Keskiviikkona 29.7. oli peko-ryhmällä vuorossa rauniotreenit. Vain minä ja toinen kouluttajista oli paikalla, joten treenit olivat pienimuotoiset, mutta kuitenkin hyvät. Toinen treenaaja meni Jipille kolme kertaa peräkkäin piiloon ja teemana oli tunkeutuminen eli kaikki piilot olivat sellaisia, että Jippi joutui menemään raunioihin vähän syvemmälle ennen kuin löysi maalimiehen. Jippi kulkee melko reippaasti epävakaissa tiilikasoissa, eikä arastele jalan alla vieriviä kiviä tms. Kuitenkin tunkeutumiset piiloihin, jotka ovat sen alapuolella eli joihin se joutuisi pudottautumaan alustan ollessa vieläpä epävakaa tai liukas, ovat Jipille selvästi hankalimpia. Tunkeutumistreenit ovatkin siis sille todella hyviä! Hienoa on kuitenkin, että vaikka välillä siitä näkee, että sitä vähän jänskättää, niin se ei koskaan lopeta työtään. Se jatkaa yrittämistä ja etsii vaihtoehtoisia reittejä ja jos sellaista ei löydy, niin jostain sitten kerää rohkeutta uskaltaakseen sitä jännittävää reittiä maalimiehelle. Nenä sillä tuntuu raunioilla toimivan hyvin eli lähettäessä se lähtee lähettämääni suuntaan ja bongaa hajun yleensä jo etäältä ja etsii maalimiehen hajun perusteella innokkaasti. Sitten vielä vain pyritään kerryttämään lisää rohkeutat tosiaan alaspäin tunkeutumisiin, ja uskonkin, että sitä vähitellen tulee treenien myötä.
Torstaina 30.7. Jipillä olikin sitten tuplasti agia. Jippi oli ensin tuuraamassa yhdessä ratavalmiit-ryhmässä, jossa teemana mm. leijeröinti. Meille kaikista huikeinta oli se, että teimme ensimmäistä kertaa kepit radan osana, vaikkakin tehtiin vasta kuutta keppiä. Ennen keppejä olisi ollut A, joten aloitin lähettämällä suoraan kepeille. Pari kertaa palkattiin keppien jälkeen, mutta sen jälkeen jatkettiin kepeiltä eteenpäin. Entistä haastavampaa tästä teki se, että keppien loppuosan aikana leijeröitiin puomi eli ohjasin kepit loppuun puomin toiselta puolen ja lähetin myös toiselta puolen puomin Jipin kepeiltä putkeen. Tämä ei tuntunut kuitenkaan tuottavan ongelmaa, sillä Jippi lukitsi putken hyvin kepeiltä ja minuun vilkuilematta jatkoi rataa.
Treenien jälkeen oli tunti taukoa ja sen jälkeen treenattiin vielä kouluttajaryhmän treeneissä, joissa kouluttajana on Maiju Korhonen. Alunperin kyseiseen ryhmään olen ilmoittanut Hugon, mutta koska Hugo on saikulla, käy Jippi nyt noissa treeneissä sen sijaan. Vähän myös pohdin, että saatan tehdä Hugon saikun päätyttyä ainakin jonkin aikaa niin, että käynkin maanantain jatkotreeneissä Hugon kanssa ja kouluttajatreeneissä Jipin kanssa, sillä Hugon kanssa agi pitää kuitenkin aloittaa pitkän tauon jälkeen taas varovaisesti ja näin ollen saisin kouluttajatreeneistä ehkäpä paremmin irti Jipin kanssa. Mutta täytyy nyt vielä miettiä....
Mutta tosiaan nämä toiset treenit sujuivat myös hyvin varsinkin, jos ottaa huomioon, että juuri meidän treenivuorolla tuli vettä aivan kaatamalla. Jippi teki kaatosateesta huolimatta hyvin töitä ja keskittyi hienosti - sateen häiritsemisen näki vain palkatessa, sillä Jippi juoksi joka kerta lelu suussa putkeen leikkimään :D Ei mikään tyhmä typy...! Treeniradalla päästiin tekemään isoja kiihdytyksiä, joita seurasi "kääntöä ja vääntöä" eli päästiin oikein urakalla treenaamaan omaa rytmitystä. Me tehtiin radasta pätkää 1-12, mutta siinäkin oli ihan reippaasti treenattavaa, kun kokeiltiin useampaan kohtaan pariakin eri ohjausta. Kolmoselle tein pakkovalssin, mutta vitoselle kokeiltiin sekä takaakiertoniistolla siivekkeen ympäri pyörittämistä että viskiä. Kasille kokeilin peruskäännöstä, mutta käännös valui niin pitkälle hypyn jälkeen, että päädyin tekemään vastakäännöksen ja toimi selvästi paremmin jatkoa ajatellen. 9-10 väliin tein persjätön ja hypyn 11 ohjasin sylkkärillä. Hienosti Jippi jaksoi treenata toisetkin treenit läpi ja olin kyllä illalla yhtä hymyä, kun takana oli kahdet superhyvät treenit :)
Agitreeneissä muutoin ollaan treenailtu nyt Jipin kanssa omatoimisesti sekä keppejä että puomeja. Keppitreenejä ei nyt enää tehdä yhtä säännöllisesti (loman aikanahan tehtiin useita kertoja viikossa keppejä), eikä ole tarkoituskaan, sillä nyt ollaan saatu kepit siihen vaiheeseen, että Jippi pujottelee 12 keppiä. Lähetyskulmasta johtuvat aloitusmokat ovat nyt selvästi vähentyneet, mutta nyt on esiintynyt välillä sellaista, että Jippi tulee kepeille liian kovaa, eikä taivu tokaan väliin. Tämän se useimmiten korjaa seuraavalla toistolla eli eiköhän se opi vähitellen arvioimaan, että kuinka paljon sen pitää koota itseään kepeille tullessa. Lopetusvirheitä ei ole nyt oikeastaan ollenkaan esiintynyt (KopKopKop) ja olen yhdistänyt nyt liikehäiriötä suorituksiin. Vielä en ole tehnyt tosi rajuja vedättämisiä kepeillä, mutta hiljalleen on tarkoitus kasvattaa häiriön määrää. Ja sitten tosiaan vielä olisi tehtävänä yhdistää 12 keppiä radan osaksi - nythän tätä ollaan tehty vasta kuudella kepillä ja silloinkin suoritus on alkanut kepeiltä.
Puomitreeneissä ollaan siirrytty pöydän nojaan nostetuista ylös- ja alasmenosta kokonaiseen puomiin. Tämä tehtiin ensin niin, että käytiin Ojangossa tekemässä "vauvapuomia", joka on siis matala ja normaalia leveämpi. Kun Jippi ei näyttänyt jännittävän sitä, teimme Kivikossa normaalia puomia, joka oli kuitenkin laskettu niin, että se oli ehkäpä vajaan metrin korkuinen. Sillä Jippi selvästi ekalla suorituskerralla arasteli eli vähän niiasi puolivälissä ja kulki jäykästi. Tokalla kerralla oli jo kuitenkin selvästi rennompi ja lopulta sitten laukkasikin sitä jo oikein letkeästi. Pysäytykset olivat nyt hyviä eli pysähtyi joka kerralla oikeaan paikkaan ja vapautui vasta käskyllä, vaikkakin kovasti se siellä alastulolla täpinöissään "tärisi", kun ei melkein malttanut odottaa :D Puomiprojekti jatkuu siis nyt nostaen korkeutta vähitellen kisakorkeuteen. Jo nyt pitäisi oikeastaan alkaa lisäämään este puomin jälkeen niin, että palkka tuleekin välillä vasta hypyn jälkeen.
Hugon kanssa ei olla vieläkään tosiaan päästy agitreeneihin, koska saikku jatkuu (vaikka kipulääkekuuri loppui viime viikon torstaina). Ollaan kuitenkin treenailtu puomin kontakteja ja lisäksi rally-tokoa. Rallyssa olen nyt yrittänyt hinkata oikean puolen seuraamista, mutta miten se onkin niin älyttömän vaikeaa??? Se sujuu ihan hyvin, jos minulla aluksi on palkka oikeassa kädessä ja pidän kättä Hugon pään yläpuolella (en siis tutita, vaan palkka on n. olkapääni korkeudella) tai sitten lelupalkka on kainalossa. Kuitenkin palkan häivyttäminen tuntuu todella haastavalta. Suoraan seuruu oikealla alkaa sujua palkattakin, mutta esimerkiksi istumiset pysähtyessä ovat tosi vinoja, ellen auta namiavulla. Ehkäpä yritän vain edetä turhan nopeaan - kuitenkin Hugolla on vahvasti takaraivossa se vasemman puolen seuruu ja palkan tuleminen vasemmalta puolelta eli siksikin varmaan herkästi poikittaa. Vähitellen kuitenkin edistystä koko ajan tulee eli kyllä me vielä jonain päivänä tämäkin juttu osataan :D
Hugon kanssa ollaan treenailtu myös peruuttamista ja se peruuttaa jo aika reippaasti ja kivasti silloin, kun se on edessäni ja pyydän sitä peruuttamaan (siis niin, että itse pysyn paikoillani). Seuraamiseen yhdistämistä pitäisi siis nyt alkaa treenata ihan urakalla, mutten oikein ole varma miten saisin estettyä vinoon seuraamista. Siksi olen nyt odotellut ohjattujen treenien alkamista, jotta saisin kysyttyä tähän vinkkejä.
 |
| Voi miten iloiselta poju näyttääkään päästyään pitkästä aikaa hallille treenaamaan :) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti