Päivityslaiskuutta...eli tässä viiveellä koostetusti menneet parit viikot (Jipin päiviksestä siirretty teksti)

Kovasti olen miettinyt tätä treenipäivisblogin kohtaloa. Otin alusta alkaen tavaksi kirjata tänne erillisinä päivityksinä jokaiset treenit. Eikä sitten aikaakaan, kun se alkoi tuntua hiukan kuormittavalta eli tuli kirjoiteltua päivityksiä usein puolen yön aikaan, koska oli sellainen fiilis, että pakko oli saada teksti kirjoitettua ennen seuraavia treenejä, muttei aikaa oikein löytynyt päivityksille yhtä tiheään kuin treenejä sateli. Niinpä jo ajattelin, että jättäisin tämän blogin kokonaan ja vaihtaisin kirjoittelemaan peruskuulumisia taas tuonne Jellona & Vispilähäntä -blogin puolelle. Mutta nyt törmäsin toisaalla blogissa sellaiseen, että tyyliin jokaiselle viikolle oli oma päivityksensä ja sinne päivitykseen koosti sitten kaikkea viikon aikana olevaa. Ja tästä nyt innostuinkin kovasti!

Eli teen tänne jokaiselle viikolle oman postauksen (siis sitä mukaa kuin ne viikot vierii) ja päivitän sinne aina sitten joko koko viikon jutut kerrallaan tai sitten pitkin viikkoa täydennellen, jos aika riittää. Eli ei tarvi stressata siitä, että ehtiikö varmasti ajoissa ennen seuraavia treenejä päivittää edellisten asiat, vaan voi kirjoitella just siihen tahtiin kuin itselle parhaiten sopii :) Nyt koostan tämän vuoden vikojen parien viikkojen treenikuulumiset vielä tähän yhteen postaukseen ennen kuin ensi vuoden alusta aloitan tuon uuden päivitystavan.

Oltiin lauantaina 16.12.2017 JAU-areenalla kisailemassa espanjalaisen tuomarin Javier de Escaleran radoilla. Oli kivat kisat ja meillä oli Jipin kanssa oikeasti hurjan hauskaa, vaikkei taaskaan nollia tippunut. Jotenkin oli kiva huomata, että kisojen päätteeksi mulla oli sellainen olo, että oli ihan ok taas kerryttää HYL-tiliä (karttui sieltä joku vitostuloskin tosin). Kyllähän sitä taas aina kovin toiveikkaina niihin kisoihin lähtee ajatellen, että josko nyt vihdoin niitä nollia tulisi. Mutta kun ei tule niin ei tule. Useasti ne nollat on kiinni pienistä jutuista, mutta toisinaan sitten sinne mahtuu useampaakin hässäkkää. Mutta nämä molemmat mun täytyy vain hyväksyä tässä vaiheessa, kun en vain yksinkertaisesti osaa vielä(kään) tuota koiraa aina tulkita ja ohjata :) Jippi on mitä loistavin agikoira, mutta mulla on vain paljon opettelemista sen kanssa! Tässä eräs kouluttaja mainitsi hiljattain, että Jippi vaikuttaa olevan koira, joka kyllä haluaa hirveästi tehdä juuri niin kuin ohjaa, mutta haluaa tehdä tehtävät mahdollisimman nopeasti, joten se ei kauhean moneksi sadasosasekunniksi jää odottelemaan ohjeita, vaan tekee heti, kun se saa jonkinlaisen vinkin mun ohjauksesta siitä, että mihin pitäisi mennä. Ja monesti voi olla, etten ihan niin täydellinen ole ohjauksineni, että se ihan eka vinkki välttämättä ohjaa just sinne, minne todellisuudessa koiran haluaisin :D

Ekalla kisaradalla olin tyytyväinen etenkin lopun saksalaiseen, jonka tein rohkeasti. Olin päättänyt jo jänistää (kun näissä Jipillä rimat herkässä) ja tehdä päällejuoksulla sen toka vikan hypyn ja ohjata vikan hypyn toiselta puolelta, mutta kun sitten radalle mahtui yhtä sun toista pientä vikaa jo ennen tätä, niin rohkenin kokeilemaan saksalaista ja hyvin sujui! Tältä radalta kotiläksyksi tuli kepit. Jipillä on nyt ollut aika paljon aloitusvirheitä kisoissa kepeillä. Ei siis nyt varsinaisesti paljoa, mutta kuitenkin parit mokat mahtuu viimeisiin viikkoihin, mikä Jipin tapauksessa on epätyypillisen paljon. Ja nämä koskee nyt aina sellaisia lähestymisiä, joissa tullaan joko loivasti avokulmaan loivasta umpikulmaan eli Jippi herkästi hakee vasta tokaan väliin näissä, kuten tässä radallakin:
https://youtu.be/LD3i3FaE_s8

Toka hyppäri oli aika sujuvaa menoa. Oli parit vaikeat kohdat ja olinkin hurjan tyytyväinen siihen, että ehdin ohjauksiin kaikkialla suunnitelmien mukaan, vaikka aikamoista luukutustakin tuonne mahtui mukaan! Keppien jälkeinen elämä oli sellainen, että mietin, että pakko vain juosta mahdollisimman kovaa, jotta ehtisi riittävän pitkälle ennen kuin koira ampuu putkesta. Itselle tuli sen verran kiire, että seuraavan takaakierron ohjaus oli surkea (videolta tajusin, että multa puuttui kokonaan ohjaus koiran puoleisella jalalla eli ei ihme, ettei ollut koiralle selkeä), mutta tämä tuomari ei oikeasti juuri lainkaan tuominnut kieltoja, joten tuosta ei meillekään virhettä tullut :) Okserin jälkeen olin päättänyt ehtiä kahteen peräkkäiseen persjättöön, joten pakko oli luottaa koiraan ja lähetin sen okserille lähtien itse jo rohkeasti pinkomaan persjättöön. Jipille okserit ovat välillä tuottaneet ongelmia ja varsinkin, kun on tuollainen erivärinen takarima, joten olin nyt tosi tyytyväinen siihen, että rima pysyi :) Ja ehdin molempiin persjättöihin ongelmitta - JEE!! Persjättöjen jälkeiseltä putkelta seuraavalle hypylle ohjasin ihan vain vedolla, sillä Jipille tuollainen rintaman avaaminen ja käden laskeminen toimii aika kivasti noissa kertomaan sitä, että haluan sen hyppäävän hypyn ohjaajan puolelta. Valitettavasti tokavikalta hypyltä tuli rima alas, mutta muuten olin hurjan tyytyväinen rataan!

https://youtu.be/w2ExEs-R2k4

Kolmannen radan osalta video puhukoon puolestaan :D Seurakaverit hämmästelivät radan jälkeen sitä, kuinka viilipyttymäisen tyynesti reagoin varastukseen ja kävelin täysin hermostumatta ulos radalta. Ja noi lähdöt oikeasti on sellaiset, että olen onneksi saanut itselle niihin nyt muodostettua selkeät kriteerit, joita on helppo seurata. Joten tuossa tilanteessa oli päivän selvää, etten voi toimia muulla tavoin kuin ottamalla koiran hihnaan ja kävelemällä ulos. Eipä siinä siis sen kummempaa!

https://youtu.be/QbiM4WcB4bA

Seuraavalla radalla suurin onnistuminen olikin sitten se lähtö! Sain testattua heti karkaamisen perään, että miten lähtö toimii, kun menin lähdössä jo aika pitkälle eli koeteltiin todella koiran pysymistä. Ja hyvin pysyi, joten kyllä tuo karkailuun puuttuminen siis on meille se oikea tapa :) Radan lopussa oli kuvio, johon ei millään rataantutustumisessa löytynyt hyvää ratkaisua. Päätin tehdä päällejuoksun kolmanneksi vikalle hypylle ja tokavikalle tosi tiukan takaakiertoniiston. Moni kuitenkin onnistui tekemään kohdan edes about sujuvasti niin, että väänsivätkin ennen tokavikaa hyppyä valssin ja lähettivät koiran takaakiertoon hypyn vasemmalta puolelta (videolta katsottuna). Niinpä lennosta muutin suunnitelmat näin tutustumatta tähän versioon lainkaan. Eikä kannattanut, kuten videolta näkyy :D Valssi pyöri ympäri väärällä hypyllä, eikä siinä sitten ollut enää paljoa tehtävissä :P

https://youtu.be/aOgL59RpxAs

Treenien ollessa joulutauolla, ollaan nyt käyty treenailemassa kotiläksyjä. Tehtiin ensinnäkin häiriöesteistä luopumista eli putkiralleja, joissa pitää ihan aikuisten oikeasti odottaa ohjaajalta vinkkin siihen, että mihin putkeen saa mennä, eikä suuna päänä juosta putkesta putkeen. Tämä alkoi toimia tosi kivasti, mutta huomasin sitten seuraavissa treeneissä, että Jippi olikin sitten alkanut vältellä putkiansoja niinkin tehokkaasti, että oikein kurvasi pois edessä olevalta putkelta, kun yritin suullisin käskyin tehdä vierekkäin olevia putkia ja keppejä vuoron perään. Kepeille haki hienosti sanallisella vihjeellä, mutta putkeenpa en enää saanutkaan Jippiä millään :D Eli jonkinlainen kultainen keskitie on nyt meillä hakusessa!

Ollaan tehty Jipin kanssa nyt kotiläksyinä myös takaakiertoja. On tullut videoitua näitä paljon ja takaakierto-päällejuoksuissa tulee kyllä ihan törkeän paljon rimoja alas. Huomasin kuitenkin sen, että tämä aika vahvasti liittyy kyllä siihen, että mikä on minun sijainti esteeseen nähden. Eli kunhan luotan takaakiertoon lähetykseen ja uskallan edetä pois riittävän ajoissa, niin rimat pysyy. Tähän ongelmaan pureuduttiin sitten toissa päivänä Vapun hyppytekniikkayksärilläkin. Tehtiin näitä takaakiertoja ja Vappu heti parin toiston jälkeen totesi, että koska olen noissa myöhässä, Jippi saa ihan liian myöhään informaation siitä, että pitää hypätä ristiin ja laukka pitäisi vaihtaa. Se siis vaihtaa laukkaa tästä syystä usein riman päällä. Kun sitten tehtiin niin, että oikeasti lähetin ajoissa takaakiertoon ja etenin rohkeasti pois alta päällejuoksuun, niin Jippi vaihtoikin laukan jo siivekkeen takana ja hyppy oli rennompi. Eli tämä on nyt itselle ihan tosi iso opettelun paikka!!! Vieläkin Hugo-agista kummittelee se ajatus, että niihin takaakiertoihin pitää saattaa koira, mutta tästä mun on nyt vain päästävä eroon. Tästä syystä olenkin nyt alkanut vahvistaa takaakiertojen suullista käskyä ja treenata noita kauempaa lähetyksiä (kun kyllähän oikeasti Jippi sinne taakse irtoaa, kun vain uskallan irrottaa).

Hyppytekniikasta läksyksi saatiin takaakiertoihin myös sellainen, että laitan lelun laskeutumispuolen siivekkeen juureen. Eli koira palkataan siitä, kun se laskeutuu. Tällä saadaan vähän sitä ohjaajan perään kohdistuvaa kiirettä purettua (Jippihän joskus tönii siivekkeitä, kun kurvailee tiiviisti hätiköidessään ohjaajan perään). Alkuun se lelupalkka laitettiin valmiiksi jo sinne siivekkeen eteen, mutta vähitellen tarkoitus on siedättää siihenkin, että palkka tippuu sinne siivekkeen eteen ohjaajan kädestä päällejuoksun yhteydessä.

Itselle muistiin myös toinen läksy sen kummemmitta selittelemättä (koska tosiaan tämän tarkoitus on olla vain itselle muistissa): 15-5-5-5-12 (keskellä max 20 cm, päädyt normikorkeuksiin). Aloitetaan keskiosasta, lisätään päädyt mukaan yksitellen. Myös niin, että aloitetaan toisesta päädystä ja palkka keskellä sarjaa eri kohdissa.

Yleisesti ottaen hyppäriltä jäi itselle oikein hyvä fiilis. Parilla hyppytekniikkatuurauskerralla ollaan oltu ja päällimmäiseksi ajatukseksi on jäänyt se, että Jipillä on tekniikassa pahasti puutteita sen takia, että sillä on liian kiire. Osittain tuntui olevan etupalkan syytä, mutta anyway kova oli hoppu ja tekemisestä laatu sen takia kaukana. Nyt kuitenkin oli kokonain tunti käytettävänä, joten keskityttiin paljon ihan vain mielentilaan. Tehtiin niin, että syöttelin lähdöissä nameja, kunnes Jippi oli riittävän rauhallisessa mielentilassa, eikä yhtään nykinyt eteenpäin. Tässä tilassa kun sen vapautti tehtävää suorittamaan, niin meno oli hallitun näköistä, eikä Vapun mukaan tekniikassakaan ollut valittamista eli Jipillä tekniikka kytkeytyy hyvin pitkälti viretilaan ja siihen, miten se malttaa hyppäämiseen keskittyä. Nyt siis täytyy treeneissäkin muistaa keskittyä lähtöjen mielentilaan eli täytyypä kokeilla vaikka ihan sitä, että namittelisin sitä lähdöissä juuri sen zen-ilmeen löytämiseksi :) Ja kyllä se toi ohjaajallekin kummasti rauhaa, kun joutui odottaa koiran rauhoittumista. Tulikin itse todettua, että ohjaaja ja koira on molemmat välillä vähän turhan hektisiä....

