En tiedä miksi en ole aiemmin tullut tehneeksi kimppatreenausta koirien kanssa. On nimittäin kätevää, että voi treenata paikkamakuuta lenkin yhteydessä molempien koirien kanssa samaan aikaan. Näin tehtiin tänään iltalenkin jälkeen kotipihalla. Kesto oli noin pari minuuttia ja suunnilleen minuutin kohdalla vein välipalkat molemmille. Etäisyyttä en ottanut kuin muutaman metrin nyt, kun tehtiin noinkin pitkä makuupätkä. Hienosti Jippikin kuitenkin pysyi kahden minuutin ajan rauhallisena paikoillaan asentoa vaihtamatta!
Jippi oli eilen fyssarikäynnillä Tamara Merenvallalla nyt tokaa kertaa. Viimeksihän käytiin vain kuukausi sitten ja tuolloin typyllä oli "laukkalihakset" jumissa pahasti. Nyt Tamaran sanoin Jippi oli kuin eri koira eli vaikka oikealta puolelta selästä ja takaosasta löytyi pientä kireyttä, niin oli kuulemma ihan eri tuntuinen ja nyt varsin hyvässä kunnossa. Ravilenkit siis ovat ehkäpä tehneet tehtävänsä! Toisena vaikuttavana tekijänä on varmasti ollut se, että olen nyt panostanut ekstrapaljon opettaakseni Jipin olemaan vetämättä ja työ alkaa vihdoin tuottaa tulosta. Tämä toki myöskin vähentää jumiutumista. Seuraavan kerran mennäänkin sitten parin kuukauden päästä ja silloin molemmat pääsevät käsiteltäviksi.
Eilisen fyssarin takia Jipillä piti olla tänään kevyempi päivä ja koska itsellä oli kohtalaisen kiireinen päivä, niin myös Hugo sai pitää rennomman päivän tänään. Vähän ehkä tuli huono omatunto, mutta toisaalta ei se välttämättä tee pahaa pitää välillä ns. lököpäiviäkin. Hienoa myös huomata, että Jippi ei tällaisena kevyempänäkään päivänä tunnu mitenkään hyppivän seinille, vaan osaa ottaa rennosti, vaikkei aktiviteetteja kauheasti tänään olekaan ollut. Hugosta jo tiesinkin, että se kyllä "kestää" lepopäivätkin, mutta näköjään ei ole ongelma Jipinkään kanssa :)
lauantai 28. maaliskuuta 2015
keskiviikko 25. maaliskuuta 2015
Kahdeksan treenipäivää kasattuna yhteen tekstiin
Nyt täytyy jo heti kärkeen pyytää anteeksi valtaisan pitkää postausta... On jäänyt taas päivittämättä liian monet treenit ja tapahtumat, joten nyt ne sitten sataa tässä samassa päivityksessä kaikki! Koska postaus on niin pitkä ja sisältää vähän kaikenlaista, otsikoin eri treenit selkeästi, jotta a) itse löydän etsimäni palatessani tekstiin joskus myöhemmin ja b) lukijat (jos joku tällaista romaania treeneistä jaksaa edes lukea :D ) voivat valita haluamansa aiheet, eikä tarvitse lukea välttämättä koko tekstiä läpi!
Dobo-treenit, Jippi, lauantai 14.3.
Jippi pääsi ensi kertaa kokeilemaan pallon kanssa jumppaamista Wirneen dobo-treeneissä. Ei kestänyt kauaakaan kuin Jippi (ja samoin myös muut wirnistelevät doboilijat) pomppasi pallolle kuin vanha tekijä ja teki myös asentovaihtelut (istu-maahan-seiso) pallon päällä. Jipin mielestä pallojumppa oli hauskaa ja oli jopa aika ajoin vaikea saada sitä pysymään maassa, kun Jipsteri yritti päättäväisesti loikkia takaisin pallolle. Ostin dobo-kirjan ja kun kotoa jo löytyikin pallo, niin pääsen jumppailemaan kotona molempien koirien kanssa :)
Agilitytreenit, Jippi, tiistai 17.3.
Tehtiin Oreniuksen treeneissä 15 esteen pätkää. Oli kyllä aika huimaa, koska näin pitkää pätkää ei olla vielä kertaakaan treenattu! Ei tosin tehty koko pätkää putkeen, vaan "parhaimmillaankin" parissa pätkässä. Huikeinta radassa oli radan osana tehty rengas, jota edelsi sokkari. Viimeksi rengasta tehdessä Jippi otti vielä vahvasti häiriötä minun liikkeestäni, joten silloin kutsuin sen renkaasta läpi ilman, että yhdistin omaa liikettä. Nyt aloitettiin taas näin ja tämän jälkeen laitettiin lelu etupalkaksi renkaan taakse ja aloin vähitellen yhdistämään omaa liikettäni mukaan. Kun tämäkin sujui, alettiin ottaa edeltävää estettä ja sokkaria mukaan, mutta edelleen niin, että etupalkka odotti renkaan takana. Ja lopulta saatiin etupalkka poistettua ja homma yhdistettyä rataan. Valtava kehitys siis viime kerrasta eli Jippi on tainnut prosessoida rengastreeniä tässä välillä mielessään :D
Peko-treenit, Jippi, keskiviikko 18.3.
Treeneissä jatkettiin rakennusetsintää samaisessa koulurakennuksessa. Alusta ei jännittänyt ihan yhtä paljoa, mutta oli se silti vähän jänskä. Jippi eteni kyllä hyvin ja teki töitä keskittyneesti, mitta korkealla olleiden maalimiesten ilmaisu oli sen mielestä jännää, kun olisi pitänyt hypätä etujalat pöytää vasten. Liukkaan alustan takia tämä tuntui ilmeisesti pelottavalta. Tuli taas mietittyä sitä, miksi juuri treeneissä alustan liukkaus näyttää jänskättävän, kun muutoin samanlainen alusta ei jännitä yhtään. Ja yhtenä erona tuli mieleen se, että esim. Itiksessä kävellessä Jippi kulki rennosti ja rauhallisesti, kun taas treeneissä se on jo lähtökohtaisesti valtavan innoissaan eli liikkuminen on selvästi "säheltävämpää". Näin ollen toki niitä lipsahteluitakin siellä tapahtuu herkemmin, mikä sitten saa aikaan jännityksen. Täytyy siis treenata esimerkiksi lelulla leikkimistä liukkailla alustoilla, jotta Jippi oppisi, ettei pieni liukastelukaan ole pelottavaa :)
Agilitytreenit, Hugo, torstai 19.3.
Hugo treenasi Niinulla ja saatiin positiivisia kommentteja siitä, ettei menossa ollut samalla tavoin varmistelun makua kuin vielä jokin aika sitten. Treenit sujuivat mukavasti ja Hugon meno oli rentoa ja empiminen (koiran ja minun) vähäistä! Kepeille lähetys oli taas avokulmasta, mutta Hugo haki kepeille hienosti vaikeasta kulmasta huolimatta! Tuli mieleen, että pitäisi kuvata Hugon treenejä taas pitkästä aikaa - etenkin itselle tekisi hyvää, jos näkisi pitkän aikavälin eroja.
Hyppytekniikkatreenit, Jippi, perjantai 20.3.
Perjantaina 19.3. suunnattiin Jipin kanssa treenaamaan lyhyesti Kivikkoon. Ekat ulkotreenit tänä vuonna! Mukana oli myös Sonja ja Pirkko. Tein Jipin kanssa hyppytekniikkaa perussarjan verran. Laitoin alkuun perussarjan väleiksi 5 askelta ja hämmästelin, kun askeleet ei tuntuneet niin millään sopivan niihin väleihin. Sitten vasta tuli tajuttua, että onhan tuo typynen jo ihan maksin kokoinen ja niinpä kokeiltiin "maksiväleillä" eli 6 askeleella. Ja hyvin lähti sujumaan :)
Agilitytreenit, Hugo, perjantai 20.3.
Hugon kanssa treenattiin perjantaina yöagia, kun olin varannut vapaatreenivuoron hallille klo 22. Ohjelmassa oli ongelmiin pureutuminen eli puomi- ja A-treeniä ja lisäksi kepeille avokulmia. Puomilla tein treeniä niin, että tosiaan vapautin alastulon kontaktilta 4on-asentoon pysähdyksestä. Alkuun oli Hugolla kierrokset aika katossa ja teki parit loikat. Jäätyään ilman palkkaa alkoi löytyä keskittymistä ja saatiin hyviä puomisuorituksia hyvin 4on-pysähtymisin niin, että välillä vedätin, välillä jäin taakse ja välillä otin etäisyyttä sivusuunnassa.
A:lle otettiin ponnari käyttöön alastulolle, jotta saataisiin katkaistua Hugon yliloikkiminen, josta on nyt tuntunut tulevan tapa. Ponnarin avulla teki kuitenkin taas oikein hienoja suorituksia eli yhtään yliloikkaa ei tullut! Käytin etupalkkaa, joka oli valmiina odottamassa ja tämäkin tuntui auttavan yliloikkimisen estämisessä, sillä Hugon fokus oli alas ja eteen. Yleensä yliloikat on tullut tilanteissa, joissa Hugo jää vahvasti tuijottamaan minua ja sillä on pää pystyssä, jolloin laukka-askelluskin muuttuu. Täytyy siis nyt hinkata sille takaraivoon ajatusta siitä fokulsesta sinne eteen alas ja vasta sitten alkaa ottaa taas kääntäviä ohjauksia mukaan.
Keppitreenit sujuivat hyvin myös, vaikkakin Hugo oli jo tässä vaiheessa aavistuksen väsy (tulee helposti ahnehdittua liikaa, kun käy niin harvakseltaan vapaatreenaamassa :( ). Tehtiin avokulmia ns. peruslähetyksellä ja lisäksi niin, että takaaleikkasin kepeille. Tämä takaaleikkaus ei muutama viikko sitten treeneissä sujunut lainkaan, mutta nyt tuntui toimivan, kunhan annoin Hugolle suoritusrauhan. Jos "ajoin" sitä liikaa kepeille, se haki keppien kakkosväliin, mutta kun annoin sen rauhassa hakea kepeille, löytyi oikea aloituslohta, eikä itse takaaleikkaus aiheuttanut epäröintiä.
Esine-etsintä, Hugo, maanantai 23.3.
Maanantaina 23.3. treenailin molempien koirien kanssa pientä pihatreenailua. Hugon kanssa päädyin tekemään esine-etsintätreenin, vaikka hetken emmin, kun kello oli 20 ja ulkona oli pimeää. Mentiin kuitenkin läheiseen metsään (tai oikeastaan se oli sellaista heinikkoryteikköä) ja jätin Hugon kiinni puuhun. Itse kävielin noin 40 metrin matkan jättäen esineet noin 15 metriin, 30 metriin ja 40 metriin. Tämän jälkeen kuljin takaisin koiran luoksen siksakaten kävelemäni linjan yli niin, että tallottu alue oli muutamia metrejä leveä. Hetsasin Hugoa ennen ensimmäistä lähetystä ja se ampaisikin etsintään innokkaasti laukaten. Se haki ensimmäisen esineen hienosti - eteni varman oloisesti, kunnes sai hajun ja jäi sitten työstämään hajua, kunnes esine löytyi. Palautus vauhdikkaassa laukassa ja sitten meillä oli isot bileet :) Myös tokalle ja kolmannelle esineelle lähettäessä lähti innokkaasti laukaten matkaan ja eteni hyvin myös peremmälle. Molemmilla kerroilla Hugo pysähtyi puolivälissä matkaa ja vilkaisi minuun päin kuin kysyen, että "pitihän minun tehdä näin?". En reagoinut näihin mitenkään eli en antanut uutta käskyä, vaan odotin vain, mitä Hugo tekee. Ja hyvin jatkoi heti lyhyen pysähdyksen jälkeen eteenpäin ja eteni tämänkin jälkeen varman oloisesti esineelle asti. Tällä kertaa Hugo ei myöskään lähtenyt työstämään jo löydettyjen esineiden jättämiä hajuja, kun taas viimeksi jäi hetkeksi pyörimään siihen, missä edellinen esine oli ollut. Hauskaa oli myös huomata, että koiran käytöksestä kyllä huomaa selvästi, että milloin esine on löytynyt. Minähän en pimeällä nähnyt millään, että oliko Hugolla esine suussa vai ei sen lähtiessä laukkaamaan minua kohti, mutta siitäkin huolimatta uskalsin jo matkalla kehua raikuvasti, sillä Hugon määrätietoisesta laukasta kyllä huomaa, että nyt on esine löytynyt.
Rally-toko, Hugo, maanantai 23.3.
Hugon kanssa tehtiin myös rally-tokoiluja. Tuli havaittua, että liikkeessä, jossa koira otetaan ohjaajan eteen istumaan ja siitä ohjaajan peruuttaa ensin 1, sitten 2 ja lopulta 3 askelta koiran kulkiessa mukana, Hugo herkästi innostuu liikaa ja törmäilee ohjaajaan. Se siis on vähän turhan vauhdikas ja ohjaajan pysähtyessä se vähän törmää jalkoihini istuesssaan eteeni. Tähän täytyisi siis hioa malttia. Vasemmalle käännökset sujuvat jo yllättävänkin helposti, vaikka vieläkin sellainen rehellinen sivuttaisaskellus takapään osalta uupuu. Eli jatketaan treenejä :)
2x2-treenit, Jippi, maanantai 23.3.
Jippi pääsi treenailemaan kotipihalla keppejä. Olen jo aikoja sitten päättänyt aloittavani opetuksen käyttäen 2x2-menetelmää, joten jokin aika sitten huutelin seuramme fb-ryhmässä keppejä lainaan ja heti löytyi! Niinpä pääsimme aloittamaan treenit. Kokonaisiin keppisuorituksiin ei ole tarkoitus edetä vielä hetkeen, vaan tarkoituksena on treenailla nyt vasta ihan sitä kepeille hakeutumista yhden "keppiportin" avulla. Niinpä aloitimme niin, että käytössä oli yksi portti, jonka läpi Jipin oli tarkoitus juosta ihan vain suoraan ja palkka lentää sitten eteen. Lähdin tekemään tätä tarjoamisen avulla eli odotin vain yksinkertaisesti, että Jippi itse hakeutui portista läpi ja tästä sitten lensi heti palkka. Kaksi kertaa oli vähän haparaoivaa menoa, mutta näiden jälkeen Jippi hoksasi mistä on kyse ja alkoi tarjota oikeaa suoritusta epäröimättä. Varsin helposti tämä aloitus siis sujui. Tein alkuun läpijuoksutuksia ihan vain suoralla lähestymisellä, mutta lopulta otettiin mukaan myös vähän vinot lähestymiset ja hyvin näistäkin haki keppien väliin. Oli jo sen verran pimeää, etten pystynyt videoimaan suorituksia -harmi! Tästä eteenpäin pyrin kuvaamaan treenejä, jotta tulee dokumentoitua, miten projekti on edistynyt.
Esine-etsintä, Hugo, tiistai 24.3.
Eilen Hugo teki esine-etsintätreenin, mutta varsin surkean sellaisen. Tai Hugon tekemisissä ei ollut mitään vikaa, mutta itse tein todella tyhmästi, sillä treenipaikka oli metsä, jossa mitä ilmeisemmin käy aika vilkas liikenne. Meidän ollessa siinä metsässä, onnistuttiin näkemään ihan siinä etsintäalueen nurkilla varmaankin noin kymmenen koiraa ja treenin aikanakin vieressä juoksenteli lapsia. Olin vanhempieni luona tekemässä treeniä, joten ei ollut niin tuttu alue, että olisin arvannut sen noin vilkkaaksi. Hugo lähti kyllä tekemään töitä hyvin, mutta näki, että häiriöhajuja oli valtavasti. Kolme esinettä se haki ihan hyvin, mutta kaikista pidemmän esineen etsinnässä se joutui kerta toisensa jälkeen harhateille, joten lopulta etsittiin se ikään kuin partioiden yhdessä. Täytyy tehdä pian ns. palauttava treeni, jossa ympäristö on parempi ja saadaan onnistuminen!
Peko-treenit, Jippi keskiviikko 25.3.
Tänään oli vuorossa Jipin peko-treenit ja tänään oltiin etsintähommissa parkkihallissa. Jippi teki varsin hienosti töitä tänään ja etsi keskittyneesti. Ensimmäinen maalimies löytyi huoneesta, joka oli täynnä roskiksia. Viime kerralla samaisessa paikassa Jippi vähän hämääntyi roskien hajusta ja tonki hetken maassa olleita roskeita ennen kuin tajusi etsiä maalimiestä, mutta nyt selvästi jo huoneen ovella näytti saaneensa hajun ja huoneeseen päästyään (minun piti avata raollaan oleva ovi) se etsi keskittyneesti välittämättä häiriöhajuista. Toisen maalimiehen hajun Jippi sai nopeasti ja lähti työstämään hajua, mutta piilo oli sille todella vaikea (ja on ollut sitä monelle muullekin ryhmän koiralle). Piilo sijaitsi nimittäin parkkihallin seinustalla olevassa pukuhuonekaapissa, joka oli asetettuna ovi seinää kohden. Kaappia oli siirretty irti seinästä juuri sen verran, että koira mahtui sinne väliin etsimään maalimiestä. Jippi kävi jopa kaapin ja seinän välissä pariin kertaan, muttei tajunnut nostaa katsetta, kaapin sisälle, vaan jäi pyörimään siihen ympärille estien kiivaasti hajun lähdettä. Kouluttaja (Laura-kasvattaja) kehotti käymään etsimässä kolmas maalimies välissä, jotta saataisiin Jipille onnistuminen ja jotten toisaalta myöskään liikaa painostaisi koiraa etsimään tätä kaapissa olevaa maalimiestä. Helposti nimittäin sortuu "yliohjaamiseen", kun itse tietää, missä maalimies on.... Niinpä jatkoimme hallin haravointia ja kolmas maalimies löytyi pian rappukäytävään johtavan oven takaa. Ovi oli suljettu umpinainen rautaovi, mutta sen alaosaan jäi muutaman sentin rako, josta koiran oli mahdollista saada haju ja toisaalta myös sitten palkka. Jippi löysi tämän maalimiehen tosiaan helposti ja tämän jälkeen palattiin sitten maalimies nro 2:n pariin. Tätä työstettiinkin sitten vielä yli 5 min, mutta Jippi teki tämän koko ajan hienosti töitä. Se pyöri muutaman metrin säteellä maalimiehestä yrittäen paikantaa hajua ja välillä kääntyikin jo katsomaan minua vähän hämillään. Lopulta sain kehotuksen ikään kuin tukea Jippiä eli kannustaa sitä kehumalla silloin, kun se haisteli oikealla suunnalla. Heti kehuja saatuaan se alkoi skarpata selvästi ja tämän jälkeen maalimies löytyikin nopeasti. Vaikka yhden maalimiehen löytäminen olikin työn takana, niin Jippi teki ihan hurjan hienosti töitä ja työsti hajua keskittyneesti. Hienoa on myös huomata, ettei se luovuta helpolla, vaan kestää useammatkin "takaiskut" jatkaen kuitenkin etsintää. Typy oli siis oikein taitava etsijä :)
Toko, Jippi, keskiviikko 25.3.
Treenien päätteeksi tehtiin vielä tokoiluja. Aina välillä meinaa vähän epätoivo tokoilun kanssa iskeä, kun AINA, kun yhden liikkeen saa about kuntoon, niin toinen vaatii hinkkausta ja sitten kun sen saa kuntoon, niin se eka taas hajoaa. Nyt nimittäin tilanne on se, että sivulletulo on ollut pitkään hyvä, mutta tänään sen kanssa oli taas tosi paljon haasteita. Aloitettiin treenit tekemällä luoksetuloja ihan vain metrin parin etäisyydeltä eli hinkattiin sitä eteentuloasentoa. Tässä Jippi tarjoaa todella mielellään sivulletuloa ja on tehnyt tätä aina. Koskaan se ei ole saanut siitä palkkaa ja aina suoritus on korjattu, mutta siitäkin huolimatta Jippi tulee lähes poikkeuksetta sivulle, ellen käytä minkäänlaisia käsiapuja. Tähän saatiin aiemmin neuvoksi se, että tehdään luoksetuloja niin, että Jippi makaa edessäni ja kutsun siitä eteen. Tämä tuntui nyt toimivan ihan hyvin ja saatiin onnistumisia. Kuitenkin tämän hinkkaus tuntui kostautuvan luoksetulojen jälkeen tehdyissä sivulletuloissa. Treenaan yleensä perusasentoon tulemista niin, että menen seisomaan Jipin eteen sen istuessa ja kutsun sen siitä perusasentoon. Nyt aloit pähkäillä, että mahtaakohan olla niin, ettei Jippi oikein kunnolla nyt erota näitä kahta liikettä eli luoksetuloa ja sivulletuloa, vaikka käsky onkin eri. Loppuen lopuksihan lähtötilanne on molemmissa kovin samanlainen. Minusta tuntuu, että Jipille ei ole täysin selkeää, että kummasta liikkeestä on milloinkin kyse ja siksi se tarjoaakin sivulletuloissa helposti "löysää" vajaata kaarrosta, kun on kenties epävarma siitä, että pitikö tulla sivulle vai eteen. Ja toisaalta sitten luoksetuloissa tarjoaa sivulletuloa samaisesta epävarmuudesta johtuen. Niinpä teinkin lopuksi perusasentoon tulemisia ihan muista paikoista ja asennoista kuin edestä istumasta. Kutsui siis Jipin perusasentoon esimerkiksi sen seistessä viistosti edessäni. Saatiin onnistuneita suorituksia ja jätettiin tämä hautumaan tällä erää. Jatkossa täytyy nyt alkaa tehdä selkeää eroa näiden välille ja olla mahdollisimman mustavalkoinen siinä, mitkä suoritukset palkataan ja mitkä ei - kaikki sinne päin mennet suoritukset palkattuina varmasti vain sotkee pakkaa.
Tehtiin kaukoja niin, että seisoin Jipin edessä metrin päässä. Se tekee hienosti istu-maahan-vaihdot tältä etäisyydeltä ja ilokseni sain huomata, että se on ihan itsestään parantanut istumaan nousun tekniikkaa! Aiemmin se on noussut istumaan hinaten itsensä askel askeleelta ylös, mutta nyt se on alkanut tulla ylös pompahtaen. Voi olla, että tähän on auttanut myös se, että vaihdoin maasta istumaan siirtymisen käskyksi "sit". Nyt meillä on siis käytössä "istu", kun Jippi istuutuu seisoma-asennosta ja "sit", kun Jippi nousee maasta istumaan. Myös maahanmenokäskyjä on kaksi eli "down" tarkoittaa sirtymää seisomasta maahan ja "maahan" on istumasta maahanmeno.
Lisäksi tehtiin kapulan pitoa ja edelleen Jippi helposti kaluaa kapulaa ja turhautuu sitten saadessaan noottia, koska ei selvästi ymmärrä, mitä pitäisi tehdä toisin. Niinpä päädyin nyt tekemään pitoa niin, että Jipin ottaessa kapulan käskystä suuhun, asetin kädet kevyesti sen kuonon ylä- ja alapuolelle vakauttaen suuta tällä tavoin. Tarkoituksena ei siis tietenkään ole voimin pitää suuta kiinni, vaan saada koira vain rauhoittamaan leukansa. Ja tämä toimi, sillä jo asettaessani kädet kevyesti kuonon ylä- ja alapuolelle, pureksinta lakkasi ja Jippi malttoi pitää kapulaa rauhassa. Tästä toki iso palkka ja jätettiin parin onnistuneen toiston jälkeen tämäkin treeni hautumaan.
Nyt, kun vilkaisen yllä olevaa tekstiä, niin pakko todeta, että onpas taas tullut treenailtua vähän sitä sun tätä :D Ja toisaalta äkkiseltään voisi luulla, ettei me muuta tehdäkään kuin treenata... Mutta kyllä me ihan oikeasti pidetään myös päiviä, jolloin ihan "vain" lenkkeillään ilman muita aktiviteettejä. Ja toisaalta kovin montaa tällaista päivää koirat ei varmaankaan edes kaipaa viikkorytmiin, koska on tullut myös se huomattua, että varsinkin tuota varsin vilkasta nuorta typyä on kovin vaikea saada väsymään ihan pelkällä lenkkeilyllä. Tarvitaan siis oikeasti aivotyötä, jotta energiaa saadaan kulutettua eli kunhan toistomäärät ja treenien pituuden pitää riittävän lyhyinä ja treeniaiheet monipuolisina, niin en usko, että ihan hevillä saa tuota typsykkää kyllästymään tai väsymään treenaamiseen :) Ja Hugostakin huomaa, että se syttyy ihan eri tavalla päästessään treenaamaan kuin lähtiessämme lenkille, joten mielelläänhän senkin kanssa siis treenaa. Eipä varmaan mitään lajia tulisi treenailtua, jollei näkisi koirankin siitä nauttivan!
Dobo-treenit, Jippi, lauantai 14.3.
Jippi pääsi ensi kertaa kokeilemaan pallon kanssa jumppaamista Wirneen dobo-treeneissä. Ei kestänyt kauaakaan kuin Jippi (ja samoin myös muut wirnistelevät doboilijat) pomppasi pallolle kuin vanha tekijä ja teki myös asentovaihtelut (istu-maahan-seiso) pallon päällä. Jipin mielestä pallojumppa oli hauskaa ja oli jopa aika ajoin vaikea saada sitä pysymään maassa, kun Jipsteri yritti päättäväisesti loikkia takaisin pallolle. Ostin dobo-kirjan ja kun kotoa jo löytyikin pallo, niin pääsen jumppailemaan kotona molempien koirien kanssa :)
Tehtiin Oreniuksen treeneissä 15 esteen pätkää. Oli kyllä aika huimaa, koska näin pitkää pätkää ei olla vielä kertaakaan treenattu! Ei tosin tehty koko pätkää putkeen, vaan "parhaimmillaankin" parissa pätkässä. Huikeinta radassa oli radan osana tehty rengas, jota edelsi sokkari. Viimeksi rengasta tehdessä Jippi otti vielä vahvasti häiriötä minun liikkeestäni, joten silloin kutsuin sen renkaasta läpi ilman, että yhdistin omaa liikettä. Nyt aloitettiin taas näin ja tämän jälkeen laitettiin lelu etupalkaksi renkaan taakse ja aloin vähitellen yhdistämään omaa liikettäni mukaan. Kun tämäkin sujui, alettiin ottaa edeltävää estettä ja sokkaria mukaan, mutta edelleen niin, että etupalkka odotti renkaan takana. Ja lopulta saatiin etupalkka poistettua ja homma yhdistettyä rataan. Valtava kehitys siis viime kerrasta eli Jippi on tainnut prosessoida rengastreeniä tässä välillä mielessään :D
Treeneissä jatkettiin rakennusetsintää samaisessa koulurakennuksessa. Alusta ei jännittänyt ihan yhtä paljoa, mutta oli se silti vähän jänskä. Jippi eteni kyllä hyvin ja teki töitä keskittyneesti, mitta korkealla olleiden maalimiesten ilmaisu oli sen mielestä jännää, kun olisi pitänyt hypätä etujalat pöytää vasten. Liukkaan alustan takia tämä tuntui ilmeisesti pelottavalta. Tuli taas mietittyä sitä, miksi juuri treeneissä alustan liukkaus näyttää jänskättävän, kun muutoin samanlainen alusta ei jännitä yhtään. Ja yhtenä erona tuli mieleen se, että esim. Itiksessä kävellessä Jippi kulki rennosti ja rauhallisesti, kun taas treeneissä se on jo lähtökohtaisesti valtavan innoissaan eli liikkuminen on selvästi "säheltävämpää". Näin ollen toki niitä lipsahteluitakin siellä tapahtuu herkemmin, mikä sitten saa aikaan jännityksen. Täytyy siis treenata esimerkiksi lelulla leikkimistä liukkailla alustoilla, jotta Jippi oppisi, ettei pieni liukastelukaan ole pelottavaa :)
Agilitytreenit, Hugo, torstai 19.3.
Hugo treenasi Niinulla ja saatiin positiivisia kommentteja siitä, ettei menossa ollut samalla tavoin varmistelun makua kuin vielä jokin aika sitten. Treenit sujuivat mukavasti ja Hugon meno oli rentoa ja empiminen (koiran ja minun) vähäistä! Kepeille lähetys oli taas avokulmasta, mutta Hugo haki kepeille hienosti vaikeasta kulmasta huolimatta! Tuli mieleen, että pitäisi kuvata Hugon treenejä taas pitkästä aikaa - etenkin itselle tekisi hyvää, jos näkisi pitkän aikavälin eroja.
Hyppytekniikkatreenit, Jippi, perjantai 20.3.
Perjantaina 19.3. suunnattiin Jipin kanssa treenaamaan lyhyesti Kivikkoon. Ekat ulkotreenit tänä vuonna! Mukana oli myös Sonja ja Pirkko. Tein Jipin kanssa hyppytekniikkaa perussarjan verran. Laitoin alkuun perussarjan väleiksi 5 askelta ja hämmästelin, kun askeleet ei tuntuneet niin millään sopivan niihin väleihin. Sitten vasta tuli tajuttua, että onhan tuo typynen jo ihan maksin kokoinen ja niinpä kokeiltiin "maksiväleillä" eli 6 askeleella. Ja hyvin lähti sujumaan :)
Agilitytreenit, Hugo, perjantai 20.3.
Hugon kanssa treenattiin perjantaina yöagia, kun olin varannut vapaatreenivuoron hallille klo 22. Ohjelmassa oli ongelmiin pureutuminen eli puomi- ja A-treeniä ja lisäksi kepeille avokulmia. Puomilla tein treeniä niin, että tosiaan vapautin alastulon kontaktilta 4on-asentoon pysähdyksestä. Alkuun oli Hugolla kierrokset aika katossa ja teki parit loikat. Jäätyään ilman palkkaa alkoi löytyä keskittymistä ja saatiin hyviä puomisuorituksia hyvin 4on-pysähtymisin niin, että välillä vedätin, välillä jäin taakse ja välillä otin etäisyyttä sivusuunnassa.
A:lle otettiin ponnari käyttöön alastulolle, jotta saataisiin katkaistua Hugon yliloikkiminen, josta on nyt tuntunut tulevan tapa. Ponnarin avulla teki kuitenkin taas oikein hienoja suorituksia eli yhtään yliloikkaa ei tullut! Käytin etupalkkaa, joka oli valmiina odottamassa ja tämäkin tuntui auttavan yliloikkimisen estämisessä, sillä Hugon fokus oli alas ja eteen. Yleensä yliloikat on tullut tilanteissa, joissa Hugo jää vahvasti tuijottamaan minua ja sillä on pää pystyssä, jolloin laukka-askelluskin muuttuu. Täytyy siis nyt hinkata sille takaraivoon ajatusta siitä fokulsesta sinne eteen alas ja vasta sitten alkaa ottaa taas kääntäviä ohjauksia mukaan.
Keppitreenit sujuivat hyvin myös, vaikkakin Hugo oli jo tässä vaiheessa aavistuksen väsy (tulee helposti ahnehdittua liikaa, kun käy niin harvakseltaan vapaatreenaamassa :( ). Tehtiin avokulmia ns. peruslähetyksellä ja lisäksi niin, että takaaleikkasin kepeille. Tämä takaaleikkaus ei muutama viikko sitten treeneissä sujunut lainkaan, mutta nyt tuntui toimivan, kunhan annoin Hugolle suoritusrauhan. Jos "ajoin" sitä liikaa kepeille, se haki keppien kakkosväliin, mutta kun annoin sen rauhassa hakea kepeille, löytyi oikea aloituslohta, eikä itse takaaleikkaus aiheuttanut epäröintiä.
Esine-etsintä, Hugo, maanantai 23.3.
Maanantaina 23.3. treenailin molempien koirien kanssa pientä pihatreenailua. Hugon kanssa päädyin tekemään esine-etsintätreenin, vaikka hetken emmin, kun kello oli 20 ja ulkona oli pimeää. Mentiin kuitenkin läheiseen metsään (tai oikeastaan se oli sellaista heinikkoryteikköä) ja jätin Hugon kiinni puuhun. Itse kävielin noin 40 metrin matkan jättäen esineet noin 15 metriin, 30 metriin ja 40 metriin. Tämän jälkeen kuljin takaisin koiran luoksen siksakaten kävelemäni linjan yli niin, että tallottu alue oli muutamia metrejä leveä. Hetsasin Hugoa ennen ensimmäistä lähetystä ja se ampaisikin etsintään innokkaasti laukaten. Se haki ensimmäisen esineen hienosti - eteni varman oloisesti, kunnes sai hajun ja jäi sitten työstämään hajua, kunnes esine löytyi. Palautus vauhdikkaassa laukassa ja sitten meillä oli isot bileet :) Myös tokalle ja kolmannelle esineelle lähettäessä lähti innokkaasti laukaten matkaan ja eteni hyvin myös peremmälle. Molemmilla kerroilla Hugo pysähtyi puolivälissä matkaa ja vilkaisi minuun päin kuin kysyen, että "pitihän minun tehdä näin?". En reagoinut näihin mitenkään eli en antanut uutta käskyä, vaan odotin vain, mitä Hugo tekee. Ja hyvin jatkoi heti lyhyen pysähdyksen jälkeen eteenpäin ja eteni tämänkin jälkeen varman oloisesti esineelle asti. Tällä kertaa Hugo ei myöskään lähtenyt työstämään jo löydettyjen esineiden jättämiä hajuja, kun taas viimeksi jäi hetkeksi pyörimään siihen, missä edellinen esine oli ollut. Hauskaa oli myös huomata, että koiran käytöksestä kyllä huomaa selvästi, että milloin esine on löytynyt. Minähän en pimeällä nähnyt millään, että oliko Hugolla esine suussa vai ei sen lähtiessä laukkaamaan minua kohti, mutta siitäkin huolimatta uskalsin jo matkalla kehua raikuvasti, sillä Hugon määrätietoisesta laukasta kyllä huomaa, että nyt on esine löytynyt.
Rally-toko, Hugo, maanantai 23.3.
Hugon kanssa tehtiin myös rally-tokoiluja. Tuli havaittua, että liikkeessä, jossa koira otetaan ohjaajan eteen istumaan ja siitä ohjaajan peruuttaa ensin 1, sitten 2 ja lopulta 3 askelta koiran kulkiessa mukana, Hugo herkästi innostuu liikaa ja törmäilee ohjaajaan. Se siis on vähän turhan vauhdikas ja ohjaajan pysähtyessä se vähän törmää jalkoihini istuesssaan eteeni. Tähän täytyisi siis hioa malttia. Vasemmalle käännökset sujuvat jo yllättävänkin helposti, vaikka vieläkin sellainen rehellinen sivuttaisaskellus takapään osalta uupuu. Eli jatketaan treenejä :)
2x2-treenit, Jippi, maanantai 23.3.
Jippi pääsi treenailemaan kotipihalla keppejä. Olen jo aikoja sitten päättänyt aloittavani opetuksen käyttäen 2x2-menetelmää, joten jokin aika sitten huutelin seuramme fb-ryhmässä keppejä lainaan ja heti löytyi! Niinpä pääsimme aloittamaan treenit. Kokonaisiin keppisuorituksiin ei ole tarkoitus edetä vielä hetkeen, vaan tarkoituksena on treenailla nyt vasta ihan sitä kepeille hakeutumista yhden "keppiportin" avulla. Niinpä aloitimme niin, että käytössä oli yksi portti, jonka läpi Jipin oli tarkoitus juosta ihan vain suoraan ja palkka lentää sitten eteen. Lähdin tekemään tätä tarjoamisen avulla eli odotin vain yksinkertaisesti, että Jippi itse hakeutui portista läpi ja tästä sitten lensi heti palkka. Kaksi kertaa oli vähän haparaoivaa menoa, mutta näiden jälkeen Jippi hoksasi mistä on kyse ja alkoi tarjota oikeaa suoritusta epäröimättä. Varsin helposti tämä aloitus siis sujui. Tein alkuun läpijuoksutuksia ihan vain suoralla lähestymisellä, mutta lopulta otettiin mukaan myös vähän vinot lähestymiset ja hyvin näistäkin haki keppien väliin. Oli jo sen verran pimeää, etten pystynyt videoimaan suorituksia -harmi! Tästä eteenpäin pyrin kuvaamaan treenejä, jotta tulee dokumentoitua, miten projekti on edistynyt.
Esine-etsintä, Hugo, tiistai 24.3.
Eilen Hugo teki esine-etsintätreenin, mutta varsin surkean sellaisen. Tai Hugon tekemisissä ei ollut mitään vikaa, mutta itse tein todella tyhmästi, sillä treenipaikka oli metsä, jossa mitä ilmeisemmin käy aika vilkas liikenne. Meidän ollessa siinä metsässä, onnistuttiin näkemään ihan siinä etsintäalueen nurkilla varmaankin noin kymmenen koiraa ja treenin aikanakin vieressä juoksenteli lapsia. Olin vanhempieni luona tekemässä treeniä, joten ei ollut niin tuttu alue, että olisin arvannut sen noin vilkkaaksi. Hugo lähti kyllä tekemään töitä hyvin, mutta näki, että häiriöhajuja oli valtavasti. Kolme esinettä se haki ihan hyvin, mutta kaikista pidemmän esineen etsinnässä se joutui kerta toisensa jälkeen harhateille, joten lopulta etsittiin se ikään kuin partioiden yhdessä. Täytyy tehdä pian ns. palauttava treeni, jossa ympäristö on parempi ja saadaan onnistuminen!
Peko-treenit, Jippi keskiviikko 25.3.
Tänään oli vuorossa Jipin peko-treenit ja tänään oltiin etsintähommissa parkkihallissa. Jippi teki varsin hienosti töitä tänään ja etsi keskittyneesti. Ensimmäinen maalimies löytyi huoneesta, joka oli täynnä roskiksia. Viime kerralla samaisessa paikassa Jippi vähän hämääntyi roskien hajusta ja tonki hetken maassa olleita roskeita ennen kuin tajusi etsiä maalimiestä, mutta nyt selvästi jo huoneen ovella näytti saaneensa hajun ja huoneeseen päästyään (minun piti avata raollaan oleva ovi) se etsi keskittyneesti välittämättä häiriöhajuista. Toisen maalimiehen hajun Jippi sai nopeasti ja lähti työstämään hajua, mutta piilo oli sille todella vaikea (ja on ollut sitä monelle muullekin ryhmän koiralle). Piilo sijaitsi nimittäin parkkihallin seinustalla olevassa pukuhuonekaapissa, joka oli asetettuna ovi seinää kohden. Kaappia oli siirretty irti seinästä juuri sen verran, että koira mahtui sinne väliin etsimään maalimiestä. Jippi kävi jopa kaapin ja seinän välissä pariin kertaan, muttei tajunnut nostaa katsetta, kaapin sisälle, vaan jäi pyörimään siihen ympärille estien kiivaasti hajun lähdettä. Kouluttaja (Laura-kasvattaja) kehotti käymään etsimässä kolmas maalimies välissä, jotta saataisiin Jipille onnistuminen ja jotten toisaalta myöskään liikaa painostaisi koiraa etsimään tätä kaapissa olevaa maalimiestä. Helposti nimittäin sortuu "yliohjaamiseen", kun itse tietää, missä maalimies on.... Niinpä jatkoimme hallin haravointia ja kolmas maalimies löytyi pian rappukäytävään johtavan oven takaa. Ovi oli suljettu umpinainen rautaovi, mutta sen alaosaan jäi muutaman sentin rako, josta koiran oli mahdollista saada haju ja toisaalta myös sitten palkka. Jippi löysi tämän maalimiehen tosiaan helposti ja tämän jälkeen palattiin sitten maalimies nro 2:n pariin. Tätä työstettiinkin sitten vielä yli 5 min, mutta Jippi teki tämän koko ajan hienosti töitä. Se pyöri muutaman metrin säteellä maalimiehestä yrittäen paikantaa hajua ja välillä kääntyikin jo katsomaan minua vähän hämillään. Lopulta sain kehotuksen ikään kuin tukea Jippiä eli kannustaa sitä kehumalla silloin, kun se haisteli oikealla suunnalla. Heti kehuja saatuaan se alkoi skarpata selvästi ja tämän jälkeen maalimies löytyikin nopeasti. Vaikka yhden maalimiehen löytäminen olikin työn takana, niin Jippi teki ihan hurjan hienosti töitä ja työsti hajua keskittyneesti. Hienoa on myös huomata, ettei se luovuta helpolla, vaan kestää useammatkin "takaiskut" jatkaen kuitenkin etsintää. Typy oli siis oikein taitava etsijä :)
Toko, Jippi, keskiviikko 25.3.
Treenien päätteeksi tehtiin vielä tokoiluja. Aina välillä meinaa vähän epätoivo tokoilun kanssa iskeä, kun AINA, kun yhden liikkeen saa about kuntoon, niin toinen vaatii hinkkausta ja sitten kun sen saa kuntoon, niin se eka taas hajoaa. Nyt nimittäin tilanne on se, että sivulletulo on ollut pitkään hyvä, mutta tänään sen kanssa oli taas tosi paljon haasteita. Aloitettiin treenit tekemällä luoksetuloja ihan vain metrin parin etäisyydeltä eli hinkattiin sitä eteentuloasentoa. Tässä Jippi tarjoaa todella mielellään sivulletuloa ja on tehnyt tätä aina. Koskaan se ei ole saanut siitä palkkaa ja aina suoritus on korjattu, mutta siitäkin huolimatta Jippi tulee lähes poikkeuksetta sivulle, ellen käytä minkäänlaisia käsiapuja. Tähän saatiin aiemmin neuvoksi se, että tehdään luoksetuloja niin, että Jippi makaa edessäni ja kutsun siitä eteen. Tämä tuntui nyt toimivan ihan hyvin ja saatiin onnistumisia. Kuitenkin tämän hinkkaus tuntui kostautuvan luoksetulojen jälkeen tehdyissä sivulletuloissa. Treenaan yleensä perusasentoon tulemista niin, että menen seisomaan Jipin eteen sen istuessa ja kutsun sen siitä perusasentoon. Nyt aloit pähkäillä, että mahtaakohan olla niin, ettei Jippi oikein kunnolla nyt erota näitä kahta liikettä eli luoksetuloa ja sivulletuloa, vaikka käsky onkin eri. Loppuen lopuksihan lähtötilanne on molemmissa kovin samanlainen. Minusta tuntuu, että Jipille ei ole täysin selkeää, että kummasta liikkeestä on milloinkin kyse ja siksi se tarjoaakin sivulletuloissa helposti "löysää" vajaata kaarrosta, kun on kenties epävarma siitä, että pitikö tulla sivulle vai eteen. Ja toisaalta sitten luoksetuloissa tarjoaa sivulletuloa samaisesta epävarmuudesta johtuen. Niinpä teinkin lopuksi perusasentoon tulemisia ihan muista paikoista ja asennoista kuin edestä istumasta. Kutsui siis Jipin perusasentoon esimerkiksi sen seistessä viistosti edessäni. Saatiin onnistuneita suorituksia ja jätettiin tämä hautumaan tällä erää. Jatkossa täytyy nyt alkaa tehdä selkeää eroa näiden välille ja olla mahdollisimman mustavalkoinen siinä, mitkä suoritukset palkataan ja mitkä ei - kaikki sinne päin mennet suoritukset palkattuina varmasti vain sotkee pakkaa.
Tehtiin kaukoja niin, että seisoin Jipin edessä metrin päässä. Se tekee hienosti istu-maahan-vaihdot tältä etäisyydeltä ja ilokseni sain huomata, että se on ihan itsestään parantanut istumaan nousun tekniikkaa! Aiemmin se on noussut istumaan hinaten itsensä askel askeleelta ylös, mutta nyt se on alkanut tulla ylös pompahtaen. Voi olla, että tähän on auttanut myös se, että vaihdoin maasta istumaan siirtymisen käskyksi "sit". Nyt meillä on siis käytössä "istu", kun Jippi istuutuu seisoma-asennosta ja "sit", kun Jippi nousee maasta istumaan. Myös maahanmenokäskyjä on kaksi eli "down" tarkoittaa sirtymää seisomasta maahan ja "maahan" on istumasta maahanmeno.
Lisäksi tehtiin kapulan pitoa ja edelleen Jippi helposti kaluaa kapulaa ja turhautuu sitten saadessaan noottia, koska ei selvästi ymmärrä, mitä pitäisi tehdä toisin. Niinpä päädyin nyt tekemään pitoa niin, että Jipin ottaessa kapulan käskystä suuhun, asetin kädet kevyesti sen kuonon ylä- ja alapuolelle vakauttaen suuta tällä tavoin. Tarkoituksena ei siis tietenkään ole voimin pitää suuta kiinni, vaan saada koira vain rauhoittamaan leukansa. Ja tämä toimi, sillä jo asettaessani kädet kevyesti kuonon ylä- ja alapuolelle, pureksinta lakkasi ja Jippi malttoi pitää kapulaa rauhassa. Tästä toki iso palkka ja jätettiin parin onnistuneen toiston jälkeen tämäkin treeni hautumaan.
Nyt, kun vilkaisen yllä olevaa tekstiä, niin pakko todeta, että onpas taas tullut treenailtua vähän sitä sun tätä :D Ja toisaalta äkkiseltään voisi luulla, ettei me muuta tehdäkään kuin treenata... Mutta kyllä me ihan oikeasti pidetään myös päiviä, jolloin ihan "vain" lenkkeillään ilman muita aktiviteettejä. Ja toisaalta kovin montaa tällaista päivää koirat ei varmaankaan edes kaipaa viikkorytmiin, koska on tullut myös se huomattua, että varsinkin tuota varsin vilkasta nuorta typyä on kovin vaikea saada väsymään ihan pelkällä lenkkeilyllä. Tarvitaan siis oikeasti aivotyötä, jotta energiaa saadaan kulutettua eli kunhan toistomäärät ja treenien pituuden pitää riittävän lyhyinä ja treeniaiheet monipuolisina, niin en usko, että ihan hevillä saa tuota typsykkää kyllästymään tai väsymään treenaamiseen :) Ja Hugostakin huomaa, että se syttyy ihan eri tavalla päästessään treenaamaan kuin lähtiessämme lenkille, joten mielelläänhän senkin kanssa siis treenaa. Eipä varmaan mitään lajia tulisi treenailtua, jollei näkisi koirankin siitä nauttivan!
perjantai 13. maaliskuuta 2015
Ihana kevät!
Tiistaina treenattiin Jipin kanssa Oreniuksella ja tässä videopätkää niistä treeneistä:
Videolta näkyy, että turhaan varmistelen takaakierroissa ja päällejuoksussa.... Näköjään on jo tästä tullut niin paha päähänpinttymä, etten huomaa edes tekeväni sitä. Täytyy siis muistaa lopettaa turha peruuttelu päällejuoksussa ja lisäksi ihan turhaan ohjauksessa "kumarrun" törkkäsemään koiran takaakiertoon, kun se kyllä sinne lähtisi ilmankin. Parannettavaa on siis vaikka millä mitalla, mutta Jippi oli treeneissä hieno :) Yhden kerran varasti lähdöstä, ja seuraavalla kerralla ei meinannut uskaltaa lähtöluvallakaan lähteä liikkeelle :D Mutta onneksi jäi varastus vain kertaan... Videon loppupäässä treenattu pätkä, jossa piti saada koira hakemaan este itsestä pois päin, osoittautui jälleen haastavaksi. Tällaista pitäisi siis nyt treenailla ihan yksittäisenä treeninä palkan kera.
Keskiviikon peko-treeneissä meillä oli rakennusetsintää koulurakennuksessa. Jipin vuoron alussa heti kouluun sisään tultuaan se näki Laura-kasvattajan ja tavalliseen tapaan innostui tästä valtavasti. Lattia oli liukas kivilattia, ja Jippi selvästi säikähti alustan liukkautta sählättyään siinä innosta soikeana Lauran nähdessään. Koko treenin ajan Jippi olikin sitten oudon jännittynyt. Kesti hetken ennen kuin suostui kulkemaan lattialla ilman, että oli jännittynyt ja tämänkin jälkeen esimerkiksi portaat tuntui jänniltä. Tavallisesti Jippi ei ole alustoja kauheasti kammoksunut, joten tämä tuli itselle tosi yllätyksenä. Niinpä sitten illalla suuntasimme vielä vanhemmilleni käymään, missä pyysin isääni piiloutumaan kellarivaraston komeroon. Vein Jipin pimeään kellariin etsimään ja siellä kulki rauhallisesti pelkäämättä maalattua kivilattiaa lainkaan. Sukkuloi polkupyörien välissä ja uskaltautui ihan kellarin perälle.
Minulla oli töistä vapaata torstai ja perjantai, joten hyödynsin tätä vielä tänään reissaamalla Jipin kanssa bussilla Itikseen ja lisäksi Puhoksen Mustiin ja Mirriin. Bussiin Jippi tuli taas reippaasti. Hetkeksi stoppasi käytävällä, kun bussi nytkähti liikkeelle, mutta kunhna liike tasaantui, jatkoi matkaa. Makoili matkan ajan jaloissani seuraten kiinnostuneena ihmisiä, eikä siis näyttänyt mitenkään järin stressaantuneelta. Perillä käytiin Tallinnanaukiolla ihmettelemässä ihmisvilinää (kello oli neljä, joten oltiin liikkeellä melkeinpä ruuhka-aikaan). Skeittailijoita meni edestakas, mutta nämä eivät olleet jänniä. Ainoastaan yksi poika, jolla oli skeittilauta kädessä oli vähän outo Jipin mielestä (selvästikään Jipin mielestä se lauta ei kuulunut kädessä pidettäväksi!). Täytyy siis suunnata vielä joku päivä skeittipuistoon. Kuljettiin parit kiviportaat, eikä näissäkään kummempia ongelmia. Itiksessä sisällä oli aika samanalinen kivilattia kuin siellä koulussa keskiviikkona, joten oli hyvää treeniä. Jippi ei kuitenkaan tällä kertalla välittänyt lattiasta lainkaan, vaan kulki rentona kauppakeskuksen päästä päähän. Seuraavaksi suunnattiin vielä Mustiin ja Mirriin, jossa myöskään ei lattia herättänyt minkäänlaista jännitystä, vaan Jippi tuntui keskittyvän täysillä ympärillä oleviin herkkuihin sekä koiraan, joka oli myös päässyt mukaan ostoksille. Meidän matkaan Mustista ja Mirristä lähti juoksuvyö ja juoksuun tarkoitettu joustohihna, joten nyt, kun vetovaljaat (husky-valjaat) meiltä jo löytyikin, niin päästään treenaamaan canicrossia!
Pakitetaanpas hieman ajassa taaksepäin: Eilen oli Hugo taas treenaamassa Niinulla ja pakko sanoa, että ne treenit on nyt meille niin sopivia! Ekan yrittämän jälkeen sain taas palautetta, että ihan turhaan sorrun taas varmisteluun. Haluankin, että kouluttaja nyt potkii minut pois "mukavuusalueeltani" ja pakottaa luomaan luottamusta koiraan ja samalla sitten koiralle itsevarmuutta. Eilen taas päästiin vain esteelle 11, mutta treeni oli huikean hyvä! Keskityttiin siihen, että ohjaan kauempaa esteistä, lähetän rohkeammin ja uskallan ennakoida. Ja Hugohan osasi, kun vain annoin sen näyttää mihin se kykenee :)
Tänään aamulla olin Hugon kanssa metsälenkillä Kaija-kasvattajan ja Nepin kanssa. Käytiin ensin tunnin lenkki ja sen jälkeen treenailtiin esineruutua. Hugolle tämä on eka esineruutu aikoihin ja selvästi idea oli vähän Hugolta hukassa. Se yritti jäljestää kovasti tajuamatta, että miksi niitä jälkiä meni ristiin rastiin tehden hommasta toooosi hankalaa. Niinpä helpotettiin hommaa ja tehtiin Hugolle oma treeni. Tallattiinkin siis Hugolle ihan vain parin metrin levyinen pitkä kaistale, jolle jätettiin neljä lelua. Hugo lähetettiin hakemaan esineet yksi kerrallaan ja hienosti teki nyt töitä ja toi kaikki neljä esinettä. Tätä treeniä olisi nyt tarkoitus jatkaa vaikeuttaen hommaa vähitellen tuoden leveyttä vähän kerrallaan lisää.
Tänään illalla käytiin vielä Hugon kanssa lenkillä Sonjan ja Ofin seurassa - ollut siis Hugolle oikein kaverilenkkipäivä. Huomenna sen sijaan Hugolla on kevyempi päivä ja Jipillä on kahdet treenit: pentuagi ja lisäksi Wirneen porukan dobo-kokeilu!
tiistai 10. maaliskuuta 2015
Wihii!
Pikapäivitys: Vihdoin onnistuin saamaan Hugolle paikan rally-tokokisoihin huhtikuun alkuun! Treeni-into iski saman tien eli eiköhän me tänään jo vähän mennä muistuttelemaan niitä ALO:n liikkeitä ;)
sunnuntai 8. maaliskuuta 2015
IsoPieni Kakara ja kaveritreffejä
Aika menee uskomattoman nopeasti.... Enää reilu viikko ja Jippi täyttää jo 10 kk! Ja tällainen siitä on tullut:
Mittasin noin kuukausi sitten viimeksi Jipin säkäkorkeutta ja silloin mittanäytti sellaiset hiukan päälle 48 senttiä ja epäilin, että siihen se tulisi jäämään. Siksi yllätyinkin mitatessani tänään sitä uudestaan. Mittaus toki on kovin epätarkka, kun mittaan ihan silmämääräisesti mittanauhaa koiran vieressä pitäen, mutta ei sitä kyllä millään ilveellä alle 50 senttiseksi saanut tulkittua ainakaan kyseisen mittanauhan mukaan. Siis pienenpienestä Jipistä on kasvanut puolimetrinen! Ja vieläkin sen oon aavistuksen takakorkea eli sikäli voi olla, että hiukan korkeutta tulee edelleen. Sehän on melkein iso siis :D Ja vaakakin näytti jo 16,7 kg!
Hugon treenikuulumiset:
Olin ostanut maanantaille Hugolle tuurausvuoron I-HAH:n ratavalmiit-tasoiseen ryhmään ja siellä teemana oli kontaktit ja saksalaiset. Kontakteista puomi ja keinu sujuivat ihan mukavasti, Hugolle tuntuu sopivan se, että vapautan sen puomilta jo etutassujen ollessa kontaktipinnalla. A sen sijaan oli vaikea. Laitoin suosiolla boksin alastulokontaktille, eikä kertaakaan tullut varsinaista yliloikkaa, mutta valtaosilla toistoista se kyllä osui siihen boksin yläosaan eli laukka osuu todella ylös kontaktipinnalla. Vähän pohdin, että ottaisin A:n kanssa sen verran takapakkia, että palattaisiin tekemään boksin kanssa madallettua A:ta, että Hugo alkaisi venyttämään laukka-askelia niin, että saisi sen tokan alastulolle tulevan laukan kunnolla osumaan kontaktille. Saksalaiset kyllä toimi treeneissä, mutta tältäkin kouluttajalta tuli palautetta turhasta varmistelusta ja neuvoksi edetä itse rohkeammin pelkäämättä virheitä. Tuli hyviäkin suorituksia, kun tosiaan rohkeasti ennakoin ohjausten kanssa.
Torstaina oltiin Niinun treeneissä, joissa kouluttajana tosin tuurasi Maiju Korhonen. Kovasti tykkäsin Maijunkin tavasta kouluttaa ja näissäkin treeneissä hiottiin ohjausta ennakoivammaksi. Rata alkoi parilla esteellä ja A:lla, joten hypättiin suoraan estelle numero 4, mikä oli kepit. Kepeille lähetys tapahtui avokulmasta ja vielä niin, että ohjaaja oli koiran vasemmalla puolella lähettäessä kepeille. Tällaista lähetystä ollaan harjoiteltu äärimmäisen harvoin, jos koskaan ja se kyllä näkyi. Hugo haki toistuvasti tokaan tai kolmanteen keppiväliin ja lopulta helpotettiin lähetyskulmaa huomattavasti, jotta saatiin onnistumisia. Täytyy siis vapaatreeneissä treenata ko. lähetyskulmaa ohjurin kera! Kepit loppuivat reilun metrin päähän puomista ja tämä oli monelle koiralle - niin myös Hugolle - haastava lopetus. Hugo tuli pari kertaa kesken kepien pois, joten korjattiin jättämällä lelu etupalkaksi. Etupalkka toimi hienosti ja Hugo pujotteli keskittyneesti ja varmasti loppuun saakka ja pystyin itse jättäytymään selvästi taakse.
Ilahduttavaa oli, että radalla olleet takaakierrot sujuivat melko hyvin. Meille kaikkein vaikeimpia takaakierto-peruskäännös yhdistelmiä ei ollutkaan tällä kerralla mukana, mutta takaakierto-valssi ja takaakierto-päällejuoksu toimi ilman suurempia epäröintejä. Hienoa! Tällä kerralla hiottiin mm. valssien ajoituksia niin, että uskalsin rohkeammin jättää Hugon suorittamaan hyppyä ja lähteä itse jo jatkamaan seuraavalle esteelle. Edelleen kovin herkästi jään varmistelemaan sitä hypylle lähettämistä ja ikään kuin katselemaan, että mahtaakohan se Hugo hypätä vai kieltää ja tällöin on sanomattakin selvää, että jatkon kannalta olen totaalisen myöhässä. Positiivista on se, että itsekin tiedän varmistelevani ja tiedän myös, että voin tämän pahan tapani parantaa, kunhan vain saadaan molemmat varmuutta ja minä näin luottoa siihen, että kyllä se Hugo handlaa ne tilanteet ilman, että olen vieressä kädestä pitämässä :) Ja edelleen jatkuu palkan käyttö apuna sellaisissa tilanteissa, joissa muutoin liiallisesti auttaisin Hugoa!
Rally-tokoa ei olla nyt menneellä viikolla treenailtu, mutta täytyisi kyllä taas ryhdistäytyä. Aavistuksen on intoa latistanut se, ettei olla millään onnistuttu saamaan koepaikkoja. Olen yrittänyt neljään kokeeseen päästä, mutta pariin muistin ilmoittautua vasta liian myöhään (rally-tokopaikathan täyttyy ihan hetkessä eli myöhästyä ei voi edes muutamia tunteja, vaan ilmo täytyisi lähettää sillä sekunnilla, kun ilmoittautumisaika alkaa...) ja yhteen ei mahduttu, vaikka laitoin ilmon yöllä 00:01, ilmoajan alettua kahdeltatoista. Noh, nyt on taas kaksi koetta kiikarissa ja tällä kertaa aion muistaa ilmoittautua heti ilmoajan alettua! Ensi viikolla lupaan siis rally-tokoilla Hugon kanssa :) Ja täytyisi melkeinpä treenata vähän suunnitellummin eli sen sijaan, että keksin treenattavat liikkeet treenihetkellä, pitäisi etukäteen miettiä, että mitä tehdään!
Jipin treenikuulumiset:
Ohjatuista tokoista oli tällä viikolla väliviikko, joten ollaan vain omatoimitokoiltu kotipihalla. Tehtiin liikkeestä seisahtumista edellisellä kerralla kouluttajalta saatujen ohjeiden mukaisesti eli tehtiin vuorotellen läpijuoksuja, seisahduksia käskyn kanssa samaan aikaan lentävän palkan kera ja seisahduksia, joissa palkka lensi vasta, kun Jippi oli seisahtunut. Tällä kertaa Jippi ei kertaakaan ennakoinut seisahtumista eli ei tarjonnut seisahtumista missään vaiheessa ennen käskyä, mutta kuitenkin pysähtyy käskystä napakasti (Ainakin vielä toistaiseksi... Ai miten niin skeptinen?!?!). Tuntuu siis toimivan tuo, että vaihtelee noita eri tapoja ja nimenomaan ottaa mukaan noita läpijuoksujakin säännöllisesti.
Tehtiin pihatokoillessa myös noutoa ja kapulan pitoa erillisinä liikkeinä. Ei ollakaan kapulan noutoa tehty aikoihin, kun ollaan vain keskitytty pitoon. Pidon kanssa on kuitenkin ollut nyt hankaluuksia, joten kyselin yhtenä päivänä Jipin Laura-kasvattajalta vinkkejä, miten edetä noudon opettamisen kanssa nyt, kun siitä on alkanut tulla molemmille jonkinlainen inhokki. Jippi kyllä edelleen innostuu kapulan näkemisestä, mutta koska epäonnistumisia (pureskelee kapulaa, tiputtelee) tulee turhan tiheään, Jippi alkaa turhautumaan ja jopa önisee kapulaa pitäessään. Pidossa otettiin askel taaksepäin eli kestoa lyhennettiin niin, että sain palkattua nätistä pitämisestä. Ja saatiinkin hyviä pitoja ja nyt kun keskityn nimenomaan palkkaamaan vain ja ainoastaan niistä hyvistä pidoista (pureskelusta kommentoidaan "oho" tms ja annetaan tarjota uudestaan hyvää pitoa), niin toivotaan, että saadaan kestoakin vähitellen lisättyä ilman, että mukaan tulee sitä kapulan kaluamista. Tarkoituksena on nyt tehdä myös pitoja, joissa en irroitakaan otetta kapulasta, vaan Jipin täytyy pitää kiinni, vaikka minulla onkin ote kapulasta ja irroitus vasta käskystä. Tähän sitten on tarkoitus lisätä vähitellen häiriötä "tönimällä" kapulaa, jolloin koira keskittyy puruotteen pitämiseen paremmin. Lisäksi otetaan nyt treeneihin mukaan myös noutoja, jotka Jipin mielestä on kivoja ja nostaa Jipin motivaatiota kapulaa kohtaan, etten onnistuisi tekemään kapulasta Jipin silmissä tosi kurjaa esinettä :) Pihatreeneissä tehtiinkin sekä lyhyitä pitoja (naksautuksesta tiputus) että noutoja, joissa annoin vapautuskäskyn Jipin ollessa melko lähellä minua. Vapautuksesta Jippi sai pudottaa kapulan ja syöksyä minulla olevalle lelulle. Oli ilahduttavaa nähdä, että noudoissa Jippi todella tiputti kapulan aina vasta kuullessaan vapautuksen eli ei ollut ennakoimassa lelulle syöksymistä. Mahdollisesti siis ei olla älyttömän kaukana siitä, että voitaisiin alkaa harjoitella sitä loppuasentoon tulemista kapulasuussa, tosin toki se kapulan suussa pitäminen täytyy treenata ensin pidempikestoiseksi :)
Seuraamisessa on tullut nyt sikäli edistystä, että kontakti säilyy nyt jo paremmin eli voidaan tehdä selvästi pidempiä pätkiä ilman keskittymisen herpaantumista ja pystytään treenaamaan näillä pätkillä myös kääntymisiä. Sen sijaan olen havainnut, että varsinkin treenien alussa Jippi lähtee herkästi edistämään... Ei paljoa, mutta juuri sen verran, että asento samalla menee hieman vinoksi (peppu kääntyy ulospäin). Tätä joskus tapahtui aiemmin palkan ollessa oikeassa kädessä, mutta nyt en ole enää pitänyt palkkaa käsissä, vaan namit on vasemmassa taskussa, josta sitten yksitellen otan palkkaa ja namitan silloin tällöin eli palkan sijainnin ja palkkaussuunnan ei pitäisi aiheuttaa nyt tätä poikitusta. Tämä saattaa olla ihan alun yli-innokkuutta, sillä korjaa kyllä huomautettuani asiasta ja parin korjauksen jälkeen yleensä seuraamisasento ja -paikka alkaa säilyä hyvänä. Tähän täytyy nyt kuitenkin kiinnittää paljon huomiota, etten vahingossa vahvista vinoutta! Täytyy oikeastaan videoida seuraamista jossain vaiheessa, niin näen paremmin sen asennon.
Maahanmenoista havaitsin yksi päivä sellaisen, että vaikka Jippi tekee nättejä istumasta maahanmenoja, niin seisomisesta tai liikkeestä maahanmenoissa se on tosi epävarma. Ja eihän se ihme olekaan, sillä onhan se koiralle ihan eri liike kuin istumisesta maahanmeno, eikä tätä olla kauheasti treenailtu. Jippi tekee seisomisesta maahanmenon herkästi ikään kuin istumisen kautta, mitä ei missään nimessä haluta. Tarkoituksena onkin nyt ottaa ihan oma käsky tähän seisomisesta/liikkeestä maahanmenoon, jossa toiveena on, että koira "tipahtaa" suorilta jaloiltaan maahan niiaten siis taaksepäin. Alettiin tehdä tätä niin, että leikitin Jippiä namilla ja sitten vauhdista annoin käskyn ja samalla namikädellä ohjasin Jipin maahan (vein namikättä samalla Jipin etujalkojen väliin, jotta maahanmeno tapahtui tosiaan taakse niiaten). Tällöin vielä käytin samaa "maahan"-käskyä, mutta nyt aion vaihtaa tähän oman käskyn, jotta olisi mahdollisimman selkeä. Tämä seisomisesta maahanmeno tuntui namiavullakin haastavalta, sillä Jippi kyllä niiasi etujalat nopeasti maahan, mutta peppu laskeutui viiveellä, enkä oikein keksinyt äkkiseltään, miten sitä saisi nopeutettua. Tätä täytyy siis kysäistä huomenna ohjatuissa tokoissa!
Pentuagissa eilen tehtiin serpentiiniä, jossa ensin oli helpotettu tehtävää asettamalla hypyt vinosti (kuvassa 1-3). Tämä sujui Jipillä hyvin molemmilta puolilta ohjaten eli ei tullut ohi hypyistä ja ilahduttavasti ei ottanut myöskään minun liikkeestä häiriötä. Niinpä vaikeutettiin tehtävää siirtymällä kuvassa kirjaimin a-c merkattuun tehtävään. Tämä olikin jo haastavampi. Ohjasin ensin kuvasta katsoen esteiden alapuolelta, jolloin kakkoselle oli tarkoitus tehdä päällejuoksu. Jippi kirmasi ekalla toistolla suoraan ykkösen jälkeen etupalkalle suorittamatta kakkos- ja kolmoshyppyä. Niinpä aloinkin sitten yliohjata kakkoshyppyä eli sen sijaan että olisin tehnyt huolellisesti päällejuoksun, niin jäinkin hypyn kaksi kohdalle kutsumaan Jippiä hypystä yli. Se ei kuitenkaan kutsuistakaan välittänyt, vaan ampui siltikin etupalkalle. Treenikaveri sitten huomautti, että minulta unohtui siinä koko päällejuoksu eli olin ihan liian lähellä hyppyä kaksi ja oikeastaan juurikin koiran laskeutumispaikassa, joten eipä ihme, jos ei se ohjasta halunnut lukea. Niinpä yritin keskittyä siihen, että tein päällejuoksun oikeasti selvästi koiraa edellä ja ollen jo pois koiran linjalta hyvissä ajoin. Ja hienosti onnistui! Eli onni on valvovat silmät, koska jotenkin niin älyttömän helposti jää huomaamatta ihan yksinkertaisetkin virheet omassa ohjauksessa, kun ei pääse katsomaan omaa touhua "ulkopuolelta". Videointi sikäli olisi kyllä erittäin suositeltavaa etenkin treenatessa yksin, jotta pystyisi tarkistamaan videolta, mikä meni pieleen.
Toisena treeninä tehtiin kontaktia etupalkan avulla. Lähetin Jipin puomin alastulokontaktille puomin sivusta ja hienosti pysähtyi aina oikeaan paikkaan siitä huolimatta, että namipalkka jo häämötti edessä. Naksuttelin alkuun oikeaa kontaktipaikkaa, mutta Jippi kääntyi naksautuksen kuullessaan katsomaan minua odottaen minulta palkkaa (mikä on ymmärrettävää, koska naksu aina merkitsee, että mamma antaa palkkaa), joten jätettiin sitten naksautus kokonaan pois. Sen tarkoitushan onkin enemminkin alkuopetuksessa merkitä oikea suoritus, jotta koira ymmärtää mitä siltä toivotaan, mutta nyt, kun Jippi jo selvästi ymmärtää, mikä sen tehtävä on, niin naksutin onkin kenties hieman turha tässä vaiheessa.
Keskiviikon peko-treeneissä oltiin parkkihallissa. Jipille yksi maalimies istui pienen lakaisutraktorin (?) istuimella, yksi oli kiivennyt noin parin metrin korkeuteen puulavojen päälle (koska edellisellä kerralla puuhun kiivennyt maalimies oli Jipille hankala) ja yksi oli jäteastioita täynnä olevassa huoneessa roska-astioiden takana. Tämä oli meille ihan uudenlainen treeni ja haastetta piisasi. Jippi kyllä lähti etsimään innokkaasti uudenlaisesti etsintäympäristöstä huolimatta ja hyvin pysyi keskittyneenä läpi treenin. Jippi teki töitä liinassa, eikä tuntunut ottavan häiriötä liinasta tai sen perässä "roikkuvasta" ohjaajasta. Kierrettiin parkkihallia ja pyysin sitä tarkentamaan mahdolliset piilot. Ensimmäisen maalimiehenä Jippi bongasi puulavojen päällä olevan ihmisen ja se todella pähkäili, että miten se sinne pääsisi. Vieressä oli matalampi puulavapino, jonka päältä olisi päässyt kurkottamaan maalimiehelle ja Jippi kyllä koko ajan harkitsi sinne hyppäämistä. Ihan ei kuitenkaan rohkeus riittänyt, kun tämäkin pino oli kuitenkin yli metrin korkuinen. Niinpä vähän avustin sitä pinon päälle kiipeämisessä ja Jippi saikin sitten samalla totutella epävakaaseen alustaan, sillä pino huojui. Vähän jalat tutisi, mutta hienosti Jippi silti skarppasi - hyvää treeniä! Toka maalimies löytyi roskishuoneesta. Minun piti tosin ensin vähän muistuttaa, ettei maasta löytyvät roskat olleet herkullisia aarteita, joita oltiin etsimässä, vaan ne piti unohtaa ja keskittyä maalimiesten etsimiseen. Parin muistutuksen jälkeen maalimies kuitenkin löytyi. Kolmannen maalimiehen hajun Jippi sai hyvin hallin toiselta reunalta ja näki selvästi sen hetken, kun Jippi bongasi hajun. Sen nenä nousi ilmaan ja haju imaisi sen salamana toiselle puolelle hallia. Maalimiehelle pääsy oli taas vähän hankalaa, sillä maalimies tosiaan istui matalan traktorin istumella. Jippi kyllä loikki traktoria vasten, muttei meinannut silti ulottua maalimieheen. Palkka kuitenkin annettiin, sillä tämän lähemmäksi Jippi ei olisi järkevin keinoin päässytkään.
Tänään oltiin paimentamassa Somerolla. Viime kertaisen ekan kierroksen kaltaista paineistumista ei nyt tapahtunut eli Jippi ei missään vaiheessa parkkeerannut hallin ovelle toivoen pääsevänsä ulos :) Siltikin varsinkin ekalla kierroksella Jippi oli aika ajoin vähän hämmentynyt ja epävarman oloinen. Jouduin välillä muistuttelemaan kepillä maahan kopauttaen, että pysähtymiskäskyä on kuunneltava ja totteli kyllä, mutta monesti jäi palautteen jälkeen hetkeksi haistelemaan maata eli keksi selvästi sijaistoimintoja ollessaan epävarma. Sen sai kuitenkin aina pian jatkamaan töitä pyytämällä jatkamista. Ekalla kierroksella oikeastaan tehtiin ihan lauman kiertämistä ja tasapainoon pysäytyksiä ja saatiin ihan hyviäkin stoppeja, kunhan oli alkuun pari kertaa muistutettu, että ihan oikeasti täytyy pysähtyä. Tokalla kierroksella päästiinkin sitten treenaamaan kuljettamista eli pysäytin Jipin hakukaarelle tasapainoon ja siitä kutsuin Jippiä kuljettamaan lampaita minua kohti. Vielä meinaa Jipin maltti olla näissä vähän rajallinen eli ei malttaisi vain rauhassa kuljettaa, vaan yrittää lähteä kiertämään lampaita. Estin kiertämisen aina siirtämällä kepin eteen ja saatiin muutamia ihan hyviä ja hallittuja kuljetuspätkiä, vaikka mukana oli sitten monta vähän epäonnistuneempaakin yritystä :P Kaikkiaan kuitenkin taas vähän edettiin!
Muuta:
Treenien lisäksi ollaan toki lenkkeilty peruslenkkejä ja koirut ovat päässeet myös leikkimään, mutta Jipin kanssa on nyt lisäksi käyty palauttelevilla ravilenkeillä. Perjantaina oli inhottava sadesää (niin kuin monena muunakin päivänä on nyt ollut...), joten piristykseksi käytiin Sonjan kanssa oikein tuplalenkeillä. Tämä tarkoitti siis sitä, että ensin Jippi pääsi riehumaan metsään saman ikäisen Pirkon kanssa - vauhdikkaat leikit oli siis taatut! Myöhemmin illalla mentiin sitten lenkille vielä aikuisten - Hugon ja Ofelian - kanssa ja Huksi oli innoissaan päästessään treffaamaan Ofia :) Vaikka Hugo ja Jippi ovatkin löytäneet yhteisen sävelen leikkeihin ja niillä tuntuu lenkeillä vapaana riehuessaan olevan oikeasti lystiä, niin siltikin olen yrittänyt pitää kiinni siitä, että sekä Hugo että Jippi saavat myös "omaa aikaa" ja pääsevät tosiaan treffaamaan myös muita kavereitaan ja leikkimään oman ikäisten seurassa.
Nyt on muuten käsillä hetket, jolloin alkaa selvitä kesän treenikuviot. I-HAH:n kesätreenien hakuaika nimittäin on päättymässä ja kohta selviää mitä treenejä millekin päiville osuu. Tiedän jo sen, että tulen toimimaan alkeiskurssikouluttajana I-HAH:n kesäkaudella ja kouluttajien treenit tulevat olemaan mitä todennäköisemmin torstaisin ja kouluttajan tulee olemaan Satu Hilli. Kouluttajaryhmän treeneihin on tarkoitus osallistua pääosin Hugon kanssa. Lisäksi tiedän, että Jipin peko-treenit jatkuu läpi kesän edelleen keskiviikkoillassa. Muuten kaikki on vielä epäselvää. Ilmoittauduin agilitytreeneihin Jipin kanssa ja lisäksi hain tokroryhmän paikkaa Jipille ja rally-tokoryhmän paikkaa Hugolle. Alkaa siis kohta selvitä kesän kuviot :)
Hugon treenikuulumiset:
Olin ostanut maanantaille Hugolle tuurausvuoron I-HAH:n ratavalmiit-tasoiseen ryhmään ja siellä teemana oli kontaktit ja saksalaiset. Kontakteista puomi ja keinu sujuivat ihan mukavasti, Hugolle tuntuu sopivan se, että vapautan sen puomilta jo etutassujen ollessa kontaktipinnalla. A sen sijaan oli vaikea. Laitoin suosiolla boksin alastulokontaktille, eikä kertaakaan tullut varsinaista yliloikkaa, mutta valtaosilla toistoista se kyllä osui siihen boksin yläosaan eli laukka osuu todella ylös kontaktipinnalla. Vähän pohdin, että ottaisin A:n kanssa sen verran takapakkia, että palattaisiin tekemään boksin kanssa madallettua A:ta, että Hugo alkaisi venyttämään laukka-askelia niin, että saisi sen tokan alastulolle tulevan laukan kunnolla osumaan kontaktille. Saksalaiset kyllä toimi treeneissä, mutta tältäkin kouluttajalta tuli palautetta turhasta varmistelusta ja neuvoksi edetä itse rohkeammin pelkäämättä virheitä. Tuli hyviäkin suorituksia, kun tosiaan rohkeasti ennakoin ohjausten kanssa.
Torstaina oltiin Niinun treeneissä, joissa kouluttajana tosin tuurasi Maiju Korhonen. Kovasti tykkäsin Maijunkin tavasta kouluttaa ja näissäkin treeneissä hiottiin ohjausta ennakoivammaksi. Rata alkoi parilla esteellä ja A:lla, joten hypättiin suoraan estelle numero 4, mikä oli kepit. Kepeille lähetys tapahtui avokulmasta ja vielä niin, että ohjaaja oli koiran vasemmalla puolella lähettäessä kepeille. Tällaista lähetystä ollaan harjoiteltu äärimmäisen harvoin, jos koskaan ja se kyllä näkyi. Hugo haki toistuvasti tokaan tai kolmanteen keppiväliin ja lopulta helpotettiin lähetyskulmaa huomattavasti, jotta saatiin onnistumisia. Täytyy siis vapaatreeneissä treenata ko. lähetyskulmaa ohjurin kera! Kepit loppuivat reilun metrin päähän puomista ja tämä oli monelle koiralle - niin myös Hugolle - haastava lopetus. Hugo tuli pari kertaa kesken kepien pois, joten korjattiin jättämällä lelu etupalkaksi. Etupalkka toimi hienosti ja Hugo pujotteli keskittyneesti ja varmasti loppuun saakka ja pystyin itse jättäytymään selvästi taakse.
Ilahduttavaa oli, että radalla olleet takaakierrot sujuivat melko hyvin. Meille kaikkein vaikeimpia takaakierto-peruskäännös yhdistelmiä ei ollutkaan tällä kerralla mukana, mutta takaakierto-valssi ja takaakierto-päällejuoksu toimi ilman suurempia epäröintejä. Hienoa! Tällä kerralla hiottiin mm. valssien ajoituksia niin, että uskalsin rohkeammin jättää Hugon suorittamaan hyppyä ja lähteä itse jo jatkamaan seuraavalle esteelle. Edelleen kovin herkästi jään varmistelemaan sitä hypylle lähettämistä ja ikään kuin katselemaan, että mahtaakohan se Hugo hypätä vai kieltää ja tällöin on sanomattakin selvää, että jatkon kannalta olen totaalisen myöhässä. Positiivista on se, että itsekin tiedän varmistelevani ja tiedän myös, että voin tämän pahan tapani parantaa, kunhan vain saadaan molemmat varmuutta ja minä näin luottoa siihen, että kyllä se Hugo handlaa ne tilanteet ilman, että olen vieressä kädestä pitämässä :) Ja edelleen jatkuu palkan käyttö apuna sellaisissa tilanteissa, joissa muutoin liiallisesti auttaisin Hugoa!
Rally-tokoa ei olla nyt menneellä viikolla treenailtu, mutta täytyisi kyllä taas ryhdistäytyä. Aavistuksen on intoa latistanut se, ettei olla millään onnistuttu saamaan koepaikkoja. Olen yrittänyt neljään kokeeseen päästä, mutta pariin muistin ilmoittautua vasta liian myöhään (rally-tokopaikathan täyttyy ihan hetkessä eli myöhästyä ei voi edes muutamia tunteja, vaan ilmo täytyisi lähettää sillä sekunnilla, kun ilmoittautumisaika alkaa...) ja yhteen ei mahduttu, vaikka laitoin ilmon yöllä 00:01, ilmoajan alettua kahdeltatoista. Noh, nyt on taas kaksi koetta kiikarissa ja tällä kertaa aion muistaa ilmoittautua heti ilmoajan alettua! Ensi viikolla lupaan siis rally-tokoilla Hugon kanssa :) Ja täytyisi melkeinpä treenata vähän suunnitellummin eli sen sijaan, että keksin treenattavat liikkeet treenihetkellä, pitäisi etukäteen miettiä, että mitä tehdään!
Jipin treenikuulumiset:
Ohjatuista tokoista oli tällä viikolla väliviikko, joten ollaan vain omatoimitokoiltu kotipihalla. Tehtiin liikkeestä seisahtumista edellisellä kerralla kouluttajalta saatujen ohjeiden mukaisesti eli tehtiin vuorotellen läpijuoksuja, seisahduksia käskyn kanssa samaan aikaan lentävän palkan kera ja seisahduksia, joissa palkka lensi vasta, kun Jippi oli seisahtunut. Tällä kertaa Jippi ei kertaakaan ennakoinut seisahtumista eli ei tarjonnut seisahtumista missään vaiheessa ennen käskyä, mutta kuitenkin pysähtyy käskystä napakasti (Ainakin vielä toistaiseksi... Ai miten niin skeptinen?!?!). Tuntuu siis toimivan tuo, että vaihtelee noita eri tapoja ja nimenomaan ottaa mukaan noita läpijuoksujakin säännöllisesti.
Tehtiin pihatokoillessa myös noutoa ja kapulan pitoa erillisinä liikkeinä. Ei ollakaan kapulan noutoa tehty aikoihin, kun ollaan vain keskitytty pitoon. Pidon kanssa on kuitenkin ollut nyt hankaluuksia, joten kyselin yhtenä päivänä Jipin Laura-kasvattajalta vinkkejä, miten edetä noudon opettamisen kanssa nyt, kun siitä on alkanut tulla molemmille jonkinlainen inhokki. Jippi kyllä edelleen innostuu kapulan näkemisestä, mutta koska epäonnistumisia (pureskelee kapulaa, tiputtelee) tulee turhan tiheään, Jippi alkaa turhautumaan ja jopa önisee kapulaa pitäessään. Pidossa otettiin askel taaksepäin eli kestoa lyhennettiin niin, että sain palkattua nätistä pitämisestä. Ja saatiinkin hyviä pitoja ja nyt kun keskityn nimenomaan palkkaamaan vain ja ainoastaan niistä hyvistä pidoista (pureskelusta kommentoidaan "oho" tms ja annetaan tarjota uudestaan hyvää pitoa), niin toivotaan, että saadaan kestoakin vähitellen lisättyä ilman, että mukaan tulee sitä kapulan kaluamista. Tarkoituksena on nyt tehdä myös pitoja, joissa en irroitakaan otetta kapulasta, vaan Jipin täytyy pitää kiinni, vaikka minulla onkin ote kapulasta ja irroitus vasta käskystä. Tähän sitten on tarkoitus lisätä vähitellen häiriötä "tönimällä" kapulaa, jolloin koira keskittyy puruotteen pitämiseen paremmin. Lisäksi otetaan nyt treeneihin mukaan myös noutoja, jotka Jipin mielestä on kivoja ja nostaa Jipin motivaatiota kapulaa kohtaan, etten onnistuisi tekemään kapulasta Jipin silmissä tosi kurjaa esinettä :) Pihatreeneissä tehtiinkin sekä lyhyitä pitoja (naksautuksesta tiputus) että noutoja, joissa annoin vapautuskäskyn Jipin ollessa melko lähellä minua. Vapautuksesta Jippi sai pudottaa kapulan ja syöksyä minulla olevalle lelulle. Oli ilahduttavaa nähdä, että noudoissa Jippi todella tiputti kapulan aina vasta kuullessaan vapautuksen eli ei ollut ennakoimassa lelulle syöksymistä. Mahdollisesti siis ei olla älyttömän kaukana siitä, että voitaisiin alkaa harjoitella sitä loppuasentoon tulemista kapulasuussa, tosin toki se kapulan suussa pitäminen täytyy treenata ensin pidempikestoiseksi :)
Seuraamisessa on tullut nyt sikäli edistystä, että kontakti säilyy nyt jo paremmin eli voidaan tehdä selvästi pidempiä pätkiä ilman keskittymisen herpaantumista ja pystytään treenaamaan näillä pätkillä myös kääntymisiä. Sen sijaan olen havainnut, että varsinkin treenien alussa Jippi lähtee herkästi edistämään... Ei paljoa, mutta juuri sen verran, että asento samalla menee hieman vinoksi (peppu kääntyy ulospäin). Tätä joskus tapahtui aiemmin palkan ollessa oikeassa kädessä, mutta nyt en ole enää pitänyt palkkaa käsissä, vaan namit on vasemmassa taskussa, josta sitten yksitellen otan palkkaa ja namitan silloin tällöin eli palkan sijainnin ja palkkaussuunnan ei pitäisi aiheuttaa nyt tätä poikitusta. Tämä saattaa olla ihan alun yli-innokkuutta, sillä korjaa kyllä huomautettuani asiasta ja parin korjauksen jälkeen yleensä seuraamisasento ja -paikka alkaa säilyä hyvänä. Tähän täytyy nyt kuitenkin kiinnittää paljon huomiota, etten vahingossa vahvista vinoutta! Täytyy oikeastaan videoida seuraamista jossain vaiheessa, niin näen paremmin sen asennon.
Maahanmenoista havaitsin yksi päivä sellaisen, että vaikka Jippi tekee nättejä istumasta maahanmenoja, niin seisomisesta tai liikkeestä maahanmenoissa se on tosi epävarma. Ja eihän se ihme olekaan, sillä onhan se koiralle ihan eri liike kuin istumisesta maahanmeno, eikä tätä olla kauheasti treenailtu. Jippi tekee seisomisesta maahanmenon herkästi ikään kuin istumisen kautta, mitä ei missään nimessä haluta. Tarkoituksena onkin nyt ottaa ihan oma käsky tähän seisomisesta/liikkeestä maahanmenoon, jossa toiveena on, että koira "tipahtaa" suorilta jaloiltaan maahan niiaten siis taaksepäin. Alettiin tehdä tätä niin, että leikitin Jippiä namilla ja sitten vauhdista annoin käskyn ja samalla namikädellä ohjasin Jipin maahan (vein namikättä samalla Jipin etujalkojen väliin, jotta maahanmeno tapahtui tosiaan taakse niiaten). Tällöin vielä käytin samaa "maahan"-käskyä, mutta nyt aion vaihtaa tähän oman käskyn, jotta olisi mahdollisimman selkeä. Tämä seisomisesta maahanmeno tuntui namiavullakin haastavalta, sillä Jippi kyllä niiasi etujalat nopeasti maahan, mutta peppu laskeutui viiveellä, enkä oikein keksinyt äkkiseltään, miten sitä saisi nopeutettua. Tätä täytyy siis kysäistä huomenna ohjatuissa tokoissa!
Pentuagissa eilen tehtiin serpentiiniä, jossa ensin oli helpotettu tehtävää asettamalla hypyt vinosti (kuvassa 1-3). Tämä sujui Jipillä hyvin molemmilta puolilta ohjaten eli ei tullut ohi hypyistä ja ilahduttavasti ei ottanut myöskään minun liikkeestä häiriötä. Niinpä vaikeutettiin tehtävää siirtymällä kuvassa kirjaimin a-c merkattuun tehtävään. Tämä olikin jo haastavampi. Ohjasin ensin kuvasta katsoen esteiden alapuolelta, jolloin kakkoselle oli tarkoitus tehdä päällejuoksu. Jippi kirmasi ekalla toistolla suoraan ykkösen jälkeen etupalkalle suorittamatta kakkos- ja kolmoshyppyä. Niinpä aloinkin sitten yliohjata kakkoshyppyä eli sen sijaan että olisin tehnyt huolellisesti päällejuoksun, niin jäinkin hypyn kaksi kohdalle kutsumaan Jippiä hypystä yli. Se ei kuitenkaan kutsuistakaan välittänyt, vaan ampui siltikin etupalkalle. Treenikaveri sitten huomautti, että minulta unohtui siinä koko päällejuoksu eli olin ihan liian lähellä hyppyä kaksi ja oikeastaan juurikin koiran laskeutumispaikassa, joten eipä ihme, jos ei se ohjasta halunnut lukea. Niinpä yritin keskittyä siihen, että tein päällejuoksun oikeasti selvästi koiraa edellä ja ollen jo pois koiran linjalta hyvissä ajoin. Ja hienosti onnistui! Eli onni on valvovat silmät, koska jotenkin niin älyttömän helposti jää huomaamatta ihan yksinkertaisetkin virheet omassa ohjauksessa, kun ei pääse katsomaan omaa touhua "ulkopuolelta". Videointi sikäli olisi kyllä erittäin suositeltavaa etenkin treenatessa yksin, jotta pystyisi tarkistamaan videolta, mikä meni pieleen.
Toisena treeninä tehtiin kontaktia etupalkan avulla. Lähetin Jipin puomin alastulokontaktille puomin sivusta ja hienosti pysähtyi aina oikeaan paikkaan siitä huolimatta, että namipalkka jo häämötti edessä. Naksuttelin alkuun oikeaa kontaktipaikkaa, mutta Jippi kääntyi naksautuksen kuullessaan katsomaan minua odottaen minulta palkkaa (mikä on ymmärrettävää, koska naksu aina merkitsee, että mamma antaa palkkaa), joten jätettiin sitten naksautus kokonaan pois. Sen tarkoitushan onkin enemminkin alkuopetuksessa merkitä oikea suoritus, jotta koira ymmärtää mitä siltä toivotaan, mutta nyt, kun Jippi jo selvästi ymmärtää, mikä sen tehtävä on, niin naksutin onkin kenties hieman turha tässä vaiheessa.
Keskiviikon peko-treeneissä oltiin parkkihallissa. Jipille yksi maalimies istui pienen lakaisutraktorin (?) istuimella, yksi oli kiivennyt noin parin metrin korkeuteen puulavojen päälle (koska edellisellä kerralla puuhun kiivennyt maalimies oli Jipille hankala) ja yksi oli jäteastioita täynnä olevassa huoneessa roska-astioiden takana. Tämä oli meille ihan uudenlainen treeni ja haastetta piisasi. Jippi kyllä lähti etsimään innokkaasti uudenlaisesti etsintäympäristöstä huolimatta ja hyvin pysyi keskittyneenä läpi treenin. Jippi teki töitä liinassa, eikä tuntunut ottavan häiriötä liinasta tai sen perässä "roikkuvasta" ohjaajasta. Kierrettiin parkkihallia ja pyysin sitä tarkentamaan mahdolliset piilot. Ensimmäisen maalimiehenä Jippi bongasi puulavojen päällä olevan ihmisen ja se todella pähkäili, että miten se sinne pääsisi. Vieressä oli matalampi puulavapino, jonka päältä olisi päässyt kurkottamaan maalimiehelle ja Jippi kyllä koko ajan harkitsi sinne hyppäämistä. Ihan ei kuitenkaan rohkeus riittänyt, kun tämäkin pino oli kuitenkin yli metrin korkuinen. Niinpä vähän avustin sitä pinon päälle kiipeämisessä ja Jippi saikin sitten samalla totutella epävakaaseen alustaan, sillä pino huojui. Vähän jalat tutisi, mutta hienosti Jippi silti skarppasi - hyvää treeniä! Toka maalimies löytyi roskishuoneesta. Minun piti tosin ensin vähän muistuttaa, ettei maasta löytyvät roskat olleet herkullisia aarteita, joita oltiin etsimässä, vaan ne piti unohtaa ja keskittyä maalimiesten etsimiseen. Parin muistutuksen jälkeen maalimies kuitenkin löytyi. Kolmannen maalimiehen hajun Jippi sai hyvin hallin toiselta reunalta ja näki selvästi sen hetken, kun Jippi bongasi hajun. Sen nenä nousi ilmaan ja haju imaisi sen salamana toiselle puolelle hallia. Maalimiehelle pääsy oli taas vähän hankalaa, sillä maalimies tosiaan istui matalan traktorin istumella. Jippi kyllä loikki traktoria vasten, muttei meinannut silti ulottua maalimieheen. Palkka kuitenkin annettiin, sillä tämän lähemmäksi Jippi ei olisi järkevin keinoin päässytkään.
Tänään oltiin paimentamassa Somerolla. Viime kertaisen ekan kierroksen kaltaista paineistumista ei nyt tapahtunut eli Jippi ei missään vaiheessa parkkeerannut hallin ovelle toivoen pääsevänsä ulos :) Siltikin varsinkin ekalla kierroksella Jippi oli aika ajoin vähän hämmentynyt ja epävarman oloinen. Jouduin välillä muistuttelemaan kepillä maahan kopauttaen, että pysähtymiskäskyä on kuunneltava ja totteli kyllä, mutta monesti jäi palautteen jälkeen hetkeksi haistelemaan maata eli keksi selvästi sijaistoimintoja ollessaan epävarma. Sen sai kuitenkin aina pian jatkamaan töitä pyytämällä jatkamista. Ekalla kierroksella oikeastaan tehtiin ihan lauman kiertämistä ja tasapainoon pysäytyksiä ja saatiin ihan hyviäkin stoppeja, kunhan oli alkuun pari kertaa muistutettu, että ihan oikeasti täytyy pysähtyä. Tokalla kierroksella päästiinkin sitten treenaamaan kuljettamista eli pysäytin Jipin hakukaarelle tasapainoon ja siitä kutsuin Jippiä kuljettamaan lampaita minua kohti. Vielä meinaa Jipin maltti olla näissä vähän rajallinen eli ei malttaisi vain rauhassa kuljettaa, vaan yrittää lähteä kiertämään lampaita. Estin kiertämisen aina siirtämällä kepin eteen ja saatiin muutamia ihan hyviä ja hallittuja kuljetuspätkiä, vaikka mukana oli sitten monta vähän epäonnistuneempaakin yritystä :P Kaikkiaan kuitenkin taas vähän edettiin!
Muuta:
Treenien lisäksi ollaan toki lenkkeilty peruslenkkejä ja koirut ovat päässeet myös leikkimään, mutta Jipin kanssa on nyt lisäksi käyty palauttelevilla ravilenkeillä. Perjantaina oli inhottava sadesää (niin kuin monena muunakin päivänä on nyt ollut...), joten piristykseksi käytiin Sonjan kanssa oikein tuplalenkeillä. Tämä tarkoitti siis sitä, että ensin Jippi pääsi riehumaan metsään saman ikäisen Pirkon kanssa - vauhdikkaat leikit oli siis taatut! Myöhemmin illalla mentiin sitten lenkille vielä aikuisten - Hugon ja Ofelian - kanssa ja Huksi oli innoissaan päästessään treffaamaan Ofia :) Vaikka Hugo ja Jippi ovatkin löytäneet yhteisen sävelen leikkeihin ja niillä tuntuu lenkeillä vapaana riehuessaan olevan oikeasti lystiä, niin siltikin olen yrittänyt pitää kiinni siitä, että sekä Hugo että Jippi saavat myös "omaa aikaa" ja pääsevät tosiaan treffaamaan myös muita kavereitaan ja leikkimään oman ikäisten seurassa.
Nyt on muuten käsillä hetket, jolloin alkaa selvitä kesän treenikuviot. I-HAH:n kesätreenien hakuaika nimittäin on päättymässä ja kohta selviää mitä treenejä millekin päiville osuu. Tiedän jo sen, että tulen toimimaan alkeiskurssikouluttajana I-HAH:n kesäkaudella ja kouluttajien treenit tulevat olemaan mitä todennäköisemmin torstaisin ja kouluttajan tulee olemaan Satu Hilli. Kouluttajaryhmän treeneihin on tarkoitus osallistua pääosin Hugon kanssa. Lisäksi tiedän, että Jipin peko-treenit jatkuu läpi kesän edelleen keskiviikkoillassa. Muuten kaikki on vielä epäselvää. Ilmoittauduin agilitytreeneihin Jipin kanssa ja lisäksi hain tokroryhmän paikkaa Jipille ja rally-tokoryhmän paikkaa Hugolle. Alkaa siis kohta selvitä kesän kuviot :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)