Osteopaatilla

Tiistaina olikin viimeiset kesäkauden treenit. Tehtiin mukavaa etenevää rataa, ja saatiin Hugon kanssa paljon onnistumisia. Ensimmäistä kertaa saatiin myös takaaleikkaus kepeillä sujumaan! Ensi viikolla alkavat talvikauden treenit eli tiistaina Lotta Vuorelan kouluttamana Lupaavien-valmennusryhmässä ja torstaina sitten seuran normaaliryhmä Anninan kouluttamana. Innolla jo odotan näitäkin treenejä :)

Hugo käväisi keskiviikkoa ensimmäistä kertaa eläessään osteopaatille. Fyssarillemme ei ollut syyskuun aikana aikoja lainkaan, joten tästä sain innoituksen kokeilemaan osteopatiaa Hugolle. Lähinnä siis toiveena oli saada kokonaisvaltaisempi kuva Hugon nykytilanteesta. Osteopaatti kävi läpi Hugon nivelet ja löysi ihan aavistuksen löysyyttä oikeasta ranteesta ja polvesta. Sanoi, että oli niin lievää, ettei esim. eläinlääkäri tällaisiin varmasti puutu, eivätkä tod. näk. millään tavoin tule vaivaamaan. Sanoi kuitenkin, että nämä on hyvä tietää, jotta osaa pitää huolta ko niveliä tukevista lihaksista. Oikean puolen SI-nivel oli jumissa, mutta se saatiin hyvin avattua. Hugon liike onkin ollut käynnin jälkeen rennompaa ja peitsaus on vähentynyt. Hyvä siis, että käytiin!Kaiken kaikkiaan Hugo oli kuitenkin hyvässä kunnossa. Vähän jännäsin, että missä kunnossa selkä on, kun siellä on lihasjumia aiemmin esiintynyt, mutta sieltä ei löytynyt mitään häikkää, vaan nikamat liikkuivat normaalisti.

Hugon kanssa ollaan tehty kontakteja taas jonkun verran. Kierrokset kontaktien suhteen ovat nousseet sen verran, että Hugolla on aika ajoin ollut hieman haastavaa malttaa pysyä siellä pysäytyksessä. Se kyllä siis joka kerta sinne pysähtyy, mutta vapauttaa itsensä omatoimisesti. Nyt siis ollaan tehty kontakteilla alastulon kanssa sellaisia harjoituksia, että juoksen kyllä kontaktilla Hugosta ohi, mutta sen pysyessä palaan palkkaamaan sen ennen kuin sitten vapautan sen. Ja nyt ainakin viimeksi saatiin tehtyä A:lla ihan tosi hienoja pysäytyskontakteja, joissa Hugo tuli empimättä 2on2off-asentoon ja malttoi odottaa siellä vapautusta. Vapautuskäskystä kuitenkin lähtee taas empimättä reippaasti jatkamaan! Näyttäisi siis siltä, että Hugo on alkanut ihan aikuisten oikeasti sisäistämään, mistä kontakteilla on kyse. Agilityratojen osalta tehdään epävirallinen starttidebyytti viikon päästä sunnuntaina meidän seuran kesäkauden päätöskisoissa :)

Tiesitkös tämän? vol2

Nyt vuorossa on toinen kumma juttu Hugosta. Tämän osa Hugon tuntevista onkin voinut todeta ihan itsekin. Nimittäin sen, että Hugo pelkää aivastuksia. Tilanne ei ole ollut tällainen aina, mutten kuollaksenikaan muista, mistä tämä pelko on saanut alkunsa ja milloin. Mutta niin se vain on, että joka kerta, kun joku aivastaa, Hugo säntää paikalle hermostuneena.

Alunperin pelko aivastuksia kohtaan ilmeni siten, että aivastaminen sai Hugon säntäämään hysteerisenä luokse ja haukkumaan pelkohaukkua. Sittemmin otimme käyttöön tavan, että Hugoa palkattiin namein siitä, kun se olikin aivastuksen aikaan haukkumatta. Niinpä haukkuminen aivastuksen yhteydessä on loppunut, ja tilalle on tullut tieto siitä, että tuo kumma ääni johtaa namin saamiseen. Hugo kyllä nykyäänkin säntää luokse aivastuksen kuullessaan, muttei enää hysteerisenä haukkuen, vaan huulia lipoen :)

Mutta kyllä on meinannut olla hankalia tilanteita tämän kanssa: Esimerkiksi kerran meillä oli työmiehiä, joista toinen päätti aivastaa oikein kolme kertaa peräkkäin. Tämän seurauksena Hugo yritti singota paikalle, mutta onneksi tämä saatiin estettyä. Olisi varmaan työmies säikähtänyt, jos Hugo olisi rynnännyt puhisten/haukkuen paikalle - tuolloin ei vielä nimittäin oltu saatu haukkumista loppumaan...

