Hyvää Uutta Vuotta 2015!

Tätä päivää vietellään meillä ihan kotosalla koirien kanssa. Aiempien vuosien tapaan Hugo on lenkeillä vähän katsellut hämmentyneenä etäällä kuuluvaa pauketta, mutta nyt illalla klo 18 alkaen ollaan vietetty aikaa ihan sisällä ja siellä Hugokaan ei paukkeesta juuri piittaa. Jipin ensimmäinen uudenvuodenaatto on sujunut sitäkin leppoisammin, sillä se ei ole edes ulkona reagoinut mitenkään paukkeeseen. Sen kanssa käytiin vähän kasin jälkeen välipissatuksella, eikä tällöinkään yhtään kummastellut pauketta, vaikka sitä kuuluikin jo melko tiheään. Varsin stressitöntä aattoa ollaan siis saatu viettää :) Tosin pelailtiin WiiSportilla golf-peliä, mikä Hugon mielestä oli sitten sitäkin oudompaa, kun aikuiset ihmiset seisoo keskellä olohuonetta huitomassa ilmaa... Tuumasi selvästi, ettei ole tuolla isäntäväelläkään ihan kaikki muumit laaksossa...

Joulua vietettiin sekä minun että Markuksen vanhemmilla ja tuli syötyä taas vähän liiankin hyvin ja ennen kaikkea tuli rentouduttua tekemättä yhtään mitään ihmeempiä. Luksusta! Joululahjaksi sain Fitbit-aktiivisuusrannekkeen, jonka myötä on tullut monitoroitua päivien aikana kertyneitä askelmääriä. Helposti tuntuu päivittäin tulevan se 10 000 askelta täyteen ja on kyllä ranneke saanut aikaan sen, että mielellään ottaa ekstra-askeleita esim. ympäri olohuonetta ihan vain saadakseen suuremman lukeman mittariin! Toinen oikein kovin odotettu lahja oli Sonyn mikrojärjestelmäkamera. Päädyin siihen, etten kuitenkaan tulisi kantaneeksi kunnon järkkäriä mukana silloin, joten minun tarpeisiini ja vähäisiin kuvaustaitoihini tuollainen mikrojärkkäri on varsin riittävä peli! Vaikuttaa sikäli helppokäyttöiseltä, että kaikissa eri kuvausohjelmissa on selostus siitä, mihin tarkoitukseen kyseistä asetusta voi käyttää. Nyt pitäisi vain joku päivä oikein kunnolla testailla eri asetuksia ja tutustua kameraan. Toivotaan tosiaan, että uuden kameran myötä blogiinkin ilmestyisi enemmän kuvia :)

Joulun jälkeen oltiin lauantaina 27.12. Hugon kanssa piiiiiitkästä aikaa kisailemassa VAU:n agikisoissa Lahdessa. Sieltä ei tullut tuloksia mukaan eli kaikilta kolmelta radalta tuli HYL, mutta hyvä reissu silti. Tuli havaittua heti ekalla radalla, että pohja tuntui liukkaalta ja Hugolta lähti etu- tai takapää alta kaikkiaan muistaakseni kolme kertaa radan aikana. Videollakin näkyy kaksi liukastusta ja meno on koko radan ajan selvästi varovaista ja Hugo hakee tosi paljon ponnistuspaikkoja, mitä ei ole muuten ilmennyt. Kävin ekan radan jälkeen lämppäalueella tekemässä suoria hyppyjä ja sielläkin empi kovasti hyppäämistä. Siltikin päätettiin startata toisillekin radoille ja ihan hyvä niin. Oli nimittäin jo selvästi rennompaa meno, vaikka videolta jälkikäteen katsottuani huomasin, ettei eteneminen ole ihan niin rentoa kuin normaalisti. Siihen nähden siis sujui ihan ok.

Eka rata kaikkiaan siis aika katastrofimainen, mutta julkaistaan nyt sekin tänne, jotta näkee tosiaan sitä liukastelua ja empimistä...

Toka rata oli selvästi parempi ja sujuikin kaikkiaan aika kivasti. Lopulta HYL tuli kohdasta, jossa yritin tehdä viskileikkausta, mutta ajauduin ihan liian lähelle hyppyä, joten en saanut enää Hugoa hyppäämään hyppyä. Siitä tuli siis ensin kielto ja sitten lopulta saatuani Hugon yli hypystä, se hyppäsi vielä hämmentyneenä takaisin saman hypyn, mistä siis seurasi HYL. Seurakaveri sitten mainitsi radan jälkeen, että olisin ehtinyt tekemään siihen varmasti persjätönkin ja vähän harmitti, kun tajusin, etten ollut edes miettinyt mitään persjättöä, vaan suoraan vain päätin yrittää viskiä, kun kerran sitä on tullut nyt treeneissä tehtyä... Persjätöllä kieltoa tuskin olisi tullut, eikä sitten hyllyäkään, mutta turha toki jossitella :)

Kolmas rata oli sitten jo vähän tökkivämpää oman liikkumisen osalta. Parillakin hypyllä pysähdyin taas täysin hypylle, mikä sitten johti Hugon empimiseen ja/tai kieltoon. HYL tuli kuitenkin putki-puomierottelusta, jossa Hugo valkkasi puomin sijaan putken. Täytyykin alkaa näitä erotteluita treenailemaan, kun oli edeltävällä viikolla treeneissäkin tökkineet..!

Kaikkiaan siis radat eivät menneet ihan nappiin, mutta tulipahan kuitenkin uskaltauduttua taas kisakentille ja nyt suunnataan sitten seuraaviin kisoihin tammikuun alkupuolella, kun oma seura järkkää kisat Ojangossa. Ainakin on tuttu pohja siellä, eikä voi millään sitten selitellä epäonnistumisia pohjan liukkaudella ;)

Eilen oltiin Jipin kanssa Oreniuksen treeneissä ja typy osasi taas vaikka ja mitä! Kerron niistä treeneistä myöhemmin ja samalla sitten huomisista Niinun treeneistä, joihin ollaan Hugon kanssa menossa. Tarkoitus olisi myös laittaa tänne ylös vähän tavoitteita vuodelle 2015, mutta nyt ei ehdi, kun täytyy kiirehtiä hakemaan kuoharilasikäsiin ennen kuin vuosi vaihtuu :)

Jokin kumma kisakärpänen päässyt puraisemaan..?

Jep jep, ilmeisesti treeni- ja kisatauko on nostanut kisaintoa, koska tulin ilmoittaneeksi Hugon rally-tokokisoihin 10.1. ja siihen päälle vielä ilmoitin Hugon agikisoihin 27.12. Joulukuun agikisoihin ilmoamisen kanssa kyllä vähän emmin, kun on kuitenkin vasta niin vähän ratatreeniä alla agitauon jälkeen. Päätin kuitenkin, että mennään kokeilemaan fiiliksiä ja jos tuntuu ekan radan jälkeen siitä, että haukattiin liian iso pala, niin sitten jätetään menemättä seuraavalle :) Faktahan kuitenkin on, että Hugo on pelittänyt treeneissä varsin mainiosti ja hyppääminen on taas ollut rennon ja helpon näköistä. Eilisissä treeneissä tehtiin ratatreeniä jo maksirimoilla, eikä tuottanut vaikeuksia nekään!

Eilisissä treeneissä oli muuten monta kohtaa, joista olin etukäteen aika varma, että tulee olemaan haastavia meille. Ensimmäinen oli kohta, jossa koira lähetettiin putkeen, joka meni puomin ali ja puomin toisella puolella piti koiran jatkaa kepeille niin, että samalla leijeröitiin puomi. Tässä totesinkin, ettei varmaankaan tule toimimaan, mutta niin me ruvettiin kuitenkin treenaamaan sitäkin. Ensin tehtiin kerran kepit niin, että menin ohjaamaan kepit sieltä puomin toiselta puolen eli tehtiin ns. normikepit ilman leijeröintiä. Tokalla kerralla jätin palkkalelun keppien aloituskohtaan ja tehtiin leijeröiden ihan vain kepeille lähetys. Irtosi sinne pallon perässä hyvin, joten kolmanneksi kokeiltiinkin sitten jo ihan koko pätkää ja Hugo haki kuin hakikin kepit hienosti!

Muutamissa kohdissa tuli kyllä huomattua, että itse hirveän herkästi lähen vielä varmistelemaan menoa. Minusta tuntuu, että tämä on ehkä nyt vähän tullut sen treenitauonkin myötä eli yhtäkkiä tuleekin ajateltua, ettei se Hugo ehkä enää osaakaan. Tällaiseen ei tietenkään pitäisi yhtään sortua eli kun saisi itselle vain sellaisen rennon menon päälle ja antaisin koirankin tehdä oman osuutensa ilman, että olen koko ajan häiritsemässä :D Viski-leikkauksia tuli tehtyä radalla parissa kohdassa ja tämä oli hyvä esimerkki kohdasta, jossa jäin viimeiseen asti jumittamaan hypylle odotellen, että hyppääköhän se Hugo vai eikö. Juontaa juurensa varmasti siitä, että tämä on aiemmin ollut aika haastava meille. Jotenkin herkästi rytmitän omaa liikettäni viskissä väärin ja sen seurauksena jään tosi pahasti junnaamaan paikalleni. Tällä kertaa Hugo kuitenkaan ei kertaakaan kieltänyt viskeissäkään eli pitäisi ehkä tosiaan näissäkin nyt alkaa jo luottamaan siihen :)

Jippikin oli eilen mukana treeneissä, kun sieltä vapautui yksi paikka. Jälkikäteen kyllä taas ajattelin, että oli ehkäpä virhe, sillä selvästi minulle toimii paremmin se, että keskityn vain yhden koiran treenaamiseen kerrallaan. Nytkin oli jotenkin tosi vaikea asennoitua heti perään treenaamaan Jipin kanssa. Se kyllä teki töitä taas omaan ahkeraan ja melkeinpä tosikkomaiseen (treenaaminen on vakava asia!) tapaansa, mutta itselläni oli haasteita. Tehtiin alkuun pakkovalssia ja siinä käytin palkkaa apuna käännöksessä. Olisin ehkäpä kaivannut apupalkkaajaa, sillä itselleni myös palkkamiseen ja ohjaukseen keskittyminen samaan aikaan on joskus vähän turhan haastavaa.... Tämän jälkeen siirryttiin pätkään, jossa lähetin hypyn kautta Jipin putkeen ja putken jälkeen tehtiin persjättö, jota seurasi kolme hyppyä, jotka olivat aseteltu loivasti siksak-kuviomaisesti. Tämä olikin sitten tosi haastavaa. Putkeen Jippi irtosi oikeastaan ihmeellisenkin hyvin eli pystyin lähettämään sen hypyltä putkeen ja jatkaamaan jo omaa liikettä päinvastaiseen suuntaan kohti seuraavaa hyppyä. Persjätössä Jippi alkuun ei tullut ohjaukseen, kun putki syötti vähän ohi ja se säntäsi putkesta satalasissa vain eteenpäin. Tämä saatiin palkan ja oman rytmityksen muutoksen avulla hiottua kuitenkin ja alkoi lukea ohjausta hyvin. Tätä seuraava siksak oli kuitenkin sitten tosi vaikea. Jippi lukitsee jo esteitä yleisesti ihan kohtalaisen hyvin, mutta tuli havaittua, että vinottain olevat hypyt on sille selvästi vielä vaikeita. Mistä sitten juolahtikin mieleeni, ettei taideta olla näitä kauheasti treenattu. Olisi siis ehkä pitänyt tämäkin palotella ihan alkeistreeniksi ja tehdä etupalkan avulla vain tätä siksak-pätkää... Tämä taitaakin olla sitten seuraavissa pentutreeneissä minun ja Jipin treenilistalla :)

On tehty yhtä sun toista....

Taas on jäänyt monet treenipäivitykset väliin, joten yritän tässä nyt muistella ainakin suurimpia osia niistä :)

Torstaina 4.12. käytiin Hugon kanssa enismmäistä kertaa Niinun treeneissä niin, että treenit olivat uudessa hallissa Kirkkonummella. Oli kyllä hyvä treenit ja lähdin kotiin hymyssä suin. Hugon meno oli jotenkin taas pitkästi aikaa tosi sujuvaa eli edes vinoilla hypyillä tai takaakierroilla ei tullut tökkimistä tai hassuja hyppyjä! Niinulta tuli kommenttia siitä, että minun pitäisi luottaa koiraan enemmän, eikä varmistella ja niinpä kokeilin sitten lähettää Hugon kauempaa esteille ja uskaltaa lähteä aiemmin itse liikkeelle. Ja kyllä kannatti, sillä tuli huomattua, ettei Hugo tosiaan ole enää yhtä epävarma kuin vielä jokin aika sitten. Vuosi sitten meno tökki herkästi ihan suorillakin hypyillä ja kieltoja sateli, mikäli ennakoin ohjauksissa liikaa, mutta nyt huomaa, että estehakuisuustreenit ovat tuottaneet kyllä tulosta. Kun vain muistaisi oikeasti uskaltaa tehdä ne ohjaukset kunnolla, eikä jäädä varmistelemaan.... Se varmistelu tuntuu jopa johtavan herkemmin niihin kieltoihin, kun oma meno tökkii ja tulee oltua myöhässä ohjauksista.

Sunnuntaina 7.12. oltiin Wirneen-porukalla (ja mukana muutama muukin) agilitytreeneissä Kaarinassa, jossa kouluttajana meillä oli Jaakko Suoknuuti. Mentiin Jipin kanssa Jennan kyydissä - kiitos kovasti kyydistä :) Perillä odotti sitten 40 esteen rata, ja hetken pohdinkin, että olikohan hassua mennä sinne treeneihin 6,5 kk ikäisen pennun kanssa. Mutta jälkikäteen ei kyllä yhtään harmita, sillä saatiin ihan hirmuisesti hyviä oppeja matkaan! Tehtiin kolmea pientä pätkää (videokooste löytyy alempaa), joista ensimmäisessä oli takaakierto ja persjättö. Persjätön ajoituksen osalta painotettiin ohjauksen ennakointia ja tuntui vähän etukäteen siltä, että eihän se Jippi voi osata vielä lukea sitä hyppyä, jos ennakoin todella voimakkaasti. Mutta kyllä se vain osasi!

Tokassa pätkässä opeteltiin sekä Jipille että minulle uutta tuttavuutta backlapia. Tosin nyt on pakko sanoa, etten ole varma onko ohjaus viralliselta nimeltään backlap vai backflap, sillä kumpaakin versiota olen kuullut ja pikaisen googlailun perusteella myös löytyi molempia nimityksiä sisältäviä tekstejä ja puhuttiin aina kuitenkin tästä samaisesta ohjauksesta... Rakkaalla lapsella on monta nimeä tai jotain sinne päin.. Minä nyt kutsun sitä backlapiksi - vaikkapa ihan siksi, että se on lyhyempi :D Tässä vaiheessa haasteensa toi joka suuntaan sinkoileva pentunen, joka tarjosi ympärillä hyppyjä aina, kun vähänkin käsi/jalka/vartalo osoitti hypylle päin eli kesti hetken, että saatiin edes hallittu aloitus. Jaakolta tulikin kommenttia, että on taidettu vähän treenailla esteentarjoamista, ja juu, kyllähän me sitä ollaan tehty :P Ohjauksena backlap tuntui toimivan hyvin eli Jippi tuntui lukevan ohjausta oikein, jos vain itse sen osasin tehdä. Pakko myöntää, että olin etukäteen taas skeptinen ja melko varma siitä, että se tekisi siivekkeen kiertämisen sijaan erinäisiä kieppejä ja olisi enemmän tai vähemmän hämillään. Jippi kuitenkin oli tilanteen tasalla, kunhan minäkin olin! Jaakko avusti palkkaamalla Jippiä käännöksestä ja vähitellen palkkauskohtaa myöhäistettiin niin, että saatiin sitten lopulta yhdistettyä ohjaus muutaman hypyn miniratapätkään.

Viimeisessä pätkässä treenattiin tuplasylkkäriä. Tässä olikin sitten suuria haasteita itselläni, kun piti yrittää saada omat kädet toimimaan loogisesti. Videolta on katsojien hermojen säästämiseksi leikattu pois tämän treenipätkän alkua, jossa ihan vain yritin saada omat kädet toimimaan oikein. Vaikeuksia oli, eikä siitä omasta liikkumisesta käsineen ihan kauhean sujuvaa tullut vielä tämän treenin aikana, mutta saatiin onnistumisiakin! Treenit jatkukoon....

Kaikkiaan oli huikean hyvät treenit ja tykkäsin Jaakon koulutustavasta kovasti. Käytiin paljon läpi teoriaa niin, että ymmärrettäisiin oikeasti miksi jotain tehdään jollain tavalla. Saatiin vinkiksi treenailla Jipin kanssa myös kääntäviä ohjauksia, sillä nyt huomaa, että ollaan tehty paljon esteentarjoamista ja herkästi Jippi tekee omia valintoja radalla. Eli treeneissä voisi käyttää ns. harhaesteitä, joilta ohjaan sitten Jipin esim. valssein pois ja vahvistan näin ohjauksiin tulemista, enkä vain ja ainoastaan sitä esteen lukitsemista ja tarjoamista.

Tiistaina 9.12. oli vuorossa VKK:n tokotreenit Jipin kanssa. Ohjelmassa oli tokohyppy ja koska ei olla tätä vielä aiemmin koskaan treenattu, aloitettiin ihan alkeista. Tehtiin tätä kosketusalusta avulla eli ensin niin, että pidin Jippiä toisella puolella estettä kouluttajan näyttäessä Jipille mistä kosketusalusta löytyy. Siitä sitten vapautin Jipin, joka ryntäsi kosketusalustalle. Hyppy siis tuli suoritettua ilman sen kummempia ihmettelyitä. Pari toistoa kesti ennen kuin Jippi alkoi edetä kosketusalustalle varman oloisesti, sillä alkuun tuntui unohtavan hypyn jälkeen mitä oli tekemässä ja meinasi bongata kosketusalustan sijaan kouluttajamme, joka on Jipin mielestä tosi ihana. Loulta tehtiin niin, että lähetin Jipin perusasennosta "este"-käskyllä hypyn yli kosketusalustalle. Tuli pohdittua, että voisi olla hyödyllistä opettaa Jipille kosketusalustalla pysyminen, sillä nythän se juoksee alustalle ja heti naksautuksen kuullessaan ryntää hakemaan minulta palkkaa.

Tokoissa kyselin myös vinkkejä, että mitä tehdä perusasennolle, kun Jippi on alkanut tulla aika eteen sivulla. Sainkin vinkkejä siihen, miten perusasennossa kannattaa palkata niin, ettei palkkauksella ainakaan houkuttele koiraa edistämään. Ja toisena vinkkinä oli, että oikeaa paikkaa voisi treenata vieläkin enemmän esimerkiksi niin, etten kutsukaan sitä aina perusasentoon edestäni, vaan niin, että Jippi onkin istumassa takanani ja pääsee siis tulemaan suoraa linjaa perusasentoon. Tällöin pystyy paremmin keskittymään juuri siihen paikkaan, eikä niinkään joudu keskittymään siihen pyörähdykseen. Eli paloitellaan treeniä vain pienemmäksi ja palkataan oikein, niin eiköhän tämä tästä taas iloksi muutu!

Tehtiin myös taas kahden minuutin paikkamakuu rivissä ja jälleen Jippi pysyi paikoillaan hienosti. Tänään tosin siirtyi pari kertaa lonkalle makaamaan paikkiksen aikana, mutta voi olla, että johtui siitä, että itse makuuasento oli aavistuksen vino ja näin ehkä vinous houkutteli "lösähtämään" lonkalle. Toiseksi kouluttajakin sanoi, että Jippi on vielä niin nuori, että voi olla, ettei kroppa ole vielä niin valmis, että paikkamakuu "sfinksi"-asennossa olisi helppoa. Niinpä kehotti tekemään lyhyitä paikkamakuutreenejä "maahan"-käskyllä vaatien oikeaa asentoa ja harjoitellen kestoa käyttäen "käy siihen"-käskyä, joka on minulla käsky, jolla koira saa maata haluamassaan asennossa. Myöhemmin sitten voi yhdistää keston siihen varsinaiseen makuuseen, kunhan kroppa ja lihaksisto on valmiimpi!

Jäin vielä treenien jälkeen hetkeksi vapaatreenaamaan perusasentoa ja hetken ajan kävi mielessä, että rikoinkohan minä meidän perusasennon.... Tuli nimittäin muutamat epäonnistumiset peräkkäin ja Jippi alkoi selvästi hämmentyä. Asiaa ei yhtään auttanut lievä turhautumiseni. Lopulta huomasin pennun olevan yhtenä kysymysmerkkinä ja tajusin onneksi ottaa takapakkia. Helpotettiin siis treeniä niin, että saatiin parit varmat onnistumiset käsin avustettuna ja siihen päälle hurjan isot kehut leikin kera. Siihen jätettiin sitten siltä erää.

Samaisena tiistaina menin sitten illalla Hugon kanssa Oreniuksen treeneihin, tosin kouluttajana oli Oreniuksista Juhan sijaan Jouni. Ensimmäisellä yrittämällä homma tökkäsi keinuun, joka oli sijoitettu hallin seinustalle ja vieläpä vähän vinoon niin, että keinu laskeutui loivasti seinää kohti. Hugon mielestä tämä oli hurjaa, joten päätti ratkaista jännittävän paikan hyppäällä keinulta kesken kaiken. Tehtiin sitten pari toistoa pelkkää keinua ja vasta sen jälkeen yhdistettiin keinu rataan. Ei ollut enää tämän jälkeen ongelmia keinun kanssa eli kaipasi vain vähän varmistusta siihen, ettei se oikeasti kiikkaa päin seinää :) Seuraava hankaluus tuli kohdassa, jossa oli puomi-putkierottelua. Kun halusin Hugon menevän puomille, se meni putkeen, ja kun halusin sen menevän putkeen, se meni puomille. Syy löytyi kuitenkin ihan omasta ohjaamisesta ja hiomalla ohjauksen suuntaa ja omaa sijantia, saatiin erottelut kuntoon, eikä tässäkään tullut sittemmin enää virheitä. Kolmas haaste oli kohta, jossa tein putken jälkeen persjätön ja siitä piti ohjata kepeille. Vieressä oli myös A tyrkyllä ja pari kertaa Hugo valkkasikin keppien sijaan A:n johtuen ihan siitä, että jäin itse peittämään keppien sisäänmenon. Kun siis annoin Hugolle tilaa riittävästi, niin se haki kepitkin hyvin. Oli hyvät treenit ja taas jäi hirmuhyvä mieli Hugon menosta, sillä kaikkinensa vaikutti taas varsin sujuvalta. Olisi kyllä superhienoa, jos oudot empimiset ja tahmeat hypyt olisi historiaa! Vieläkin mentiin medi-rimoilla, mutta hiljalleen olisi tarkoitus nostaa hypyt maksikorkeuksiin ja katsoa pysyykö hypyissä sama rentous edelleen.

Torstaina 11.12. käytiin Jipin kanssa Ulla Kaukosen hyppytekniikkatreeneissä. Ekana treeninä tehtiin kasvavaa sarjaa (välit 5-6-7-8) ja Jippi kuulemma kasvatti askelta hyvin sarjavälin kasvaessa eli askeleet osui hyvin keskelle esteväliä. Tokana treeninä tehtiin yhtä ponnaria, jota ennen oli asetettu neljät ns. turhat siivekkeet. Tässä siis katsottiin lukeeko Jippi hypätessään siivekkeitä vai oikeasti sitä ponnaria. Alkuun lähti hyppyyn aavistuksen kaukaa, mutta muutaman toiston jälkeen korjasi ponnistuspaikkaa lähemmäksi ponnaria. Vikana treeninä tehtiin sitten vielä vähän keinun alkeita. Laitettiin keinun päädyn alle pöytä pystyyn niin, että toinen pääty jäi vain noin viiden sentin päähän maasta. Lähetin Jippiä pamauttamaan keinua ja tarkoituksena siis, että se tottuisi paukahdukseen. Ei tuntunut liiemmin reagoivan meteliin ja tajuttuaan saavansa namia pamautuksesta, se ryntäilikin varsin innoissaan keinua kolisuttelemaan.

Lisäksi ollaan vapaatreenattu Hugon kanssa taas rally-tokoa. Käsiavuilla homma tuntuu toimivan aika kivasti, mutta pohdin kyllä, että voisin yrittää opettaa näitä rally-tokossa uusina tulleita liikkeitäkin käskyin niin, että saisin karsittua käsiapuja. Esimerkkiksi sivulle kiertäminen takakautta menee tällä hetkellä ihan käsin vedättämällä, eikä siinä ole käytössä minkäänlaista käskyä. Näihin voisin siis alkaa nyt lisäämään käskyjä mukaan. Tuli myös huomattua, että yksissä treeneissä hyvin sujunut oikealla puolella seuraaminen onkin Hugon mielestä nyt tosi outoa. Opetin aiemmin tähän ksäkyä "viereen", muttei selvästi yhdistä käskyä vielä liikkeeseen ja tarvittiin nyt taas namiapuun palaaminen, jotta saatiin homma toimimaan. Täytyy siis ehkä vähän useammin treenailla tätäkin liikettä, jottei Hugo ehtisi aina välissä jo unohtamaan jutun jujua :D Kovasti tekisi mieli ohjattuihin treeneihin Hugon kanssa ja viimeistään kesällä varmasti ryhmäpaikka otetaankin. Täytyy katsoa, josko jo sitä ennenkin..

Hugon kanssa käytiin kerran vapaatreenaamassa myös agilitya ja tehtiin hyppytekniikkatreeneistä korkeuden arviointia. Rimakorkeutta muutin 45-50-55-50-45 ja hyvin tuntui näihin muutoksiin reagoivan ja hyppääminen pysyi rentona. Hyppytekniikan lisäksi tehtiin muutama toisto juoksu-A:ta boksin kera ja oli helpottavaa nähdä, että laukat osui hyvin boksiin. Mielestäni sujui jopa paremmin kuin ennen treenitaukoa!

Jipin kanssa ollaan vapaatreenailtu tokossa mm. sitä perusasentoa. Nyt ollaan tosiaan tehtyä aika paljon sitä treeniä, että keskitytään vain siihen oikean paikan hakemiseen ja ollaan jätetty se edestä sivulle pyörähtäminen pääosin väliin. Näin ollaankin saatu paikkaa taas siirrettyä vähän taaemmaksi. Nyt vain siis täytyy olla tarkkana vaatimusten kanssa ja treenata oikeaa paikkaa vahvemmaksi ennen kuin aletaan taas sotkea kuvioihin sitä edestä sivulle pyörähtämistä. Alettiin treenata nyt myös kosketusalustaa niin, että vaadinkin Jipin pysymään etujalat alustalla ja palkka tulee sitten sinne alustalle. Ihan jo muutaman kerran jälkeen alkoi hoksaamaan homman eli eiköhän tämä saada yhdistettyä sitten esim. hyppy- tai ruututreeneihin, kunhan ollaan muutamat kerrat ensin treenailtu sitä ihan yksittäisenä.  Lisäksi treenailtiin noutoa. Jippi kovin mielellään kapulaa nostaessa vähän pyörittelee sitä ensin ennen kuin ottaa sen kunnon otteeseen suuhun. Täytyy ehkäpä kysellä tähän vinkkejä. Yksi seikka, mikä voi vaikuttaa on kapulan malli, sillä kapulan keskiosan ja maan väliin ei jää juurikaan rakoa eli voi olla, että kapula on yksinkertaisesti vaikea nostaa suuhun hyvään otteeseen. Toisekseen neuvoja kaivataan myös siihen, miten saan Jipin pitämään kapulaa suussa luovutukseen asti. Nyt se kyllä palauttaa kapulan, mutta tiputtaa sen aina heti, kun on tullut luokseni, jos minulla on nami kädessä. Jos minulla taas ei ole namia, se mielellään lähtisi touhuamaan kapulan kanssa itsekseen....

Tänään kävin koirien kanssa lenkillä ja oli kyllä taas niin ihana lenkki, kun sai katsella kaksikon riekkuvan pitkin metsää jos jonkinmoisen kepin (risusta puunrunkoon) kanssa vetäen vähän väliä kilpaa tai juosten vuorotellen toistensa perässä. Kivaa huomata, että vaikka Hugo edelleen on välillä vähän "jäyhä" pennun kanssa ja katselee pennun touhuja kotosalla välillä vähän kummastellen, niin on niistä koko ajan tullut kuitenkin enemmän ja enemmän kaveruksetkin :) Olkoon mottomme tässä asiassa siis: Hiljaa hyvä tulee ;)

Jipistä todettakoon myös, että se on nyt jostain syystä muutamana päivänä pissannut sisälle. Sehän on ollut jo noin kuukauden ajan sisäsiisti (ainakin sen mukaan, mitä minä käsitän termin tarkoittavan), mutta nyt on yhtäkkiä taas saattanut leikkien päätteeksi päästä vahinko lattialle. Lenkeilläkin tuntuu pissailevan tiheämmin kuin aiemmin eli täytyy seurailla tilannetta. Voi olla, että on esimerkiksi juonut normaalia enemmän, kun olen käyttänyt treeninameina nyt uusia nameja eli täytyy seurailla juontimääriä ja sitten lopettaa ko. namien antaminen, jos ne tuntuvat olevan ongelman syynä. Toinen mikä tuli mieleen, että voiko olla, että johtuisi jo jossakin edessä olevista juoksuista....?? Mutta ei kai nyt sentään vielä pikkuinen typynen ole niin iso..? Eihän sekään mahdotonta tietysti ole, mutta tosiaan seuraillaan tilannetta. 

Niin ja loppuun täytyy mainita, että harmittaa kuinka vähän kuvia on tullut otettua! Valtaosa kuvistahan on otettu kännykälläni ja laatu on niissä valitettavan huono. Nyt, kun ulkona ei ole oikein koskaan kunnollinen kuvaussää, ei kännykän kamera suoriudu edes keskinkertaisesti, eikä näin ollen minulla oikeastaan ole mitään sellaisia kuvia, joita tänne voisi laittaa.... Tontuilta olen kuullut, että joulupukilta voisi olla tulossa mikrojärkkäri, joten ehkäpä sitten joulun jälkeen olisi tiedossa enemmän kuvia!

Pikapäivitys tahmeustilanteeseen

Juuri ehdin tosiaan päivittää tuon tekstin, että Hugo on ollut tänään tahmeampi kuin koskaan ennen. Sen jälkeen lähdettiin lenkille ja tuli havaittua, että rauhoituslääkkeet ovat pistäneet ilmeisesti Hugon mahan sekaisin eli voi olla, että vaisuus johtui huonosta olostakin. Illalla oli jo vähän virkeämpi, vaikkei tietysti se seikka miksikään muuttunut, että se hihnassa ollessaan kulkee perässä.

Iltalenkillä päätin päästää sen sitten hihnasta vapaaksi toiveena saada siihen edes vähän lisää vauhtia. Sinä sekuntina, kun sen vapautin, se sinkosi etsimään ensimmäisen vastaan tulevan risun ja se suussaan se pomppi sitten onnessaan Jipin edessä ihmetellen, että miksei penneli lähde jahtaamaan. Pakkohan sitten oli päästää Jippikin vapaaksi ja hymyssä suin sai katsella kaksikon leikkejä :) Eli ei se Hugokaan siis siinä pisteessä ole, ettei leikit maistuisi!

Tahmeudelle syy?

