Järkkyä päivityslaiskottelua!

Nytkään ei ole mukamas aikaa tehdä kunnollista päivitystä, mutta tullaan nyt sentään vähän kuulumisia kertomaan. 

(c) Anne Lind

Ensinnäkin Jippi korkkasi ASCA-kisat kisaamalla yhteensä 12 starttia agia yhden viikonlopun aikana. ASCA eli Australian Shepherd Club of America on australianpaimenkoirien yhdistys, joka on saanut alkunsa Yhdsyvalloissa. Aussiethan voi olla rekisteröity FCI:n lisäksi (tai sijaan) ASCA:n ja rekisteröimättömät puolestaan voivat hankkia seurantanumeron, jonka jälkeen ne voivat kerryttää tuloksia ja titteleitä myös ASCA:n alaisissa kisoissa FCI-kisojen lisäksi. Ja nyt tosiaan Jipiltä löytyy ASCA:n seurantanumero ja ensimmäiset tuloksetkin on kasassa. Suomessa järkätään ASCA:n agikisat kerran vuodessa ja koska niitä varten täytyy lennättää tuomari Yhdysvalloista, niin touhuun kuuluu se, että startteja on paljon ja kisataan siis varsin tiiviiseen tahtiin. Niinpä tuli vietettyä kaksi päivää siis JAU:n ulkokentällä, missä "mukavassa" sadekelissä kisailtiin sitten varsin hauskoja ratoja. ASCA:ssa aloitetaan kisaaminen novice-luokasta ja kisaratoja on kolmia erilaisia: regular (eli meidän agilityrata), jumping (eli hyppyrata) ja gamblers, jossa ensin kerätään 30 s ajan pisteitä suorittamallla esteitä haluamassaan järjestyksessä (eri esteistä saa eri määrän pisteitä) ja sitten tämän jälkeen on tietty aika suorittaa gamblers-osio, jossa tulee ohjata neljä estettä maahan vedetyn viivan takaa eli etäältä. 

(c) Anne Lind

Lauantain 13.8. kisailut sujuivat varsin kivasti. Vähän itseä ennalta arvellutti, että kuinkahan monelta radalta joudutaan marssimaan kesken pois, jos Jippi varastaa lähdöstä/kontakteilta... Aloitettiin gamblers-radoilla ja näillä napsittiin pisteitä ja suoritettiin hyväksytysti gamblers-osiot niin, että saatiin molemmilta radoilta Q (qualified eli normikisojen LUVA). Gamblersissa kaksi Q:ta riittää luokkanousuun, joten niinpä saatiin ekana päivänä ensimmäinen ASCA-titteli: GS-N (gamblers standard - novice) ja seuraavaksi päiväksi siirryttiinkin kisailemaan open -luokkaan. Seuraavaksi kisailtiin regular-radat. Ensimmäisellä radalla kontakti toimi vielä ihan ok ja niinpä tuloksena nollarata ja Q. Tokalla radalla kuitenkin Jippi päättikin juosta läpi tokavikana esteenä olleelta puomilta, joten vikaa hyppyä ei sitten suoritettukaan, vaan marssitiin ulos radalta. Viimeisenä oli vuorossa hyppyradat, joista ekalla radalla nolla ja Q. Tokalla hyppyradalla kaksi rimaa tuli alas - todennäköisesti sekä siitä syystä, että ehkä jo väsymys painoi, mutta myös siksi, että ASCA-agissa rimat on matalemmat (meillä oli 50 cm) ja radat oli toooooodella suoraviivaisia eli Jipin vauhti kiityi aikamoiseksi, eikä selvästikään keskittynyt kunnolla hyppyjen korkeuksiin. Vikan radan jälkeen jäi kuitenkin harmittamaan hurjasti se, että vapautettuani Jipin lähdöstä juuri ehdin huomata, kuinka se oli ehtinyt nostaa takapuolensa ylös maasta. Ei se siis liikkunut, mutta kuitenkin oli noussut maasta seisomaan ja näin ollen minun olisi pitänyt marssittaa se ulos, jos vain olisi sen ajoissa huomannut... Mutta tuloksellisesti ekana päivänä saatiin siis varsin kiva tulosrivi, kun Q tuli 4/6 radalla.

Toka kisapäivä ei sitten ollutkaan enää niin hohdokas... Sunnuntaina 14.8. aloitettiin touhu hyppyradoilla. Radat oli asteen haastavampia kuin edellisenä päivänä ja molemmilla hyppyradoilla vauhdikkaat suorat ja niiden perään tiukat käännökset aiheutti Jipin päätymisen väärälle esteelle (yllätysyllätys, se löysi pari ekstraputkea :D ). Kivat radat kuitenkin muuten saatiin tehtyä :) Ekalla agiradalla Jippi varasti puomilta, joten lähdettiin ulos radalta. Tokalla radalla puolestaan keinu oli vähän epävakaassa kohdassa ja osoitti kohti kentän laidassa ollutta mäenrinnettä eli aiheutti Jipille ilmeisesti epävarmuutta, koska se päätti hypätä kesken kaiken pois. Uusittiin siis keinu ja tällöin sujui hyvin. Muuten oikein kiva rata ja saatiin puomi onnistuneesti tehtyä tällä radalla! Vikat kaksi rataa oli taas gamblerseja ja ekalla gamblers-radalla ei onnistuttu gamblers-osiossa. Koiran olisi pitänyt irrota kepeiltä A:lle ja A:n jälkeen hypylle niin, että ko. hypyn ja ohjaajan väliin jäi vielä yksi leijeröitävä hyppy. Tämä osoittautui liian hankalaksi ja Jippi tuli A:lta minua kohti ja suoritti sen väärän hypyn. Tokalla gamblers-radalla saatiin ensimmäinen openin Q. 

(c) Anne Lind

Kaikkiaan siis saldona oli tosiaan 12 rataa, 5 Q:ta ja yksi titteli (GS-N). Mutta mikä tärkeää 11 onnistunutta lähtöä (se yksi seisomaannousu lauantain vikalla radalla ei onneksi aiheuttanut taantumaa, vaan sunnuntaina lähdöt toimi hienosti siitäkin huolimatta!). Puomi suoritettiin 10 kertaa kuuden radan aikana (gamblerseilla sai tehdä kaksi kertaa saman esteen ja tehtiin siis tuplapuomit) ja näistä kahdella kerralla Jippi varasti (josta siis joutui ulos radalta). Selvästi kylläkin nyt ei oikein malta ottaa kunnon 2on2offia puomilla eli herkästi pysähtyy liian ylös. Vaatii siis ehdottomasti nyt treeniä. Lisäksi ajattelin, että jos tekee tuota, niin melkeinpä alan pyytämään sen samantien pois sieltä puomilta ja otan puomin uusiksi. Läpijuoksuista toki edelleen ulos radalta. Keinu suoritettiin kai seitsemän kertaa ja niissä yhtä lukuun ottamatta teki nätin suorituksen eli ei meinannut tehdä lentokeinuja. Keinulla Jippi aika luonnostaan tekee pysähdyksen niin, että kaikki tassut jää alastulokontaktille ja täytyykin nyt pohtia, että annanko jatkossa tehdä noin aina vai haluanko tehdä siihen toimivan 2on2offin.... En oikein osaa valita näiden kahden väliltä.... Hugonkaan kohdalla en osannut :D A-este taidettiin tehdä 6 kertaa ja niistä yhdellä tuli yliloikka, mutta muutoin toimi kivasti! Lähinnä nyt siis tuota puomin alasmenoa täytyy paikan suhteen vahvistaa, mutta positiivista on se, että Jipillä on selvästi alkanut nyt se läpijuoksentelu vähentyä ja on alkanut asiaa prosessoida. 

(c) Anne Lind

Kovin innolla odotin tulevia kontaktitreenejä ja myös kolmosten korkkaamista, mutta se jääkin sitten myöhemmäksi. Jippi nimittäin viikkoa näiden kisojen jälkeen lauantaina 20.8. halkaisi metsälenkillä riekkuessaan kannuskyntensä. Onneksi ei haljennut juureen asti, eikä kynttä siis jouduttu poistamaan, mutta ydin on kuitenkin paljaana alta ja toiselta reunalta, joten agility on nyt tauolla, kunnes kynsi on kasvanut peittämään ytimen. Samasta kynsivammasta johtuen jäi väliin myös tokon piirinmestaruudet, jotka olisi olleet tätä epäonnista lauantaita seuraavana päivänä. Mutta ei siinä mitään, vietettiin sitten päivää kannustaen muita joukkuelaisia! Tokoa ollaan hyvin voitu jo treenata, kunhan kannuskynnen ympärille laittaa kerroksen sideharsoa estämään kynnen tarttuminen/taittuminen, joten onneksi Jippi sentään pystyy puuhailla tokoa ja lisäksi toki lenkkeillä (kunhan pysytään pois epätasaisilta pohjilta). Seuraavat tokokisat on alustavasti nyt suunniteltu syyskuun loppuun, jolloin sitten kynsivamman jälkeen annettujen kipulääkkeiden karenssiaika on ehtinyt mennä umpeen. Jippiä ei kynssivaurio onneksi ole missään vaiheessa millään tavalla häirinnyt. Edes sen sattuessa Jippi ei valittanut, eikä ole tosiaan missään vaiheessa osoittanut kynnen mitenkään sitä vaivaavan. Ei esim. ole myöskään yrittänyt sitä nuolla, joten ei ole ollut kaulurille tarvetta. 

(c) Anne Lind

Nyt, kun Jippi on poissa agilitysta, Hugo on päässyt tuuraamaan sitä ohjattuihin treeneihin. Meillä on keskiviikkoisin I-HAH:ssa Maiju Korhosen kouluttamat treenit ja Hugo tosiaan pääsi treenaamaan viime viikolla (ja pääsee toki tälläkin viikolla, koska kynsihän toki ei näin pian kasva). Olipas hauskaa treenata pitkästä aikaa kunnon ratatreeniä Hugon kanssa. Alkuinnostuksissaan roiski rimoja ihan huolella, mutta parin rallattelupätkän jälkeen alkoi keskittyä ja tekikin sitten aika hienoa rataa! Yllätyin oikein, miten mm. ne Hugolle yleensä niin vaikeat takaakierrot sujuivatkin tänään hienosti ja empimättä (normaalistihan ongelmana on juurikin hypyillä empiminen). Ja mikä tärkeintä Hugolla oli selvästi niin hauskaa!! Ihana "pieni" :) 

Rally-tokoissa Hugon kanssa ollaan nyt otettu käsittelyyn puolenvaihdot takaa. Oli taukoa näiden treenaamisesta ja alkuun oli taas ihan megavaikeaa saada puolenvaihdot sujuviksi. Pienellä muistuttelulla homma alkoi kuitenkin taas sujua ja nyt tekee aika pienin käsiavuin nuo vaihdot! Treeneissä ollaan tehty enemmän ja enemmän oikean puolen työskentelyä. Nyt radoilla on jo usean kyltin pituisia pätkiä oikealla seuraten ja näissä oikealla puolella suoritettavissa kylteissä on ollut mm. istumisia (myös se, jossa seurautetaan 1-2-3 askeleta välillä istuttaen) ja käännöksiä. Yllättävän hyvin Hugolla pysyy seuruun paikka oikealla puolella seuratessa, eikä samaa edistämistä ole ilmennyt ainakaan vielä kuin normiseuraamisessa. Edistäminen onkin tällä hetkellä kenties se haastavin juttu, sillä se pienikin edistäminen vaikeuttaa niin monen kyltin suorittamista.... Tätä täytyisi siis urakalla työstää! Ollaan myös tehty käytösruutuja ja jotenkin se paikalla seisominen on Hugolle vain niin kaamean hankalaa, kun se näyttää siltä, ettei ymmärrä, että sillä on tehtävä kesken. Kuitenkin jotenkin näyttää edes vähän positiivisemmalta sen suhteen, että päästäisiin joskus kenties sinne VOI-luokan radoillekin! Yksi ongelma, johon ollaan myös pureuduttu, on kisavireongelma. Hugohan oli viime kisoissakin tosi haahuilevan oloinen ja vaikka suoritti liikkeet kiltisti, niin oli jotenkin poissaolevan tuntuinen ja siksi minä itse en keskittynyt kunnolla rataan. Nyt ollaan otettu käytännöksi aina ennen ratasuorituksen aloittamista treeneissä tehdä pari kiepitystä, sillä näillä saa Hugon virettä nostettua ja se alkaa keskittyä aika kivasti. Kieppien jälkeen saa isot kehut ja kannustavasti siirrytään lähtöön. Tarkoituksena olisi, että voitaisiin sama käytäntö siirtää kisoihin, jolloin toivottavasti Hugo olisi enemmän "läsnä" kisaradallakin. 

Tässäpä ehkäpä olennaisimmat jutut. Tokoiluista on myös päivitettävää (lähinnä itselle muistiin treenijuttuja), mutta niistä vaikkapa sitten ihan oma postaus!

Agiliiturit kuvissa

Heinäkuussa oli I-HAH:ssa valokuvauspäivä, mikä tarkoitti siis sitä, että vapaaehtoisista koiruuksista (tai ei niiltä koirilta taidettu kysyä, mutta omistajat oli sitäkin innokkaampia!) otettiin agilityaiheisia kuvia, joita sitten voidaan käyttää koristamaan seuran nettisivuja/blogia yms. Ja koska olin lomalla, niin tokihan me marssittiin paikalle sekä Jipin että Hugon kanssa :D Jippi teki puomia ja lisäksi koska meidän seurassa tehdään myös tokoa, niin otettiin kapulan kanssa hyppyjä (kuitenkin normaalia agihyppyä, koska onhan meidän seura kuitenkin agipainotteinen ;) ). Hugo sen sijaan pääsi puomille ja pituudelle, koska turkkinsa kanssa se toki on edukseen tuollaisissa lennokkaissa suorituksissa :) Oli hauskaa ja sitäkin hauskempaa oli se, että nämä kaksi supertaitavaa valokuvaa antoivat luvan käyttää kuvia mm. blogissa eli tässäpä näitä. Suuri kiitos kuvista Sannalle ja Idalle!

(c) Sanna Piironen

(c) Sanna Piironen

(c) Sanna Piironen

(c) Ida Alexandersson

(c) Sanna Piironen

(c) Sanna Piironen

(c) Sanna Piironen

(c) Ida Alexandersson

Jippi The Kolmosluokkalainen

Niin siinä sitten kävi vastoin kaikkia ennakko-odotuksia, että lauantain kisapäivän myötä Jippi siirtyi kisaamaan agilityssa kolmosluokkaan! Kisoihin ei lähdetty tavoittelemaan nollia, sillä nyt projektina oli tosiaan saada onnistuneet lähdöt ja saada kontakteilta varastelu loppumaan, joten ajatukset oli kyllä ihan muualla kuin nollan tavoittelussa.

Perjantaina 5.8. käytiin epistelemässä kisaavien agilityradalla kolmen startin verran. Ensimmäisellä radalla lähtö toimi hienosti, puomille pysähtyi huikean hienosti, mutta sitten keinulta varasti ja lähdettiin ulos radalta (tätä ennen oli tosin tullut myös rima alas ja hyllytetty putki-A-erottelussa). Tokalla radalla lähtö toimi, mutta puomillapa Jippi vapauttikin itse itsensä hetken pysähdyksen jälkeen ja lähdettiin sitten ulos jo puomin jälkeen. Vikalla radalla saatiin sitten kaikki palaset loksahtamaan eli lähtö toimi, puomi toimi ja keinu toimi, ja näin ollen päästiin maaliin asti ja lopputuloksena nollarata ja hurjan hyvä mieli (ei niinkään siitä nollasta, vaan onnistuneista lähdöstä ja kontakteista).

Lauantaina 6.8. sitten oli vuorossa neljän startin verran virallisia kisoja JAU:lla. Eka rata oli hypäri ja sehän sopi hyvin, sillä saatiin keskityttyä ekalla radalla siihen lähtöön miettimättä vielä niitä kontakteja. Otin Jipin lähdössä ja siitä käskytin maahan. Hienosti pysyi maassa ja odotti nätisti vapautuskäskyä. Rata oli oikein kivan tuntuinen kokonaisuudessaan, vaikkakin onnistuin aiheuttamaan kiellon hätiköidyllä viskileikkauksella. Eli vitonen siitä, mutta ihan oma moka! Tästä video ei ole omassa kännykässäni, joten en sitä vielä saanut.

Vika kolme rataa olikin sitten agilityratoja, mutta siitä erikoisia sellaisia, että yhdelläkään niistä ei ollut keinua... Sikäli harmi, että olisi ollut kiva päästä sitäkin treenaamaan kisatilanteessa, mutta ehkä se on ihan hyvä ottaa yksi tavoite kerrallaan ja nyt se oli siis se, ettei Jippi varasta puomilta (tai jos varastaa, niin marssittaa koira ulos radalta). Kaikista radoista kootusti mainittakoon myös se, että lähtö toimi hienosti! Kertaakaan ei peppu meinannut nousta maasta, vaan Jippi oli lähdössä aika rauhallisen oloisena. Vikalla radalla jopa tarjosi maahanmenon otettuani sen sivulle, jo ennen kuin edes käskin sitä maahan eli ilmeisesti alkoi iskostua mieleen, että maasta se rata alkaa :)

Tokalla radalla (eli ekalla agiradalla) meno oli kaikkiaan aika sujuvaa. Radan jälkeen oli superhyvä fiilis oikein onnistuneesta puomista, mutta videolta huomasin, että ei molemmat tassut osu ihan maahan asti. Kuitenkin pysähtyi varman oloisesti ja odotti vapautusta rauhallisena eli läpijuoksusta ei ollut ajatustakaan - jes! Maaliin juostiin nollalla eli lopputulos -13,09 s ja sij. 3/22 eli toka kakkosluokan LUVA.

Kolmannella radalla aiheutin hylkäyksen ihan alkutaipaleella, kun tein vastakäännöksen hypylle, jolta oli tiukka käännös A:lle. Vastakäännös käänsikin sitten tosi hyvin ja Jippi luki A:n sijaan minun ja A:n väliin jääneen putken, johon liikkeeni suunta kieltämättä hieman ohjasi. Otettiin A:lle lähestyminen uusiksi ja jäin tässä vaiheessa Jipistä jälkeen eli A:n jälkeisellä pätkällä oli hetkellisesti vähän rytmitysongelmia, mutta radalle mahtui kivojakin pätkiä! Puomilla ei todellakaan meinannut tulla taaskaan läpijuoksua, vaan Jippi pysähtyi jopa liian aikaisin alastulolla. Oma liike hidastui puomin lopulla, kun valmistauduin radan jatkumiseen sivulle, mutta huomattuani Jipin empivän, jatkoinkin pari askelta eteenpäin ja Jippi korjasi omatoimisesti 2on2offiin.

Vikalla radalla puomilla vähän sama juttu  kuin kolmannella radalla eli Jippi pysähtyi liiankin aikaisin ja korjasi sitten uudella käskyllä. Tässä haastetta toi ohjaajan jääminen selvästi taakse ja se, että ihan alastulossa kiinni oli putki siinä koiran ja ohjaajan välissä eli sekin saattoi sekoittaa pakkaa. Muilta osin taas melko sujuvaa menoa ja lopputuloksena olikin puhdas rata aikaan -10,51s ja 1.sija eli se oli sitten SERT ja menolippu kolmosluokkaan!! Aika hurjaa :D (Video ei tarkoituksella ole isompi kuin noi kaksi muuta, mutta jouduin lisäämään sen upottamalla, kun jostain syystä ei löytynyt youtube-videoista etsimällä...)


Kisapäivän analysointi on nyt nostanut esiin seuraavia plussia:
+Lähdöt toimi tosi hienosti!
+Jippi oli kuulolla ja reagoi ohjauksiin hyvin eli teki juuri niin kuin ohjasinkin.
+Vauhti oli aika kiva ja vaikkei nopeudessa toki päihitetä nopeita bortsuja millään, niin Jippi tekee sen verran tiukat käännökset, jos ohjaukset osuu kohdilleen, että sillä saa nipistettyä ajasta sekunteja pois ja siten ei nyt ainakaan pahasti "muiden jalkoihin jääty" :)
+A toimi kivasti - vielä hakee vähän sellaista vakiintumista toi A:n suorittaminen eli esim ekalla radalla oli vähän sellainen jännittyneen näköinen laukka A:lla, mutta siltikin yleensä kyllä Jippi osuu kontaktille.
+Puomilla ei yhtä ainutta läpijuoksua - ei edes melkein!

Ja sitten niitä kehittämisen kohteita:
-Oma rytmittäminen vielä aika ajoin näkyy olevan pielessä eli tähän kaivataan toki ikuista treeniä (valmistahan ei toki tule koskaan!)
-Puomi ei tokikaan nytkään optimaalinen, sillä Jippi kyllä osaa 2on2offin kovinkin varmasti eli sikäli ei sille yhtään tyypillistä tuollainen empiminen alastulolla. Veikkaan, että vaikuttavia tekijöitä on monia. Ensinnäkin edellisen päivän episten puomikorjaukset varmasti olivat takaraivossa muistuttamassa, että läpijuoksu tietää radan päättymistä eli ehkä oli siksi ylivarovainen. Toisekseen ollaan treenattu lähiaikoina oikeastaan vain sellaisia kontakteja, joilta rata jatkuu enemmän tai vähemmän eteenpäin eli olen päässyt vedättämään. Ei siis sikäli ihmekään, että kontaktin suorittaminen ei nyt ole ihan varmaa, kun jäänkin taakse. Kaipaa siis vahvistamista ja sitähän me nyt sitten aiotaankin treenata :) Kolmanneksi tajusin ratojen jälkeen, että toistin kaikilla radoilla Jipille "ota"-käskyn puomin loppupäässä. Treeneissä olen välillä sanonut uuden käskyn alastulolla ja välillä taas ollaan tehty koko puomi vain yhdellä käskyllä (joka siis annettu ennen puomille menemistä). Tavoite on, että alastulon käskystä voisi täysin luopua ja keskiviikon treeneissä ja perjantain epiksissä jätinkin sen toisen käskyn pois. Nyt kuitenkin sen sanoin ja pohdin, että voisiko olla, että Jippi siten ylireagoi siihen toistettuun käskyyn nyt, kun taustalla oli kontaktien korjailusta johtuen ehkä ajatus siitä, että kontaktit täytyy ottaa tosi huolella? Joka tapauksessa tosiaan toistetusta käskystä halutaan päästä eroon, joten nyt täytyy keskittyä siihen, että treeneissäkään en sitä toistele!

Aika hassu fiilis kisata taas kolmosissa. Jotenkin en ollut siihen SERTiin yhtään varautunut, kun oikeasti oli sellainen fiilis, että tässä lähtöjä ja kontakteja korjatessa saattaa jokin tovi vierähtää. Noh, Jippipä osoittikin olevan hyvinkin nopeasti oppivaa sorttia (tosin onhan tämä ollut tiedossa ennenkin...) ja otti opikseen ehkä vähän liiankin hyvin, kun tosiaan nyt oli sitten ekstravarovainen niiden kontaktien kanssa :D Nyt treenaillaan lisää ja eiköhän se kultainen keskitiekin sieltä löydy ;) Mutta kaikkiaan oli kyllä huikea kisapäivä, sillä kaikkien neljän startin jälkeen oli tosi tyytyväinen fiilis ja kaikilla radalla tehtiin hyvää yhteistyötä Jipsterin kanssa. Parhaus typynen!

Ai niin ja Hugo toki oli varsin innoissaan Jipin menestyksestä myöskin, sillä se tiesi Hugollekin palkintoja :D Palkintopusseista löytyi nimittäin sekä nameja että NARUPALLO, mikä on Hugon ihan ykkössuosikki ja niinpä Jippi kiltisti luovuttikin sen Hugolle :)

Missio lähdöt-ja-kontaktit-kuntoon aloitettu!

Pohdiskelin, että mitenköhän sitä oikein tekisi kisaamisen kanssa. Olin ilmoittanut Jipin ensi lauantaiksi kisoihin ja ehdinkin jo laittaa viestiä kisajärjestäjälle, että perun startit. Ilmoittauduin perjantaiksi epiksiin ja ajattelin vältellä virallisia kisoja, kunnes oltaisiin saatu edistystä epiksissä. Sitten katselin tulevia epiksiä ja totesin, ettei tulossa ole sellaisia, joihin me päästääisiin. Kyselin vielä neuvoja viisaammilta ja sain kannustusta sille idealle, että rohkeasti vain menisin sinne lauantain kisoihin. Ja niinpä sitten laitoinkin uutta viestiä järjestäjille, että jos ehtii perua peruutuksen (:D), niin teen sen ja hyvin vielä ehti, kun ilmoaika oli vielä käynnissä! Eli nyt siis perjantaina mennään epiksiin ja lauantaina virallisiin. Todennäköisesti osa starteista tosiaan kestää muutaman sekunnin ja lähdetään ulos jo lähdöstä, mutta se on varmasti sen arvoista! Ja muuten aloin myös pohdiskella menneitä kisaratoja ja hämmästyin, kun tajusin vasta nyt, että kuinka monella radalla ollaan hyllytetty puomin tai keinun jälkeisten parin esteen aikana! Eli jaksan hämmästellä, miten silti tajusin vasta nyt tämän olevan oikeasti ongelma??

Meillä koirat ei saa omatoimisesti tulla sänkyyn, eikä siis nuku siellä ihmisten kanssa, mutta välillä (kuten nyt kuvassa) saavat luvan kanssa mennä sängylle ja molemmat toki innolla niin silloin tekevät :)

Tänään yritettiin luoda treeneissä mahdollisimman kisanomainen fiilis. Meidän vuoron alkaessa pyysin toisen koirakon ennen meitä radalle niin, että Jippi joutui katsoa radan laidalta niiden menoa. Lisäksi otin Jipille myös mukaan agikisoissa käyttämäni pannan, jossa on sellainen fleece-hihna, jolla Jippi riekkuu startin jälkeen. Sitä ei treeneissä käytetä eli se jo itsessään kertoo Jipille, että jotain jännää on tapahtumassa. Näistäkään huolimatta Jippi ei se ollut yhtä kiekoilla kuin kisoissa, mutta vähän edes sinnepäin. Alussa Jippi jäi hienosti lähtöön kerta toisensa jälkeen. Päätin heti, että minkäänlaisia varmisteluita en tee lähdöissä, enkä kontakteilla eli lähdössä en vilkuillut taakse tai antanut lisäkäskyjä ja puomilla annoin vain yhden käskyn puomille mennessä, enkä alkanut sitä toistelemaan alastulolla. Lisäksi kontaktilla juoksin rohkeasti ohi. Ekalla kerralla tässä sain Jipin menemään lankaan eli se juoksi läpi kontaktilta. Tästä seurasi "oho" ja käveltiin laittamaan koira hihnaan ja marssittiin ulos kentältä. Ei sen suurempaa draamaa, mutta Jipin se taisi laittaa ajattelemaan, sillä tämä oli eka ja vika kontaktimoka niissä treeneissä. Seuraavat kolme toistoa se teki puomia radan osana tehden superhienot 2on2offit. Sain juosta reilusti ohi, eikä vaatinut mitään lisäkäskyjä, vaan pysähtyi kuin seinään ja odotti maltillisesti vapautusta ja sen toki sitten lopulta myös sai!

Kovasti mietin, että pitäisikö minun palkkailla Jippiä sinne kontaktille, mutta päädyin, etten tee niin. Syynä se, että Jipille on namia paljon suurempi palkkio se, että pääsee jatkamaan rataa, joten mieluummin palkkaan sitten sillä tavoin. Ja toisekseen namin antaminen kontaktilla saa välillä Jipin kuvittelemaan, että suoritus on ohi, kun palkkakin kerran jo tuli ja saattaa sen jälkeen hilpaista liikkeelle.

Yhden kerran Jippi varasti tänään myös lähdöstä, mutta siitäkin käveltiin ulos radalta ja toista kertaa ei tarvinnut huomauttaa :) Perjantaina sitten testataan epiksissä, kuinka tämä käytäntö korjaa lähtöjä/kontakteja siellä :)

Eilen Hugo oli ohjatuissa treeneissä rallattelemassa ekaa kertaa kesätauon jälkeen. Tauko näkyi selkeästi, sillä Hugolta lähti parissa kohtaa ääntä ja seuruussa se efisti. Muuten teki aika kivasti ja ainakin keskittyi tekemiseen täysillä. Kisoissa nähdyn alavireisyyden jälkeen olen vain tyytyväinen, kun näen, että kyllä Hugolla intoa piisaa rally-tokossa, joten siksi ei edistäminenkään saanut hyvää treenifiilistä katoamaan! Edistämistä toki treenaillaan pois sitten taas (onneksi meillä on toimiva treeni siihen ongelmaan tiedossa!), mutta nyt kiinnitettiin enemmän huomiota kokonaisuuteen ja fiilikseen :)

Rally-treeneissä tuli taas esiin Hugon "ahtaanpaikankammo". Sitä on esiintynyt kerran aiemminkin hallilla pidetyissä rally-treeneissä ja siis sellaisessa kohdassa molemmilla kerroilla, että rata meni melko läheltä seinää ja koiran piti seurata seinän ja ohjaajan välissä. Ja siis vaikka sanon, että rata meni läheltä seinää, niin ei kuitenkaan niin läheltä, että olisin voinut yhtään edes ajatella, että se aiheuttaisi ongelmaa. Etäisyyttä minun ja seinän välissä oli ehkäpä vajaa pari metriä eli hyvin siihen koira mahtuu väliin seuraamaan. Mutta silti Hugo painoi korvat niskaan, ryhti laski ja se yritti paeta minun ja seinän välistä mahdollisimman nopeasti. Tällaista ei arjessa ole ikinä esiintynyt (harvoin arjessa tulee kuljettua niin, että koira olisi mikun ja seinän välissä), mutta siitäkin huolimatta alettiin siedättämään nyt Hugoa tähän. Treeneissä omatoimisella treenipisteellä sitten seurautin Hugoa lähemmäksibja lähemmäksi seinää ja lopulta kykeni seuraamaan jopa niin, että oli itse melkein seinässä kiinni. Jännitti selvästi ja ekat pari toistoa livahti pois siitä välistä, mutta kerta kerralta rohkaistui ja lopulta sujui jo ihan hyvin ja pieni jännitys näkyi lähinnä enää korvien asennosta.