Ekalla kerralla ohjelmassa oli juurikin tekniikkaa eli ensin sivulletuloa. Hugo osaa sivulletulon edestä, mutta meidän käskettiin tehdä sivulletuloja vaihtelevasti eri kulmista ja osoittautuikin hirmu hankalaksi! Hugo tuntuu oppineen yhden vakiotavan suorittaa sivulletulo eli se tekee ihan aina 180 asteen käännöksen. Jos Hugo siis oli edessäni hieman vasemmalla kutsuessani, se päätyi poikittamaan selkäni taakse ja jos taas kutsui perusasentoon Hugon ollessa alkuun vähän oikealla edessäni, perusasento jäi vajaaksi eli poikitti ulospäin. Tätä siis nyt aletaan treenata, jotta Hugo hahmottaisi paremmin, että tehtävä on päätyä tiettyyn paikkaan, eikä niinkään tehdä juuri tietynlainen käännös vierelläni. Samaa tehtiin myös oikealle puolelle ja kun tätä ei oltu ikinä Hugon kanssa tehty, aloitettiin ihan alkeista käsiavun kanssa. Sujui ihan kivasti eli nyt vain pitäisi saada toistoja ja vähitellen pienentää apuja.
Tehtiin myös eteentuloa ja sitäkin eri kulmista. Ensin edestä kutsuen eli luoksetulomaisena liikkeenä, mutta sitten myös molemmilta sivuilta. Tässä meillä Hugon kanssa on edelleen haasteena se, että tarvitsee voimakkaan käsiavun, jotta päätyisi eteen suoraksi. Tuli huomattua myös se, että käännähtää eteen helpommin lähtiessä oikealta puoleltani kuin perusasennosta vasemmalta puoleltani. Jonkinlaista toispuoleisuutta siis havaittavissa. Täytyy jatkaa siis treenailuja, jotta tämä vaikeampikin puoli saadaan pelittämään ja käsiapuja vähitellen pienemmiksi :)
Lopuksi tehtiin vielä vasemmalle käännöksiä. Tätä ei lähdetty tekemään seuraamiseen yhdistettynä, vaan ihan omana temppunaan, mikä oli oikein toimivan tuntuinen keino. Koira otettiin vierelle seisomaan ja käsiavun kera lähdettiin kääntymään ihan pienin askelin vasemmalle vaatien koiralta samalla sivuttaisaskellusta peruuttaen ohjaajan vierellä. Tämä on ollut Hugolle tosi haastavaa, mutta nyt alkoi näkyä valonpilkahduksia. Kunhan saatiin ensimmäiset sivuaskeleet onnistumaan ja tästä palkattua, alkoi näitä askelia tulla koko ajan helpommin ja helpommin. Lopulta pystyin tekemään tätä jo ihan pieniä pätkiä ilman käsiapuakin. JEE!
Samaisena iltana oli vielä Jipin agitreenit (I-HAH:n jatkoryhmä). Vähän jänskätti, kuinka Jippi suostuu odotella kentällä vuoroaan muiden koirien suhatessa ympärillä, mutta ihan turhaan stressasin. Mentiin kentälle, laitoin Jipin aitaan kiinni, sanoin sille "käy siihen" ja sainkin sitten ihan rauhassa rakentaa rataa tai seurata muiden treenejä. Kokonaiset kaksi kertaa tunnin aikana se nousi ylös sieltä, mutta silloinkin palasi heti käskystä takaisin maahan. Muutoin se makoili rennon näköisenä pitämättä minkäänlaista ääntä. Aivan huikeaa!!! Ja kuitenkin heti, kun sen hain treenivuorolleen, se oli valmiina tekemään täysillä töitä.
