tiistai 25. kesäkuuta 2013

Yhdistetty juhannus ja Hugon 3-vuotissynttärit

Hugo on nyt jo ihan aikuinen poika (pysyy ainiaan mamman pikkupoikana!), sillä se täytti viime perjantaina 3 vuotta. Juhlittiin synttäreitä juhannusjuhlintojen ohessa mökkeillessä - Hugoa muistettiin makaroonilaatikkokakun, luiden, uuden nahkaremmin ja narupallojen muodossa. Lauantaina suuntasimmekin Tuorlaan noin puolen tunnin ajomatkan päähän mökiltä, jossa järjestettiin agilitykisat.

Osallistuimme taas vain hyppyradalle, ja muutekin homma toisti tuttua vanhaa kaavaa: etenemä parantui entisestään, mutta kaksi pudotettua rimaa oli tuloksena tältä(KIN!) radalta. Kyllä mahtaa tuntua hienolta sitten, kun ensimmäistää kertaa rikotaan tämä kahden riman kirous - nythän kaikilta kolmelta kisaamaltamme hyppyradalta on tullut nimen omaan kaksi rimaa alas. Muuten oli taas kivan tuntuista menoa - itse varmistelin taas ehkä turhaakin, mutta kuitenkin ihan sujuvahkoa menoa. Tuloksena tältä radalta siis ratavirheitä 10, aika -10,90 s ja etenemä 4,27 m/s. Koirakoita radalle starttasi 31 ja sijoituksena oli 13. Hyvillä mielin taas poistuttiin radalta, vaikkakin kieltämättä oli pakko todeta, että tämä rimanpudottelu on nyt meillä ihan oikea ongelma, jolle täytyy tehdä jotain.



Jäin jälkikäteen vielä pohtimaan tätä rimanpudottelua, ja tajusin, että kohtalaisen usein rimoja putoilee putken jälkeen. Tällöin voi hyvin olla, että vauhtia on vain liikaa, jotta Hugo malttaisi keskittyä riittävästi, mutta kyllähän rimoja välillä putoilee muissakin kohdissa. Niinpä oli todettava, että korkeudenarviointitehtävät olisivat meille varmasti tarpeen! Sain seurakaverilta myös vinkiksi, että olisi hyvä ratatreeniä tehdessäkin sijoittaa radalle eri korkuisia rimoja. Nyt olemme ratatreeneissä lähes poikkeuksetta asettaneet rimat 55 cm:iin, joten jos sen sijaan laittaisimmekin rimat vaihteleviin korkeuksiin, joutuisi Hugo luultavasti oikeasti keskittyä siihen, että kuinka korkealle on hypättävä, eikä vain räiskisi menemään totutulla tavalla.

Tänään suuntasinkin sitten I-HAH:n agilityhallille. Aloitimme kontaktitreeneillä, joissa ollaan nyt edetty siihen, että asetan puomin alasmenon viereen maksipöydän, josta Hugo hyppää alasmenolle ja tekee kontaktin. Vaihtelen nyt treeneissä niin, että palkka tulee välillä ihan siitä kontaktin jälkeen ja välillä taas välissä onkin vielä esim. putki tai hyppy. Tänään nämä treenit sujuivat hienosti - haki joka kerta reippaasti 2on2off-asennon ja pääsin vapauttamaan palkalle nopeasti. Hienoa on, että Hugo tuntuu vapautuvan nopeasti eli se vapautussana tuntuu varmistuvan myös koko ajan!

Kontaktien lisäksi tehtiin muutama toisto viiden hypyn suoraa. Laitoin esteiden väliksi 5 m, joten tarkoituksena ei ollutkaan tehdä mitään etäisyydenarviointeja, vaan ihan vain katsoa, miten Hugo lukee esteiden korkeuksia. Laitoin rimat vaihteleviin korkeuksiin (30 cm - 65 cm) niin, että rimat eivät olleet mitenkään nousevassa järjestyksessä, vaan korkeudet pieneni ja suureni. Ja tässä huomasi hyvin, ettei Hugo tosiaan juurikaan näytä katselevan niitä korkeuksia ja sopeuta hyppyä sen mukaan, vaan se räiskii menemään vakiohypyllä riman korkeudesta huolimatta - ja poikkeuksetta 65 cm rima tuli alas aluksi. Pysäytin pelin aina riman pudotessa ja otettiin uusiksi. Jos tätä 65 cm rimaa edelsi kohtalaisen korkea rima, niin Hugo selvitti tehtävän puhtaasti, mutta mikäli sitä ennen oli selvästi matalampi este, putosi 65 rima poikkeuksetta. Niinpä helpotin tehtävää sen verran, etten juossut Hugon vierellä tai muutenkaan häirinnyt koiraa, vaan menin kutsumaan Hugon hyppysuoran päähän. Tällöin saimme muutaman hyvä toiston peräkkäin ja lopetimme tähän hyvillä mielin. Eli nyt ei muuta kuin korkeudenarviointia treenaamaan, kun vain tietäisi miten :D Ilmoittauduin seuran järjestämälle Ulla Kaukosen hyppytekniikkakurssille, mutta vielä ei tiedä, mahduimmeko mukaan. Toivon hartaasti, että pääsemme kurssille, mutta jos näin ei käy, niin pitänee keksiä muita keinoja saada hyppytekniikkaoppia. Näitä en viitsisi lähteä opettamaan koiralle ilman, että oikeasti tiedän, mitä olen tekemässä :)

Helpottavaa joka tapauksessa oli nähdä se, että kyseessä ihan oikeasti tuntuu olevan se, että Hugo ei osaa arvioida korkeutta. Tämä on siis helpottavaa siksi, että tätä voidaan treenata ja sitä korkeuden lukemista voi oppia! Tokihan moni moni riman pudotus johtuu ihan siitä, että ohjaukset on pielessä, mutta kisoissa rimoja on pudonnut usein juuri sellaisissa paikoissa, joissa ei mitään ihmeempää ohjausta olla tekemässäkään, vaan ihan vain suoralla. Eli nyt, kun ohjatut treenit ovat heinäkuun ajan tauolla, meillä on hyvä mahdollisuus hioa ongelma-alueita :)

Tässä valokuvia viime viikon lenkiltä Mustavuorelta 3-vuotiaasta Hugosta. Juhannuskuvat eivät vielä ole päätyneet haltuuni, joten niitä tulee tänne sitten jälkijunassa!





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti