Jälki-, haku-, viesti- ja etsintäkokeen maasto-osuuteen kuuluu myös esine-etsintä. Koiran tehtävä on viiden minuutin aikana etsiä tallatulta alueelta (50x 50m) sinne tiputetut käyttöesineet, esim. hanska, lompakko, vauvan kenkä. Alokasluokassa riittää yksi esine, avoimessa kaksi ja voittajaluokassa tavoitteena on löytää kaikki kolme esinettä. Esine-etsintää voi verrata noutoliikkeeseen jossa koira joutuu käyttämään nenäänsä esineen löytämiseen.
Koulutukseen osallistui kymmenen koiraa, jotka vahitelivat aloittelijoista sellaisiin, jotka olivat jo käyneet kilpailuissa. Esine-etsintää treenattiin koira kerrallaan niin, että kullekin koiralle sovellettiin sille sopivaa ongelman ratkaisua. Koulutuksesta jäikin käteen runsaasti vinkkejä, joiden avulla voin Hugolle lähteä ko tehtävää opettamaan. Hugon kanssahan emme vielä olleet esineruutua treenanneet.
Tänään suunnittelinkin lenkin niin, että matkan varrella oli sopiva metsä, jossa voisin esine-etsintää harjoitella. Otin laukkuun mukaan muutamia erilaisia esineitä, kuten nahkahanskan, sukan ja kangasheijastimen. Metsässä laitoin Hugon puuhun kiinni ja näin alkuun annoin sen seurata puuhasteluani. En tehnyt mitään varsinaista ruutua, vaan ihan vain pienen kaistaleen - leveys ehkäpä vain sellaiset viisi metriä. Tallasin aluetta ja vein esineen aluksi ihan vain viiden metrin päähän. Tässä vaiheessa vielä näytinkin esineen Hugolle, kun pudotin sen maastoon. Palasin Hugon luokse, irrotin sen, näytin kädellä suunnan ja annoin komennon "esine". Hugo käytti mielestäni hyvin nenää ja oli innostunut tehtävästä. Esineen se löysikin melko nopeasti ja palautti sen minulle saaden valtavat kehut ja palkinnoksi leikkimistä narupallolla.
Toisella kerralla vein esineen hieman kauemmaksi. Tästä seurasi, että Hugo jäi herkästi etualalle haistelemaan - löysi mm. paikan, johon ensimmäisellä kerralla olin esineen jättänyt. Hetken päästä se palasi luokseni hämmentyneen oloisena. Kiinnitin sen takaisin puuhun kävelin esineen luokse ja näytin sen sille uudelleen. Heitin sen hieman uuteen paikkaan ja vapautin Hugon uudestaan. Tällä kertaa juoksikin taaemmaksi ja löysi esineen saaden jälleen kehut ja leikit. Yhteensä tein tehtävän neljä kertaa ja pari viimeistä kertaa sujuivatkin paremmin eli Hugo ei jäänyt ainakaan pitkäksi aikaa etualalle etsimään, vaan jatkoi peremmälle, ja näin esinekin löytyi nopeammin.
On se vaan ihmeellinen värkki se koiran nenä! Ihan uskomatonta seurata miten Hugo esimerkiksi hansikkaan ohi juostessaan stoppasi kuin seinään saadessaan hajun ja lähti sitten nenän avulla sitä etsimään. Ja esineet eivät olleet kovin värikkäitä eikä ihan paljaalla maalla, joten Hugo ei nähnyt niitä, vaan todella haisteli tiensä perille aarteen luo :)
Eilen olimme Hugon kanssa myös tottistreeneissä ja aiheena oli eteenmeno. Tehtävää harjoiteltiin Hugon kanssa narupallon kanssa (Hugon suosikkilelu). Näytin palloa Hugolle ja hieman "ärsytin" sillä niin, ettei se kuitenkaan saanut pallo kädestäni. Vein Hugon kanssa pallon pienen laatikon päälle ja palasimme sitten noin kymmenen metrin päähän laatikosta. Ympäri käännyttyämme annoin kädellä suunnan ja käskyn "eteen". Hugo oli aluksi selvästi hämillään, että mikä ihmeen eteen ja että mitä ihmettä hänen oikein piti tehdä. Se siis otti ehkäpä pari askelta eteenpäin ja jäi sitten seisomaan ympärilleen katsellen. Kun Hugo ei siitä lähtenyt pallon luo, kouluttajan ohjaamana menin uudestaan Hugon viereen otin sen kanssa askeleen eteenpäin niin, että sen nenä osoitti kohti palloa ja toistin käskyn. Lopulta se hoksasi laatikon päällä odottavan pallon ja riensi sen luokse.
Harjoitusta toistettiin pari kertaa, ja selvästi hankalin homma on juuri se, että Hugon saa ymmärtämään mitä siltä halutaan. Käsky, kun ei tietysti vielä tässä vaiheessa ole mitenkään tuttu koiralle. Nyt vain sitten treenaillaan tätä hommaa itsenäisesti, että Hugo alkaa ymmärtämään eteen-käskyn tarkoittavan aina eteenpäin juoksemista. Ja pallon kanssa tätä varmasti treenataan, koska tällä hetkellä pallo tuntuu olevan jopa motivoivampi kuin namit.
Tässä kuva tämän päivän lenkiltä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti