Radalla haasteellisena koin rataantutustumisessa heti tuon alun eli käännön renkaalta kolmannelle esteelle ja sitten vielä seuraavana tulevat kepit. Yleensähän olen kisatilanteissa kepeillä varmistellut eli mennyt hyvissä ajoin tekemään niiston sinne ensimmäiseen keppiväliin, jos vain suinkaan on ollut mahdollista. Nyt arvelin, etten ehtisi mitään "törkkäsyä" sinne tekemään ilman, että häiritsisin Hugoa valtavasti, joten päätin vain luottaa, että kyllä se sinne tiensä löytää - ja niinhän se löysikin :) Paljon virheitä tuli tuossa Keppien edessä olevan putken jälkeisellä pätkällä, jossa kolmen hypyn kautta jatkettiin putkeen. Siinä ohjaajan linja ja rintamasuunta helposti johdatti väärään putkeen tai oikean putken väärään päähän. Hugo haki kuitenkin hyvin oikean putken ja oikean pään ilman mitään kovin voimakkaita haltuunottoja tms. Kokonaisuudessaan rata tuntui aika kivalta ja mitään valtavia pulmatilanteita ei suorittaessa muodostunut sitä seikkaa lukuun ottamatta, että käsivarressani oleva numerolapunpidike meinasi pudota koko radan ajan ja tuolla yhden putken aikana sitä revinkin ylös päin :D Mutta oli kyllä hieno fiilis radan jälkeen! Nyt ei enää LUVAa voida saada hyppyradoilta, mutta eiköhän me kontaktitreenien aikana käydä hyppäreillä kisakokemusta kuitenkin kartuttamassa :)
Huomenna aamulla lähden konferenssimatkalle Ranskaan ja palaan ensi perjantaina. Ihan kivaa päästä reissuun, vaikkakin tietysti Hugoa tulee ehkä aivan pikkuisen ikävä! Mutta saavatpahan viettää Markuksen kanssa kotona oikein poikienviikon eli tulee varmasti Hugo kyllä pärjäämään :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti