Kuten olenkin maininnut blogissa, niin hassu hyppytekniikka etenkin vinosti hyppyä lähestyessä on edelleen jatkunut ja kävin viime lauantaina sitten hallilla treenailemassa takaakiertoja kuvaten touhua. Ja tosiaan empimistä esiintyi.... Videolta katsottuna tuli huomatuksi myös se, että vaikkei Hugo muuten mielellään nyt käytäkään muuta kuin vasenta laukkaa, niin agilityssa kyllä käyttää oikeaakin, joten tämäkään ei ole selityksenä empimisille. Tähän yhdistettynä se, että Hugo on ollut taas nyt tosi tahmea hihnalenkeillä, joten lopulta päädyin sitten kuitenkin siihen, etten halua treenata Hugon kanssa ennen kuin saan varmuuden siitä, ettei selässä ole mitään vikaa. Niinpä olimme eilen taas neurologi Anne Muhlen vastaanotolla. Yllättäen Hugo rauhotettiinkin saman tien ja magneettikuvat selän takaosista otettiin vielä samana iltana. Kuvissa näkyi hieno, terve selkä eli minkäänlaisia löydöksiä ei ollut. Tämä oli tietysti ihan hirveän hieno ja helpottava uutinen ja olinkin valtaisan innoissani eilen tästä!
Tänään aamulenkillä kuitenkin todellisuus iski... Puolen tunnin lenkin ajan Hugo mateli perässä koko ajan sen mitä hihna antoi myöten. Yritin kannustaa sitä ravaamaan reippaammin, mutta koko lenkin se eteni minimitehoilla ja jos joku ulkopuolinen Hugoa tuntematon henkilö olisi sen menoa katsonut, niin veikkaan, että olisi epäillyt Hugoa varsin iäkkääksi liikkumisen perusteella. Eli olen kyllä edelleen erittäin iloinen, että selkä on terve, mutta toisaalta kaipaisi jonkinlaista syytä siihen, miksi Hugo on niin kovin tahmea. Eihän se voi olla niin, että 4,5-vuotias koira vain on niin tylsistynyt, ettei yhtäkkiä enää jaksa edetä lenkeillä! Kotiin tultuani havaitsin kyllä senkin, että Hugo nuokkui eli voisikohan olla, että eilisillan rauhoituskin vielä vähän painaa päälle - näin tahmeaa meno ei nimittäin ole aiemmin ollut! Toisekseen aloin pohtia jälleen sitä kilpirauhasen vajaatoiminnan mahdollisuutta... Eilen eläinlääkäri kehotti mittauttamaan veriarvot uudestaan jo heti alkuvuodesta (suunniteltua aiemmin siis), jotta selviää, josko ne olisivat laskeneet ja siis syynä tahmeuteen. Kovasti siis toivon, että a) oireilut ja tahmeus häviäisivät itsestään (jos Hugo kärsii kaamosmasennuksesta?!?!) tai b) syyksi selviäsi jokin hoidettavissa oleva vaiva, kuten esimerkiksi se kilpirauhasen vajaatoiminta. Sen kuitenkin saisi lääkkeillä aisoihin ja Hugo voisi elellä normaalia elämää sairaudesta huolimatta! Ja lääkityksen myötä tosiaan sitten todennäköisesti tulisi lisää voimaa ja energiaa koiraan.
Treenailujen osalta Hugo sai kuitenkin eläinlääkäriltä täysin vihreää valoa eli rakenteellisesti kaikki kunnossa ja treenit jatkukoon, kun kerran Hugo sitä niin mielellään tekee! Tokihan on otettava huomioon, että sairausloma on verottanut lihaskuntoa ja voimia eli tosiaan palaillaan treenien pariin kevennetysti. Lisäksi jatketaan vesijuoksumattotreenejä ja ostin myös isomman 60 cm halkaisijan omaavan tasapainotyynyn, jotta voidaan jatkaa myös jumppailuja (edellinen tasapainotyyny osoittautui turhankin kiikkeräksi ja haastavaksi kapistukseksi). Ihan huippua, että nyt tiedän Hugon selässä olevan kaikki kunnossa! Voidaan siis jatkaa elämää ilman, että jokaisesta oudosta pienestä jutusta täytyisi olla epäilemässä, että josko siellä sittenkin on jotain vialla. Mielenrauhan vuoksi siis kuvaaminen ehdottomasti kannatti ja nyt täytyy vain pitää kovasti peukkuja, että tahmeudelle ja voimattomuudelle löytyy joku "simppeli" syy :) Ja onneksi Hugo vaikuttaa kaikkiaan kuitenkin hyväntuuliselta ja katse on iloinen. Ja iloa ja menoa löytyy vaikka millä mitalla leikkiessä, treeneissä ja myös vapaana liikkuessa.
Jipin osalta kuulumiset ovat nyt lyhyemmät, kun en ehdi pidempään päivitellä tässä. Jipin osalta pääuutiset onkin kerrottavissa kuvin:
Eli typy on ollut varsin puuhakas pakkaus :) On ollut yleisestikin havaittavissa, että sellaiset "pentu-unet" ovat nyt vähentyneet selvästi eli energiaa tuntuu riittävän!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti