sunnuntai 8. toukokuuta 2011

Hugon suusta

Nyt, kun yksin jääminen on Hugolla ollut hankalaa ja seuran kaipuu kova, sopii tämä Pam Brownin runo hyvin teemaan.

Tulen kotiin.
Koira heittäytyy minua vasten.
Missä sinä olet ollut? Viivyit niin kauan.
Kaipasin sinua, kaipasin sinua, kaipasin sinua.
Rakastan sinua, rakastan sinua, rakastan sinua.
Mitä kassissa on? Onko minulle jotain?
Oi, anna kun nuolaisen korvaasi.
Oi, anna minun pureskella käsineitäsi.
Sinä olet kotona!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti