Sunnuntaifiilis

Hugolla on ollut tänään sunnuntaifiilis. Kuva puhukoon puolestaan:

Ja tässä vielä viime tiistaisen mölliagin ratapiirros, jonka lupasin lisätä tänne. Ja tosiaan ei ole taaskaan mittasuhteet välttämättä ihan oikein, kun itse olen piirustellut muistamani pohjalta tuon radan!

Tässä vielä yksi kuva viime viikon lenkiltä:

Kuvassa on erittäin metsästysvietitön Hugo :) Se näki sorsia meren poukamassa ja heittäytyi hetkessä nurmikolle sammakkoasentoon niitä ihastelemaan. Ei pienintäkään äännähdystä, eikä pienintäkään yritystä pyrkiä lähemmäksi. Se vain katseli niitä ja ihmetteli maailman menoa. Ja minullehan tämä olematon metsästysvietti sopii hyvin, sillä eipähän tarvitse pelätä, että säntäilisi vapaana ollessaankaan jänisten tai oravien perään! Nekään eivät nimittäin saa Hugossa aikaan muuta kuin korkeintaan sen, että Hugo hetken katsoo eläimen perään pää hieman kallellaan ja jatkaa sitten omaa matkaansa välittämättä näistä luontokappaleista sen enempää :)

Tokoillaan nyt 9.9. kokeita silmällä pitäen eli yritän hioa vielä esim. seuraamisen yhteydessä olevien perusasentojen paikkaa/asentoa - oli siis möllikokeissa kaikki asennot enemmän tai vähemmän vinoja aloitusasentoa lukuun ottamatta. Seuraaminen muuten sujuu edelleen hyvin ja käännökset ovat melko napakoita. Seisomaanjättöä täytyy vahvistaa, ettei Hugo hiippaile perääni eli teen nyt tätä niin, että käännähdän käskyn annettuani Hugon eteen stoppaamaan sitä ja vasta sitten jatkan matkaa. Näin pysähdykset ovat nopeita, eikä hiipimisaskelia tule. Paikkamakuussa positiivista on se, että Hugo on pysynyt maassa koko paikkamakuutreenin ajan, mikäli saan sen vaan pysymään ne ekat sekunnit. Kriittinen vaihe on siis se, kun olen pyytänyt Hugon maahan ja poistun sen vierestä. Tässä yrittää nykyään monesti sännätä perääni. Jos taas se pysyy siellä siihen asti, että olen päässyt omalle paikalleni ja kääntynyt Hugoon päin, voin olla melko varma, että se pysyy siellä sen kaksi minuuttia. Eli nyt treenaillaan ahkerasti näitä paikalle jäämisiä minun lähtiessä viereltä. Sain vinkiksi laittaa namin esim. pikkupurkissa Hugon taakse, kun olen käskenyt sen maahan. Tällöin se tiedostaa palkan olevan takana, ja tämä on toiminut hyvin! Hugo ei ole kertaakaan lähtenyt tällöin perääni, sillä tietää, että se palkka ei tule minun taskustani. Eli hiotaan hiotaan ja toivotaan, että etenkin tämä paikkamakuuseen jääminen saadaan taas varmaksi ennen kokeita, joihin on nyt siis kaksi viikkoa. Jatketaan siis treenejä :)

Kiukkuinen kuin ampiainen

Eilen saimme Hugon kanssa lenkkiseuraksi kaverini, ja suuntasimme kolmistaan koirametsään. Keli oli kiva ja lenkki alkoi hyvin. Suht alkumatkasta Hugo onnistui kuitenkin häiritsemään maa-ampiaisten kotirauhaa, ja nämä häirinnän kohteeksi joutuneet asukit olivatkin sitten äärimmäisen kiukkuisia. Seurauksena Hugon ympärillä surisi noin viidenkymmenen ampiaisen parvi, joita Hugo yritti epätoivoisesti etutassuillaan huitoen hätistää. Tämän havaitessani käskin Hugoa juoksemaan ja kaikki kolme juoksimme jonkin matkaa, jotta saimme edes osan laumasta hätistettyä. Vieläkin mukana pyöri useita kymmeniä ampiaisia, joten juoksimme vielä pätkän, jonka jälkeen enää muutamia sitkeimpiä roikkui Hugon turkissa. Näitä sitten huidoin hihnalla irti ja lopulta pääsimme eroon noista viheliäisistä ötököistä. Varmasti niillä ampiaisilla on kauhean tärkeä tehtävä maailmassa, mutta juuri sillä hetkellä kyllä toivoin kovasti niiden sukupuuttoon kuolemista!

