkäyttöharjoitukset ovat alkaneet tuottaa todella tulosta, sillä tämä treeni sujui nyt tosi kivasti! Autoin sitä vielä vähän kropan avulla, mutta joka tapauksessa tuntui lähtevän melko kivasti tämä sujumaan eli täytyykin ehdottomasti Hugonkin kanssa nyt näitä tehdä, jotta saadaan rally-tokoa ajatellen tosiaan käännökset paremmiksi. Tässä videolla (joka on jostain syystä tosi tumma eli vähän heikosti näkee....) on pätkä molempien kiertotreeneistä:

Jipin kanssa tehtiin lisäksi kotipihalla sekä tokoiluja että 2x2-keppitreenejä. Tokotreenit aloitettiin muutamalla luoksarilla lelun avulla ja olin oikein tyytyväinen näihin. Leluavusteisesti tulee suoria, vauhdikkaita luoksetuloja ja loppuasento edessä on tosiaan suora ja sopivan tiivis. Nyt siis tehdään näitä ja suunnittelin jo häivyttäväni lelun niin, että siirrynkin parin treenin päästä pitämään lelua leukani alla niin, että saan kädet vapaiksi sivuilleni. 

Seuraavaksi tehtiin sivulletuloja eri kulmista. Oli selvästi haastavaa, joten otin pienet avut käyttöön. Alkuun ihan pari toistoa namin avulla ja sen jälkeen jätin namin pois ja käytin pelkästään käsiapua pienentäen sitäkin koko ajan. Saatiin oikein hyviä toistoja näin eli näitäkin treenejä nyt jatketaan, jotta saadaan sivulletulo toimimaan kaikista suunnista. Uskon, että tämä oikeasti auttaa Jippiä ymmärtämään sen, että peruasennolla tarkoitetaan juuri teittyä asentoa ohjaajan vieressä, eikä tietynlaista käännöstä. Nyt tuntuu, että se tekee aika vakiokäännöksen, eikä osaa muuttaa käännöstä sijaintinsa mukaan. Vähän myöhäänhän tämäkin tuli tajuttua, että olisihan niitä eri suuntia pitänyt toki treenata, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan ;)

Seuraamistreenit aloitettiin kontaktipitotreenein eli ihan parin askeleen seuraamisin palkaten välillä namipalkalla ja välillä kainalosta putoavalla lelulla. Selän takaa tuleva namipalkka sai aikaan sen, että Jippi alkoi seuratessakin kuikuilla vähän taakse, joten siirryin käyttämään lelupalkkaa ja se tuntuikin toimivan hyvin. Tämän jälkeen tehtiin seuraamista sekä suoralla että kahdeksikolla. Käytin välillä lelupalkkaa kainalossa ja tällöin suorat seuruut olivat tosi kivan oloisia. Kahdeksikollakin lelupalkan kanssa toimi paremmin, mutta ilman kainalossa olevaa lelua seuraamisesta tuli välillä vähän turhan väljä (ei yli pariakymmentä senttiä väliä minuun, mutta kuitenkin omaan makuun turhan väljä). Tämä kuitenkin todennäköisesti johtuu siitä, että tuo kaarroksissa seuraaminen on uusi juttu ja selvästi suoria haastavampi. Tämä on siis varsin hyvää treeniä meille ja tässä toivottavasti alkaa näkyä takaosan motoriikkatreenien tulos vähitellen :) Tänään siis seuraamiset edelleenkin vähän vaihtelevia tuon oikean seuraamispaikan suhteen, mutta plussaa oli se, että kontakti säilyi selvästi jo paremmin, eikä missään vaiheessa ilmennyt sitä aiemmin ollut ongelmaa, että Jippi painoi päätä jalkaani vasten!

Tein myös muutamia kapulanpitoja. Parilla ekalla toistolla pidin noin sekunnin ajan alkuun käsiä Jipin kuonolla ja sen jälkeen siirsin kädet pois. Hyvä, rauhallinen ote säilyi. Tämän jälkeen en enää pistänytkään käsiä kuonolle ja siltikin ote kapulasta säilyi hyvänä, eikä pureksintaa ilmennyt - JEE! Lisäksi ote pysyi tasaisena, vaikka sitten lopuksi siirsin kädet kapulalle ja Jippi irroitti otteen vasta käskystä. Huimaa kehitystä siis eiliseen :D

Tehtiin Jipin kanssa vielä 2x2-keppitreenit, joissa kepit säilyi edellistreenien kaltaisina (4 keppiä, 60 cm välein, suorassa linjassa, mutta aavistuksen vinokepeiksi asetettuina). Tehtiin lähetyksiä eri kulmista ja sujui mielestäni aika kivasti. Tosin olisi kyllä kätevää, että saisi apupalkkaajan mukaan, sillä monesti tuntuu palkkaus olevan aavistuksen myöhään eli Jippi ehtii vilkuilla minua kohti ennen kuin palkka lentää. Täytyy siis kiinnittää entistä paremmin huomiota siihen, että palkkaus tapahtuu oikeaan aikaan. Videolla treenit kokonaisuudessaan:


Havaitsin eilen, että Hugolla on aavistuksen selän asento notkistunut (tätä ongelmaahan oli aiemminkin, johon auttoi jumppailu) ja lisäksi lanneselkä on tosi jumissa (Hugo reagoi selvästi, kun lanneselkää painelee). Niinpä Hugolla oli tänään vuorossa jumppailua ja hierontaa. Tehtiin ensin tasapainotyynyllä jumppailuja ja sen jälkeen dobo-pallolla maahan-seisovaihteluita. Treenit pidettiin lyhyinä, sillä huomasi, että doboilu väsytti nopeasti - eikä ihme, sillä onhan se pallon päällä jumppailu oikeasti tosi rankkaa! Tämän jälkeen sitten katsottiin TV:tä ja samalla hieroin Hugon (kätevää, kun pystyy tehdä hieronnan/jumppailujen yhteydessä muuta samalla!). Alkuun arasteli selän käsittelyä oikeastaan koko selän alueelta vasemmalta puolelta, mutta hieronnan myötä alkoi rentoutua ja lopulta ei enää reagoinut käsittelyyn. Toinen puoli oli selvästi parempi. Voi olla, että jumi on tullut mökillä riehuessa tai sitten on hyvin mahdollista, että muutaman päivän ontuminen on aiheuttanut selän jumiutumisen. Joka tapauksessa vaikutti ainakin hieman helpottavan jo!

Videoin muuten tokoilutkin, mutta vasta videon kuvaamisen jälkeen katsoin, että kuvasta ei juurikaan nähnyt meidän touhuja. Kamera oli nimittäin asetettu maahan kaivonkannelle ja ympäröivä nurtsi oli sen verran pitkää, että kuva melko lailla peittyi.... Keppivideota varten tajusin sitten tämän jälkeen laittaa kameran alle korokkeen, mutta tosiaan tokoiluista ei nyt tullutkaan kuvamateriaalia...

Hugo täytti 5!

Tänään on tosiaan Hugon synttäripäivä ja sen myötä Hugolla on nyt ikää 5 vuotta :) Juhlistettiin synttäreitä jo perjantaina juhannusjuhlien yhteydessä ja tämä varsinainen synttäripäivä on mennyt lähinnä kotiin matkatessa ja mökkireissusta toipuessa! Tässä nyt juhlinnoista vain kännykkäkuvia... Muutamia valokuvia tuli otettua myös kameralla, mutta niitä latailen vasta myöhemmin.

Tänään tein Jipin kanssa pientä tokoilua ja meinasi epätoivo iskeä. Tehtiin kapulanpitoa näkyvän lelupalkan avulla niin kuin tokoyksärillä tehtiin onnistuneesti. Nyt lelu tuntui kuitenkin vain nostavan kierroksia ja Jippi oli tosi kärsimätön, mikä näkyi entistä runsaampana kapulan pureskeluna. Niinpä vaihdoin rauhalliseen pitotreeniin, jossa siis annoin kapulan Jipille suuhun ja pidin ihan hetken käsiä leukojen yllä ja alla. Parin sekunnin jälkeen siirsin kädet pois rauhallisesti ja odotin viitisen sekuntia ennen kuin annoin "kiitos"-käskyn ja otin kapulan käteen. Palkkasin kuitenkin lelulla, jotta tästä tulisi Jipille mieluisampi liike. Pito tuntuu nimittäin Jipistä tosi ahdistavalta eli hommasta pitäisi saada hauskempaa. Näin tehtiin monta onnistunutta pitoa, eikä tullut kertaakaan kapulan pureskelua! Lisäksi irroitti kapulan aina vasta käskyllä eli ei meinannut pudottaa.