Tiesitkös tämän? vol1

Eilen illalla tuli mieleen idea, että alan lisäilemään blogiin silloin tällöin tekstejä, joissa kerrotaan Hugosta asioita, jotka eivät ehkä ole muussa yhteydessä tulleet esiin blogissa, mutta mitkä ovat ehkä jollain tavoin erikoisia juttuja. Hugollahan nimittäin riittää outouksia - lähinnä esimerkiksi outoja reaktioita kovin tavalliselta tuntuviin asioihin tai muun muassa hassuja mieltymyksiä. Näitä tulee heti mieleen kymmenittäin, mutta jotta tästä saadaan aikaiseksi tällainen postauksien sarja, kerron vain yhden asian kerrallaan :)

Tämän ensimmäisen postauksen aihe tuli mieleen tosiaan eilen illalla, kun hain itselleni lasillisen vettä. Laskin lasin olohuoneen matalahkolle lasipöydälle ja salamana Hugo oli vieressä. Katsoi vuorotellen minua ja lasia ja kerjäsi minkä kerkesi! Antoi oikein tassua ja teki maailman söpöimpiä ilmeitä. Lopulta hellyin ja laskin lasin maahan, jolloin Hugo alkoi tohkeissaan lipsuttamaan vettä korkeasta lasista. Kyseessä on McDonaldsista saatu lasi, joten hyvin raaskin sen nyt omistaa Hugolle juomalasiksi. Saakoon Hugo sitten aina silloin tällöin nauttia juomisesta tästä kyseisestä lasista, kun se kerran selvästi pitää sitä jotenkin todella paljon hienompana kuin juomakupista juomista! Eilenkin oli kyllä vastavaihdettu vesi kupissa, muttei kelvannut, kun vaihtoehtona oli lasista juominen :) Eikä tämä tosiaan ole eka kerta, kun Hugo on kerjännyt vesilasin nähtyään...

Kontaktit on kivoja!

Tällä viikolla ollaan treenailtu kahdesti kontakteja itsenäisesti ja voi, että mitä edistystä niiden kanssa on tullut! Edelleenkin välillä tulee kertoja, jolloin Hugolla jää etutassut (tai toinen niistä) parin sentin päähän maasta siihen kontaktipinnalle, mutta niinä kertoina olen sitten vain kärsivällisesti odottanut, että se itse korjaa asennon ja palkannut sitten. Yleisesti ottaen Hugolla on nyt jostain tullut yhtäkkiä valtava into kontakteja kohtaan, sillä se melkeinpä alkaa käydä kierroksilla siitä, että se SAA tehdä kontakteja. Hirveä edistysaskel siihen nähden, että aiemmin se tuntui masentuvan siitä, että se JOUTUI tehdä kontakteja!

Aiemmin kesällä kontaktiklinikkaa pitänyt Emppu antoi edellisen kerran meitä kouluttaessaan vinkiksi, että Hugon kanssa kannattaa alkaa tehdä enemmän nopeita vapautuksia kontaktilta. Eli heti, kun oikea asento löytyy, niin vapautus ja esim. putkeen lähetys sen sijaan, että odottaisi siinä asennossa pitkiä aikoja ennen vapautusta. Ja nyt ollaan tehty näitä ja veikkaan, että se on saanut aikaan sen, että Hugolla on ihan eri vauhti päällä kontakteilla. Se rynnii puomille nykyään sen normaalivauhtiin nähden nopeasti ja stoppaa kontaktipinnalle yleensä napakasti melko reippaasta vauhdista. Nyt melkeinpä ongelmana meinaa olla se, että Hugo pysähdyttyään silloin tällöin vapauttaa itse itsensä ennen vapautuskäskyä. Mutta tämäkin on tavallaan mieluisampi suuntaus kuin se epävarmuus, ylivarovaisuus ja kontaktipelko. Tokihan nämä kaikki ns. läpijuostut kontaktit täytyy nyt orjallisesti joka ikinen kerta korjata, ettei se oikeasti alkaisi tekemään tätä säännöllisesti! Mutta kaikkiaan tuntuu, että nappiin menneitä toistoja on näillä parilla viime treenikerralla ollut kuitenkin pääosa toistoista :) Eli kyllä me vielä sinne agiradoille päästään ;)

Tässä muuten nyt vihdoin se video, jonka aiemmin lupasin tänne lisätä. Videolla siis pikkupätkä Hugon iltalenkillä saamasta riehumiskohtauksesta.