Kuten olenkin maininnut blogissa, niin hassu hyppytekniikka etenkin vinosti hyppyä lähestyessä on edelleen jatkunut ja kävin viime lauantaina sitten hallilla treenailemassa takaakiertoja kuvaten touhua. Ja tosiaan empimistä esiintyi.... Videolta katsottuna tuli huomatuksi myös se, että vaikkei Hugo muuten mielellään nyt käytäkään muuta kuin vasenta laukkaa, niin agilityssa kyllä käyttää oikeaakin, joten tämäkään ei ole selityksenä empimisille. Tähän yhdistettynä se, että Hugo on ollut taas nyt tosi tahmea hihnalenkeillä, joten lopulta päädyin sitten kuitenkin siihen, etten halua treenata Hugon kanssa ennen kuin saan varmuuden siitä, ettei selässä ole mitään vikaa. Niinpä olimme eilen taas neurologi Anne Muhlen vastaanotolla. Yllättäen Hugo rauhotettiinkin saman tien ja magneettikuvat selän takaosista otettiin vielä samana iltana. Kuvissa näkyi hieno, terve selkä eli minkäänlaisia löydöksiä ei ollut. Tämä oli tietysti ihan hirveän hieno ja helpottava uutinen ja olinkin valtaisan innoissani eilen tästä!

Tänään aamulenkillä kuitenkin todellisuus iski... Puolen tunnin lenkin ajan Hugo mateli perässä koko ajan sen mitä hihna antoi myöten. Yritin kannustaa sitä ravaamaan reippaammin, mutta koko lenkin se eteni minimitehoilla ja jos joku ulkopuolinen Hugoa tuntematon henkilö olisi sen menoa katsonut, niin veikkaan, että olisi epäillyt Hugoa varsin iäkkääksi liikkumisen perusteella. Eli olen kyllä edelleen erittäin iloinen, että selkä on terve, mutta toisaalta kaipaisi jonkinlaista syytä siihen, miksi Hugo on niin kovin tahmea. Eihän se voi olla niin, että 4,5-vuotias koira vain on niin tylsistynyt, ettei yhtäkkiä enää jaksa edetä lenkeillä! Kotiin tultuani havaitsin kyllä senkin, että Hugo nuokkui eli voisikohan olla, että eilisillan rauhoituskin vielä vähän painaa päälle - näin tahmeaa meno ei nimittäin ole aiemmin ollut! Toisekseen aloin pohtia jälleen sitä kilpirauhasen vajaatoiminnan mahdollisuutta... Eilen eläinlääkäri kehotti mittauttamaan veriarvot uudestaan jo heti alkuvuodesta (suunniteltua aiemmin siis), jotta selviää, josko ne olisivat laskeneet ja siis syynä tahmeuteen. Kovasti siis toivon, että a) oireilut ja tahmeus häviäisivät itsestään (jos Hugo kärsii kaamosmasennuksesta?!?!) tai b) syyksi selviäsi jokin hoidettavissa oleva vaiva, kuten esimerkiksi se kilpirauhasen vajaatoiminta. Sen kuitenkin saisi lääkkeillä aisoihin ja Hugo voisi elellä normaalia elämää sairaudesta huolimatta! Ja lääkityksen myötä tosiaan sitten todennäköisesti tulisi lisää voimaa ja energiaa koiraan.

Treenailujen osalta Hugo sai kuitenkin eläinlääkäriltä täysin vihreää valoa eli rakenteellisesti kaikki kunnossa ja treenit jatkukoon, kun kerran Hugo sitä niin mielellään tekee! Tokihan on otettava huomioon, että sairausloma on verottanut lihaskuntoa ja voimia eli tosiaan palaillaan treenien pariin kevennetysti. Lisäksi jatketaan vesijuoksumattotreenejä ja ostin myös isomman 60 cm halkaisijan omaavan tasapainotyynyn, jotta voidaan jatkaa myös jumppailuja (edellinen tasapainotyyny osoittautui turhankin kiikkeräksi ja haastavaksi kapistukseksi).  Ihan huippua, että nyt tiedän Hugon selässä olevan kaikki kunnossa! Voidaan siis jatkaa elämää ilman, että jokaisesta oudosta pienestä jutusta täytyisi olla epäilemässä, että josko siellä sittenkin on jotain vialla. Mielenrauhan vuoksi siis kuvaaminen ehdottomasti kannatti ja nyt täytyy vain pitää kovasti peukkuja, että tahmeudelle ja voimattomuudelle löytyy joku "simppeli" syy :) Ja onneksi Hugo vaikuttaa kaikkiaan kuitenkin hyväntuuliselta ja katse on iloinen. Ja iloa ja menoa löytyy vaikka millä mitalla leikkiessä, treeneissä ja myös vapaana liikkuessa.

Jipin osalta kuulumiset ovat nyt lyhyemmät, kun en ehdi pidempään päivitellä tässä. Jipin osalta pääuutiset onkin kerrottavissa kuvin:

Eli typy on ollut varsin puuhakas pakkaus :) On ollut yleisestikin havaittavissa, että sellaiset "pentu-unet" ovat nyt vähentyneet selvästi eli energiaa tuntuu riittävän!