Hugo ja Jippi ovat leikkineet ihan alusta lähtien ulkoleikkejä ja tällöin leikit ovat aina olleet joko kilpajuoksua toisiaan jahdaten tai sitten vetoleikkejä keppien tai lelujen kanssa. Hugo muiden koirien kanssa tykkää juoksemista enemmän painimisesta ja korvien/niskavillojen/jalkojen näykkimisestä, mutta Jipin kanssa ne eivät ole KOSKAAN näin leikkineet. En tiedä onko syynä sitten se, ettei Jippi ole uskaltanut sisällä "käydä Hugoon kiinni" edes leikillään, kun muistissa on ollut se, että Hugo saattaa komentaa ärinän kera, mikäli lepotilanteessa Jippi yrittää turhaa lähennellä. Hugohan piti melko pitkään Jipille kotona sisätiloissa aika kovaa kuria eli teki selväksi, ettei Hugon lepotaukoja parane käydä härkkimällä keskeyttämässä. Ulkonahan Jippi on saanut hyppiä päin ja kiskoa karvoista, mutta sisällä moista käytöstä ei ole hyvällä katsottu.
Oli syy mikä tahansa, niin jotain on nyt muuttunut (Onko Hugo vihdoin alkanut heltyä?!?! Tai onko Jippi muuttunut nyt sen silmissä ärsyttävästä kakarasta aikuiseksi??), sillä pari viikkoa sitten ensimmäistä kertaa huomasin Hugon yrittävän saada Jippiä sisällä leikkimään. Tämä oli varsin hämmentävää, koska Hugo ei ole ennen Jipin tuloa eikä sen jälkeen ikinä oikein piitannut sisällä leikkimisestä, vaan sen mielestä riehuminen on kuulunut ulos ja sisällä on vain levätty. Ensimmäisillä yrityksillä Jippi oli vain hyvin hämmentynyt ja Hugonkin yritys kuihtui kasaan alta aikayksikön, mutta eilen se sitten tapahtui: Hugo ja Jippi leikkivät ensimmäistä kertaa IKINÄ sisällä. Siis kuvitelkaa, että Jippi on asunut meillä jo 1 v ja 2 kk, ja ulkona ovat leikkineet ihan Jipin tulosta asti, niin siltikin vasta nyt päästiin tilanteeseen, että niistä on tullut myös sisäleikkikaverit! Olipas hauskaa katsella niiden vielä varsin kömpelöä leikkimistä. Hugo hyppi peppy pystyssä ja läpsi Jippiä minkä kerkesi sen lisäksi että kävi näykkimässä korvia. Jippi sen sijaan loikki ilmaan läpsien Hugoa etutassuillaan ja tähtäsi hampaillaan Hugon etujalkoihin. Jippiä selvästi vielä vähän arvellutti, että uskaltaako päästellä ihan täysillä ja niinpä sen leikkiminen olikin vielä vähän varovaista, mutta eiköhän ne siitä innostu, kun Jippikin huomaa, että Hugon murinat tässä yhteydessä onkin ihan vain ja ainoastaan leikkiperäistä :)
Ja sitten treeniaiheisiin. Hugon kanssa on treenailtu tällä viikolla rally-tokoa ja agilitya - kumpaakin maanantaina. Rally-tokossa tehtiin ensin seuraamisen peruutuksia yksittäisenä treeninä ja sen jälkeen tehtiin AVO/VOI-tasoinen ratapätkä. Hugo peruuttaa nykyään jo aika sujuvasti niin, että se on edessäni ja pyydän käskyllä sitä peruuttamaan minusta poispäin, mutta seuraamisesta peruuttaminen on aina ollut hankalaa, koska se herkästi lähtee peruuttamaan vinoon. Nyt tehtiin niin, että palkkasin heti ensimmäisestä suoraan peruutetusta askeleesta ja pidempää pätkää tehtiin vain käsiavulla eli minulla oli nami Hugon pään vasemmalla puolella. Näin peruutukset oli ihan siistejä, mutta tosiaan tuota ilman apua peruuttamista pitäisi nyt ahkerasti treenata lisäten vähitellen askeleita ja palkaten isosti aina suorista askeleista. Kokeiltiin peruutusta myös oikealla puolella seuraamisesta ja sillä puolella peruutus oli ehkäpä jopa suorempaa! Voi olla, että syynä on se, että minulla on namit aina treenitaskun vasemmassa taskussa eli vasemmalla puolella peruuttaessaan Hugo usein lähtee hamuamaan taskussa olevia nameja ja vinottaa sen takia, kun taas oikealla puolella peruuttaessa pitää paremmin kontaktia ja pysyy näin myös suorempana.
Rataa tehdessä halusin nyt keskittyä rauhallisen sujuvan suorituksen tekemiseen ja niinpä päätin palkata radan välillä muutamassa kohdassa. Pyörähdyksen jälkeinen seuraamiseen palaaminen oli aika vinoa, mutta kun kouluttajan kehotuksesta pyysin käskyllä Hugon seuraamaan heti, kun se oli pyörähtänyt, niin Hugo hakeutui nopeasti kivaan seuraamisasentoon. Pyörähdyksestä tekee vaikean se, että Hugo on melko kookas ja pitkä koira ja sen pyörähdys ei tapahtu ihan minimaalisessa tilassa. Se siis pakostakin ajautuu ulospäin minusta tehdessään pyörähdystä, mutta tosiaan seuraa-käskyllä sen sai aika kivasti hakeutumaan takaisin oikeaan paikkaan heti pyörähdyksen jälkeen. Radalla itselleni haastavaa oli seuraamisesta maahanmeno ja koiran kierto. Ollaan tehty sitä, että pyydän koiran suoraan seuraamisesta maahan, pysähdyn ja sitten kierrän koiran, mutta tässä ohjaaja ei saanutkaan pysähtyä, vaan piti heti käskyn sanottuaan jatkaa koiran ympäri. Alkuun mokasin tällä kyltillä siis itse, mutta hyvin Hugo teki maahanmenon vaikken itse pysähtynytkään, kunhan vain itse muistin suorittaa liikkeen oikein! Radan loppupuolella oli puolenvaihto takaa ja tämä oli vielä liian vaikea, kun ollaan tätä kokeiltu vasta tasan kerran ja silloinkin namiavuin. Täytyy siis treenailla noita puolenvaihtoja lisää. Muutoin rata sujui aika kivasti ja vire oli Hugolla nyt hyvä. Sille sopii ehdottomasti paremmin se, että ensin hinkataan jotain ja vasta sitten rallatellaan koko rataa :)
Maanantain 31.8. agilitytreeneissä Hugo oli Jipin tilalle jatko-ryhmän treeneissä ja siellä teemana oli tällä kertaa erilaiset lähestymiskulmat kepeille. Hugo kävi normaalia enemmän kierroksilla, mikä näkyi vähän heikkona keskittymisenä, mutta siitäkin huolimatta valtaosa keppikulmista saatiin sujumaan ihan kivasti. Ainoa päänvaivaa tuottanut kulma oli se tiukka avokulma, joka on aina tuottanut ongelmia.... Yritin antaa Hugolle tilaa, mutta silloin se haki väärään väliin ja kokeilin myös auttaa sen "törkkäämällä" oikeaan väliin, mutta silloin tunnuin herkästi olevan sen edessä, eikä se löytänyt oikeaan väliin. Kouluttajan kanssa oli puhetta, että voisi olla ihan hyvä idea tehdä kuuriluontoisesti Hugolle lähestymisiä 2x2-menetelmällä, vaikkei sille keppejä sillä menetelmällä koskaan ole opetettukaan. Tällä voisi saada ehkäpä hieman itsenäisyyttä lähestymisiin niin, että se hallitsisi sitten myös nämä tiukat avokulmat ilman, että minä joudun "sähläämään" edessä.
Jipin tokotreeneissä on ollut nyt pieni takapakkivaihe. Pari viikkoa sitten oli peräkkäin parit aika haastvat paikkamakuutreenit, joista toisessa kentällä sattui olemaan paljon hälinää ja lapsia ja toisessa taas tehtiin ensimmäistä kertaa paikkaistuminen ja lisäksi tehtiin perään paikkamakuun, jossa vieläpä ensimmäistä kertaa Jipille tehtiin "häiriköity" paikkis eli ihminen käveli koirien lomitse. Tässä häiriköidyssä paikkiksessa Jippi ensimmäistä kertaa piippasi, mikä osoitti, että tuli luultavasti liian paljon vaikeutusta yhdellä kertaa. Näiden haastavien paikkisten jälkeen Jippi on tosi herkästi piippaillut ryhmäpaikkiksissa. Piippausta on lisäksi esiintynyt myös muita liikkeitä treenatessa etenkin perusasentojen yhteydessä. Yleisilme tokossa on siis muuttunut levottomammaksi.
Viime sunnuntaina 30.8. oltiin Jipin kanssa tokassa Sirke Viitasen koulutuspäivässä ja siellä pureuduttiin sitten tähän piippailuun/levottomuuteen. Sirken mielestä kyse ei ole niinkään epävarmuuden aiheuttamasta piippailusta, vaan siitä, että Jipin vire alkaa olla tokossa korkea (koska sen mielestä se on ilmeisesti toooooosi kivaa), mutta tähän tosiaan kannattaa jo nyt puuttua, jottei tästä tule oikeasti ongelmaa. Myös oli puhetta siitä, ettei Jipin kohdalla vaikuta onneksi siltä, että piippaus johtaa ns. vuotamisesta, vaan tämä on vain välivaihe, joka johtuu samanaikaisesta tokoon syttymisestä ja tehtävien vaikeutumisesta. Jipillähän on ennen tehty treenejä palkaten tosi tiheään ja nyt ollaan siirrytty tekemään enemmän kokonaisia liikkeitä. Nyt siis oli ohjeena keskittyä maltin kasvattamiseen ja vireenhallintaan, eikä niinkään nostattamiseen.
Niinpä nyt tehtiinkin sitä, että palkka annettiin vasta luopumisen jälkeen. Esimerkiksi perusasennossa, jossa Jippi herkästi önisee, keskityttiin hyvään mielentilaan. Jos Jippi ehti piipatta sivulle tullessa, tulee itse keskeyttää suoritus siirtymällä pois paikalta ja toteamalla koiralle, että pieleen meni. Kun öninää ei tullut, siirrettiin namipalkka koiran pään kohdalle sen vasemmalle puolelle ja vaadittiin, että Jippi luopuu namista, ottaa katsekontaktia ja on rauhallisen oloinen ennen kuin sille annettiin lupa palkan ottamiseen. Tällä tavoin saatiin jo pian levottomuutta vähenemään. Paikkamakuussa tällä kertaa tehtiin niin, että laitettiin etupalkka, jolla saatiin ääntely katkaistua tehokkaasti. Jos siis treenataan haastavia paikkamakuita, niin käytetään etupalkkaa ja muutoin hankitaan taas varmuutta paikkamakuuseen tekemällä myös rauhallisempia (ilman ylimääräisiä häiriöitä) suorituksia.
Kapulanpitoon saatiin vinkiksi treenata kapulan pitoa tunnarikapulalla. Tehtiin niin, että itse liikuin ja pyysin Jipin vauhdista nappaamaan kiinni tunnariin. Kun se otti kiinni, itse jatkoin liikkumista ja samalla kevyesti vedin kapulaa sivusuunnassa. Tällöin jos ote oli löysä, tunnarikapula pääsi luisumaan suusta, jolloin vaadittiin uuden otteen ottaminen. Palkkaus naksulla+namilla, kun koira tarrasi tunnariin kiinni niin, ettei kevyt sivuttainen veto saanut otetta irtoamaan.
Maanantaina 31.8. oltiin Jipin kanssa Riitta Jantunen-Korrin tokoyksärillä ja siellä tehtiin ALO-luokan liikkeitä keskittyen näissäkin treeneissä vireeseen. Aloitettiin treenit purkamalla ylimääräistä energiaa. Tätä tehtiin niin, että itse olin kyykyssä maassa ja viskoin namia vuoroin oikealle ja vuoroin vasemmalle puolelleni. Jipin tarkoitus oli siis vain juosta namilta toiselle edestakaisin ja sitten välillä pyysinkin sen lennosta seisomaan nakaten samalla namin koiran jalkojen väliin.
Tämän jälkeen katsottiin ensin seuraamista. Kerroin, että viime yksärin jälkeen seuraamista oli saatu työstettyä paljon (silloinhan Jippi painoi pahasti jalkaa vasten ja oli turhan edellä), mutta että kontakti saisi olla yhä aktiivisempi ja tasaisempi. Keskityttiin etenkin liikkeellelähtöjen kontakteihin ja treenattiin sitä niin, että saman tien, kun otin ensimmäistä askelta, naksautin ja palkkasin. Kokeiltiin myös niin, että sanottuani "seuraa" -käskyn naksautus tulikin jo juuri ennen liikkeellelähtöä, jolloin Jippi piti kontaktia jo valmiiksi yllä. Tällöin naksautuksen kuuleminen sai Jipin skarppaamaan ja se piti tosi napakasti kontaktia vielä liikkeelle lähdettyäkin, jolloin sain palkattua aina hyvästä lähdöstä. Seuraamista ja lähtöjä tehdessä keskityttiin taas siihen, että lähtö tapahtui oikeassa mielentilassa eli mikäli Jippi oli yhtään levoton tai äänteli, niin tehtiin namista luopumista ennen kuin aloitettiin suoritus. Myös pidempi seuraamispätkä sujui nyt aika kivasti eli vire tuntui olevan sopiva.
Seuraavaksi treenattiin ALO:n kaukoja ja kerroin, että takatassujen liikauttamista oli saatu hyvin estettyä käyttämällä joko takapalkkaa tai sivupalkkoja. Takapalkan kanssa tosin usein useampaa toistoa tehdessä alkaa lopulta ennakoimaan ja kääntyy hieman vinoon. Sivupalkoillakin monesti jää jompaankumpaan pinoon "kiinni" eli alkaa tavoitella toista pinoa vinottaen tällöinkin. Nyt tehtiinkin kaukoja edelleen sivupalkoilla, mutta niin, että koiran kropan viereen molemmille puolille laitettiin vain yhdet namit. Kun Jippi teki onnistuneen asentovaihdon, vapautin sen niin, että se sai itsenäisesti syödä namit molemmilta puolilta. Tässä vinoutta ei ainakaan tämän yhden treenin aikana ehtinyt tulla, joten kokeillaan tätä jatkossakin.
Lisäksi tehtiin luoksetuloa ja hyppyä, jotka siis muutoin sujuvat aika kivasti, mutta möllitokon videolta havaitsin, että Jippi herkästi siirtää aavistuksen etujalkojaan eteenpäin jätön yhteydessä. Tehtiin ensin jättö sivupalkkoja käyttäen, jolloin saatiin vahvistettua sitä, ettei sieltä parane liikkua eteenpäin. Tässä ei siis tokikaan sitten kutsuttukaan koiraa luokse, vaan se vapautettiin vain sivupalkoille. Tämän jälkeen jätettiin sivupalkat pois, eikä etujalkojen siirtymistä ilmennyt. Täytyy siis käyttää noita sivupalkkoja aina välillä muistuttamaan siitä, että paikoillaan täytyy malttaa pysyä.
Jäi kyllä tosi hyvät fiilikset treeneistä ja innolla jäädään odottelemaan seuraavaa yksäriä, joka on parin viikon päästä maanantaina. Silloin olisi tarkoitus katsoa ylempien luokkien liikkeitä, kun taas tänään halusin itse tällaisen vireeseen keskittyvän treenin, jossa itse treenattavat asiat eivät olleet uusia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti