Jipin tokokoedebyytti

Tänään oli aika jännä päivä. Menin nimittäin vajaat kolme viikkoa sitten ilmoittamaan Jipin tokokokeisiin tälle päivälle ja juurikin pari päivää ilmoittautumisen jälkeen alkoi tuntua siltä, että hommat alkaa levitä käsiin. Jippihän alkoi äännellä paikkamakuussa, mikäli oli muita koiria mukana treenaamassa ja muutenkin keskittyminen alkoi huveta ja tilalle tuli ylimääräistä sähläämistä ja piippailua. Tuolloin ajattelin, että treenaillaan hyvän mielen treenejä ennen koetta ja sitten voin lähempänä vielä miettiä, että osallistutaanko vai eikö. Treenit ovat menneet nyt aika kivasti, joten päätettiin lähteä Hollolaan koettamaan, miten toko luonnistuu koetilanteessa.

Matkalla sanoin, että voi kunpa Jippi olisi ALO-luokassa aika alkupäässä, sillä toivoin, että saataisiin sekä paikkamakuu että yksilöliikkeet melkoa pienillä odotteluilla pakettiin. Noh, toisin kävi, sillä kisapaikalla sain tietää, että meidän kilpailunumero oli 15, kun luokassa oli kaikkiaan 16 koiraa. Niinpä aamulla ensin valmistauduttiin sitten henkisesti paikkamakuuseen ja vasta sen jälkeen alettiin miettiä yksilökehään virittäytymistä.

 Paikkamakuu oli oikeastaan ainoa juttu, mikä minua jännitti tänään. Sitä en yhtään jännittänyt, että lähteekö Jippi liikkeelle, koska sitä se ei ole tehnyt, mutta koska takana on paikkamakuutreenejä levottoman piippailun kera, jännäsin mahtaako Jippi äännellä. Olin parin viikon ajan tehnyt aika lailla varmoja treenejä eli täysin ilman apuja ollaan treenailtu nyt vain ilman muita koiria ja aina, jos ollaan tehty kimppatreenejä, niin olen käyttänyt etupalkkaa. Nyt sitten jouduin jännittämään, että olisivatko treenit tepsineet vaiko eikö. Otin Jipiltä kaulapannan ja hihnan pois sen ollessa perusasennossa ja Jippi selvästi pannan poistumisen jonkinlaisena vapautuksena, koska lähti liikkeelle. Kutsuin sen toki takaisin perusasentoon ja koska liike ei ollut vielä tällöin alkanut, niin tällä ei ollut varsinaisesti väliä, mutta tuli vain havaittua, että tätäkin pitäisi treenata. Yleensä pannan irtoaminen esim. lenkillä tarkoittaa leikkien/riehumisen alkamista, joten Jippi selvästi yhdistää pannan poistumisen vapautukseen. Yleensähän treeneissä panta on aina jo valmiiksi pois, joten en ole tällaista "ongelmaa" havainnut. Täytyy alkaa siis treenata paikalla pysymistä pannan irroittamisesta huolimatta ja toisekseen voisin ehkä tulevissa kokeissa käyttää Jipillä solkipantaa, jonka voisin sitten jättää sille paikkamakuun ajaksi. Vähän stressasin itse tässä vaiheessa suoritusta, että mitenköhän meidän käy, kun Jippi vaikutti olevan aika lentoon lähdössä. Se kuitenkin odotti rauhassa sivulla ja meni maahan vasta omalla käskyllä. Maassa se meni pian toiselle lonkalleen, josta se jossain vaiheessa vaihtoi sfinksiasennon kautta vielä toiselle lonkalle, mutta muuten se oli rauhallisen oloinen. Minua jännitti ihan tosissaan siinä vaiheessa, kun selkäni takana alkoi EVL-kehässä ohjaajat kutsua koiriaan yksitellen paikkamakuusta luokse ja lopulta ohjaajat vapauttivat koiransa liikkeen päätyttyä iloisten kehujen kera. Jippi ei onneksi tähän reagoinut juurikaan eli turhaan murehdin. Liikkeen lopuksi istumaan nouseminen sujui hienosti ja tosiaan taas vasta omalla käskyllä.

Omaa yksilökehävuoroa odoteltiin reilu 1,5 tuntia ja Jippi suhtautui odotteluun huikean rennosti. Se loikoili urheilukentän laidalla levollisena ja jossain vaiheessa aloin pohtia, että mahtaakohan se olla liiankin rauhallinen omaa suoritusta ajatellen. Otin sitten vielä hieman ennen meidän suoritusta muutaman lyhyen pätkän seuraamista innostaen ja palkaten isosti, jotta sain Jipin heräämään. Yksilösuoritus alkoi seuraamisella ja ensimmäinen seuraamispätkä oli sellaisella reunalla, jossa oli eniten yleisöä (ei nyt mitään valtavaa poppoota, mutta kuitenkin jokunen ihminen ja koira). Tässä Jippi heti alkuun tähyili yleisöön ja minun liikkeen pysähtyessä otti useamman askeleen ennen kuin reagoi ollenkaan pysähdykseen. Virheen huomattuaan se kyllä kurvasi takaisin ja kaarsi perusasentoon, mutta sitä näki, että se oli vähän poissaoleva. Tästä suoritus jatkui ihan kivasti ja käännösen jälkeen seuraaminen oli jo mukavaa, kun ei oltu yleisön lähellä. Lopulta palattiin kuitenkin vielä tekemään viimeinen pätkä seuraamista samaiselle sivulle ja taas seuraaminen meni haahuilemiseksi ja loppypysähdyksessäkin kesti jonkin aikaa ennen kuin se istahti perusasentoon, vaikka olikin kyllä tällä kertaa pysähtynyt minun liikkeen pysähtyessä.

Seuraamisesta jäi tosi huono fiilis itselle, mutta yritin nollata sen ja jatkaa eteenpäin niin, etten vaikuttaisi Jipin fiiliksiin. Seuraavana oli vuorossa seuraamisesta maahanmeno, jonka olin kuvitellut olevan yksi meidän pomminvarmoista liikkeistä, koska se on AINA toiminut. Tällä kertaa Jippi sitten maahan-käskyn saatuaan kävelikin pari haparoivaa askelta perääni ennen maahanmenoa. Tätä se ei oikeasti ole koskaan tehnyt, joten tuli ihan yllätyksenä. Ehkäpä oli Jipille jäänyt seuraamisen jäljiltä vähän epävarma olo ja siksi oli niin kyselevä tässäkin? No joka tapauksessa palkkasin iloisesti ja yritin saada Jipin nostatettua seuraaviin liikkeisiin paremmin. Ja tämän jälkeen meno alkoikin jo tuntua normaalimmalta eli Jippi oli keskittynyt ja innokas tokotypy :)

Luoksetulo oli oikein kiva. Tuli reippaalla laukalla ja kurvasi viereen suoraan perusasentoon. Tuomari mainitsi, että hieman Jippi oli ollut levoton minun jättäessä sen istumaan, mikä oli näkynyt etujalan liikkumisena - siitä siis pistevähennys. Seuraavaksi oli kapulanpito ja se sujui juuri niin kuin osasin odottaakin. Tein nimittäin eilen viimeisiä kapulanpitotreenejä ja en voi käsittää, mihin hukkasin kapulan siinä yhteydessä. Tein treenit ulkona ja lähdin treenin jälkeen suoraan lenkille eli tiedä sitten onko kapula pudonnut treeniliivin isosta takataskusta lenkillä vai mihin se hävisi, mutta kotoa se ei ainakaan löytynyt. Niinpä jouduin nappaamaan Jipille vieraan normaalia isomman kapulan kisoihin mukaan ja tiesin, ettei homma sujuisi niin kuin Strömsössä, koska Jippi ei muutenkaan tykkää pidosta, kun siinä "survotaan" kapula suuhun. Jippi tosiaan pidossa pureskeli alkuun muutaman kerran, kunnes suu rauhoittui, mutta siitä siis täysin ansaittu parin pisteen menetys.

Kaukot olivat sitten onneksi tosi hienot! Vielä muutama viikko sitten taisteltiin kaukojen kanssa ihan toden teolla ja vähäkin pidemmällä etäisyydellä Jippi saattoi olla reagoimatta "istu"-käskyyn tai sitten liikahti eteenpäin siirtymän aikana. Nyt se on kuitenkin jotenkin tajunnut homman jujun, sillä enää tällaisia virheitä ei tapahdu. Niinpä nytkin se reagoi käskyihin ripeästi ja teki kauniit vaihdot. Tuomari kehuikin kaukoja tosi hienoiksi.

Estehyppy oli myös minun makuun tosi kiva. Pieni vähennys tuli siitä, että Jippi oli ollut taas aavistuksen levoton istumaan jäädessään, muttei kuitenkaan niin, että olisi siirtänyt tassujaan. Luoksetulo hypyn yli oli kuitenkin vauhdikas ja siisti.

Tässä pisteet:

Paikalla makaaminen: 8,5
Seuraaminen: 6,5
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 8
Luoksetulo: 9
Noutoesineen pitäminen: 8
Kauko-ohjaus: 10
Estehyppy: 9,5
Kokonaisvaikutus: 10

Yhteensä 171,5 pistettä ja ALO1

Kokonaisvaikutuksesta saatu kymppi tuntui tosi mukavalta, koska suoritus ei kokonaisuutena ollut ihan ehjä, mutta tuomari kehui Jipin intoa ja työmotivaatiota. Kuulemma oli ihan sen oloinen koko koesuorituksen ajan, että olisi toivonut saada tehdä vielä vähän lisää hommia. Ja tämä asennehan on juuri se huikean hieno piirre Jipissä!! :) Vähän nuo alun haahuilut jäi harmittamaan hetkeksi, mutta sitten tajusin ajatella tilannetta Jipin näkökulmasta. Se on nuori koira, jolla on lähinnä kokemusta omatoimitreenaamisesta omalla pihalla. Häiriötreenin määrä on siis vielä ollut todella vähäistä ja nyt se laitettin kerta heitolla tilanteeseen, jossa ohjaaja jännitti, kentällä oli ihmisiä kyttäämässä sen tekemisiä, vieressä oli toinen kilpailukehä käynnissä ja ympärillä pyöri normaalia tokokoetta enemmän koiria ja ihmisiä (kyseessä oli ko. alueen piirinmestikset). Haastetta oli siis aikamoisen paljon meidän kokemukseen verrattuna, joten siihen nähden täytyi kyllä lopulta olla tosi tyytyväinen, että Jippi skarppasi hienosti kokeen loppua kohti ja säilytti iloisen asenteensa läpi kokeen! Niin hieno typy!! Nyt treenaillaan seuraamista keskittyneemmäksi ja kontaktia paremmaksi sekä tehdään paaaaaljon enemmän liikkuroituja ja häiriköityjä treenejä ennen kuin mennään seuraaviin kokeisiin toiveena saada vähän paremmat kokonaispisteet (kun tiedän, että me sellaisiin pystytään, jos saadaan normaali työmoodi päälle kisoissa).