Yhtenä juttuna yksärillä keskityttiin myös palkkaukseen. Kerroin, etten ole voinut nyt palkata antamalla rallata palkan kanssa, koska Jipillä on se kiva tapa singota putkesta toiseen omatoimisesti vahvistaen putkien arvoa ihan liikaa. Näin ollen palkkaus on nyt tapahtunut vain ja ainoastaan leikittämällä lelusta kiinni pitäen. Treenattiin kahden lelun leikkiä ja vaikka sitä onkin tullut joskus pentuaikoina tehtyä, niin tuli havaittua, että olen tehnyt sitä eri tavalla! Olen sen oman kahden lelun leikin jostain kyllä lukenut ja siinä siis heitellään kahta lelua vuorotellen ohjaajasta poispäin ja koira siis lennosta aina irrottaa noutamastaan lelusta ja juoksee sitten toisen lentävän lelun perään. Nyt kuitenkin haluttiin vahvistaa sitä ajatusta, että ohjaajan luokse kannattaa palata, koska sielläkin tapahtuu kivaa leikkimistä. Eli ensin leikitettiin kädessä olevalla lelulla ja sopivalla hetkellä se lelu passivoitiin ja toinen heitettiin, jolloin koira säntäsi lentävän lelun perään. Tämän jälkeen se kädessä oleva lelu taas aktivoitiin ja houkuteltiin koira palaamaan sieltä lentäneeltä lelulta kiinni kädessa olevaan leluun ja leikkimäänkin sillä. Jipin kanssa tässä oli vähän työtä, koska sen reaktiohan toki oli samantien lähteä rallaamaan sen lentäneen lelun kanssa. Jouduin siis alkuun käyttää kunnolla houkuttelua, jotta sain sen palaamaan leikkimään kädessä olevalla lelulla, mutta vähitellen se helpottui. Sain myös vinkiksi mahdollistaa Jipille lelurallit loppupalkkana, kun se niin selvästi sitä rallausta rakastaa! Nytkin lopuksi heitin sille lelun ja annoin erikseen luvan rallata "mene vaan" -käskyllä. Suureksi yllätyksekseni Jippi ei juossut lelut kanssa yhtään ainutta putkea, vaan juoksi vain ympäri kenttää! Ja lopulta jopa hakeutui minun luokseni, jolloin leikitin sitä isosti ennen kuin annoin taas rallata. Tällöin Jippi tulikin jo pian luokseni leikkimään kanssani eli tätä ihan ehdottomasti alan nyt treenata, jotta saataisiin tota omatoimipalkkausta siirtymään enemmän siihen suuntaan, että Jippi hakeutuisikin mun kanssa leikkimään :)

Ja sitten tokoihin. Tokoiltu ollaan nyt aika pitkälti vain kerta viikkoon. Treenit on sujuneet kivasti ja fiilikset treenatessa on olleet hyvät eli nyt on jo katsottu kisoja ensi vuoden alkuun :) Tätä vahvisti vielä sekin, että tänään Jippi sai RTK2-koularin toistaiseksi vikasta rally-kokeestaan (katsotaan rallyn jatkamista sitten vaikkapa eläkelajina) ja tänään radalla oli jälleen ihan hurjan iloinen kisakaveri :) Saipa se jopa tuomaripalkinnon 96 pisteen suorituksellaan siitä, että teki todella hienoa työtä (tuomarin mukaan täydellistä menoa) ja oli tuomarin mukaan niin kuulolla koko ajan, että toteutti tehtävät heti, kun käskyn sai. Ja tosiaan ekoissa rally-kokeissa nähty pieni ahdistuksen pilkahdus on ollut nyt kyllä viimeisissä muutamissa kokeissa tiessään eli Jippi ei nytkään välittänyt muista koirista, kisapaikasta, mun jännityksestä (tänään nimittäin oikeasti jostain syystä selvästi jännitin!) tai muustakaan ulkopuolisesta seikasta, vaan oli hurjan hyvällä fiiliksellä ja ihan into pinkeänä mukana sekä ennen kehää, sen aikana että sen jälkeen. Kehän ulkopuolelle jätetty lelupalkka toimi muuten taas hienosti eli jätin edeltävän koirakon aikana lelun Jipin nähden reilun matkan päähän kehästä ja sitten kehästä tultiin seurauttamalla lelun viereen ja perusasennosta vapautus lelulle. Tämä siis käyttöön tokossakin!

Tokoissa ollaan hinkattu Nina Mannerin treeneissä läksyksi saatuja perusasentoja. Näistähän todettiin siellä treeneissä, että yksi syy liikkeiden alkujen levottomuuteen ketjutetuissa treeneissä on se, että sitä perusasentoa joutuu siinä lähdössä hinkata ja mä itse sorrun siihen reiden taputteluun ja lisäaskeliin yms, jotta saan Jipin sopivalle kohdalle (sehän ei yleensä ole vino, mutta valuu turhan eteen, kun se on niin aina saanut tehdä...). Nyt siis ollaan hinkattu perusasennon paikkaa aavistuksen taaemmaksi ja se on alkanut tuottaa tulosta! Niin huippua :) Samalla on kuitenkin tullut huomattua, että sama ongelma meillä on kyllä seuruussakin. Jippi ei edistä mitenkään räikeästi, mutta sen verran sillä on liikaa ajatus edessä ja kohti mun kasvoja, että seuruu on aavistuksen vino, kun Jippi hakeutuu niin tiiviiseen katsekontaktiin. Nyt siis on tarkoitus saada siirrettyä katsekontaktia kohti olkapäätä varsinaistn ohjaajan silmien tavoittelun sijaan. Tähän kuitenkin ainoa hyvä keino on tehdä peilin avulla, koska minun täytyy saada oma katse kokonaan pois Jipistä, jottei se saa tukea siihen silmiin tuijotteluun. Nyt olenkin perjantaitreeneissä Racinelilla käyttänyt ahkerasti peiliä hyväksi ja treenannut seuruun paikkaa. Huomasin kylläkin, että kunhan kävelen riittävän reippaasti, niin seuruukaan ei ole pahasti vino, mutta haluaisin kuitenkin vahvistaa Jipille sitä kontaktia enemmän ylöspäin kuin banaanina ohjaajan eteen ja kohti katsetta. Joten aika perusasioiden kanssa painitaan nyt tokossa. Liikkeitä ollaan tehty siinä rinnalla muistutteluina ja hommat kyllä toimii aika kivasti eli selkeitä virheitä ei ole nyt liikkeissä juuri tullut. Se on nyt tätä hiomista lähinnä, mitä kyllä sitten riittääkin vähän siellä sun täällä ;)

Hyppytekniikkatreenit (Jipin päiviksestä siirretty teksti)

Sporttikoirahalli, kouluttajana Vappu Alatalo

Etäisyyden arviointi teemana

Kasvava sarja: 6-7-8-9 jalkaa välit. Etäisyyden arviointi ei se osuus, joka tuotti ongelmaa, vaan Jipin etuvetoisuus tuli tässä esiin. Eli on niin kiire etupalkalle, että kunnon ponnistaminen jää ja etuvetoisuus korostuu. Etupalkat on Jipillr aina haastavia, kun jo lähdössä ryhti laskee, kun kyttää palkkaa. Lähdöissä siis keskityttävä ryhdikkääseen asentoon ja lähetya vasta, kun on ryhdissä.

Kolme hyppyä: välit 15 ja 18 jalkaa. Lähetys etäältä ekasta hypystä. Korkeudet eka ja vika 40 ja keskimmäinen 35. Tässä tehtävässä korostui myös tuo etuvetoisuus. 

"Ralli"ympyrä eli kuusi hyppyä kehällä niin, että etäisyydet oli 15-20 jalkaa. Korkeudet 25-40 cm. Tässä löytyi parempi rytmi suorittamiseen ja takaosakin aktivoitui. Tämä harjoitus tuli meille läksyksi setpointin rinnalle (jota siis tehtiin viimeksi ja saatiin se silloin läksyksi). 

On tullut unohdettua nämä hyppytekniikkaläksyt nyt, mutta pitää ottaa ne säännöllisesti nyt mukaan, jotta tulisi edistymistä.

Omatoimiagit (Jipin päiviksestä siirretty teksti)

Paikka: Tattarisuon halli

Läksyjä tekemässä. Lämppänä setpoint-harjoitusta neljä toistoa. Lisäksi 55 cm rimalla harjoitusta, jossa namilla tuotiin koira ihan hypyn juureen ja hyppäytettiin paikoiltaan yli. Muutama toisto.

Setpointia pari toistoa:

https://youtu.be/WSsigEOaWqY

https://youtu.be/u0KOsKwgsv8

Sylkkäriläksyt. Ensin namilla pari haltuunottoa käteen asti. Sen jälkeen lelupalkalla niin, että vipattiin koira hypyn yli sen tultua haltuun. Muutamalla kerralla Jippi livisti ohjauksesta hypylle, mutta korjasi hyvin, kun jäi ilman palkkaa. Lopulta alkoi lukea sylkkärin käsiohjausta paremmin ja väärään suuntaan kääntymiset jäi pois. Tätä treeniä jatketaan vielä, että päästään epäröinneistä.

https://youtu.be/IlGoFCs7nxU

Tehtiin Timon lauantaina neuvomaa takaakiertojen "linjaustreeniä". Koiraa pyöritetään useampi kerta siivekkeen ympäri ennen kuin vapautetaan palkalle. Jippi herkästi hyppää kierroissa ns. ristiin eli tällä saadaan koiraa hakeutumaan parempaan hyppypaikkaan. Videolla tein pyöritystä siivekkeen päädystä, mutta tämän jälkeen tehtiin myös takaakiertoasetelmista ja toimi aika kivasti!

Kiertoa vastapäivään:

https://youtu.be/941NSDx7n8Q
 

Kiertoa myötäpäivään
https://youtu.be/ROYymCh0JNo

Hyppytekniikkatreenit (Jipin päiviksestä kopioitu)

Yli vuosi vierähtänyt edellisistä hyppytekniikkatreeneistä ja pakko myöntää, etten ole treenannut hyppytekniikkaa omatoimisestikaan... Jipin tekniikka aiemmin todettu hyväksi, joten en ole saanut aikaiseksi treenata. Tänään kuitenkin tekniikassa havaittiin puutteita. Kuulemma rakenne on hyvä ja Jipillä on hyvä selkä, mutta tekniikassa näkyi korkea vire (Jippi siis aikuisten oikeasti kiljui innosta tehdessään kaarevalla uralla olevaa in-and-out -treeniä!) ja ratatreeneihin painottaminen. 

Ratatreenissä usein panostetaan vauhtiin ja koira oppii kiireiseksi ja Jipillä tämä näkyi siinä, että meno on siirtynyt etuvetoisemmaksi. Nyt siis saatiin treeniä, jonka avulla saadaan työstettyä taas takaosaa aktiivisemmaksi ja hallintaa takaosaan ja selkään. 

Läksyt (itselle muistiin):

Kaareva ura, 20 cm korkeus ja esteiden väli kuusi jalkaa keskeltä, viisi hyppyä

Esteentarjoamistreeni ja palkka siivekkeen juureen.

Setpoint, eturima 30 cm, takarima 35 cm. Koira 2 jalan päähän rimasta ja palkka kolmen jalan päähän hypystä.

Palkkana enemmän namia ja syöttelyä myös ennen tehtävän aloittamista, jotta vire laskee. 

Kouluttaja Vappu Alatalo

Lukot auki

Kylläpäs taas ovat viikot vierineet... Eli jälleen kerran luvassa on pikakelaus näihin vilahtaneisiin viikkoihin :)

Hugon kanssa ollaan nyt rally-tokossa suunnattu katseet kohti VOI-luokkaa eli ohjelmassa on ollut aiempaakin enemmän oikean puolen seuraamista, puolenvaihtoja ja käytösruutua. Puolenvaihdoista muut ovat edistyneet, mutta puolenvaihto edestä on kyllä tuskaisen vaikea, koska en saa Hugoa pysymään suorana puolta vaihtaessa (eli sen rintamasuunta kääntyy liikaa minua kohti). Olen tehnyt sitä etupalkkaa käyttäen eli lelu tai namitargetti maahan muutamien metrien päähän eteeni ja siihen linjaan, johon haluan Hugon päätyvän puolenvaihdon jälkeen. Tämän jälkeen pyydän vaihtamaan puolta käsiapua käyttäen ja kun Hugo päätyy oikeaan kohtaan, vapautan palkalle. Suoraan palkalle ei saa siis hyökätä tokikaan, vaan liike täytyy suorittaa ensin loppuun asti :) Pari kertaa ollaan nyt näin tehty ja näyttäisi toimivan. Nähtäväksi jää, että onnistunko häivyttämään etupalkan... Eilen treeneissä tehtiin tämän lisäksi myös täyskäännöksiä ja olen nyt Hugolle opettanut edessäni seisten käännökset käskyin "vasen" ja "oikea" eli näillä käskyillä Hugo nyt kääntyy etupääpaikoillaan takajaloilla sivuttain askeltaen joko vasemmalle tai oikealle puolelleni perusasentoon. Tästä on se hyöty siis, että nyt pystyn seuraamisen yhteydessäkin antamaan käskyn "vasen" tai "oikea" silloin, kun tehdään täyskäännöksiä tai 270/360 asteen käännöksiä vasempaan normiseruuussa tai oikealle oikean puolen seuruussa. Ja tällä tavoin ollaan nyt alettu saada oikean puolen seuraamisen käännöksiäkin toimivammiksi, vaikka hetken näytti, että edessä olisi todella takkuinen tie :D

Hugolle on nyt keväällä tulossa lyhyt rally-tokokurssi ja hajuerottelukurssi ja sitten kesäksi mennään rally-tokoryhmään taas. Eli toiveena olisi saada syksyksi VOI-luokka kisakuntoon ja lisäksi Nose Workin ykkösluokan hajutesti läpäistyä :)

Jippi on treenannut agia ja käynyt kisoissakin. 4.3.2017 saatiin yksi aginolla, jolla saatiin sijoitus 2/41 jääden vain 0,4 s päähän voittajasta! Ja olipahan tuplanollakin lähellä, kun edeltävällä radalla tippui vain rima. Radoilla muuten ihan hyvä fiilis, mutta kontaktit aiheutti hieman mietintää. Puomi tosi jees, mutta A:lla molemmilla agiradoilla todella outo suoritus, sillä Jippi osui vain kerran alastulolle ja vaikka siis kyllä osui kontaktialueelle, niin ei ollut yhtään Jipin tapainen suoritus tuo... Sittemmin ei ole onneksi moisia suorituksia nähty, joten ehkä se jäi siihen yhteen kertaan ja syy jää tuntemattomaksi :) Nollaradalla lisäksi keinulla Jippi varasti eli oli hilkulla, etteikö olisi ollut vitosen arvoinen.

Tässä nollarata:


Ja tässä se vitosen rata, jossa tosin alussa lisäksi myös pientä kaarratusta :D


Kisojen jälkeen keinu on aiheuttanut nyt tosissaan mietintää. Jipin keinuongelmat juontavat mielestäni juurensa siitä, että olen opettanut sille 2on2offin ja tämän vuoksi sen pysähtyessä keinun kontaktille, monesti keinu ponnaa hieman takaisin saaden takaosan ilmaan. Tämä ei varmaankaan ainakaan tunnu mukavalta ja voi olla, että joskus se keinu on ihan lyönytkin takamukselle. Nyt sitten haluaisinkin vahvistaa sitä, että Jippi odottaisi kaikki tassut kontaktilla keinun laskeutumista ja sitten sen jälkeen, jos se haluaa siirtyä 2on2offiin, niin tämä vielä ihan ok, kun silloin ei enää keinu ponnaa ylös. Viime viikonloppuna kisoissa ekalla agiradalla Jippi teki törkeän lentokeinun, mikä vain vahvisti päätöstäni siitä, että jotain sille on tehtävä. Tokalla radalla pidin huolta omalla sijainnillani ja vähän reippaammalla käskyllä, että Jippi pysähtyy keinulle ja näinhän se tekikin, kuten tässä videolla näkyy:


Hyppyradalla tuli taas rimavitonen, mutta muuten aika jees menoa :) Olipahan myöskin tosi tiukka ihanneaika tuolla hypärillä italialaisen tuomarin toimesta eli monella meni nollat yliajalle ja sain olla tyytyväinen, kun tuolla vitosella kuitenkin oltiin "aliajalla" :D


Kisavideoilta tuli analysoitua normaalia tarkemmin myös Jipin hyppäämistä. Aiemmin kirjoitin, että Jippi käväisi fyssarilla 7.2. ja lupailin tarkempaa kertomusta myöhemmin. Se sitten kuitenkin jäi, joten täältäpä nyt pesee. Viime fyssarikerralle mentiin kertoen, että Jipillä on ollut todella paljon rimaongelmaa treeneissä ja että Jippi herkästi hypyissä roikotti takajalkoja kropan alla kunnon "takapotkun" sijaan etenkin lopputreeneissä. Kyllä Jippi välillä tekee muutenkin, mutta nyt huomasi selvästi, että se alkoi väsyä normaalia nopeammin, mikä vaikutti hyppytekniikkaan ja näkyi putoilevina rimoina. Fyssarilla selvisikin sitten, että Jippi oli aivan totaalisen lukossa. Kunnon jumit löytyi lavan alueelta (vinkui hoidettaessa) ja lanneselästä ja lisäksi selkärangan nikamavälit oli "lukossa". Kaikki jumit ja lukot saatiin onneksi avattua, mutta pohdiskeltiin, että voisiko syynä moiseen rajuun jumiutumiseen olla epäilemäni treenihallin pohja, jonka on havaittu olevan vähän turhan pitävä eli saattaisi hyvinkin aiheuttaa normaalia enemmän töksähdyksiä hyppyjen alastuloissa yms. Suunnitelmaksi luotiin sellainen, että pidän pari-kolme viikkoa taukoa ko. treeneistä ja katson pysyykö kroppa hyvänä ja hyppytekniikka normaalina muualla treenatessa. Näin tehtiin ja pysyihän se. Suunnitellusti palattiin sitten lopulta myös tuolle pitävälle pohjalle treenaamaan ja nyt on takana yhdet kisat ja kahdet treenit siellä ja tilanne on se, että mielestäni noissa edellisissä kisoissa Jippi hyppäsi taas jäykemmin. Takajalat jää kropan alle ja pää nousee välillä hypyissä ylös. Tämän jälkeen huomasin kotona myös, että lavat on taas kipuilevat ja selkäkin aristaa käsitellessä. Niinpä fyssari on varattu taas huomiselle ja treenit tuolla pitävällä pohjalla jää kyllä meiltä nyt kokonaan väliin loppukauden ajaksi. Tosi harmi, kun olen tykännyt kouluttajastamme Saija Mustosesta hurjasti, mutta eipähän voi mitään. Koiran terveys menee edelle :) Ja useimmat muuthan treenaa ko. treeneissä ihan ongelmitta, joten kaipa kyse on sitten jostain sellaisesta, että pohja ei vain sovi Jipille tai se ei osaa "kompensoida" pitävää pohjaa...

Tokoistakin olisi kerrottavaa, sillä mm. Tiltun ja Maarit Hellmanin treenejä olisi takana, mutta niistä ihan oma sepustuksensa :)

Jipin huoltopäivä ja Hugon treenipäivä

Tänään Jippi kävi fyssarilla (Tamaralla) ja typynen on oli kaikin puolin hyvässä kunnossa! Ei mitään kummempia jumeja missään :) Tämä oli helpotus, sillä pari viikkoa sitten I-HAHn agileirillä ollessa Jippi erikoistui rimojen pudotteluun ja etenkin tiukissa käännöksissä siivekkeet heilui ja rimat roiskui. Silloin vähän pohdin, että onkohan syy jumeissa, mutta toisaalta myös näytti siltä, että Jippi hakeutui ihan liian lähelle ponnistuspaikkaa ja siitä syystä tiputteli rimoja. Sain Lehdistön Esalta hyviä vinkkejä siihen, että miten treenata takaakiertoja niin, että koira alkaisi hakea optimaalisempaa ponnistuspaikkaa eli täytyy niitä nyt treenailla! Jälkikäteen vasta tajusin, että molempien päivien radoilla tiukat käännökset/takaakierrot, joissa pudotuksia tuli, hypättiin aina vastapäivään. Jipillä oikealle kääntyminen on selvästi se sille vahvempi suunta kääntyä, mikä näkyy ihan arjessa (uidessa kääntyy oikean kautta ympäri, ilopomppiessaan tekee aina kieppejä oikeaan, lenkeillä hakeutuu mieluummin vasemalle puolelleni eli kontaktia ottaessa on kääntyneenä oikealle). Eli veikkaanpa, että sille on vain oikeasti vaikeampaa suorittaa tiukoissa käännöksissä hyppy vasemmalle, kun se on sille ei-niin-luonteva suunta. Eli nyt, kun tuli vahvistettua se, ettei jumeja ole, tehtävälistalla on siis näiden hyppyjen vahvistaminen molempiin suuntiin. Ja onneksi toispuoleisuus ei ole kuitenkaan niin voimakasta, että näkyisi/tuntuisi esim fyssarin käsittelyssä toispuoleisina lihaksina tms. Enemmän varmaan koordinaatiosta kyse eli treeniä treeniä, niin hyvä siitä vasemmalle kääntymisestäkin tulee :)

Jippi saa lepäille hoidon jäljiltä (vaikkei tätä arvostakaan, on nimittäin ollut ihan törkeästi virtaa nyt parina päivänä! Kivasti oli ihan paukut loppu SM-kisoissa ja sitten niiden jälkeen virtaa on riittänyt, vaikka muille jakaa :D), mutta Hugo sen sijaan pääsee kohta treenaamaan! Päivisin on nyt liian kuumaa touhuta mitään isompaa, joten ajoitetaan treenailut ja lenkkeilyt nyt iltoihin ja aamuihin. Hugon kanssa ohjelmassa on rally-tokoilua! Käännöksiä olisi tarkoitus hioa, samoin kuin seuraamista, joka meinaa edistää :) Ja ehkä me tokoakin vähän tehdään. Ollaan Hugon kanssa treenailtu ruutua ja merkille lähettämistä, vaikkei tokokisoihin aikomusta olekaan. Tänään voisi kokeilla ohjattua noutoa!

Teknistä hyppelyä

...eli hyppytekniikkaa. Sitä oli siis ohjelmassa molemmilla koiruuksilla maanantaina. Tällä viikolla on väliviikko I-HAH:n treeneistä, joten kouluttamisen sijaan suuntasinkin Jipin kanssa kohti Sonjan kotipihaa, josta sitten suunnattiin täyden autolastin kera Lohjalle Vappu Alatalon hyppytekniikkayksärille. Jippi on käynyt tosiaan pari kertaa Ullan treeneissä, mutta tämä oli eka kerta Vapulla, joten toki hieman jänskätti, että mitä Vappu tuumaa tystyn hyppelystä.

Kuva puolentoista viikon takaa...

Ensimmäisellä treenikierroksella tehtiin Jipin kanssa perussarjaa ja välit oli ennestään 5 askelta (medivälit). Totesin, että medivälit ovat tuntuneet Jipille vähän ahtailta, johon sain toteamuksen, ettei ne ahtaat ole, vaan koiran pitää vain oppia kokoamaan itsensä kunnolla. Eli juurikin tästä syystä nimenomaan halutaan käyttää tässä nyt Jipille "ahtaita" välejä, jottei se loiki hyppyjä aina ns. mukavuusalueella, vaan joutuu ihan oikeasti sovittamaan hyppynsä välien mukaan. Ensimmäisellä toistolla Jippi rämäytti vikan riman alas tullessaan ihan liian lähelle vikaa hyppyä. Sain ohjeeksi siirtää etupalkkaa vähän lähemmäksi vikaa hyppyä ja seuraavat toistot sitten sujuivatkin hyvin. Erotuksena aiemmista Ullan kanssa tehdyistä treeneistä nyt ei käytetty ennen ekaa hyppyä ponnaria, jolle koira asetettiin, vaan koira jätettiin ihan ensimmäisen hypyn juureen. Perussarjan lisäksi tehtiin pari toistoa ihan vain yhden riman yli ponnistaen niin, että Vappu katsoi tarkemmin ihan sitä yhden hypyn yli ponnistamista. Näiden treenien jälkeen Vappu totesi, että Jippi käyttää hyvin kroppaansa ja omaa hyvän tekniikan. Ja minä sen sijaan huokaisin helpotuksesta :)

Tokalla treenikierroksella tehtiin Jipin kanssa sitten korkeuden arviointia. Ensin oli siis kolme matalaa (10 tai 15 cm, en tarkistanut, että kumpi) hyppyä viiden askeleen välein ja sitten vika hyppy oli kauempana ja sen korkeutta sitten muutettiin. Korkeimmillaan hyppy oli 50-senttinen (hui kuinka korkea!! :D ). Vappu totesi tämän treenin jälkeen, että Jippi hyppää jättäen takajalat hypyssä kropan alle (tämän havaitsin itsekin), mutta sanoi, ettei tämä haittaa, vaan on vain toisille tyypillinen hyppytapa. Tekniikka siis Vapun sanojen mukaan säilyi yhtä hyvänä huolimatta riman korkeudesta, joten sikäli ei pitäisi olla ongelmaa tulevaisuudessa rimojen nostamisen kanssa!

Kaikkiaan siis Jippi sai tekniikastaan kehuja ja kuulemma ei omaa tyypillisiä aussieiden hyppytekniikkaongelmia. Hienoa siis! Toinen hieno juttu reissussa oli se, että muiden treenatessa laitoin Jipin hallin seinään kiinni ja pyysin odottelemaan "käy siihen" -käskyllä ja odotti tosi rauhallisesti makoillen. Vasta, kun yksi koirakko teki putkia, alkoi Jippi hieman ääntelemään, mutta tällöinkin kyllä lopulta käskyllä rauhoittui odottamaan. Tämä on hieno juttu, sillä ensi viikolla alkaa kesätreenit, mikä tarkoittaa, että Jippikin joutuu odottelemaan vuoroaan aina kentän laidalla aitaan sidottuna. Aiemminhan se on oikeastaan aina ollut autossa odottelemassa, koska laitettuani hallilla Jipin häkkiin odotteluajoiksi, se on aloittanut ihan valtavan älämölön. Niinpä on vähän jännittänyt, että miten se suostuu rauhoittumaan kentällä, mutta nyt näyttää asteen paremmalta sen suhteen!

Jipin fiilikset hyppytekniikkatreenien jälkeen kotimatkalla. 

Maanantai-iltana menin vielä Hugon kanssa vapaatreenaamaan hyppytekniikkaa. Päätin kokeilla senkin kanssa pienempiä välejä perussarjalla ja niin suuri koira kuin se Hugo onkin, niin kyllä sekin mahtui viiden askeleen väleihin ihan ongelmitta! Tein myös viidellä hypyllä kasvavaa sarjaa. Hugo venyttää askeltaan hyvin sarjan kasvaessa, mutta havaitsin myös, että se kovin mielellään aina valitsee ponnistuspaikan lähelle hyppyä sen sijaan, että laskeutuisi ja ponnistaisi hyppyjen puolivälistä... Kolmantena treeninä tehtiin vielä Korkeuden arviointia niin, että oli kolme perussarjan hyppyä ja sen jälkeen 12 askelta hypylle, jonka rimaa vaihdoin 55-60-65-60-55. Hienosti hyppäsi kaikilla korkeuksilla ja mukautti hyppyään korkeuden mukaan. Alkujaanhan Hugo ei osannut arvioida korkeuksia, eikä näin ollen osannut suhteuttaa hyppyään nousevaan rimaan, minkä huomasi siinä, että usein rimaa korottaessa, Hugo pudotti riman. Nykyään näitä virheitä ei oikeastaan tule eli tuntuisi siltä, että Hugo on oppinut arvioimaan korkeutta paremmin.

Hugon fiilikset ennen hyppytekniikkatreenejä!

Muuten tämä viikko ollaa otettu aika rennosti, sillä tosiaan on ollut ohjatuista treeneistä väliviikko. Ei olla siis vahingossakaan tokoiltu tai rally-tokoiltu, sillä tekee ihan hyvää välillä saada pieniä taukojakin. Jipin kanssa tokoiluissa on tullut parin liikkeen kanssa nyt sellainen vaihe, etten tiedä miten kannattaisi edetä, joten en nyt viitsi väkisin hinkata huonoksi todettuja juttuja, vaan odotan ohjattuihin treeneihin, josko sieltä saisimme vinkkejä! Yksi tällainen liike on liikkeestä seisahtuminen. Aiemmin tehtiin sitä niin, että kierrätin Jippiä tolpan ympäri ja stoppasin sitten palkaten lentävällä lelulla koiran taakse. Näin saatiin kyllä hyviä stoppeja aikaiseksi, mutta jotenkin tämän avun häivyttäminen tuntuu hankalalta. Vieläkin suurempi syy siihen, että emmin tämän kanssa on se, että uusien tokosääntöjen mukaisessa ALO-luokassa on merkin kierto yhtenä liikkeenä, enkä tiedä onko siis hyvä idea kierrättää Jippiä ja tehdä siihen yhdistettynä stoppeja, sillä pelkään, että se alkaa ennakoida sitä pysähtymistä sitten aina kiertäessä... Olen tehnyt liikkeestä seisahtumista myös niin, että peruutan ja Jippi tulee edessäni ja siitä sitten käsiavulla stoppaan Jipin liikkeen ja naksutan pysähtymisestä. Tässä onnistuin kuitenkin loppuen lopuksi mielestäni yhdistämään naksautuksen nenäkosketukseen eli Jippi luulikin, että siihen pysäyttävään käteen pitää tökätä kuonolla, mikä toki tuo haasteita sitten, kun etäisyyttä yrittää kasvattaa... Niinpä olen nyt kokeillut kolmatta keinoa eli olen tehnyt seuruuta ja siitä stoppeja käännähtämällä Jipin eteen. Joku kouluttaja on tästä sanonut, ettei suosi tätä, koska vartaloapu on niin voimakas ja se on vaikea häivyttää, mutta kokeilin kuitenkin miten tämä toimisi. Pysäytys tällä tavoin kyllä tuntuu toimivan ihan hyvin, mutta häivytys tuntuu haastavalta... Eli tässä tilanteessa ollaan nyt ja ensi viikon torstain tokotreeneissä toivotaan saavamme tähän kenties vinkkejä (tosin voi olla, että treeneissä on etukäteen sovitut teemat, jolloin tämän käsittely voi jäädä vasta myöhemmäksi).

Tällä viikolla on tosiaan pääosin vain lenkkeilty ja leikitty. Eilen tein Hugon kanssa pientä rally-tokoilua ja opeteltiin AVO:n liikettä, jossa koira kipahtaa ulkokautta seuraamisen yhteydessä 360 asteen kiepin palaten takaisin seuraamiseen. Saatiin nyt jo parempia ja terävämpi toistoja eli kiepsahdus oli jo kivan ripeä ja tiivis! Lisäksi opetin Hugolle jalkojeni ympärillä kahdeksikon tekemistä, sillä se on kätevä temppu esimerkiksi agilitya ennen lämmittelyn osana. Tästä tulikin mieleen, että minulla oli suunnitelmissa ilmoittaa Hugon 10.5. agikisoihin nyt taas tauon jälkeen, mutta koska ko. päivä on äitienpäivä, enkä vielä oikein tiedä sen päivän aikatauluja, päädyinkin sitten vielä lykkäämään kisaamista. Muutenkin olisi ehkäpä kiva saada vielä parit ulkotreenit alle ennen kisoihin menemistä ihan jo siksikin, että ollaan treenailtu melkeinpä koko talvikausi tehden ratoja ihan pienissä pätkissä, ja haluaisin ratamaista treeniä pari kertaa alle ennen kisoihin suuntaamista.

Tänään sen sijaan päädyin lähtemään Jipin kanssa kentälle treenaamaan, kun Hugo oli kyläilemässä vanhemmillani. Treenattiin 2x2-keppejä ja tehtiin ensimmäistä kertaa treeniä kahden keppiportin kanssa. Porttien ollessa asetettuna niin, että ne olivat vinossa, mutta kuitenkin niiden läpi näki selvästi eli muodostui vielä selkeä kuja, oli tehtävä Jipille helppo. Tässä havaitsin ainoastaan, että umpikulmasta lähettäessä lähestyminen oli haastavampi kuin avokulmasta, sillä Jippi herkästi jätti ensimmäisen kepin kiertämättä. Tällainen virhe oli kuitenkin tosi mieluinen, sillä tästä ei toki palkkaa irronnut ja Jippi joutui pohtimaan, että mikä meni pieleen. Lopulta se keksi kiertää ensimmäisen kepin umpikulmasta lähettäessä, ja tästä sitten seurasi massiiviset kehut ja lentävä palkka, jolloin lamppu Jipin päässä oli saatu syttymään :) Lopuksi käänsin molempia keppipareja hieman tiukempaan kulmaan, mutten kuitenkaan vielä ihan suoraan linjaan. Tällöinkin Jippi haki hienosti oikeat välit. Tokasta portista se ei tullut ohi oikeastaan kertaakaan, eikä lähestymisvirheitäkään tullut suoraan lähestyessä tai avokulmasta lähestyessä, vaan ainoastaan se umpikulma oli sellainen, että tuli myös niitä mokia. Mutta hienosti näytti Jippi oppivan treenin aikana, sillä tosiaan muutaman epäonnistumisen myötä se lopulta hoksasi, mistä on kyse ja sen jälkeen tarjosi hienosti oikeaa suoritusta. Lopetettiin treeni, kun oli saatu pari onnistunutta umpikulmaa tehtyä.

Tehtiin lisäksi myös puomin kontaktia. Nostin Jipin alasmenokontaktin yläosaan ja lähetin siitä "ota"-käskyllä. Ensimmäisellä suorituskerralla se pinkoi täysiä läpi kontaktista ilman, että se edes harkitsi pysähtymistä. Tehtiin tämän jälkeen vielä pari toistoa sivusta lähettäen niin, että sain muistutteua Jipille, mistä on kyse. Onnistuneiden sivusta lähetettyjen 2on2offien jälkeen sitten nostin Jipin taas kontaktin yläosaan ja lähetin sieltä 2on2offiin. Nyt pysähtymiset tuli nätisti ja melko varman oloisesti. Palkkasin vaihtelevasti alastulolle ja suoraan etupalkalle vapauttaen. Tehtiin alle 10 toistoa kaikkiaan ja kun saatiin monen monta hyvää toistoa, niin lopetettiin tyytyväisin mielin siihen!

Nyt, kun kevätkin on tullut, niin pitäisi joskus napata taas kamera lenkille mukaan, niin saisi molemmista koirista "kunnon" kuvia (enhän minä taitava kuvaaja ole edes paremman kameran kanssa, mutta on niiden kuvien laatu joka tapauksessa kännykkäkuvia parempi!).

On/off-kytkin löytymässä...?

Lauantaina (7.2.) aamulla suunnattiin Jipin kanssa treenailemaan pentutreeneihin. Tällä kerralla treenailtiin hyppytekniikkaa ja eteen irtoamista. Hyppytekniikkatreeninä tehtiin kasvavaa sarjaa (5-6-7-8 jalkaa, korkeus 15 cm) ja Jippi sopeutti hyppynsä hyvin näihin väleihin. Ihan ekalla toistolla selvästi lähti alkuun vähän rynnimään liikaa ja ajautui liian lähelle tokaa hyppyä, jonka takia rytmi meinasi vähän rikkoutua, mutta hyvin korjasi tekemisiään seuraavalla toistolla! Irtoamistreeninä tehtiin ihan ilman esteitä etupalkalle irtoamista ja tuli huomattua, että Jippi selvästi vähän empien vilkaisee minua ollessaan ohittamassa minua suoralla. Heti, kun se on minut ohittanut, se jatkaa kyllä palkalle määrätietoisesti, mutta se ohi menemisen hetki on sellainen, jossa Jippi aavistukseen jää miettimään ja vilkaisee minua. Toistojen myötä saatiin parempia suorituksia eli päästiin eroon turhasta minun kyttäämisestäni. Tuli myös huomattua, että Jippi ottaa selvästi etupalkkaajasta kovasti häiriötä lähtötilanteista. Lähdöissä ollaan kovasti harjoteltu nyt sitä, että siellä täytyy pysyä, vaikka loikin tai heittelen lelua Jipin edessä ja hyvin onkin alkanut sietämään moista häiriötä. Sen sijaan apupalkkaajaan vingauttaessa vinkupalloa, Jippi varasti lähdöstä heti. Täytyy siis lisätä treenilistalle toisen henkilön tekemän häiriön siedätys.

Illalla kävin molempien koirujen kanssa lenkillä ja olipas kiva pitkästä aikaa päästä lenkille niiden kanssa :) Käytiin peltoaukealla, jossa Hugo ja Jippi pääsivät rihemaan ja aika vauhtia ne menivätkin keppien perässä. Oli selvästi kaksikolla lystiä!

Sunnuntaina 8.2. oli Hugon treenivuoro. Mentiin sen kanssa kahdestaan hallille ja vuorossa oli Back-to-Basics -treenisessio numero 2. Tällä kertaa treenattavaksi valikoitui hyppytekniikka ja juoksu-A. Tehtiin hyppytekniikkapisteellä Hugonkin kanssa samaista kasvavaa sarjaa, jota tehtiin Jipin kanssa edellisenä päivänä. Tuntuu todella oudolta, että pikkuinen Jippi on jo niin iso, että se tekee treenejä jo maksikoiran mitoilla eli tosiaan Hugon kanssa asetettiin kasvavan sarjan välit samoihin mittoihin kuin Jipin kanssa edellisenä päivänä. Hugo handlasi homman hyvin. Toisena hyppytekniikkatreeninä tehtiin etäisyyden arviointia eli neljä ekaa hyppyä olivat 5 jalan etäisyyksin ja korkeudessa 20 cm. Vika hyppy oli alkuun 9 jalan päässä ja sitten 12 jalan päässä. 9 jalan etäisyydelle Hugo venytti askeltaan ottaen välin in-and-outina, mutta 12 jalan välillä mahdutti väliin yhden kokonaisen laukan.