Lyhyin reitti autolle olisi ollut paluu samaa reittiä, mutta se ei tullut nyt kuuloonkaan. Ja koska tiedän siellä vain yhden reitin, niin ei auttanut kuin talsia koko lenkki läpi - tosin ihan ennätysajassa me se kiidettiin. Saldona meillä oli yksi pistos minulla, viisi pistosta kaverillani ja varmasti 10-20 pistosta Hugolla. Eli aikamoisen myrkkymäärän etenkin Hugo sai - ja vieläpä pääosin pään alueelle. Alkuun vähän jännittikin, että kuinka voimakkaan reaktion se saa pistoksista, mutta onneksi voitiin huokaista helpotuksesta - Hugo selvisi pienellä silmäkulmien turvotuksella, josta siitäkin suurin osa laski parin ekan tunnin aikana. Kotona sitten me ihmiset laitoimme pistoksiin hydrokortisonia ja Hugolta nypimme sitten kaikkiaan kuusi kiinni jäänyttä piikkiä kasvoista. Muualta en edes yrittänyt alkaa niitä löytämään. Eli loppu hyvin, kaikki hyvin! Ja positiivista tässä on se, että nyt ainakin tietää, ettei Hugo tosiaan vaikuta olevan allerginen ampiaisen pistoksille - varmasti muuten oireet olisivat olleet tuosta pistosmäärästä voimakkaammat. Ja sekä minä että kaverini tultiin ensimmäistä kertaa ampiaisen pistämiksi ja molemmat totesimme, ettei se aiemmista peloistamme huolimatta kovin kauheaa ollutkaan!
 

Ja taas mölleiltiin :)

Möllikisat ja -kokeet ovat kyllä kivoja - ei tarvitse liiemmin stressata, mutta pääsee kuitenkin kokeilemaan kisatilannetta ja treenaamaan todellisisa kokeita ja kisoja varten. Tällä kertaa vuorossa olivat meidän ekat mölliagilitykisat, jotka järjesti oma seuramme I-HAH. Kyseessä on kolmen osakilpailun cup, joista ensimmäiset jäivät meiltä väliin ja eilen oli siis toiset osakilpailut. Osallistuttiin Hugon kanssa maksikoirien mölliluokkaan, jota oli sen verran helpotettu, ettei radalla ollut lainkaan keinua, keppejä tai rengasta. Mutta siis muuten ihan kunnon rata eli 20 estettä ja pääsinpäs muutamat ohjauskuviotkin sinne tekemään :) Ratapiirros ja tarkemmat selittelyt tulevat viim. viikonloppuna, kunhan ehdin piirroksen raapustaa! Mutta siis kaksi starttia otimme - möllikisoissa saa ottaa useamman lähdön - ja niistä ensimmäisellä tuli kaksi kieltoa, kun itse olin myöhässä tai meinasin unohtaa radan ja lisäksi ohjasin Hugon aivan liian myöhään puomille, joten poitsu meni ohi ja päättikin suorittaa putken sen sijaan. Tältä radalta tulos siis 20 vp. Toisella yrityksellä sitten pääsimmekin parempaan vauhtiin - siis minä etenkin, Hugohan oli vauhdissa jo ekalla radallakin! Eli tuloksena 0 ratavirhettä ja aika oli 44,85 s ihanneajan ollessa 55 s. Eli tuloksena siis -10,15 ja 3. sija! Meillä oli kyllä älyttömän hauskaa eli ihan ehdottomasti taas ensi viikolla suunnataan epiksiin :)

Muuten Hugolla on ollut vähän löysempää treenien suhteen. Maanantaina olimme HSKP:n tokotreeneissä ja siellä sujui kivasti.Hugo oli taas innokas työskentelemään eli ainakin parin päivän treenivapaat silloin tällöin kyllä ehdottomasti kannattavat. Aika paljon olemme lenkkeilleet metsissä, jolloin Hugo on saanut olla vapaana. Oma luottamukseni Hugoon on kyllä ehdottomasti kasvanut eli enää ei joudu jännäämään koko aikaa, ettei vaan jostain tulisi koiraa vastaan, jota Hugo menisi sitten treffailemaan. Nykyään Hugo malttaa jo totella ja pysyy luona, vaikka koiria tulisikin. Tietysti edellyttäen, että on palkat mukana ;)

Tässä siis pikapostaus - tarkempi möllipäivitys tulee varmastikin, kunhan tästä reipastun! Ja täytyy yrittää joistain kisoista tai kokeista saada videotakin otettua. Toistaiseksi en ole uskaltanut ottaa ketään mukaan, kun olen ajatellut, että hermoilen sitten turhaan vain tutusta yleisöstä :)

Mölleilyä

Tässä päivitysten välillä ollaan Hugon kanssa tokoiltu, agiliidetty ja lenkkeilty. Muutaman kerran ollaan käyty entisessä Sipoon koirametsässä - nykyäänhän tuo alue löytyy Helsingin puolelta. Tosi kivaa vaihtelua, kun voi pitää Hugoa vapaana ja näkee, että se nauttii täysin siemauksin! Tokotreenailut ovat sujuneet vaihtelevasti. Pääosin on mennyt hyvin, mutta sitten yhtenä päivänä taas tuli yllätyksenä, ettei Hugo tykännytkään enää mennä maahan. Tämän aiheutti luultavasti yhdet sadekelin treenit, joissa hienohelma joutui menä maahan lätäköityneelle kentälle. Eli tämän jälkeen sitten muistuteltiin namin kera, miten sinne maahan mentiinkään! Muuten on sujunut suht ongelmitta ja pääsääntöisesti hyvin :)

Tiistaina oli ekat I-HAH:n jatko1-ryhmän treenit kesätauon jälkeen. Kevätkaudellahan kävimme läpi eri ohjauksia ja nyt alettiin tehdä lyhyehköjä ratoja, joissa näitä ohjauksia sovelletaan. Hugo oli täydessä innossa ja seurasi ohjauksia hyvin - harmi vain, että itselläni oli todellisia vaikeuksia puolivalssin kanssa, joka tuli radan esteelle numero 5. Itse seisoin siis esteen edessä ja kierrätin Hugon esteen taakse, jonka jälkeen minun olisi pitänyt puolivalssilla "paeta" alta pois, jotta päästään jatkamaan esteelle numero 6. Esteen takaakierrätys sujui ihan hyvin, mutta kerta toisensa jälkeen jäin Hugon jalkoihin eli en pakittanut riittävän nopeasti pois alta, jolloin Hugo joutui hyppäämään melkein jalkoihini, eikä päästy siististi jatkamaan eteenpäin. Muuten rata sujui kohtuu hyvin. A-este oli sikäli positiivinen yllätys, että Hugo pysähtyi alastulokontaktille aika varman oloisesti. Ennen kesätaukoahan ongelma oli, että Hugo tahtoi porskuttaa kontakteista ohi ihan surutta. Nyt siis pysähtyy kyllä, mutta vieläkin tuppaa pysähtymään liian ajoissa eli ennen kuin etujalat koskevat maata. Eli korjaan asennon aina ennen palkkausta ja toivotaan, että tämän ajan kanssa tuottaa tulosta! Kepit sen sijaan sujuivat ihan yllättävänkin hyvin. Ikinä emme ole tehneet keppejä radan osana, ja olinkin ihan varma, ettei Hugo osaa vielä esteen jälkeen hakea oikeaa sisäänmeno kohtaa. Yleensähän olen istuttanut Hugon keppien päätyyn ja vähän vielä auttanut sitä oikeaan aloitusväliin. Nyt se kuitenkin haki kohdan ihan itse ja pujotteli tosi hienolla rytmillä loppuun asti! Vauhtia saisi vielä tulla vähän lisää, mutta sitä varmasti tuleekin, kunhan hommaan tulee lisää varmuutta. Nyt on pääasia, että Hugo alkaa löytää itselleen sopivan rytmin pujotteluun!

Tänään olikin sitten vuorossa epäviralliset tokokokeet. Kuten aiemmin kirjoittelinkin, vaihtoehtoina oli mölliluokka, jossa palkkaus oli sallittua liikkeiden välillä ja paikkamakuu oli minuutin pituinen ja koirat kytkettyinä. Me osallistuimme kuitenkin alokas-luokkaan, joka pyrittiin arvostelemaan mahdollisimman paljon alokas-luokan sääntöjen mukaisesti. Tässä pisteet liikkeistä ja kommenttini (vai selittelyt??) :)

Luoksepäästävyys: 10. Ihan loppuvaiheessa Hugo nousi seisomaan, mutta seisoi rauhassa paikoillaan, joten tästä ei tullut pistevähennystä.

Paikalla makaaminen: 9. Tässä oli kyllä matkassa pikkuisen tuuriakin - ensimmäisellä kerralla, kun koirat käskettiin maahan, Hugo ei mennyt maahan, vaan oli lähdössä eteen. Selvästi sekoitti likkeet ja hetkessä tajusikin, että maahanhan se mamma pyysikin. Ehkä olin itse niin jännittynyt tässä vaiheessa, että tarttui Hugoonkin? Kuitenkin tässä paikkamakuussa oli aloituksessa sen verrran ongelmia eli eivät tainneet koirakot olla valmiina, koska useimmat koirista eivät menneet maahan - olisikohan ollut jopa niin, ettei kukaan mennyt? Eli otettiin homma uusiksi, jolloin Hugo meni ensimmäisellä käskyllä maahan ja pysyi siellä rauhassa kaksi minuuttia. Malttoi hyvin odottaa viereen mennessäni, että annoin käskyn ennen kuin nousi istumaan. Pistevähennys meni siitä, että Hugo vaihtoi lonkka-asentoa kaksi kertaa - yhdestä kerrasta ei kuulemma olisi tullut vähennystä, mutta kahdesta jo tulee. Mutta joka tapauksessa ihan mahtava juttu! Tätä pelkäsin kaikkein eniten, koska ikinä ei vielä olla päästy tekemään kahden minuutin paikkamakuuta ryhmässä - ainoastaan Nepin kanssa ollaan näitä tehtyä täyden kahden minuutin ajan, ja se on ehkä eri asia, kun kyseessä on kuitenkin Hugolle tuttu koira :)

Seuraaminen kytkettynä: 9. Tuomarin kommenttien mukaan hyvää seuraamista kaikkiaan, mutta perusasennot pysähdyksissä vähän vinoja. Ja Hugo tosiaan seurasi aktiivisesti ja käännökset sujuivat hyvin, mutta kuten tuomarikin totesi perusasennot olivat vinoja. Hugo saattaa herkästi istua aavistuksen vinoon, mutta nyt kyllä ensimmäisellä pysähdyksellä jäi selvästi vinompaan kuin normaalisti.

Seuraaminen taluttimetta: 9,5. Seuraaminen kuulemma jälleen hyvää, ja tällä kertaa perusasennot pysähdyksien yhteydessä hieman suoremmat.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 9,5. Meni ripeästi maahan käskyn saatuaan ja odotti rauhassa paikallaan. Nousi istumaan vasta käskyn saatuaan, mutta istuma-asento oli vähän vajaa eli istunut ihan ryhdissä - tästä puolen pisteen vähennys.

Luoksetulo: 8. Hugo lähti tulemaan luokse käskyn saatuaan reippaasti, mutta puolivälin jälkeen yhtäkkiä stoppasi ja haisteli pikkuhetken maata. Olisikohan jäänyt nami tai käynyt joku merkkaamassa, koska tosi voimakkaasi Hugo siihen reagoi? Siinä sitten arvoin miten toimin, mutta päätin, että odotan. Ja Hugo jo ehkäpä sekunnin tai parin haistelun jälkeen jatkoi luoksetuloliikettä ja tuli hyvään asentoon eteeni. Ja tästä sivulletulo oli myös hyvä ja suora. Eli kahden pisteen vähennykset tuosta stoppauksesta, mutta koska en antanut uutta käskyä, ei tullut kaksoiskäskystä pistevähennyksiä.

Seisominen seuraamisen yhteydessä: 7,5. Hugo jatkoi käskyn saatuaan noin koiran mitan verran perässäni ennen kuin pysähtyi seisomaan. Muuten sujui hyvin. Tätä siis täytyy treenata, meinaa nimittäin usein helposti valua perään eli on vielä aavistuksen epävarmaa!

Estehyppy: 10. Tässä täytyy olla tarkkana jatkossa, ettei Hugo varasta esteelle. Selvästi on imua hyppäämän, kun näkee esteen. Nytkin sain siis pitää Hugon käskyllä lähellä, jottei se olisi lähtenyt omatoimisesti esteelle. Perusasennossa kyllä sitten malttaa odottaa käskyä! Itse hyppy oli reipas, kun jäin riittävän kauas esteestä, ja Hugo seisahtui ihan hyvin toisella puolella. Käännähtää kyllä aina ympäri paikoillaan hypättyään, mutta pysähtyy siihen kyllä ihan paikoilleen.

Kokonaisvaikutus: 10. Eli kaikkiaan kuulemma mukavan näköistä touhua, ja tuomari sanoi, että ehdottomasti kokeisiin vain - tällä suorituksella olisi kuulemma tullut varmasti ALO1-tulos virallisisissakin kisoissa. (Jos unohdetaan sen paikkamakuun ensimmäinen yritys - sehän olisi toki nollaantunut... Mutta eipä sellaista kyllä ole koskaan käynytkään aiemmin, ja tuksin tulee käymäänkään!)

Olimme suoritusvuorossa ensimmäisinä, ja kaikkiaan ilmoittautuneita oli 9 koirakkoa, joista yksi oli tainnut jäädä pois. Eli katsoin muiden suoritukset, jonka jälkein saimme kuulla pisteemme (kertoimet huomioituna) ja sijoituksemme. Hugo sai 181/200 pistettä eli kun ALO1-tuloksen saa 160-200 pisteellä, niin tulos mahtui siihen väliin  - ei voi siis olla muuta kuin tyytyväinen :) Itselle suurin onnistumisen tunne tuli kyllä siitä paikkamakuusta (toisesta yrittämästä :P), sillä tämän onnistumisesta ei ollut yhtään varma olo. Nyt uskaltaa jo sitten vähän luottaakin, ettei ole mikään mahdoton tehtävä! Kaiken kukkuraksi sijoituimme vieläpä ensimmäisiksi eli hieno juttu sekin - Hugo oli polleena saamansa palkintolelun kanssa :) Ja tässä taas se palkintoposeeraus leveän hymyn kera :D

Tämän kokemuksen innoittamana laitoin tänään sitten myös ilmon menemään virallisiin tokokokeisiin, jotka järjestetään 9.9. - nyt odotetaan vain, että mahdutaanko mukaan. Ja tietysti treenaillaan. Tiedossa onkin sitten kunnon tokotreenejäkin: Kyselin pari viikkoa sitten HSKP:n syksyn TOKO2-ryhmän koulutuksista ja sieltä tuli viime viikolla ilmoitus, että meidät on hyväksytty 13.8. alkavaan TOKO2-ryhmään! Eli huomenna päästääv sitten ohjattuihin treeneihin ja saadaan taas pitkästä aikaa häiriötreenejäkin :)

Tänään oli siis oikein onnistunut päivä ja Hugo sai isot kehut ja nimapalkinnon minulta :) Tiedän, että on tosi pienestä kiinni jonkin liikkeen onnistuminen eli hyvin on mahdollista, että kokeisiin mennessämme, jokin liike nollaantuu! Hugo voi esim. olla menemättä maahan, kun tehdään maahanmenoa seuraamisen yhteydessä tms. Näitä varmasti sattuu eteen kaikille, mutta tuli joka tapauksessa hirveän hyvä mieli, kun tänään näki, ettei homma ole mahdoton! Eli kun suoritukset menevät tavalliseen tapaan ilman töpeksintöjä, niin se ALO1-tulos on saavutettavissa - vaikkei sitten ihan niistä ensimmäisistä virallisista kokeista tulisikaan :) 

Pikapäivitys

Minulla on torstaina opiskelujeni viimeinen tentti - sen jälkeen pitää odottaa vain tulos ja vihdoinkin voin valmistua! Mm. tästä tentistä johtuen en ole ehtinyt tässä lähipäivinä päivittelemään blogia. Kuitenkin ollaan tokoiltu, agiliidetty ja tänään alkoivat I-HAH:n ohjatut treenitkin. Näistä kaikista kuitenkin lisää luultavasti perjantaina :) Päivitin Hugon ja minun kaltenteria tuonne yläpalkkiin ja vähän uudistin harrastus-sivujakin - tekstit ovat kylläkin nyt selvästi tiiviimmät!