Pompputreenit vol 2

Eilen siis agilitykurssin toinen kerta ja ohjelmassa olikin pujottelun ja putken kertausta, pussia, putken ja hypyn yhdistelmää sekä A-estettä. Putki sujui jo nyt hyvin samoin kuin putken ja hypyn yhdistelmä. Siinä lähetin Hugon putkeen (nyt juoksee putkeen jo ihan sillä, että osoitan putkea ja annan komennon "putki"), joka teki 90 asteen kulman putken keskivaiheilla. Hugon juostessa ulos putkessa annoin kädellä merkin edessäolevalle esteelle ja hyppykomennolla Hugo hyppäsi esteen, jonka takana sitten odotti namialusta.

Myös pussi sujui yllättävän hyvin. Ensimmäinen kerta jännitti Hugoa taas kovasti. Siinä siis koiran tulee mennä lyhyen putken pätkän läpi, jonka perässä on kangas, joka roikuuu parin metrin matkan maata pitkin. Koiran tulee siis juosta putkeen ja työntää itsensä pussin/kankaan läpi. Ensin pidin kangasta koholla niin, että Hugo näki pussin läpi. Kun vihdoin sain sen suostuteltua ensimmäisen kerran pussista läpi, niin seuraava kerta sujuikin taas helposti. Hugo tuli jo kuin vanha tekijä ja suostuipa se parin kerran jälkeen kulkemaan pussin ihan niin kuin se pitääkin suorittaa eli työnsi itsensä siitä läpi.

A-este osoittautuikin sitten varsinaiseksi ongelmaksi. A-estettä olemme siis harjoitelleet tottiksessa, eikä tuota enää minkäänlaista ongelmaa. Päin vastoin, se tykkää siitä ja juoksee innoissaan esteen yli. Nyt A-este oli kuitenkin pinnaltaan erilainen, kuten viimeksi selitin ja Hugon mielestä kamala. Tassut liukuivat pinnalla ja sehän sai Hugon jähmettymään täysin. Vapaaehtoisesti se ei liikkunut esteellä mihinkään, vaan saimme melkeinpä nostaa sitä yli siitä. Ja siltikin Hugo oli kauhusta jäykkänä ja se yritti kynnet esillä saada otetta jostain. Menimme esteen näin neljä kertaa, mutta oikeastaan meni vain huonompaan suuntaan. Este oli namitettu koko matkalta, mutta siltikin jännitys vei voiton.

Tänään on vuorossa tottistreenit ja toivonkin, ettei A-esteestä ole nyt tullut mitään mörköä Hugolle. Aion ainakin käydä kokeilemassa meneekö se tottiskentän A-esteen vielä normaalisti. Ja jos menee niin ajattelin mennä jokin päivä sinne kentälle kokeilemaan sitä A-estettä sillä tyylillä, jolla sitä agilityssä opeteltiin. Eli nameja koko matkalle niin, että koira etenee esteen rauhallisesti ja tassut pysyy esteessä koko matkan. Hugo, kun tuntui innostuvan A:sta siellä tottiksessa viime kerralla niin, että yritti hypätä alas tulossa jo liian aikaisin esteeltä maahan. Namituksen avulla voisin saada sen malttamaan oikeasta kiivetä este alas asti. Toivotaan sitten, että Hugo alkaa tajuta, ettei se A ole sen peloittavampi sielä agilityssäkään, vaikka pinta onkin vähän liukkaampi.

Hyppelyä

Eilen alkoi viiden viikon agilitykurssi, josta viimeksi kirjoittelin. Kurssilla käydään agilityn esteitä yksitellen läpi ja pidin ohjaajan opetustavasta kovasti. Opetus oli selkeää ja esteet ja niiden suoritus käytiin läpi niin, että tällainen ihan vasta-alkajakin ymmärsi, miten este kannattaa opetella.

Kävimme ihan perus hyppyä, jota on tottistreenejenkin puolesta tullut harjoiteltua. Siinä ei siis ongelmia. Treenasimme myös keppejä niin, että kuusi pystyssä olevaa keppiä tuli pujotella. Siis koira pujottelee ja ohjaaja kulki vieressä :P Tämä onnistui aika kivasti niin, että houkuttelin Hugon keppien lomitse namilla. Lopussa saatiin jopa lisättyä vauhtia hieman. Hugolle kauhistusta aiheuttikin sitten kolmas harjoittelemamme este, nimittäin putki. Kyseessä on kankainen haitarimainen putki, jonka voi asetella suoraksi tai mutkalle ja koiran tulisi siis juosta siitä läpi. Hugolle on aina ollut hankalia uudet alustat eli osasin odottaa tämänkin tuottavan vaikeuksia. Kerroin tästä ohjaajalle ja niinpä laitoimmekin putken mahdollisimman lyhyeksi, jolloin se oli vain noin parin metrin pituinen. Jouduin houkuttelemaan muutaman minuutin ennen kuin Hugo tuli putkesta läpi, mutta kehut olivat taas sitten valtavat :) Ja vähitellen juttu alkoi taas luonnistua ja lopulta onnistui pidemmänkin putken läpäisy ilman epäröintejä.

Ohjaaja pyysi, että isojen koirien mukaan tulisi seuraavalla kerralla kaksi ohjaajaa. Vuorossa on nimittäin keinulauta ja ehkä myös A-este, jolloin avustajaa tarvitaan molemmille puolille estettä siltä varalta, että koira yrittää hypätä alas esteeltä. Keinulauta arvatenkin tulee olemaan haasteellinen... A-esteestä on vaikea sanoa etukäteen. Sitähän olemme tottistreeneissä harjoitelleet ja Hugo on tykännyt siitä nykyään kovasti. Nyt este on kuitenkin hieman jyrkempi ja tottiksessa este on pinnoitettu kangas- tai kumimatoin, kun nyt esteen pinta on karkeaa maalia. Pinta on siis liukkaampi ja kovempi, joten voi olla, että Hugo arastaa sitä.

Aiemmin blogissa vieraillut kultainennoutaja Aapo, on vanhemmillani parasta aikaa hoidossa, joten kävimme Hugon kanssa viikonloppuna tapaamassa Aapoa. Pojat tulivat taas hienosti toimeen keskenään ja tässä onkin pari valokuvaa treffeiltä. Kuvat ovat tosin äärettömän huonoja, koska kahden koiran asetteleminen samaan valokuvaan osoittautui jälleen haastavaksi...



Ai niin ja irroitinpa eilen ensimmäistä kertaa eläessäni punkin. Tänä kesänä Hugolla tosiaan oli pari punkkeja hot spotin yhteydessä ja tuolloin eläinlääkäri irroitti ne. Muuten ei punkkeja olekaan ollut havaittavissa ennen kuin nyt. Pohdinkin, että onkohan niitä nyt tiedossa enemmänkin, kun punkkikarkoitteen tehoaika loppui elokuun lopussa ja sittemmin en ole enää uutta lisännyt. Ajattelin, että nyt alkaa kylmentyä, eikä punkkeja enää olisi kauheasti. Täytyy nyt seurailla, että tuleeko niitä lisää.

Touhuiluja

Viime viikolla kävimme Histassa tekemässä pari jälkeä. Ensimmäinen oli suht suora pitkä pätkä, jolle jätettiin neljä keppiä. Ensimmäistä kertaa tallaajana olikin joku muu kuin minä, enkä sitten tiedä johtuiko siitä, mutta Hugo oli aika ajoin hieman hukassa. Uskoisin kuitenkin, että suurin syy tähän haahuiluun oli melko tiuha sade, joka selvästi häiritsi Hugoa. Se kyllä selvitti jäljen ihan itse alusta loppuun ja nosti kaikki kepit, mutta muutaman kerran se hukkasi jäljen ja haahuili hetken jäljen ympärillä ennen kuin nosti taas jäljen ja lähti seuraamaan oikeaan suuntaan. Toinen jälki oli sitten minun tekemäni, mutta tein siihen yhden kulman. Kulmiahan emme ole ennen harjoitelleet, joten tallasin kulman todella tiuhaan. Hugo meni kulman ohi, mutta pysähtyi muutaman askeleen päästä ja alkoi etsiä jälkeä. Se kyllä palatessaan löysi jäljen ja lähti seuraamaan sitä eli kulma tuli suoritettua. Ehkä huono idea ottaa tällainen uusi tehtävä eteen juuri, kun on huono keli - pitääpä siis kokeilla paremmalla säällä sitten uudestaan niin, että se suora jälki menee ensin hyvin :)

Tänään olisi ollut tottistreenit, mutten mennyt, kun on sadellut koko illan. Minulla on tuonne tottiskentälle vajaan tunnin kävelymatka, joten reissu edestakaisin plus treeint sateessa ei ole omistajan, eikä koiran mieleen! Niinpä lähdimmekin aikaisemmin lenkille ja jäimme sitten ulos tekemään perustreenailuja. Tein seuraamista käännöksillä ja pysähdyksillä ja nämä kaikki sujuivat mielestäni hyvin. Iloiseksi yllätyksekseni myös sivulletulo onnistui namin kera kivasti ja oikea asento löytyi vain pienellä opastuksella käden avulla.

Tottispuolella olen nyt löytänyt uuden haasteen. Olen harjoitellut Hugon kanssa toki noutoja - sekä esteellä että ilman, mutta olen aina tähän saakka tehnyt esineen (esim. pallon) luovutuksen seisaaltaan. Eli "tuo"-käskyllä Hugo noutaa pallon ja tuo sen eteein, jolloin vaihdan sen namiin. Oikeassa liikkeessä esine tulee tuoda luokse ja tämän jälkeen esine suussa istuutua eteen aivan, kuten luoksetulossakin. Joten nyt lähipäivinä olenkin harjoitellut hugon kanssa tätä luovutusta istuutuen. Ja eihän siitä mitään ole tullut. Jostain syystä Hugolle tuntuu hankalalta idealta suorittaa istuminen ja pallon suussa pitäminen samanaikaisesti, sillä saman tien, kun pyydän sitä edessäni istumaan, pallo putoaa suusta ennen kuin takapuoli istahtaa maahan :D Ja olen nyt yrittänyt erilaisia keinoja tämän ongelman ratkaisemiseksi. Sain esimerkiksi neuvon, etten sanoisikaan istu-käskyä, vaan nostaisin namin sen nenä edestä ylöspäin. Tavallisestihan koiralle on melko luontevaa tässä tilanteessa istua, kun nami kulkeutuu pään yläpuolelle. Hugo kuitenkin meni tästäkin hieman hämilleen: tuijotti pitkään seisten pallo suussa namia, kunnes lopulta pudotti pallon ja istuutui. Nyt täytyy siis pähkäillä, miten saisin Huksun ymmärtämään, että sen istumisesta voi suoriutua, vaikka pallo olisikin suussa :)

Niin ja ilmoittauduimme Hugon kanssa muuten agilityn alkeiskurssille! Se on sellainen viiden kerran lyhyt kurssi, jossa käydään perusesteitä ja ohjaamisen perusteita. En mihinkään varsinaiseen seuraan ole liittynyt, koska haluan näin alkuun ainakin vain kokeilla lajia ja katsoa miltä se meidän mielestä vaikuttaa. Lähinnä kiinnostuin sen kokeilusta, kun huomasin tottistreeneissä, kuinka paljon Hugo innostuu esteestä ja A-esteestä. Eli ihan hauskaa olemme menossa pitämään ilman sen suurempia stressejä tai tavoitteita! Sunnuntaina on ensimmäinen kerta, joten kirjoittelen sitten miten meni :)