Lisäksi tehtiin luoksaria ja tässä se epätoivo sitten iski. Ekalla suorituksella edessäni oli pieni lätäkkö ja Jippi kiersi sen, mikä johti vinoon loppuasentoon. Uudestaan tehdessä vinous toistui, joten tein perään pari toistoa lelupalkalla eli lelu rintani kohdalla molemmissa käsissä. Tässä ei tarvitse mitenkään houkutella Jippiä istumaan eteen lelun avulla, vaan riittää, että lelun pitää rinnan korkeudella näkyvillä. Kävin (taas kerran....) taistelua itseni kanssa pohtiessani, että pitäisikö luoksari vaihtaa kuitenkin suoraan sivulletuloon, mutta päädyin (taas kerran...) siihen, että haluan pitää luoksarin eteen. Niinpä nyt vain lelupalkan avulla treeniä ja vasta vähitellen sen häivytys pois. Nythän luoksaria ei oltu juurikaan treenattu ja yhtäkkiä vain jätin leluavun liikkeestä pois eli oli ehkäpä liian suuri harppaus... Välillä tuntuu kovasti siltä, ettei edistystä tule lainkaan, mutta toisaalta tätäkin on treenattu toooosi harvakseltaan. Pitäisi siis tehdä treeneistä suunnitelmallisempia ja pitää huolta siitä, ettei treenaile aina samoja liikkeitä.

Tuli myös havaittua se, että Jipin kanssa olen treenannut ihan liikaa perusasentoon tulemista vain suoraan edestäni. Jippi nimittäin jää vinoon, jos pyydänkin sen perusasentoon jostain muusta kulmasta kuin suoraan edestäni. Täytyy siis muistaa tehdä näitä muistakin kulmista alkuun pienen avustuksen kera ja sitten jättää melko nopeasti avut pois.

Hugon kanssa treenattiin peruutusta ja täytyy sanoa, että Hugo yllätti minut täysin! Hugohan ei ihan herkästi tarjoa asioita, joten olen lähtenyt Hugolle jokin aika sitten opettamaan peruuttamista voimakkain avuin eli olen houkutellut sen pakittamaan namin avulla viemällä namia sen rintaan. Tähän olen alkanut yhdistää käskyä, muttei koskaan edetty siihen, että Hugo peruuttaisi ilman käsiapuja. Koska Jipin kanssa peruuttamistreenit lähti käyntiin niin hyvin tarjoamisen avulla, päätin siirtyä myös Hugon kanssa pois käsiavuista. Niinpä istuin polvillani maassa Hugo edessäni ja annoin sille peruutuskäskyn. Heti, kun se vähänkään lähti siirtämään jalkaa taakse palkkasin heittämällä namin sen etujalkojen väliin. Vähitellen kasvatin kriteereitä ja viiden minuutin treenin aikana päästiin siihen, että Hugo peruutti innokkaasti jo useita askelia ihan vain käskyllä!

Tänään tuli monia pieniä onnistumisia tokoilujen kanssa, mutta myös tuntui, että moni ihan perusasia tuntui kaatuvan (perusasennot vinotti, luoksarin loppuasento oli vino, kapulan pureskelu oli alkutreenistä villimpää kuin koskaan...). Kuitenkin sitten näin jälkikäteen taas harmittaa, että ylipäänsä treenasimme nyt kotosalla, koska faktahan on, että molemmat koiruudet on mökkireissun jäljiltä tooosi poikki. Mökillä leikittiin paljon normaalia enemmän, levättiin paljon normaalia vähemmän ja lisäksi vielä Jipin kanssa treenattiin keppejä pari kertaa päivässä. Eli olisi ollut ehkä viisasta jättää tokoilut tältä päivää väliin ja antaa koirien kerätä voimansa ennen kuin tekee keskittymistä vaativia treenailuja. Onneksi kuitenkin treenit saatiin päätettyä onnistumisiin ja nyt koirat saa levätä väsymystään pois ennen seuraavia treenisessioita.

Hugon kanssa ei mökillä harmi kyllä päästy lauantaina tekemään toista metsäjälkeä, kun oli niin sateista. Kuitenkin suunnitteilla on jälkitreenit täällä pääkaupunkiseudun maastoissa. Kohta on kesälomakin, niin pääsee tekemään jälkiä päiväsaikaan, mikä takaa vähän enemmän treenirauhaa! Iltaisin, kun meinaa kaikki metsiköt olla täynnä koiraharrastajia :)

Jipin kanssa keppitreenit eteni mökillä siihen pisteeseen, että vikoissa treeneissä tehtiin neljää 60 cm välein olevaa keppiä, jotka oli jo asetettu täysin suoraan linjaan. Asetin kepit vielä aavistuksen vinokepeiksi, jotta pujottelu vielä hieman helpottui. Jippi haki hienosti kaikenlaisia kulmia, mutta yli 90 asteen avo- ja umpikulmat tuntuu olevan vielä haastavia. Täytyy nyt treenata kaikenlaiset lähetyskulmat kuntoon ennen kolmannen keppiparin lisäämistä. Hurjan tyytyväinen kuitenkin olin edistymisvauhtiin, sillä nyt Jippi jo on alkanut hoksata pujottelurytmiä eli ulompi etutassu on alkanut jo nousta pujotellessa ilmaan. Tarkoitus olisi nyt treenailla keppejä ihan päivittäin, mutta aina ihan lyhyen aikaa kerrallaan.

Hyvää Juhannusta!

Me tultiin juhannuksenviettoon mökille Sauvoon ja kylläpä mökkeily vaan onkin taas niin mukavaa :) Molemmat koirat nauttii kyllä ihan täysillä ja olisivat riehunassa lelujen kanssa pihalla joka käänteessä. Pakko on välillä ottaa niiltä lelut pois, jotta malttavat edes hetken levähtää...

Tultiin eilen illalla ja tein vielä sitten pienet 2x2-keppitreenit Jipin kanssa, kun olin ottanut maahan tökättävät kepit mukaan. Treeneissä on ollut nyt taukoa, kun tuli mutkia matkaan lisätessä tokaa keppiparia eli Jippi alkoi jättää ekan keppiportin tekemättä lähettäessä umpi- tai avokulmista. Niinpä pidin mietintätauon ja nyt päätin palata ihan hetkeksi askeleen taaksepäin. Eilen illalla tehtiin siis vain yhdellä portilla treenejä eri kulmista lähettäen ja aina onnistumisten jälkeen käänsin porttia tiukempaan kulmaan niin, että vikat pari toistoa tehtiin melkein suoralla portilla. Hyvin sujui!

Tänään aamulla keppitreenit jatkuivat. Tein ensin kymmentä keppiä Hugon kanssa lähettäen eri kulmista. Umpikulmat taas helppoja, mutta avokulmissa saa itse olla tarkkana oman ohjauksen kanssa. Haluaisin avokulman lähestymisistäkin itsenäisempiä, kun nyt tosiaan vaatii minulta oikein suunnattua ohjausta, jotta hakee oikeaan väliin. Lisää treeniä siis avokulmiin!

Jipin kanssa tehtiin tänään kahdella keppiportilla, jotka olivat vain hieman auki. Suorat lähestymiset ja loivat kulmat sujui hyvin, mutta tiukemmat lähetyskulmat tuotti ongelmia ja epäonnistumisia tuli omaan makuun vähän turhan paljon. Niinpä tehtiin myöhemmin tänään vielä toinen treenisessio, jossa laitoin ekan portin vähän enemmän auki eli helpotin tällä tavoin hommaa. Lisäksi tein alkuun muutaman toiston niin, että noin joka toinen kerta heitin palkan jo ekan keppiportin jälkeen. Sen jälkeen jätin porttien väliin palkkaamisen pois ja lopputreenissä ei tullutkaan yhtään epäonnistumista! Video tästä lopputreenistä:

Jippi oli treeneissä vähän väsähtänyt, kun alla oli riehuntaa Hugon kanssa, mutta malttoi kuitenkin keskittyä hyvin.

Hugon kanssa sen sijaan käytiin äsken tekemässä kesän ensimmäinen metsäjälki (alkukesästä ollaan treenailtu lähinnä esineruutua, mutta nyt pitäisi alkaa käydä välillä tekemässä jälkiä). Janalle lähetys oli noin 5 metrin päästä. Hyvin lähti etenemään ja bongasi jäljen, mutta lähti takajäljelle. Stoppasin ja annoin pähkäillä, kunnes itsenäisesti löysi oikean suunnan. Ensimmäinen keppi oli haastava, eikä Hugo meinannut oikein saada siitä hajua. Pyysin kuitenkin Hugon vähän taaksepäin ja toisella lähestymisellä se sai hajun ja löysi kwpin. Jos kyseessä ei olisi ollut eka keppi, en olisi varmaankaan edes pyytänyt uudestaan etsimään. Ekan kepin löytämisen jälkeen loppu sujuikin hienosti. Koko jäljen (ei ollut kuin ehkäpä 200 metriä) Hugo ajoi keskittyneesti, innokkaasti ja tarkasti (ei missään vaiheessa eksynyt jäljen sivuun) ja loput kepit löytyi helposti - näki jo läjestyessä Hugon käytöksestä, että lähistöllä on keppi. Vitsit oli hauskaa pitkästä aikaa jäljestää ja Hugokin näytti tykkäävän! Huomenna uudestaan :)

Nyt koirat on kaiken treenaamisen ja leikkimisen jäljiltä väsyjä ja malttoivat ainakin hetkeksi käydä lepäämään!