Agileijona

Hugo tosiaan pääsi treenaamaan parit agilitytreenit Jipin ollessa kynsivamman takia saikulla. Viime viikon Maiju Korhosen treeneistä napsittiin pari valokuvaakin eli jäi todistusaineistoa agileijonasta :) Kiitos kuvista, Ida!

(c) Ida Alexandersson

(c) Ida Alexandersson

Hugon kanssa oli itse asiassa hurjan hauska treenata ja sekin nautti. Selkä sillä herkästi enemmästä agilitysta jumiutuu, joten kauhean säännöllistä agia en sen kanssa raaski tehdä, vaikka molemmat meistä muuten niin haluaisikin. Onneksi kuitenkin välillä pystyy käydä treenailemassa! Kontaktien kanssa on tullut ihan urakalla lepsuiltua Hugon kanssa ja se kyllä näky treeneissä :D Ei oikein pysähtyisi enää puomille eikä keinulle... A:tahan me ei enää tehdäkään sen kanssa. Mutta jotenkin nyt on päässyt Hugon kanssa sellaisen hauskan treenaamisen makuun eli ei nipoteta turhista - kontaktien suhteen minulle siis riittää, että ne suoritetaan turvallisesti, mutta that's it :)

Iloinen koiruus yksien agitreenien jälkeen!

Hugon kanssa meillä oli mahdollisuus hakea ja päästä I-HAH ry:n rally-tokon SM-joukkueeseen ja tämä oikeastaan oli sikäli toivottavaakin, että joukkue uhkasi jäädä vajaaksi. Pohdiskelin asiaa kovasti ja lopulta, kun kuitenkin ilman meitäkin saatiin onneksi joukkueeseen minimikoiramäärä hankittua, niin päätin jättäytyä joukkueesta pois (tosin lupauduin varakoirakoksi). Tämä ihan siitä syystä, että koen, ettei olisi ehkä ihan reilua koiraa kohtaan viedä sitä tuollaiseen massatapahtumaan (jossa ohjaajakin todennäköisesti jännittää normaalia enemmän), kun kuitenkin tiedän, että Hugo herkästi paineistuu minun jännittämisestäni ja ottaa myös häiriötä ympäristöstä. Edellisissä rally-tokokokeissa jo ihan normaali kisatilanne oli Hugon mielestä tosi jännä eli siksi en tahtoisi sitä viedä vielä ekstrajännään tilanteeseen saamaan huonoa kokemusta koetilanteista, jos ei ole pakko. Ja suunnataan sitten tässä syksyllä joihinkin ihan normaaleihin kokeisiin metsästämään sitä RTK2-koularia :)

Hugon kanssa rally-treeneissä on alkanut esiintyä haukkumista, joka onneksi rajoittuu vain ihan niihin ekoihin hetkiin kentällä. Ekan perusasennon yhteydessä päästää siis herkästi ilohaukkua, mutta itse kun haukkumista tokikaan halua esiintyvän, niin haukkuvan koiran kanssa en suostu lähteä radalle. Haukkumisesta homma siis keskeytyy ja hyvin pian onneksi Hugo aina alkaa skarpata ja tämän jälkeen ei enää minkäänlaista ääntelyä ilmaannu. Toisin oli kylläkin viikko sitten rally-treeneissä, joissa teemana oli hypyt ja putket radan osana. Hiukkasen agitaustaista koiraa kuumensi rata, joka sisälsi esteitä toistensa perään. Putkeenlähetyksissä alkoi ilmaantua agilitysta tuttua haukkumista.... Nämä rally-putket täytyykin siis ottaa erikseen työn alle ja keskittyä hiljaiseen työskentelyyn!

Ostin muutama viikko sitten Jipille juoksulenkkejä varten Zero DC:n valjaat, mutta pakko myöntää, että ei ole tullut kyllä yhtään lenkkiä juostua. Tavoitteena olisi aloittaa kuitenkin juoksulenkit, kunhan talvikausi alkaa ja treeni-/koulutuskalenterin osalta vähän rauhoittuu.... 

Jipille kuuluu myös hyvää ja kynsi on parantunut huimaa tahtia. Kynsihän halkesi vain osittain eli siitä ikään kuin sivusta irtosi palanen. Näin ollen ydin itsestään vetäytyi ja olen saanut kynttä lyhennettyä niin hyvin, että se lohkeama alkaa olla jo hävinnyt. Vielä en uskalla kontakteja Jipin kanssa tehdä, kun niissä kynsi varmaan todennäköisimmin ottaa osumaa, mutta muuten palailtiin jo tällä viikolla agilityyn. Ja hyvin kesti kynsi ilman minkäänlaisia paketointeja! Helpolla siis päästiin kynsivamman kanssa, kun ei tosiaan koko kynsi vioittunut, eikä joutunut poistamaan kynttä. Jippi on käynyt tällä viikolla sekä Niinun treeneissä että Maijun treeneissä ja voi vitsit, kun se on ollut pätevä typy! Intoa on piisannut, mutta kuitenkin ollut hurjan hyvin kuulolla. Ja eilen tehtiin niiiiin hienoja keppejä tiukasta umpikulmasta lähettäen ja sen jälkeen todella voimakkaasti takaaleikaten ilman, että Jippi kertaakaan otti häiriötä minun puolenvaihdosta. Se jatkoi kepit aina itsenäisesti loppuun, vaikka ohjaaja hääräsi takana :) Tuon koiruuden keppeihin olen kyllä hurjan tyytyväinen! Avokulmien takaaleikkaukset on vielä sellainen, jossa tulee herkästi virheitä, kun saattaa hakea tokaan keppiväliin, jos yhtään kiirehdin ohjauksen kanssa. Näitä pitää siis vielä vahvistaa. Mutta aika varma fiilis on jo siitä, että jos vain Jippi ekaan väliin löytää, niin kesken ei sieltä kepeiltä pois tule. Eli voi sitten rauhassa ottaa sivuetäisyyttä, tehdä takaaleikkauksia tai vedättää. Kiva juttu, että kepit edes on hyvällä mallilla, kun noiden pysäytyskontaktien kanssa on sen sijaan nyt ollut takkuamista... Mutta tosiaan niitä ei nyt vielä treenatakaan eli otetaan ne ihan omaksi projektiseen, kunhan kynsi on täysin kunnossa.

 Tokossa Jipin kanssa ollaan keskitytty aika paljon seuruuseen ja seuraamisen askelsiirtymiin. Tuli havaittua, että Jippi on alkanut hiukan edistää seuraamisessa, mikä on todennäköisesti seurausta siitä, että olen tarkoituksella tehnyt sille intensiteettiä seuruuseen. Nyt, kun se seuraa hurjan innokkaasti, niin sitten on kylkiäisenä tullut edistäminen. Edistäminen sitten vaikuttaa siihen, että kontakti elää, kun minä oikeasti kirjaimellisesti osun jalallani sen päähän sen pitäessä kontaktia jalkani edessä... Joten jotain oli tehtävä. Oltiin 28.8. Maarit Hellmanin tokokoulutuksessa ja siellä puututtiin tähän ongelmaan. Saatiin hyviä vinkkejä siitä, miten tehostaa sitä, että koira oikeasti seuraa koko ajan ohjaajan vasenta jalkaa. Aloin siis tehdä treeniä, jossa kesken seuruun pysähdyn aika äkkinäisesti niin, että oikean jalka on edessä ja vasen takana. Tässä vaiheessa, jos koira yhtään edistää se päätyy vasempaan jalkaan nähden liian eteen. Tästä sitten koiraa huomautetaan "oho":lla ja pyydetään korjaamaan takaisin vasemman jalan viereen. Jippi jo parin huomautuksen jälkeen itse alkoi tajuta valuneensa eteen ja aktiivisesti korjasi paikan takaisin, jolloin pystyin kehumaan. Tästä ei kuitenkaan vielä anneta palkkaa, vaan sitten vasta, kun koira pitää paikan niin, ettei pysähdyksessä valu, vaan on edelleen vasemman jalan vierellä, se saa megapalkan. Tämä toimii Jipillä selvästi tosi kivasti ja se on alkanut taas skarppaamaan seuraamisissa ja automaattisesti myös kontaktiongelmat ovat hävinneet (kontaktiongelmathan ilmeni, kun edistäminen alkoi ja tosiaan edistämiseen puuttumalla sai kontaktinkin samalla korjattua). Tämä treeni on auttanut samalla myös askelsiirtymiin, koska Jipille on tullut selkeämpi ajatus siitä, että sen tulee säilyttää koko ajan paikka lapa vasemman jalkani vieressä, joten huolimatta siitä mihin suuntaan kuljen, se kulkee aika kivasti mukana pitäen paikan ja rintamasuunnan. Treenattiin viime viikon ohjatuissa treeneissä Pia Miettisen kouluttamana askelsiirtymiä vasemmalle ja oikealle. Näitä ei olla oiekastaan koskaan kauhean systemaattisesti treenattu, vaan lähinnä vain kokeiltu pari kertaa, että kuinka sujuu. Nyt lähdettiin näitä treenaamaan ja vaikeimmaksi osaksi osoittautui omien askelten sovittaminen. Ilman koiraa homma tuntuu selvältä, mutta kun koira tuli kuvioon mukaan, niin yhtäkkiä askelsinkin ihan väärin :D Kouluttaja kehui Jipin sivuaskellusta ja työskentelyä, mutta minä sain aiheellista noottia askelista. Täytyy siis treenata näitä ensin ilman koiraa ja sitten koiran kanssa peilin avulla :)

Sanna (http://nalminlad.blogspot.fi/) teki Hugolle ja Jipille tilauksesta leluja. Olin ostanut pimeässä hohtavan pallon ja kumirenkaan ja niihin pyysin Sannaa tekemään varret - hirmu kätevää, kun saa aina just sellaisen lelun kuin haluaa :) 

Toinen vähän enemmällä treenillä ollut juttu on ruutu. Muutama viikko sitten tuli nimittäin havaittua, että ruutu on "rikki". Siis kyllähän Jippi ruutuun päätyi, mutta oli alkanut taas ennakoida palkkausta eli hidasteli jo ruudun etureunalla. Kertaalleen stoppasi jopa ennen ruutua, mutta jäi onneksi kertaluontoiseksi. Tämä ruudun kanssa sählääminen toi kuitenkin mieleen sen faktan, että ei ole tullut tehtyä ruutua avuilla (esim. targetti, näyttöruutu) enää sen jälkeen, kun Jippi alkoi juosta ruudussa hyvin aina takaosaan asti. Kouluttaja lohdutti, että tämä välivaihe on kovin yleinen eli kun ruutu saadaan "kuntoon", niin tulee taantuma, jolloin koira testaa, josko sen voisikin suorittaa vähän helpommin. Ja sitten, kun jaksaa vain kertoa sille, että ei sitä ruutua oikeasti voi lintsaten tehdä, niin sen jälkeen ei tarvitsisi olla koko aikaa jankkaamassa. Näin ainakin toivon ja lupaavalta näyttää. Ollaan nyt tehty muutamat ruututreenit niin, että ollaan käytetty joko hetsaamista yhdistettynä näyttöruutuun tai sitten tassutargettia. Ja nyt on pareissa treeneissä tullut vain tosi hyviä toistoja eli nyt jatketaan taas näin, että tehdään esim. alkuun yksi toisto targetilla, sitten yksi ilman ja vielä loppuun yksi targetilla.

Rappusten kiipeäminen vanhempieni luona on Jipin mielestä nykyään ihan tolkuttoman hauskaa. Puuhastelee sitä omatoimisesti riippumatta siitä, että missä ihmiset sijaitsee! 

Tunnaria ollaan myös treenailtu, mutta on kyllä pakko sanoa, että se ei kuulu omiin suosikkeihini. Jipin vire tuntuu oikeastaan aina olevan vähän turhan korkea tunnaritreeniin. Jos se käy kauhean kierroksilla, niin on melko varmaa, että se juoksee suorittamaan noutoa eli nappaa ekan näkemänsä kapulan suuhun. Näin ollen olen nyt vaatinut kierroksia alemmas ennen kuin ollaan treenattu tunnaria. Lähetän siis kapuloille vain jos vire on sopivan tuntuinen. Virittelysanana toimii rauhallinen "tehdään tunnari" ei siis mitään virettä nostattavaa, mutta kuitenkin sanallinen virittely, jotta Jippi osaa odottaa hajutyöskentelyä. Oma tunnari on vielä laitettu vähän piiloon eli pitkässä nurmikossa vain laitettu nurtsin juureen. Väärät on sitten laitettu ihan viereen läjänä. Hyviä toistoja ollaan saatu silloin, kun vire on sopiva eli täytyy nyt muistaa tätä treenailla säännöllisesti, mutta vain sopivan rauhallisena.

Kaikista eniten VOI-luokkaa ennen on töitä kaukoissa. Jipin liikkuvine tassuineen puhtaiden vaihtojen tekeminen tuntuu melkeinpä mahdottomuudelta. Ja siksi on tullut tehokkaasti välteltyä treenaamista. Ja nyt olenkin hyväksynyt sen, että kaukojen jumppaaminen saa olla tauolla, kunnes ollaan saatu AVO-luokka läpi ja sitten alkaakin kunnon tehokuuri kaukoihin.

Pientä karvanlähtöä ollut ilmassa.... Taitaa tehdä syksyn juoksuja!

Huomenna on kiva päivä, koska me lähdetään töiden jälkeen mökille! Todennäköisesti kesän vika mökkireissu, joten täytyy nauttia täysin siemauksin. Koirat pääsee juoksemaan mielin määrin (onneksi Jipin kynsikin jo kestää nurtsilla juoksemista) ja itse aion ehkä käväistä metsän puolella katsomassa sikäläisen sienitilanteen :)