Juoksu-A:lla on tullut nyt treeneissä niin paljon yliloikkia, että päätin suosiolla ottaa käyttöön ponnarin alastulokontaktin yläreunaan ja lisäksi etupalkan (namialusta). Tein ensin pari toistoa niin, etten itse liikkunut ja lisäsin liikehäiriön vasta sen jälkeen. Hienosti sujui juoksu-A-treenit ilman yhtään epäonnistumista, vaikka tosiaan tein toistoja, joissa jäin taakse sekä toistoja, jossa vedätin kunnolla tai juoksin A:n suorituksen aikana täysillä ohi. Lisäksi tein vielä niinkin, että otin kunnolla sivuttaista etäisyyttä, mutta hyvin Hugo suoritti A:n silloinkin ja fokus pysyi hyvin eteen, kun oli etupalkka käytössä.

Tässä muuten vielä aiemmin lupaamani video Hugon viikon takaisista keppitreeneistä:

Eilen illalla oltiin Jipin kanssa vielä tuuraamassa I-HAH:n jatkotason treeneissä. Muut tekivät ratatreeniä, mutta me tehtiin ihan vain pieniä pätkiä. Ensin harjoiteltiin U-putkeen umpikulmasta lähettämistä ja tämä oli selvästi haastavaa. Useampia kertoja Jippi kaahasi surutta putken molempien suiden ohi ja haki putken vieressä olevalle hypylle ollen varsin tyytyväinen itseensä :D Putki löytyi kuitenkin lopulta, kun rytmityksellä ja suhahduksella jarrutin ennen putkea. Tätä täytyy treenailla lisää!

Toisena treenipätkänä tehtiin pätkää, jossa oli U-putki ja sen jälkeen hyppy-pussi-hyppy -suora, jonka päässä oli kouluttaja apupalkkaamassa. Tehtiin kerran ensin niin, että kouluttaja raotti ihan aavistuksen pussia, mutta sen jälkeen siirryttiin tekemään koko pätkää. Nyt alkaa huomata, että Jippi etenee pussiin reippaasti ja yhtään empimättä, kun taas vielä edellisellä treenikerralla vauhti vähän hidastui, jos ei ollut kukaan pitelemässä pussia raollaan. 

Tänään oli vuorossa Jipin tokotreenit (kouluttaja Nina Manner). Saatiin taas itse valita treenattava liike ja minä valitsin noudon. Alkuun kerroin, että ollaan siinä pisteessä, että Jippi käskystä kyllä nostaa/ottaa kapulan suuhun ja pitää sitä hetken, mutta vähänkin pidempikestoinen suoritus johtaa otteen löysistymiseen ja siten kapulan tippumiseen. Niinpä nyt vinkiksi saatiin tehdä pitotreenejä niin, että palkka tulee aina juuri siitä pitämisestä, eikä niinkään siitä, että Jippi luovuttaa kapulan minulle. Nythän olen aina ottanut kapulasta kiinni ja "kiitos"-käskyllä pyytänyt Jippiä irroittamaan otteensa, jonka jälkeen olen palkannut. Tällöin kuitenkin vahvistetaan enemmänkin sitä luovuttamista kuin sitä pitämistä ja kenties juuri tällä saan aikaan sen, että Jippi alkaa ennakoimaan luovutusta. Niinpä tosiaan naksuttelinkin nyt silloin, kun Jipillä oli kapulasta hyvä ote. Naksutin toimii Jipillä vapauttamiskäskynä myös, joten naksautuksesta se pudotti kapulan, minkä jälkeen annoin palkan. Saatiin nyt neuvoksi kasvattaa kestoa mahdollisimman pian ja koska helposti jään junnaamaan treeneissä paikoilleen, niin sain ihan konkreettisen ohjeen edetä kolmella treenikerralla siihen, että pitoaika on minimissään 10 sek. Tämän jälkeen voidaan alkaa ottaa häiriötä mukaan eli kapulan tönimisiä tai kevyttä kapulan vetämistä.

Lisäksi käytiin läpi vauhtinoutoa. Sain vinkiksi tehdä tässä vaiheessa vauhtinoudot vielä niin, että pidän kiinni Jipistä kapulaa heittäessä ja lähetän sen vapaasta asennosta sitten kapulaa noutamaan. Ei siis vielä vaadita perusasentoa lähtöön, mutta sen sijaan sain vinkiksi kuitenkin vaatia katsekontaktia ennen lähetyskäskyn antamista. Tämä ei ollut tullut mieleenikään, sillä agilityssa sen sijaan ollaan kovastikin nyt treenailtu sitä katseen siirtämistä etupalkalle/esteelle ennen vapauttamista. Täytyy siis alkaa kuitenkin nyt tokossa tosiaan vaatimaan kontaktin ottamista tässäkin - onneksi koirat on niin fiksuja, että ne kyllä oppii tunnistamaan eron siinä, että koska tehdään tokonoutoa ja koska taas tehdään agitreenejä :)

Jippi on treeneissä aina jonkin verran levoton, mikäli ei koko ajan ole jotain tekemistä. Herkästi alkaa siis "kommentoimaan", mikäli juttelen kouluttajan kanssa liian pitkään niin, ettei sille ole mitään puuhasteltavaa. Kuitenkin tarkoituksena olisi, että se oppisi relaamaan tällaisinakin hetkinä, joten tänään päätin, etten ihan heti ekoihin komennushaukahduksiin reagoikaan mitenkään. Yhden tai kahden haukahduksen jälkeen tarjosikin yllättäen maahanmenoa, josta palkkasin rauhallisesti ja Jippi jäi makaamaan. Ollaan tehty "käy siihen"-treenejä niin, että olen esim. toisten treenatessa pyytänyt sitä ko. käskyllä maahan ja palkkaillut harvakseltaan rauhassa odottamisesta, mutta tämä oli ensimmäinen kerta, kun Jippi tarjosi tätä toimintoa itsenäisesti. Superia!

Oman vuoron jälkeen treenailtiin vielä muutama toisto perusasentoa ja tuli melko hyviä toistoja. Tähänkin pitäisi alkaa lisäämään kestoa, koska Jipillä herkästi alkaa asento valahtamaan, jos perusasennossa pitäisi odottaa yhtään pidempään. Tehtiin myös muutama pätkä seuraamista oikealle käännöksen kera ja nämä sujuivat tänään taas vaihteeksi hyvin! Seuraamisen kanssa tuntuu kyllä olevan vaihtelevaa menestystä, riippuen osittain aina Jipinkin viretilasta. Ylikierroksilla ei oikein meinaisi malttaa keskittyä :) Lopuksi tehtiin vielä kaksi lyhyttä paikkamakuupätkää (noin minuutin per pätkä) toisen koirakon tehdessä omia tokotreenejään kentällä eli hyvää häiriötreeniä saatiin. Jippi ei vilkuillut lainkaan treenaavaa koirakkoa ja pysyi rauhallisen oloisena. Aavistuksen meinasi ekalla toistolla valahtaa lonkalle, mutta korjasin asennon suoraksi ja tämän jälkeen ylläpiti asennon hyvin.

Hugon kanssa rally-tokoilin tänään lenkin yhteydessä. Treenattiin paikalla kääntymisiä ja ihan huimaa, että Hugo on alkanut käyttämään takaosaansa käännöksissä! Se on ollut niin kankea takaosastaan, että olin melko varma, etten koskaan saisi sitä askeltamaan sivusuuntaan kunnolla. Mutta nyt alkaa jo aika ajoin löytyä hienoa poikittaisia askeleita sekä vasemmalle että oikealle paikallaan kääntyessä! Treenattavaa toki vielä riittää, mutta näyttäisi kuitenkin tulevan edistystä. Sen sijaan perusasennosta eteen siirtyminen on tosi hankala, jos en ota apuaskelta mukaan. ALO-luokassahan apuaskel on sallittu ja tällöin saa ohjattua Hugon tarpeeksi loivan kaarroksen kautta eteen, jotta pääsee suoristamaan itsensä riittävästi. Ilman apuaskelta sen sijaan Hugo kaartaa ihan liian tiukkaan, eikä millään mahdu suoristamaan kunnolla eteeni, vaan jää herkästi vinoon... Täytyy ehkä vielä vahvistaa tätä apuaskeleen kera enemmän.

On tehty yhtä sun toista....

Taas on jäänyt monet treenipäivitykset väliin, joten yritän tässä nyt muistella ainakin suurimpia osia niistä :)

Torstaina 4.12. käytiin Hugon kanssa enismmäistä kertaa Niinun treeneissä niin, että treenit olivat uudessa hallissa Kirkkonummella. Oli kyllä hyvä treenit ja lähdin kotiin hymyssä suin. Hugon meno oli jotenkin taas pitkästi aikaa tosi sujuvaa eli edes vinoilla hypyillä tai takaakierroilla ei tullut tökkimistä tai hassuja hyppyjä! Niinulta tuli kommenttia siitä, että minun pitäisi luottaa koiraan enemmän, eikä varmistella ja niinpä kokeilin sitten lähettää Hugon kauempaa esteille ja uskaltaa lähteä aiemmin itse liikkeelle. Ja kyllä kannatti, sillä tuli huomattua, ettei Hugo tosiaan ole enää yhtä epävarma kuin vielä jokin aika sitten. Vuosi sitten meno tökki herkästi ihan suorillakin hypyillä ja kieltoja sateli, mikäli ennakoin ohjauksissa liikaa, mutta nyt huomaa, että estehakuisuustreenit ovat tuottaneet kyllä tulosta. Kun vain muistaisi oikeasti uskaltaa tehdä ne ohjaukset kunnolla, eikä jäädä varmistelemaan.... Se varmistelu tuntuu jopa johtavan herkemmin niihin kieltoihin, kun oma meno tökkii ja tulee oltua myöhässä ohjauksista.

Sunnuntaina 7.12. oltiin Wirneen-porukalla (ja mukana muutama muukin) agilitytreeneissä Kaarinassa, jossa kouluttajana meillä oli Jaakko Suoknuuti. Mentiin Jipin kanssa Jennan kyydissä - kiitos kovasti kyydistä :) Perillä odotti sitten 40 esteen rata, ja hetken pohdinkin, että olikohan hassua mennä sinne treeneihin 6,5 kk ikäisen pennun kanssa. Mutta jälkikäteen ei kyllä yhtään harmita, sillä saatiin ihan hirmuisesti hyviä oppeja matkaan! Tehtiin kolmea pientä pätkää (videokooste löytyy alempaa), joista ensimmäisessä oli takaakierto ja persjättö. Persjätön ajoituksen osalta painotettiin ohjauksen ennakointia ja tuntui vähän etukäteen siltä, että eihän se Jippi voi osata vielä lukea sitä hyppyä, jos ennakoin todella voimakkaasti. Mutta kyllä se vain osasi!

Tokassa pätkässä opeteltiin sekä Jipille että minulle uutta tuttavuutta backlapia. Tosin nyt on pakko sanoa, etten ole varma onko ohjaus viralliselta nimeltään backlap vai backflap, sillä kumpaakin versiota olen kuullut ja pikaisen googlailun perusteella myös löytyi molempia nimityksiä sisältäviä tekstejä ja puhuttiin aina kuitenkin tästä samaisesta ohjauksesta... Rakkaalla lapsella on monta nimeä tai jotain sinne päin.. Minä nyt kutsun sitä backlapiksi - vaikkapa ihan siksi, että se on lyhyempi :D Tässä vaiheessa haasteensa toi joka suuntaan sinkoileva pentunen, joka tarjosi ympärillä hyppyjä aina, kun vähänkin käsi/jalka/vartalo osoitti hypylle päin eli kesti hetken, että saatiin edes hallittu aloitus. Jaakolta tulikin kommenttia, että on taidettu vähän treenailla esteentarjoamista, ja juu, kyllähän me sitä ollaan tehty :P Ohjauksena backlap tuntui toimivan hyvin eli Jippi tuntui lukevan ohjausta oikein, jos vain itse sen osasin tehdä. Pakko myöntää, että olin etukäteen taas skeptinen ja melko varma siitä, että se tekisi siivekkeen kiertämisen sijaan erinäisiä kieppejä ja olisi enemmän tai vähemmän hämillään. Jippi kuitenkin oli tilanteen tasalla, kunhan minäkin olin! Jaakko avusti palkkaamalla Jippiä käännöksestä ja vähitellen palkkauskohtaa myöhäistettiin niin, että saatiin sitten lopulta yhdistettyä ohjaus muutaman hypyn miniratapätkään.

Viimeisessä pätkässä treenattiin tuplasylkkäriä. Tässä olikin sitten suuria haasteita itselläni, kun piti yrittää saada omat kädet toimimaan loogisesti. Videolta on katsojien hermojen säästämiseksi leikattu pois tämän treenipätkän alkua, jossa ihan vain yritin saada omat kädet toimimaan oikein. Vaikeuksia oli, eikä siitä omasta liikkumisesta käsineen ihan kauhean sujuvaa tullut vielä tämän treenin aikana, mutta saatiin onnistumisiakin! Treenit jatkukoon....

Kaikkiaan oli huikean hyvät treenit ja tykkäsin Jaakon koulutustavasta kovasti. Käytiin paljon läpi teoriaa niin, että ymmärrettäisiin oikeasti miksi jotain tehdään jollain tavalla. Saatiin vinkiksi treenailla Jipin kanssa myös kääntäviä ohjauksia, sillä nyt huomaa, että ollaan tehty paljon esteentarjoamista ja herkästi Jippi tekee omia valintoja radalla. Eli treeneissä voisi käyttää ns. harhaesteitä, joilta ohjaan sitten Jipin esim. valssein pois ja vahvistan näin ohjauksiin tulemista, enkä vain ja ainoastaan sitä esteen lukitsemista ja tarjoamista.

Tiistaina 9.12. oli vuorossa VKK:n tokotreenit Jipin kanssa. Ohjelmassa oli tokohyppy ja koska ei olla tätä vielä aiemmin koskaan treenattu, aloitettiin ihan alkeista. Tehtiin tätä kosketusalusta avulla eli ensin niin, että pidin Jippiä toisella puolella estettä kouluttajan näyttäessä Jipille mistä kosketusalusta löytyy. Siitä sitten vapautin Jipin, joka ryntäsi kosketusalustalle. Hyppy siis tuli suoritettua ilman sen kummempia ihmettelyitä. Pari toistoa kesti ennen kuin Jippi alkoi edetä kosketusalustalle varman oloisesti, sillä alkuun tuntui unohtavan hypyn jälkeen mitä oli tekemässä ja meinasi bongata kosketusalustan sijaan kouluttajamme, joka on Jipin mielestä tosi ihana. Loulta tehtiin niin, että lähetin Jipin perusasennosta "este"-käskyllä hypyn yli kosketusalustalle. Tuli pohdittua, että voisi olla hyödyllistä opettaa Jipille kosketusalustalla pysyminen, sillä nythän se juoksee alustalle ja heti naksautuksen kuullessaan ryntää hakemaan minulta palkkaa.

Tokoissa kyselin myös vinkkejä, että mitä tehdä perusasennolle, kun Jippi on alkanut tulla aika eteen sivulla. Sainkin vinkkejä siihen, miten perusasennossa kannattaa palkata niin, ettei palkkauksella ainakaan houkuttele koiraa edistämään. Ja toisena vinkkinä oli, että oikeaa paikkaa voisi treenata vieläkin enemmän esimerkiksi niin, etten kutsukaan sitä aina perusasentoon edestäni, vaan niin, että Jippi onkin istumassa takanani ja pääsee siis tulemaan suoraa linjaa perusasentoon. Tällöin pystyy paremmin keskittymään juuri siihen paikkaan, eikä niinkään joudu keskittymään siihen pyörähdykseen. Eli paloitellaan treeniä vain pienemmäksi ja palkataan oikein, niin eiköhän tämä tästä taas iloksi muutu!

Tehtiin myös taas kahden minuutin paikkamakuu rivissä ja jälleen Jippi pysyi paikoillaan hienosti. Tänään tosin siirtyi pari kertaa lonkalle makaamaan paikkiksen aikana, mutta voi olla, että johtui siitä, että itse makuuasento oli aavistuksen vino ja näin ehkä vinous houkutteli "lösähtämään" lonkalle. Toiseksi kouluttajakin sanoi, että Jippi on vielä niin nuori, että voi olla, ettei kroppa ole vielä niin valmis, että paikkamakuu "sfinksi"-asennossa olisi helppoa. Niinpä kehotti tekemään lyhyitä paikkamakuutreenejä "maahan"-käskyllä vaatien oikeaa asentoa ja harjoitellen kestoa käyttäen "käy siihen"-käskyä, joka on minulla käsky, jolla koira saa maata haluamassaan asennossa. Myöhemmin sitten voi yhdistää keston siihen varsinaiseen makuuseen, kunhan kroppa ja lihaksisto on valmiimpi!

Jäin vielä treenien jälkeen hetkeksi vapaatreenaamaan perusasentoa ja hetken ajan kävi mielessä, että rikoinkohan minä meidän perusasennon.... Tuli nimittäin muutamat epäonnistumiset peräkkäin ja Jippi alkoi selvästi hämmentyä. Asiaa ei yhtään auttanut lievä turhautumiseni. Lopulta huomasin pennun olevan yhtenä kysymysmerkkinä ja tajusin onneksi ottaa takapakkia. Helpotettiin siis treeniä niin, että saatiin parit varmat onnistumiset käsin avustettuna ja siihen päälle hurjan isot kehut leikin kera. Siihen jätettiin sitten siltä erää.

Samaisena tiistaina menin sitten illalla Hugon kanssa Oreniuksen treeneihin, tosin kouluttajana oli Oreniuksista Juhan sijaan Jouni. Ensimmäisellä yrittämällä homma tökkäsi keinuun, joka oli sijoitettu hallin seinustalle ja vieläpä vähän vinoon niin, että keinu laskeutui loivasti seinää kohti. Hugon mielestä tämä oli hurjaa, joten päätti ratkaista jännittävän paikan hyppäällä keinulta kesken kaiken. Tehtiin sitten pari toistoa pelkkää keinua ja vasta sen jälkeen yhdistettiin keinu rataan. Ei ollut enää tämän jälkeen ongelmia keinun kanssa eli kaipasi vain vähän varmistusta siihen, ettei se oikeasti kiikkaa päin seinää :) Seuraava hankaluus tuli kohdassa, jossa oli puomi-putkierottelua. Kun halusin Hugon menevän puomille, se meni putkeen, ja kun halusin sen menevän putkeen, se meni puomille. Syy löytyi kuitenkin ihan omasta ohjaamisesta ja hiomalla ohjauksen suuntaa ja omaa sijantia, saatiin erottelut kuntoon, eikä tässäkään tullut sittemmin enää virheitä. Kolmas haaste oli kohta, jossa tein putken jälkeen persjätön ja siitä piti ohjata kepeille. Vieressä oli myös A tyrkyllä ja pari kertaa Hugo valkkasikin keppien sijaan A:n johtuen ihan siitä, että jäin itse peittämään keppien sisäänmenon. Kun siis annoin Hugolle tilaa riittävästi, niin se haki kepitkin hyvin. Oli hyvät treenit ja taas jäi hirmuhyvä mieli Hugon menosta, sillä kaikkinensa vaikutti taas varsin sujuvalta. Olisi kyllä superhienoa, jos oudot empimiset ja tahmeat hypyt olisi historiaa! Vieläkin mentiin medi-rimoilla, mutta hiljalleen olisi tarkoitus nostaa hypyt maksikorkeuksiin ja katsoa pysyykö hypyissä sama rentous edelleen.

Torstaina 11.12. käytiin Jipin kanssa Ulla Kaukosen hyppytekniikkatreeneissä. Ekana treeninä tehtiin kasvavaa sarjaa (välit 5-6-7-8) ja Jippi kuulemma kasvatti askelta hyvin sarjavälin kasvaessa eli askeleet osui hyvin keskelle esteväliä. Tokana treeninä tehtiin yhtä ponnaria, jota ennen oli asetettu neljät ns. turhat siivekkeet. Tässä siis katsottiin lukeeko Jippi hypätessään siivekkeitä vai oikeasti sitä ponnaria. Alkuun lähti hyppyyn aavistuksen kaukaa, mutta muutaman toiston jälkeen korjasi ponnistuspaikkaa lähemmäksi ponnaria. Vikana treeninä tehtiin sitten vielä vähän keinun alkeita. Laitettiin keinun päädyn alle pöytä pystyyn niin, että toinen pääty jäi vain noin viiden sentin päähän maasta. Lähetin Jippiä pamauttamaan keinua ja tarkoituksena siis, että se tottuisi paukahdukseen. Ei tuntunut liiemmin reagoivan meteliin ja tajuttuaan saavansa namia pamautuksesta, se ryntäilikin varsin innoissaan keinua kolisuttelemaan.

Lisäksi ollaan vapaatreenattu Hugon kanssa taas rally-tokoa. Käsiavuilla homma tuntuu toimivan aika kivasti, mutta pohdin kyllä, että voisin yrittää opettaa näitä rally-tokossa uusina tulleita liikkeitäkin käskyin niin, että saisin karsittua käsiapuja. Esimerkkiksi sivulle kiertäminen takakautta menee tällä hetkellä ihan käsin vedättämällä, eikä siinä ole käytössä minkäänlaista käskyä. Näihin voisin siis alkaa nyt lisäämään käskyjä mukaan. Tuli myös huomattua, että yksissä treeneissä hyvin sujunut oikealla puolella seuraaminen onkin Hugon mielestä nyt tosi outoa. Opetin aiemmin tähän ksäkyä "viereen", muttei selvästi yhdistä käskyä vielä liikkeeseen ja tarvittiin nyt taas namiapuun palaaminen, jotta saatiin homma toimimaan. Täytyy siis ehkä vähän useammin treenailla tätäkin liikettä, jottei Hugo ehtisi aina välissä jo unohtamaan jutun jujua :D Kovasti tekisi mieli ohjattuihin treeneihin Hugon kanssa ja viimeistään kesällä varmasti ryhmäpaikka otetaankin. Täytyy katsoa, josko jo sitä ennenkin..

Hugon kanssa käytiin kerran vapaatreenaamassa myös agilitya ja tehtiin hyppytekniikkatreeneistä korkeuden arviointia. Rimakorkeutta muutin 45-50-55-50-45 ja hyvin tuntui näihin muutoksiin reagoivan ja hyppääminen pysyi rentona. Hyppytekniikan lisäksi tehtiin muutama toisto juoksu-A:ta boksin kera ja oli helpottavaa nähdä, että laukat osui hyvin boksiin. Mielestäni sujui jopa paremmin kuin ennen treenitaukoa!

Jipin kanssa ollaan vapaatreenailtu tokossa mm. sitä perusasentoa. Nyt ollaan tosiaan tehtyä aika paljon sitä treeniä, että keskitytään vain siihen oikean paikan hakemiseen ja ollaan jätetty se edestä sivulle pyörähtäminen pääosin väliin. Näin ollaankin saatu paikkaa taas siirrettyä vähän taaemmaksi. Nyt vain siis täytyy olla tarkkana vaatimusten kanssa ja treenata oikeaa paikkaa vahvemmaksi ennen kuin aletaan taas sotkea kuvioihin sitä edestä sivulle pyörähtämistä. Alettiin treenata nyt myös kosketusalustaa niin, että vaadinkin Jipin pysymään etujalat alustalla ja palkka tulee sitten sinne alustalle. Ihan jo muutaman kerran jälkeen alkoi hoksaamaan homman eli eiköhän tämä saada yhdistettyä sitten esim. hyppy- tai ruututreeneihin, kunhan ollaan muutamat kerrat ensin treenailtu sitä ihan yksittäisenä.  Lisäksi treenailtiin noutoa. Jippi kovin mielellään kapulaa nostaessa vähän pyörittelee sitä ensin ennen kuin ottaa sen kunnon otteeseen suuhun. Täytyy ehkäpä kysellä tähän vinkkejä. Yksi seikka, mikä voi vaikuttaa on kapulan malli, sillä kapulan keskiosan ja maan väliin ei jää juurikaan rakoa eli voi olla, että kapula on yksinkertaisesti vaikea nostaa suuhun hyvään otteeseen. Toisekseen neuvoja kaivataan myös siihen, miten saan Jipin pitämään kapulaa suussa luovutukseen asti. Nyt se kyllä palauttaa kapulan, mutta tiputtaa sen aina heti, kun on tullut luokseni, jos minulla on nami kädessä. Jos minulla taas ei ole namia, se mielellään lähtisi touhuamaan kapulan kanssa itsekseen....

Tänään kävin koirien kanssa lenkillä ja oli kyllä taas niin ihana lenkki, kun sai katsella kaksikon riekkuvan pitkin metsää jos jonkinmoisen kepin (risusta puunrunkoon) kanssa vetäen vähän väliä kilpaa tai juosten vuorotellen toistensa perässä. Kivaa huomata, että vaikka Hugo edelleen on välillä vähän "jäyhä" pennun kanssa ja katselee pennun touhuja kotosalla välillä vähän kummastellen, niin on niistä koko ajan tullut kuitenkin enemmän ja enemmän kaveruksetkin :) Olkoon mottomme tässä asiassa siis: Hiljaa hyvä tulee ;)

Jipistä todettakoon myös, että se on nyt jostain syystä muutamana päivänä pissannut sisälle. Sehän on ollut jo noin kuukauden ajan sisäsiisti (ainakin sen mukaan, mitä minä käsitän termin tarkoittavan), mutta nyt on yhtäkkiä taas saattanut leikkien päätteeksi päästä vahinko lattialle. Lenkeilläkin tuntuu pissailevan tiheämmin kuin aiemmin eli täytyy seurailla tilannetta. Voi olla, että on esimerkiksi juonut normaalia enemmän, kun olen käyttänyt treeninameina nyt uusia nameja eli täytyy seurailla juontimääriä ja sitten lopettaa ko. namien antaminen, jos ne tuntuvat olevan ongelman syynä. Toinen mikä tuli mieleen, että voiko olla, että johtuisi jo jossakin edessä olevista juoksuista....?? Mutta ei kai nyt sentään vielä pikkuinen typynen ole niin iso..? Eihän sekään mahdotonta tietysti ole, mutta tosiaan seuraillaan tilannetta. 

Niin ja loppuun täytyy mainita, että harmittaa kuinka vähän kuvia on tullut otettua! Valtaosa kuvistahan on otettu kännykälläni ja laatu on niissä valitettavan huono. Nyt, kun ulkona ei ole oikein koskaan kunnollinen kuvaussää, ei kännykän kamera suoriudu edes keskinkertaisesti, eikä näin ollen minulla oikeastaan ole mitään sellaisia kuvia, joita tänne voisi laittaa.... Tontuilta olen kuullut, että joulupukilta voisi olla tulossa mikrojärkkäri, joten ehkäpä sitten joulun jälkeen olisi tiedossa enemmän kuvia!

Ohopsis!

Päässyt vierähtämään pari viikkoa edellisestä päivityksestä ja asiaa olisi taas niin paljon, ettei kaikkea millään muista tai edes jaksa kirjoittaa! Yritän muistaa kuitenkin ne tärkeimmät jutut :)

Hugo on käynyt nyt viikoittain perjantaisin vesijuoksumatolla ja nyt suostuu jo kävelemään matolle melko suoraan ilman valtavia suostutteluja. Eilen Hugo oli alkuun vähän epäluuloisen oloinen, eikä oikein tahtonut aluksi käppäillä matolla rennosti. Vähitellen löytyi taas hyvä tahti ja rento meno ja päästiin kokeilemaan ylämäkeäkin pari lyhyttä pätkää. Näissä Hugo alkuun oli ihan sen näköinen, ettei aio tuumaakaan liikkua, kun touhua kerran vaikeutettiin vielä tuomalla maton kaltevuuskin mukaan peliin, mutta hetken kapinoinnin jälkeen alkoi talsia matolla ongelmitta.

Hugon kanssa ollaan tehty pientä rally-tokotreeniä ja on sujunut ihan kivasti, joten uskalsin katsella jopa koekalenteria! Tammikuulle yritän nyt sitten saada koepaikan - saa nähdä kuinka käy, sillä kuulemani mukaan rally-tokokisoihin paikat täyttyy usein ihan huimaa vauhtia... Yritetään ainakin! Vielä ennen koetta pitäisi kyllä sääntöjä käydä läpi ja varsinkin opetella kunnolla säännöt siitä, miltä puolelta mikäkin kyltti pitää suorittaa, mutta kyllähän tuollaiset nyt ehtii opetella vielä ennen tammikuuta!

 Yksi iso asia Hugon arjessa on se, että agility is BACK! Ollaan aloiteltu aika kevyesti tekemälläe lyhyissä pätkissä ja matalilla rimoilla - ekalla kerralla rimat oli 20 cm, tokalla kerralla 30 cm ja tänään 40 cm, mutta nyt varmaan jonkin aikaa tehdään medirimoilla ennen kuin nostetaan siitä ylemmäksi. Hugo on ollut odotetusti aikasmoisen täpinöissään päästessään taas treenaamaan! Kierroksista ja esimerkiksi ekstrapaljosta haukkumisesta huolimatta se on keskittynyt treeneihin hyvin ja ollaan saatu tehtyä hyviä pätkiä! Tänään tehtiin simppeliä treeniä, jossa oli parit valssit ja takaakierrot molempiin suuntiin. Edelleen huomasin taakaakiertohypyissä, että hyppääminen ei ole ihan normaalin näköistä, mutta pohdittuani ja analysoituani sitä hetken, päädyin siihen, että ongelmana on ehkä tällä hetkellä ennemminkin se, että Hugo kiertää siivekkeen liiaan tiukasti ja joutuu hyppäämään ihan riman suuntaisesti. Hypätessään Hugo sitten yrittä saada laskeutumispaikkaa kohti seuraavaa estettä ja tästä aiheutuu outo kiertoliike kroppaan, mikä vaikeuttaa hommaa. Kokeilin tänään samaa ohjausta laittamalla siivekkeen taakse ämpärin, jolla pakotin Hugon saamaan suoremman lähestymisen hypylle. Ja tällöin hyppy oli selvästi rennomman näköinen. Eli nyt kun kerran enää minkäänlaista hyppyongelmaa/kankeutta/haluttomuutta ei näy millään muilla kuin takaakierroilla, niin aletaan nyt siis treenata niitä käyttämällä tosiaan ämpäreitä apuna ja kasvattamalla Hugon itseluottamusta tekemällä tosiaan takaakiertoja nyt helpotetusti ja palkkaamalla näistä paljon! Saa nähdä, kuinka helppoa on muuttaa suoritustapaa niin, että ämpärin poistamisenkin jälkeen Hugo kiertäisi siivekkeen kauempaa vai mahtaakohan käydä niin, että heti apuvälineiden poistamisen jälkeen se taas hyppää siivekettä nuollen....? We'll see. Hienoa kuitenkin, että itse hyppääminen näyttää hyvältä ja Hugo tekee sitä varsin mielellään :)

Jipin kanssa ollaan tokoiluissa keskitytty nyt aika paljon perusasentoon ja seuraamiseen, jotta saataisiin niistä avut häivytettyä pois. Perusasennon kanssa ei käytössä enää olekaan apuja, mutta edelleenkin saa olla tarkkana, että palkkaa vain oikeanlaiset suoritukset. Tarvittaessa sitten otetaan väliin yksittäinen avustettu suoritus, jos meinaa tulla useampi epäonnistunut yritys peräkkäin, mutta hyvin on saatu karsittua epäonnistumisia vähitellen pois :) Seuraamista tehdään edelleen pienissä pätkissä sekä lähtemällä peruutuksesta liikkelle että perusasennosta suoraan seuraamiseen. Molemmat toimivat ihan mukavasti ja käytetäänkin molempia tapoja.

Agilityssa ollaan nyt tehty 2on2offia kotitreeninä laatikon avulla ja tänään tehtiin taas puomin alastulolla. Hyvin on oppinut jo tietämään, mitä siellä alastulolla tehdään eli rientää kyllä pönöttämään sinne heti, kun lähestytäänkin puomin alastuloa. Nyt ollaan saatu etupalkan käyttöäkin yhdistettyä hommaan eli palkkaan siihen 2on2off-asentoon useamman kerran ja siitä sitten käskystä vapautus etupalkalle. Ja toiminut melko hyvin. Tosin vieläkin tarvitaan paljon treeniä, jotta saadaan lisää kestoa siihen suoritukseen - nyt edelleen palkkaan sinne 2on2offiin aika tiheään.

Ollaan tehty Jipin kanssa myös perusjuttuja, kuten hypyn tarjoamista ja ilman esteitä esim. ohjaukseen tulemista. U-putket olen päättänyt nyt sittenkin jättää toistaiseksi kokonaan tekemättä, koska pari kertaa Jippi on mennyt putkessa kumoon, kun ei vielä ehkä kropan kontrolli ole riittänyt... Eli nyt jätetään tällaiset tekemättä. Tosin helpommin sanottu kuin tehty, tänäänkin hallilla se onnistui karkaamaan putkiin yksin rallaamaan... Pitänee siis melkeinpä suoristaa putket ennen kuin mennään treenaamaan, jotta saisi turhat putkiliukastelut estettyä!

Käytiin torstaina Jipin kanssa Ulla Kaukosen hyppytekniikkatreeneissä tuuraajana. Tehtiin ponnareilla okseriharjoitusta (4 askelta lähtöpaikasta okserin etummaiselle ponnarille - tämä siis ihan vain itselle tänne muistiin!) ja perussarjaa (4 askelta lähtöponnarilta ekalle sarjan ponnarille ja sarjan välit 5 askelta). Hyvin kuulemma jo lähtee siirtämään ponnistaessa painoa taakse ja hyppykaari osuu perussarjalla melko hyvin. Toki vielä menosta huomaa, että se on pentu eli kontrollia toki vielä on touhuun tarpeen saada, mutta kommentit oli oikein positiivisia!

Varmaan (en nyt muista ihan varmuudella!) kirjoittelinkin aiemmin tänne, että Jippi on alkanut pimeällä haukkumaan toisille koirille. Tämä jatkuu edelleen ja tosiaan etenkin pimeällä haukkuu joka ikiselle vastaan tulevalle koiralle, ellei tätä estä. Tilanteista päästää ohi ihan nätisti ottamalla kontaktin ja palkkailemalla kontaktista, mutta kovasti olen yrittänyt pohtia, millä tästä puhinasta päästäisiin eroon. Ikinähän pimeällä ei ole mitään ikävää sattunut, mistä Jipin jännitys olisi peräisin, mutta jokin siinä pimeässä on sen mielestä epäilyttävää.... Yhtään sille ei toki auta suutahtaa, koska se nyt ei ainakaan auta, kun toista kerran vähän jo muutenkin jännittää. Silloin, kun otan sen kontaktin ja kehun ja namitan hyvästä kontaktista ja rauhallisesta ohituksesta, niin Jippi ei vaikuta lainkaan pelokkaalta, vaan tulee koirista ohi niitä pälyilemättä mitenkään. Eli en ole edes ihan satavarma, onko se osittain vahtihaukkuakin se koiriin reagointi...? Täytyy seurailla mihin suuntaan (jos johonkin) tämä tilanne kehkeytyy.

Lähtöongelmia....

Treenit ovat taas alkaneet joulutauon jälkeen. Tiistain valkkutreeneissä Hugo oli ihan huippu! Tehtiin vaikeaa rataa, koska kouluttaja poikkeuksellisesti piti meille saman radan, jota myös seuran arvokisaajat treeneissään tekee. Haastetta siis oli, mutta siitäkin huolimatta suoriuduttiin melkein loppuun asti radalla ja eteneminen tuntui sujuvalta. Kouluttajakin totesi, että oli rentoa menoa ja Hugo irtosikin kivasti. Treeneistä jäi mielettömän hyvä fiilis :)

Tänään oli "normiryhmän" treenit ja vuoden ekojen treenien kunniaksi oli tarkoituksella aika letkeä rallattelurata. Ei mitään kummempia kiemuroita, vaan etenevä perusrata. Rata itsessään sujui kivasti ja kunhan vain maltoin odottaa koiraa, enkä hätiköinyt, niin oli ihan mukavaa menoa (tosi hyvä treenit kisojen alle!). Se kylläkin tuli huomattua, että Hugo on alkanut taas kuumua lähdöissä.... Meillähän oli viime talvikaudella ongelmia lähtöjen kanssa ja keskityttiin niihin oikein huolella. Palkkasin paljon lähtöön jäämisestä ja pyrin itse lisäämään Hugon häiriökestoa lähdöissä eli sitä, ettei se reagoisi kaikkiin pieniin liikahduksiini. Työ tuotti silloin tulosta, mutta nyt näkyy, että olen laiskotellut lähtötreenien kanssa! Hugohan on alkanut jopa haukkumaan lähdössä, mitä se ei ole aiemmin koskaan tehnyt. Aloitti tämän tavan viime kisoissa ja sen jälkeen sitä on esiintynyt nyt treeneissäkin - ei joka lähdössä, mutta silloin tällöin. Yleensä Hugo on lähdöissä saattanut nykiä tai ottaa yhden askeleen tms., muttei sen enempää. Tänään se kuitenkin ekalla suorituskerralla ampaisi ekan hypyn eli heti, kun olin ottanut oman paikkani ja kääntynyt sitä kohti. Eli nyt täytyy kyllä lopettaa laiskottelu ja tehotreenata näitä. Onneksi aiemminkin lähtötreenaus on tuottanut tulosta eli kova on luotto siihen, että nytkin siitä on apua!

Tänään radalla oli 60 cm rimat, koska viikonloppuna on kisat. Alkuun rimat pysyi hyvin ylhäällä, mutta huomasi, että muutaman suorituskerran jälkeen Hugon väsyessä hieman, alkoi keskittyminenkin herpaantua, sillä pari rimaa tippui. Täytyy tässäkin ryhdistäytyä taas ja vapaatreenailla korkeudenarviointitreenejä. Näitähän teimme loppukesästä ja alkusyksystä jonkin verran ja mielestäni rimojen pudottelu väheni merkittävästi sen jälkeen. Treeneissä ollaan kyllä edelleen välillä pidetty radalla mukana muutamia 60 cm rimoja, mutta olen aina toivonut niiden olevan suorilla ja kohdissa, joissa ei tehdä mitään erikoisempia ohjauksia. Täytynee alkaa jatkossa laittaa niitä myös haastavampiin kohtiin, koska esim. tänään rima putosi takaakierrossa. Vastapainoksi sitten radalle voisi laittaa myös matalampia rimoja - esim. niin, että korkeus vaihtelisi välillä 50-60. Tällöin Hugo joutuisi oikeasti keskittymään niihin korkeuksiin.

Varasin nyt vielä itselleni vapaatreenivuoron lauantaiaamulle. Tarkoituksena ei ole mennä kunnolla treenaamaan, vaan haluan ottaa vain pari lähtöä ihan vaikka yhden hypyn yli niin, että teen huolelliset lähdöt ja palkkaan pysymisestä! Sunnuntaina onkin sitten kisojen vuoro :)

Agiliitoja

Piti laittaa yksi video Hugon iltahepuleista eiliseltä lenkiltä, mutta facebookista, kun yritin suoraa linkkiä tänne, niin video tuli valtavan kokoisena ruutuna... Täytyy siis myöhemmin ladata video kännykältä koneelle ja lisätä se sitten tänne! Tulossa siis on hepulivideo :)

Viime viikonloppuna kisattiin yhden hyppärin verran oman seuran kisoissa ja olo radan jälkeen oli lähinnä hämmentynyt. Lopputuloksen hylätty rata väärän putken pään löytymisestä (ihan täysin ja vain ainoastaan oma moka!), mutta sen lisäksi tuli alas kolme rimaa ja yksi muurin "hattu". Rimat olivat kaikki 60 cm korkeudessa ja jo ekalla hypyllä huomasin, kuinka Hugo epäröi hypätessä. Ja sama touhu jatkui valtaosalla esteistä eli näytti jotenkin tosi hitaalta ja vaikealta se hyppääminen. Moni kyseli siinä, että voiko olla, että Hugo on jumissa ja siksi hyppääminen ei sujunut. Onneksi oltiin käyty juuri fyssarilla toteamassa, että lihaksisto oli kaikin puolin hyvässä kunnossa eli ei sen vaihtoehdon pystyi poissulkemaan. Seuraavaksi pohdittiin, että voisiko olla, ettei Hugo ollutkaan ehtinyt vielä palautua fyssarikäsittelystä, joka oli ollut torstaina...

Sunnuntaina illalla mentiin sitten treenailemaan omatoimivuorolle ja meillä oli Emppu kouluttamassa. Laitettiin alkuun rimat tarkoituksella 60 cm korkeuteen, jotta nähtäisiin toistuuko edellispäivän hyppyepäröinti. Ja kyllä se toistui. Yhtään rimaa ei tullut alas tällä kertaa, mutta Hugo selvästi hidasti ennen jokaista hyppyä ja empi. Heti, kun rimoja laskettiin 50 senttiin, niin empiminen lakkasi ja meno oli normaalia! Näin ollen tultiin siihen päätelmään, että empiminen johtuu todennäköisesti vain siitä, ettei Hugon kanssa ole juurikan hypätty noita kuuskymppisiä rimoja aiemmin. Yksittäisinä välillä kyllä, muttei ikinä kokonaista rataa. Eli empiminen ja hidastelu johtuu vain siitä, että Hugo joutuu enemmän hakemaan sitä, kuinka siitä hypystä nyt selviäisi ilman riman pudottamista. Tavallaan siis hieno homma, että Hugo keskittyy ja pohtii sitä hyppäämistä, eikä vain rymistele rimoja alas.

Tiistaina oli sitten seuran ohjatut treenit ja sielläkin osa rimoista laitettiin 60 cm korkeuteen. Rimat pysyi tälläkin kertaa hyvin ylhäällä, vaikkakin oli taas ajoittaista empimistä näillä korkeammilla. Kaikkiaan treenit sujuivat kivasti ja ihan ehdottoman paras juttu näissä treeneissä oli takaaleikkaus, joka onnistui jokaisella kerralla! Se on ollut meidän ehdoton kammo - ei oikein olla osattu sitä (ei Hugokaan, mutten varsinkaan minä!), mutta nyt jotenkin oman liikkeen rytmitys osui melko nappiin ja Hugo hyppäsi takaaleikatessanikin varmasti ja vaihtoi suuntaa epäröimättä! JES! Harjoittelulistalle puolestaan meni nyt niistosokkari eli tuttavallisemmin niistopersjättö. Jo takaakiertoon lähetys tuntui tällä kertaa takkuavan ja hätiköin ohjauksessa liikaa, minkä takia Hugo kielsi niistonokkaria tehdessäni. Eli ohjeena oma rauhallisuus ja liikkeiden jatkuvuus sen sijaan, että ikään kuin räiskin hätäisesti ohjauksessa. Ja hyvin toimi niistosokkarikin, kunhan maltoin ohjeiden mukaisesti olla riittävän rauhallinen ja kiireetön ohjauksen kanssa.

Tänään olimme Hugon kanssa vapaatreenaamassa ja tehtiin kontakteja ja korkeudenarviointia. Kontakteja tehtiin niin, että tehtiin alkuun ihan vain puomia ja siitä vapautusta palkalle pari toistoa. Sen jälkeen laitoin puomin jälkeen yhden hypyn, jonka jälkeen oli targetti. Ja lopuksi sitten hyppy olikin jo hieman vinossa linjassa eli Hugo joutui puomilta vapauduttuaan seuraamaan ohjausta, hyppäämään ja vasta sen jälkeen sai targetilta namin. Toinen variaatio oli sitten, että puomin jälkeen tulikin U-putki, joka tuli suorittaa ennen targetille pääsyä. Kaikkien näiden harjoitusten väliin tehtiin aina pari kertaa ihan simppeli kontaktitreeni eli lähtin puomin alastulokontaktille siitä alastulon viereltä. Tällä keinoin siis aina haettiin varmuutta siihen kontaktin oikean paikan löytymiseen. Meni treenit aika kivasti ja oikeastaan tuntuu siltä, että se oikea paikka löytyy nyt melkeinpä paremmin, kun puomi on osana rataa kuin silloin, kun sitä tehdään yksittäisenä. Radan osana tehdessä Hugolla on enemmän vauhtia, eikä tällöin myöskään emmi siellä alastulossa niin paljoa.

Kontaktien lisäksi tehtiin lyhyt hyppytekniikkatreeni, jossa treenattiin korkeudenarviointia. Treenissä asetin ensin kolme ihan matalaa (20 cm) hyppyä 6 jalan päähän toisistaan ja kolmannen tällaisen jälkeen tuli väliä 9 jalkaa, jonka jälkeen oli se hyppy, jolla korkeutta joutui arvioimaan. Tämän hypyn korkeutta muutettiin seuraavasti: 55-60-65-60-55. 65 cm rima tuli ensimmäisellä kerralla alas, joten toistettiin tämä kaksi kertaa vielä, ja näillä kerroilla rima pysyi. Sitä yhtä pudotusta lukuun  ottamatta kaikki toistot onnistuivat hyvin! Ei mitään rimojen kolisteluita, eikä myöskään näyttänyt tekevän virhearvioita korkeuksissa. Hyppäsi siis kaikki hypyt melko optimoidusti - rimaa korotettaessa siis korotti hyppyä sopivasti ja laskettaessa puolestaan myös madalsi hyppyään.

Tosi tyytyväinen olin tämän päivän treeneihin! Ehkä vähän rankat treenit kylläkin... Tosin pidettiin toistomäärät pieninä eli kontaktejakaan ei jääty hinkkaamaan montaa kertaa samaa juttua. Mutta rankaksi treenin teki ehkäpä se, että teimme niitä kahta asiaa, mitkä on Hugolle kaikkein vaikeimpia ja joissa ehkäpä joutuu miettimään kaikkein eniten. Kontakteilla vielä kaivataan lisää varmuutta - Hugo tekee kontaktit nyt kyllä jo melko hyvin, mutta selvästi joutuu yhä miettimään kovasti, että mihin se pysähdys nyt pitikään tehdä, vaikka oikean paikan kyllä yleensä löytääkin. Ja korkeudenarviointitreenissäkin joutui poitsun aivot kunnon töihin, sillä se selvästi keskittyi tehtävään ja mietti miten milläkin kerralla tuli hypätä. Mutta hienosti se suoriutui kyllä molemmista treeneistä tänään :)

Nyt Hugo saa pari päivää lomaa agilitysta. Huomenna se viettää päivän lomailevien vanhempieni kanssa eli tiedossa hauskanpitoa, herkuttelua ja palloleikkejä :) Ja lauantaina suunnitelmissa olisi pitkän metsälenkin tekeminen jossain kotikulmia kauempana. Ehkäpä vihdoin suuntaamme Nuuksioon, jossa - uskokaa tai älkää - en ole koskaan käynyt!

Hyppytekniikkaa vol 1

Jo pitkään on tehnyt mieli päästä Hugon kanssa treenaamaan hyppytekniikkaa. Hugollahan ei toki kokonsa puolesta ole ongelmia esteiden yli pääsyyn, mutta kyllähän se hyvän hyppytekniikan omaaminen varmasti auttaisi tuon ison kropan hallinnassa. Ja Hugolla on ollut selässä aika ajoin jumeja eli tätäkin mahdollisesti helpottaisi, mikäli hyppytekniikka olisi kunnossa. Kovasti olen kiinnostunut hyppytekniikkakoulutuksiin osallistumisesta, kunhan sellaisiin mahdollisuus tulee, mutta sitä odotellessa päätin aloitella alkeita omatoimisesti. Olen paljon lueskellut mm. blogeista, että miten muut agilityharrastajat ovat hyppytekniikkatreenanneet ja löysin riittävän helppoja harjoitteita, joita pystyisin itsenäisestikin toteuttamaan. Niinpä reilu viikko sitten sunnuntaina vapaatreeneissämme otimme treenivuoroon muutamia helpohkoja hyppytekniikkaharjoitteita.

Ensimmäiseksi teimme ihan perussarjaa, jossa estekorketena oli 25 cm ja esteiden etäisyys oli 6 jalan mittaa. Ensin tehtiin neljällä esteellä ja sitten viidellä, ja homma sujui hyvin. Tosin harmi kyllä, itse kun olen täysin aloittelija näissä hommissa, niin mitään varsinaista analyysiä en osaa Hugon tekniikasta tehdä - lähinnä vain olin tyytyväinen kuin tehtävä tuli suoritettua rytmikkäästi ja puhtaasti.

Perussarjan jälkeen teimme sarjaa, jossa harjoiteltiin askeleen pidennystä. Estekorkeus oli sama 25 cm, mutta nyt esteväli piteni joka esteen myötä. Ensin kokeiltiin neljällä esteellä, jolloin välien pituudet olivat siis 6, 7 ja 8 jalkaa. Tämä sujui hyvin joka kerta eli Hugo selvästi pidensi askeltaan sopimaan kuhunkin esteväliin. Niinpä lisäsin vielä yhden esteen perään, jolloin esteiden etäisyydet olivat siis kasvavassa järjestyksessä 6, 7, 8 ja 9 jalkaa. Tässä jo huomasi, että viimeiseen väliin tuli helposti pieni väliaskel eli Hugo ei venyttänyt askelta riittävän pitkäksi sopimaan vielä viimeiseen väliin. Tähän saatiin kuitenkin parannus, kun vähän tsemppasin Hugoa eli kannustuksen myötä keskittyminen parani ja hyppyihin tuli parempi tempo, jolloin askeleen pidentäminenkin onnistui myös vikassa välissä.

Viimeisenä harjoituksena tehtiin sarjaa, jossa oli viisi estettä kaarevalla uralla. Esteet tekivät siis U:n muotoisen kaaren ja edelleen estekorkeus oli 25 cm ja esteiden etäisyys esteiden keskiosasta laskettuna oli 6 jalkaa. Tämäkin sujui hyvin eli kaarevuus ei näyttänyt tuottavan ongelmaa.

Tässä on videokooste hyppytekniikkatreenien kahdesta ensimmäisestä harjoituksesta eli perussarjasta ja askeleen pidennyksestä. Videolla näkyy Hugon ottama ylimääräinen pikkuaskel tehtäessä askeleen pidennystä viidellä esteellä, mutta tsemppaamisen myötä homma saatiin pakettiin :) Ja tulipa sitten innostus testailla videonkäsittelyohjelman eri efektejä eli tungin sitten videolle ihan tekstejä ja musiikkiakin. Ihan hauskaa oli tuo tuunailu eli ehkäpä harrastan sitä jatkossakin! Niin ja muuten,  musiikin sisällyttäminen youtubeen ladattuun videoon vaatii sen, että videon yhteyteen hyväksyy mainokset. Nämä mainokset videon alalaidassa saa kuitenkin ruksattua pois, jolloin eivät häiritse videon katselua.

 

 

Viime viikon ohjatut agilitytreenit jäivät tosiaan välistä ja eilisen hallivuoromme luovutimme seuralaisillemme näyttelytreenejä varten. Niinpä agilitytaukoa on tullut nyt jo reilu viikko eli kiva on taas ylihuomenna päästä aksaamaan :)