Treenattiin Johanna-kouluttajan kouluttamana pientä rataa, joka alkoi puomilla. Tämä siksi, että kukin saisi tehdä puomia ihan oman tasonsa mukaan ja me tehtiinkin sitä sitten ihan yksittäisenä. Sivusta lähettäessä Jippi teki hienoja pysähdyksiä, mutta nostaessani sen alasmenon yläosaan, homma hajosi aika lailla. Jippi joko varasti etupalkalle (saamatta tästä tietenkään palkkaa) tai jäi hidastelemaan eli selvästi ei ollut tehtävän tasolla. Tehtiin sitten pari onnistunutta toistoa vielä sivusta lähettäen ja jätettiin siihen. Päätin, että minun täytyy pohtia, miten tämän kanssa nyt lähdettäisiin etenemään. Varsinaisella radalla oli U-putki, jonka jälkeen oli tarkoitus tehdä kaksi peräkkäistä välistävetoa. Koska tämä oli ohjauksena meille ihan uusi, päätettiin tehdä vain yhtä välistävetoa. Alkuun varmistelin liikaa ja jäin koiran linjalle hidastelemaan, mutta saatiin hiottua tekemistä niin, että uskalsin ennakoida ohjausta riittävästi ja tällöin välistä veto ei ollutkaan yhtään niin hankala kuin miltä se ajatuksena tuntui ennen treeniä :)
Sivupisteellä tehtiin apukouluttajan avustuksella takaakiertoja ja nämä sujuivat melko kivasti. Jippi hakeutuu hyvin takaakiertoihin eli uskallan itse ennakoida ohjauksen kanssa. Tämä on kiva huomata, sillä Hugon kanssa olen tosiaan takaakierroissa sortunut ihan liikaa yliohjaamiseen ja varmisteluun, ja nyt vasta kovasti tehdään töitä, jotta pääsisin siitä eroon :)
Keskiviikon rauniotreenit täytyit osiaan jättää juoksujen takia väliin, joten treenailtiin seuraavan kerran "vasta" torstaina. Jipillä oli tällöin vuorossa ohjatut tokot (I-HAH, penturyhmä), kouluttajana Claudia. Osa ryhmäläisistä oli aika aloittelijoita, joten käytiin liikkeiden opettamista ihan alkeista läpi ja sitten kukin koirakko teki oman tasonsa mukaan. Aloitettiin seuraamisesta ja meidän treenivuorolla kerroin, että aika ajoin ongelmana on se, että Jippi painaa päällään jalkaani vasten seuratessa. Kouluttaja kehotti tekemään seuraamista neliönä niin, että tehtiin melko tiheästi käännöksiä vasemmalle, sillä tällä saa vähennettyä koiran jalkaan painautumista ja lisäksi myös takapään ulospäin poikittamista (tosin tätä ei juurikaan enää ilmene). Lisäksi vinkkinä oli tehdä lyhyitä pätkiä pysähtyen melko usein, sillä perusasento pysähdyksissä Jipillä on suora ja tällöin ehkä saadaa enemmän tehtyä pätkiä, joissa se ei "ehdi" lähteä painamaan päällä jalkaan. Tuntui toimivan eli näillä neuvoilla jatketaan nyt treenejä.
Tehtiin lisäksi maahanmenoa ja koska Jippi osaa jo perusmaahanmenon, niin keskityttiin siihen, että saataisiin liikkeestä entistäkin napakampi. Tähän saatiin vinkiksi joko hypäyttää koira ilmaan ja siitä sitten käsiavulla maahan tai toisena vaihtoehtona nostaa koira "orava"-asentoon istumaan käsiavulla ja siitä pyytää käsiavulla tehostaen koira maahan. Valitsin näistä tuon oravan kautta maahanmenon ja toimi hyvin, sillä maahanmenoista tuli tosiaan ripeitä (ei ne kovin hitaita ennenkään ole ollut, mutta vieläkin jotenkin napakampia). Kouluttaja huomautti, että joillain toistoilla palkkasin turhan eteen, jolloin Jipin takajalat aavistuksen liikahtivat eteenpäin liikkeen aikana. Eli itse täytyy keskittyä palkkaamaan oikein, jotta koiran takaosa pysyy täysin paikoillaan liikettä tehdessä.
Torstai-iltana olisitten Hugo vuoro liitää. Vuorossa olivat siis I-HAH:n kouluttajaryhmän treenit, joissa kouluttaja Satu Hilli. Satu oli minulle kouluttajan ihan uusi tuttavuus, mutta tykkäsin ihan superisti. Heti alkuradasta sain palautetta liiallisesta auttamisesta kohdassa, jossa koiran tuli irrota eteen hypylle ohjaajan lähtiessä jo sivuttaissuunnassa irtoamaan.Otettiin tämä kohta kahdesti lelupalkan avulla niin, että sain itselle varmuutta ja tämän jälkeen kohta toimikin tosi kivasti ilman palkkaakin eli Hugo todella irtosi ja pystyin ennakoida ilman minkäänlaista empimistä. Seuraavaksi parit ennakoivat valssit ja ne toimikin hienosti, kun jostain syystä ennakoivissa valsseissa itse muistan oikeasti ennakoida, enkä itse epäröi sen suhteen, että hakeekohan Hugo hypyn, kun tiedän, että kyllä se hakee :) Sitten tulikin puomi, jossa demottiin meidän ongelmaa oikeinkin mallikkaasti. Ensimmäisellä toistolla Hugo vapautti itsensä kontaktilta ja tokalla hidasteli ihan urakalla.. Kerroin meidän kontaktitaipaleesta ja sain vinkiksi kokeilla kosketusalustan käyttöä kontaktilla. Se onkin oikeastaan ainoa, mitä ei lainkaan olla vielä testattu eli aion kyllä ehdottomasti testata, josko se toimisi!
Radan lopussa oli neljän hypyn pituinen serpentiini, jossa aluksi sorruin järkyttävään yliohjaamiseen. Peruuttelin ja "puskin" Hugon hypille, vaikka todellisuudessa tälle ei ole minkäänlaista tarvetta. Niinpä sain taas kehotuksen edetä rohkeammin ja ihan vain pienillä rintamasuunnan muutoksilla ohjata koiraa. Ja tämä toimi ihan hitsin hienosti! Kaikkiaan treeneistä jäi sellainen fiilis, että saatiin vinkkien ja korjausten avulla omaa menoani selvästi rohkeammaksi ja siten Hugoltakin jäi kaikenlainen empiminen pois. Lopputuloksena jo melko sujuvaa menoa, joten tuli ihan hirveän hyvä fiilis, kun näki, että parhaimmillaan me kyllä pystytään ihan hyviinkin suorituksiin. Hugo kyllä osaa enemmän kuin mitä se usein pääsee näyttämään eli minun pitää antaa sen näyttää kykynsä :)
Maanantain Jipin treenien jälkeen mieltä jäi kovasti kaivelemaan kontaktitreenien epäonnistuneet suoritukset. En tiennyt, miten etenisin treeneissä, kun kerran sivusta lähettäessä homma toimii, mutta vauhtia lisätessä pakka hajoaa. Niinpä laitoinkin viestiä seurakaverille Empulle ja kyselin, josko hän suostuisi tulemaan meidän kanssa treenaamaan kontakteja ja antamaan kullanarvoisia vinkkejä. Ja niinpä sitten perjantaina suunnattiin Ojankoon (nykyään peko-ryhmän myötä kuulun myös HSKH:n, joten päästään treenailemaan myös Ojangon kentille!). Tehtiin treeniä mini-pöydän päälle nostetulla kontaktin alasmenolla. Ensimmäinen korjaus oli se, että hankkiuduttiin eroon etupalkasta. Jippi tuntuu olevan sen verran fokusoitunut siihen edessä odottavaan palkkaan, ettei keskity täysillä siihen itse suoritukseen. Niinpä etupalkka vain yksinkertaisesti napattiin kokonaan pois ja sen sijaan Emppu toimi apupalkkaajana heittäen palkan vasta, kun olin vapauttanut Jipin kontaktilta. Muutamat ensimmäiset toistot olivat todella hakemista, sillä Jippi oli totaalisen hukassa, kun etupalkkaa ei ollutkaan. Se kyllä käskystä meni kontaktille, muttei pysynyt hetkeäkään paikalla, vaan kääntyi minua kohti kysymysmerkin näköisenä hämmästellen palkan puuttumista. Kuitenkin todella nopeasti se alkoi hoksaamaan treenin jujun, kunhan saatiin pari onnistunutta suoritusta palkattua. Tässä vaiheessa jo kiinnitettiin huomiota siihen, että vapautus ja palkka tuli aina vain silloin, kun Jipin fokus oli eteen. Itse tässä vaiheessa sijaitsin koiran takana, joten minuun päin tähyilystä ei koskaan haluttu palkata. Kun Jippi siis tähyili eteenpäin "tyhjyyteen", vapautin sen ja Emppu heitti palkan Jipin eteen. Nopeasti tuntui typy alkavan tosiaan ymmärtää, mistä palkan sai ja tarjosi jo hienosti fokusta eteenpäin ilman minun kyttäämistä. Otettiin mukaan myös liike eli kävelin sen ohi suorituksen aikana. Jo tämä sai Jipin vilkuilemaan minuun päin, mutta taas vain pidettiin huolta, että vapautus ja palkkaus tuli vain eteenpäin katsomisesta. Tästä siis jatketaan treenejä, iso kiitos Empulle! Huikeaa, että jo yhden treenin aikana voi nähdä selvän muutoksen :) Lopputreenistä nimittäin epäonnistuneiden ja haparoivien suoritusten määrä väheni selvästi, ja valtaosin Jippi eteni kontaktille varman oloisesti.
Viikonloppuna molemmilla koirilla oli treenivapaata eli pääsivät lenkkeilemään, leikkimään ja riehumaan metsässä aivoja lepuuttaen :) Laitoin koirille muuten reilu viikko sitten Bayvantic-punkkikarkotteen ja nyt ei metsälenkin jälkeen näkynyt yhtään punkkia koirissa, vaikka maasto oli sama kuin mistä edellisellä kerralla Hugo kantoi (ainakin) neljä punkkia ja Jippi yhden! Niin ja Hugon ja Jipin yhteiselo on edelleen sujunut ongelmitta, vaikka juoksut ovat edenneet ja muut pojat ovat jo osoittaneet kiinnostusta. Hugo saattaa ohimennen nuuhkia Jippiä, jos Jippi parkkeeraa juuri sopivasti Hugon eteen, muttei mitenkään kulje perässä, jahtaa tai ole levoton eli varsin helppoa on ollut arki nytkin.
Kävin muuten viime perjantaina ihastelemassa Wirneen K-pentuja, joilla oli nyt ikää 5 viikkoa. Ihania pieniä riiwiöitä, jotka roikkuivat jo oikein tehokkaasti lahkeissa ja purivat varpaista :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti