Teknistä hyppelyä

...eli hyppytekniikkaa. Sitä oli siis ohjelmassa molemmilla koiruuksilla maanantaina. Tällä viikolla on väliviikko I-HAH:n treeneistä, joten kouluttamisen sijaan suuntasinkin Jipin kanssa kohti Sonjan kotipihaa, josta sitten suunnattiin täyden autolastin kera Lohjalle Vappu Alatalon hyppytekniikkayksärille. Jippi on käynyt tosiaan pari kertaa Ullan treeneissä, mutta tämä oli eka kerta Vapulla, joten toki hieman jänskätti, että mitä Vappu tuumaa tystyn hyppelystä.

Kuva puolentoista viikon takaa...

Ensimmäisellä treenikierroksella tehtiin Jipin kanssa perussarjaa ja välit oli ennestään 5 askelta (medivälit). Totesin, että medivälit ovat tuntuneet Jipille vähän ahtailta, johon sain toteamuksen, ettei ne ahtaat ole, vaan koiran pitää vain oppia kokoamaan itsensä kunnolla. Eli juurikin tästä syystä nimenomaan halutaan käyttää tässä nyt Jipille "ahtaita" välejä, jottei se loiki hyppyjä aina ns. mukavuusalueella, vaan joutuu ihan oikeasti sovittamaan hyppynsä välien mukaan. Ensimmäisellä toistolla Jippi rämäytti vikan riman alas tullessaan ihan liian lähelle vikaa hyppyä. Sain ohjeeksi siirtää etupalkkaa vähän lähemmäksi vikaa hyppyä ja seuraavat toistot sitten sujuivatkin hyvin. Erotuksena aiemmista Ullan kanssa tehdyistä treeneistä nyt ei käytetty ennen ekaa hyppyä ponnaria, jolle koira asetettiin, vaan koira jätettiin ihan ensimmäisen hypyn juureen. Perussarjan lisäksi tehtiin pari toistoa ihan vain yhden riman yli ponnistaen niin, että Vappu katsoi tarkemmin ihan sitä yhden hypyn yli ponnistamista. Näiden treenien jälkeen Vappu totesi, että Jippi käyttää hyvin kroppaansa ja omaa hyvän tekniikan. Ja minä sen sijaan huokaisin helpotuksesta :)

Tokalla treenikierroksella tehtiin Jipin kanssa sitten korkeuden arviointia. Ensin oli siis kolme matalaa (10 tai 15 cm, en tarkistanut, että kumpi) hyppyä viiden askeleen välein ja sitten vika hyppy oli kauempana ja sen korkeutta sitten muutettiin. Korkeimmillaan hyppy oli 50-senttinen (hui kuinka korkea!! :D ). Vappu totesi tämän treenin jälkeen, että Jippi hyppää jättäen takajalat hypyssä kropan alle (tämän havaitsin itsekin), mutta sanoi, ettei tämä haittaa, vaan on vain toisille tyypillinen hyppytapa. Tekniikka siis Vapun sanojen mukaan säilyi yhtä hyvänä huolimatta riman korkeudesta, joten sikäli ei pitäisi olla ongelmaa tulevaisuudessa rimojen nostamisen kanssa!

Kaikkiaan siis Jippi sai tekniikastaan kehuja ja kuulemma ei omaa tyypillisiä aussieiden hyppytekniikkaongelmia. Hienoa siis! Toinen hieno juttu reissussa oli se, että muiden treenatessa laitoin Jipin hallin seinään kiinni ja pyysin odottelemaan "käy siihen" -käskyllä ja odotti tosi rauhallisesti makoillen. Vasta, kun yksi koirakko teki putkia, alkoi Jippi hieman ääntelemään, mutta tällöinkin kyllä lopulta käskyllä rauhoittui odottamaan. Tämä on hieno juttu, sillä ensi viikolla alkaa kesätreenit, mikä tarkoittaa, että Jippikin joutuu odottelemaan vuoroaan aina kentän laidalla aitaan sidottuna. Aiemminhan se on oikeastaan aina ollut autossa odottelemassa, koska laitettuani hallilla Jipin häkkiin odotteluajoiksi, se on aloittanut ihan valtavan älämölön. Niinpä on vähän jännittänyt, että miten se suostuu rauhoittumaan kentällä, mutta nyt näyttää asteen paremmalta sen suhteen!

Jipin fiilikset hyppytekniikkatreenien jälkeen kotimatkalla. 

Maanantai-iltana menin vielä Hugon kanssa vapaatreenaamaan hyppytekniikkaa. Päätin kokeilla senkin kanssa pienempiä välejä perussarjalla ja niin suuri koira kuin se Hugo onkin, niin kyllä sekin mahtui viiden askeleen väleihin ihan ongelmitta! Tein myös viidellä hypyllä kasvavaa sarjaa. Hugo venyttää askeltaan hyvin sarjan kasvaessa, mutta havaitsin myös, että se kovin mielellään aina valitsee ponnistuspaikan lähelle hyppyä sen sijaan, että laskeutuisi ja ponnistaisi hyppyjen puolivälistä... Kolmantena treeninä tehtiin vielä Korkeuden arviointia niin, että oli kolme perussarjan hyppyä ja sen jälkeen 12 askelta hypylle, jonka rimaa vaihdoin 55-60-65-60-55. Hienosti hyppäsi kaikilla korkeuksilla ja mukautti hyppyään korkeuden mukaan. Alkujaanhan Hugo ei osannut arvioida korkeuksia, eikä näin ollen osannut suhteuttaa hyppyään nousevaan rimaan, minkä huomasi siinä, että usein rimaa korottaessa, Hugo pudotti riman. Nykyään näitä virheitä ei oikeastaan tule eli tuntuisi siltä, että Hugo on oppinut arvioimaan korkeutta paremmin.

Hugon fiilikset ennen hyppytekniikkatreenejä!

Muuten tämä viikko ollaa otettu aika rennosti, sillä tosiaan on ollut ohjatuista treeneistä väliviikko. Ei olla siis vahingossakaan tokoiltu tai rally-tokoiltu, sillä tekee ihan hyvää välillä saada pieniä taukojakin. Jipin kanssa tokoiluissa on tullut parin liikkeen kanssa nyt sellainen vaihe, etten tiedä miten kannattaisi edetä, joten en nyt viitsi väkisin hinkata huonoksi todettuja juttuja, vaan odotan ohjattuihin treeneihin, josko sieltä saisimme vinkkejä! Yksi tällainen liike on liikkeestä seisahtuminen. Aiemmin tehtiin sitä niin, että kierrätin Jippiä tolpan ympäri ja stoppasin sitten palkaten lentävällä lelulla koiran taakse. Näin saatiin kyllä hyviä stoppeja aikaiseksi, mutta jotenkin tämän avun häivyttäminen tuntuu hankalalta. Vieläkin suurempi syy siihen, että emmin tämän kanssa on se, että uusien tokosääntöjen mukaisessa ALO-luokassa on merkin kierto yhtenä liikkeenä, enkä tiedä onko siis hyvä idea kierrättää Jippiä ja tehdä siihen yhdistettynä stoppeja, sillä pelkään, että se alkaa ennakoida sitä pysähtymistä sitten aina kiertäessä... Olen tehnyt liikkeestä seisahtumista myös niin, että peruutan ja Jippi tulee edessäni ja siitä sitten käsiavulla stoppaan Jipin liikkeen ja naksutan pysähtymisestä. Tässä onnistuin kuitenkin loppuen lopuksi mielestäni yhdistämään naksautuksen nenäkosketukseen eli Jippi luulikin, että siihen pysäyttävään käteen pitää tökätä kuonolla, mikä toki tuo haasteita sitten, kun etäisyyttä yrittää kasvattaa... Niinpä olen nyt kokeillut kolmatta keinoa eli olen tehnyt seuruuta ja siitä stoppeja käännähtämällä Jipin eteen. Joku kouluttaja on tästä sanonut, ettei suosi tätä, koska vartaloapu on niin voimakas ja se on vaikea häivyttää, mutta kokeilin kuitenkin miten tämä toimisi. Pysäytys tällä tavoin kyllä tuntuu toimivan ihan hyvin, mutta häivytys tuntuu haastavalta... Eli tässä tilanteessa ollaan nyt ja ensi viikon torstain tokotreeneissä toivotaan saavamme tähän kenties vinkkejä (tosin voi olla, että treeneissä on etukäteen sovitut teemat, jolloin tämän käsittely voi jäädä vasta myöhemmäksi).

Tällä viikolla on tosiaan pääosin vain lenkkeilty ja leikitty. Eilen tein Hugon kanssa pientä rally-tokoilua ja opeteltiin AVO:n liikettä, jossa koira kipahtaa ulkokautta seuraamisen yhteydessä 360 asteen kiepin palaten takaisin seuraamiseen. Saatiin nyt jo parempia ja terävämpi toistoja eli kiepsahdus oli jo kivan ripeä ja tiivis! Lisäksi opetin Hugolle jalkojeni ympärillä kahdeksikon tekemistä, sillä se on kätevä temppu esimerkiksi agilitya ennen lämmittelyn osana. Tästä tulikin mieleen, että minulla oli suunnitelmissa ilmoittaa Hugon 10.5. agikisoihin nyt taas tauon jälkeen, mutta koska ko. päivä on äitienpäivä, enkä vielä oikein tiedä sen päivän aikatauluja, päädyinkin sitten vielä lykkäämään kisaamista. Muutenkin olisi ehkäpä kiva saada vielä parit ulkotreenit alle ennen kisoihin menemistä ihan jo siksikin, että ollaan treenailtu melkeinpä koko talvikausi tehden ratoja ihan pienissä pätkissä, ja haluaisin ratamaista treeniä pari kertaa alle ennen kisoihin suuntaamista.

Tänään sen sijaan päädyin lähtemään Jipin kanssa kentälle treenaamaan, kun Hugo oli kyläilemässä vanhemmillani. Treenattiin 2x2-keppejä ja tehtiin ensimmäistä kertaa treeniä kahden keppiportin kanssa. Porttien ollessa asetettuna niin, että ne olivat vinossa, mutta kuitenkin niiden läpi näki selvästi eli muodostui vielä selkeä kuja, oli tehtävä Jipille helppo. Tässä havaitsin ainoastaan, että umpikulmasta lähettäessä lähestyminen oli haastavampi kuin avokulmasta, sillä Jippi herkästi jätti ensimmäisen kepin kiertämättä. Tällainen virhe oli kuitenkin tosi mieluinen, sillä tästä ei toki palkkaa irronnut ja Jippi joutui pohtimaan, että mikä meni pieleen. Lopulta se keksi kiertää ensimmäisen kepin umpikulmasta lähettäessä, ja tästä sitten seurasi massiiviset kehut ja lentävä palkka, jolloin lamppu Jipin päässä oli saatu syttymään :) Lopuksi käänsin molempia keppipareja hieman tiukempaan kulmaan, mutten kuitenkaan vielä ihan suoraan linjaan. Tällöinkin Jippi haki hienosti oikeat välit. Tokasta portista se ei tullut ohi oikeastaan kertaakaan, eikä lähestymisvirheitäkään tullut suoraan lähestyessä tai avokulmasta lähestyessä, vaan ainoastaan se umpikulma oli sellainen, että tuli myös niitä mokia. Mutta hienosti näytti Jippi oppivan treenin aikana, sillä tosiaan muutaman epäonnistumisen myötä se lopulta hoksasi, mistä on kyse ja sen jälkeen tarjosi hienosti oikeaa suoritusta. Lopetettiin treeni, kun oli saatu pari onnistunutta umpikulmaa tehtyä.

Tehtiin lisäksi myös puomin kontaktia. Nostin Jipin alasmenokontaktin yläosaan ja lähetin siitä "ota"-käskyllä. Ensimmäisellä suorituskerralla se pinkoi täysiä läpi kontaktista ilman, että se edes harkitsi pysähtymistä. Tehtiin tämän jälkeen vielä pari toistoa sivusta lähettäen niin, että sain muistutteua Jipille, mistä on kyse. Onnistuneiden sivusta lähetettyjen 2on2offien jälkeen sitten nostin Jipin taas kontaktin yläosaan ja lähetin sieltä 2on2offiin. Nyt pysähtymiset tuli nätisti ja melko varman oloisesti. Palkkasin vaihtelevasti alastulolle ja suoraan etupalkalle vapauttaen. Tehtiin alle 10 toistoa kaikkiaan ja kun saatiin monen monta hyvää toistoa, niin lopetettiin tyytyväisin mielin siihen!

Nyt, kun kevätkin on tullut, niin pitäisi joskus napata taas kamera lenkille mukaan, niin saisi molemmista koirista "kunnon" kuvia (enhän minä taitava kuvaaja ole edes paremman kameran kanssa, mutta on niiden kuvien laatu joka tapauksessa kännykkäkuvia parempi!).