Järkkyä päivityslaiskottelua!

Nytkään ei ole mukamas aikaa tehdä kunnollista päivitystä, mutta tullaan nyt sentään vähän kuulumisia kertomaan. 

(c) Anne Lind

Ensinnäkin Jippi korkkasi ASCA-kisat kisaamalla yhteensä 12 starttia agia yhden viikonlopun aikana. ASCA eli Australian Shepherd Club of America on australianpaimenkoirien yhdistys, joka on saanut alkunsa Yhdsyvalloissa. Aussiethan voi olla rekisteröity FCI:n lisäksi (tai sijaan) ASCA:n ja rekisteröimättömät puolestaan voivat hankkia seurantanumeron, jonka jälkeen ne voivat kerryttää tuloksia ja titteleitä myös ASCA:n alaisissa kisoissa FCI-kisojen lisäksi. Ja nyt tosiaan Jipiltä löytyy ASCA:n seurantanumero ja ensimmäiset tuloksetkin on kasassa. Suomessa järkätään ASCA:n agikisat kerran vuodessa ja koska niitä varten täytyy lennättää tuomari Yhdysvalloista, niin touhuun kuuluu se, että startteja on paljon ja kisataan siis varsin tiiviiseen tahtiin. Niinpä tuli vietettyä kaksi päivää siis JAU:n ulkokentällä, missä "mukavassa" sadekelissä kisailtiin sitten varsin hauskoja ratoja. ASCA:ssa aloitetaan kisaaminen novice-luokasta ja kisaratoja on kolmia erilaisia: regular (eli meidän agilityrata), jumping (eli hyppyrata) ja gamblers, jossa ensin kerätään 30 s ajan pisteitä suorittamallla esteitä haluamassaan järjestyksessä (eri esteistä saa eri määrän pisteitä) ja sitten tämän jälkeen on tietty aika suorittaa gamblers-osio, jossa tulee ohjata neljä estettä maahan vedetyn viivan takaa eli etäältä. 

(c) Anne Lind

Lauantain 13.8. kisailut sujuivat varsin kivasti. Vähän itseä ennalta arvellutti, että kuinkahan monelta radalta joudutaan marssimaan kesken pois, jos Jippi varastaa lähdöstä/kontakteilta... Aloitettiin gamblers-radoilla ja näillä napsittiin pisteitä ja suoritettiin hyväksytysti gamblers-osiot niin, että saatiin molemmilta radoilta Q (qualified eli normikisojen LUVA). Gamblersissa kaksi Q:ta riittää luokkanousuun, joten niinpä saatiin ekana päivänä ensimmäinen ASCA-titteli: GS-N (gamblers standard - novice) ja seuraavaksi päiväksi siirryttiinkin kisailemaan open -luokkaan. Seuraavaksi kisailtiin regular-radat. Ensimmäisellä radalla kontakti toimi vielä ihan ok ja niinpä tuloksena nollarata ja Q. Tokalla radalla kuitenkin Jippi päättikin juosta läpi tokavikana esteenä olleelta puomilta, joten vikaa hyppyä ei sitten suoritettukaan, vaan marssitiin ulos radalta. Viimeisenä oli vuorossa hyppyradat, joista ekalla radalla nolla ja Q. Tokalla hyppyradalla kaksi rimaa tuli alas - todennäköisesti sekä siitä syystä, että ehkä jo väsymys painoi, mutta myös siksi, että ASCA-agissa rimat on matalemmat (meillä oli 50 cm) ja radat oli toooooodella suoraviivaisia eli Jipin vauhti kiityi aikamoiseksi, eikä selvästikään keskittynyt kunnolla hyppyjen korkeuksiin. Vikan radan jälkeen jäi kuitenkin harmittamaan hurjasti se, että vapautettuani Jipin lähdöstä juuri ehdin huomata, kuinka se oli ehtinyt nostaa takapuolensa ylös maasta. Ei se siis liikkunut, mutta kuitenkin oli noussut maasta seisomaan ja näin ollen minun olisi pitänyt marssittaa se ulos, jos vain olisi sen ajoissa huomannut... Mutta tuloksellisesti ekana päivänä saatiin siis varsin kiva tulosrivi, kun Q tuli 4/6 radalla.

Toka kisapäivä ei sitten ollutkaan enää niin hohdokas... Sunnuntaina 14.8. aloitettiin touhu hyppyradoilla. Radat oli asteen haastavampia kuin edellisenä päivänä ja molemmilla hyppyradoilla vauhdikkaat suorat ja niiden perään tiukat käännökset aiheutti Jipin päätymisen väärälle esteelle (yllätysyllätys, se löysi pari ekstraputkea :D ). Kivat radat kuitenkin muuten saatiin tehtyä :) Ekalla agiradalla Jippi varasti puomilta, joten lähdettiin ulos radalta. Tokalla radalla puolestaan keinu oli vähän epävakaassa kohdassa ja osoitti kohti kentän laidassa ollutta mäenrinnettä eli aiheutti Jipille ilmeisesti epävarmuutta, koska se päätti hypätä kesken kaiken pois. Uusittiin siis keinu ja tällöin sujui hyvin. Muuten oikein kiva rata ja saatiin puomi onnistuneesti tehtyä tällä radalla! Vikat kaksi rataa oli taas gamblerseja ja ekalla gamblers-radalla ei onnistuttu gamblers-osiossa. Koiran olisi pitänyt irrota kepeiltä A:lle ja A:n jälkeen hypylle niin, että ko. hypyn ja ohjaajan väliin jäi vielä yksi leijeröitävä hyppy. Tämä osoittautui liian hankalaksi ja Jippi tuli A:lta minua kohti ja suoritti sen väärän hypyn. Tokalla gamblers-radalla saatiin ensimmäinen openin Q. 

(c) Anne Lind

Kaikkiaan siis saldona oli tosiaan 12 rataa, 5 Q:ta ja yksi titteli (GS-N). Mutta mikä tärkeää 11 onnistunutta lähtöä (se yksi seisomaannousu lauantain vikalla radalla ei onneksi aiheuttanut taantumaa, vaan sunnuntaina lähdöt toimi hienosti siitäkin huolimatta!). Puomi suoritettiin 10 kertaa kuuden radan aikana (gamblerseilla sai tehdä kaksi kertaa saman esteen ja tehtiin siis tuplapuomit) ja näistä kahdella kerralla Jippi varasti (josta siis joutui ulos radalta). Selvästi kylläkin nyt ei oikein malta ottaa kunnon 2on2offia puomilla eli herkästi pysähtyy liian ylös. Vaatii siis ehdottomasti nyt treeniä. Lisäksi ajattelin, että jos tekee tuota, niin melkeinpä alan pyytämään sen samantien pois sieltä puomilta ja otan puomin uusiksi. Läpijuoksuista toki edelleen ulos radalta. Keinu suoritettiin kai seitsemän kertaa ja niissä yhtä lukuun ottamatta teki nätin suorituksen eli ei meinannut tehdä lentokeinuja. Keinulla Jippi aika luonnostaan tekee pysähdyksen niin, että kaikki tassut jää alastulokontaktille ja täytyykin nyt pohtia, että annanko jatkossa tehdä noin aina vai haluanko tehdä siihen toimivan 2on2offin.... En oikein osaa valita näiden kahden väliltä.... Hugonkaan kohdalla en osannut :D A-este taidettiin tehdä 6 kertaa ja niistä yhdellä tuli yliloikka, mutta muutoin toimi kivasti! Lähinnä nyt siis tuota puomin alasmenoa täytyy paikan suhteen vahvistaa, mutta positiivista on se, että Jipillä on selvästi alkanut nyt se läpijuoksentelu vähentyä ja on alkanut asiaa prosessoida. 

(c) Anne Lind

Kovin innolla odotin tulevia kontaktitreenejä ja myös kolmosten korkkaamista, mutta se jääkin sitten myöhemmäksi. Jippi nimittäin viikkoa näiden kisojen jälkeen lauantaina 20.8. halkaisi metsälenkillä riekkuessaan kannuskyntensä. Onneksi ei haljennut juureen asti, eikä kynttä siis jouduttu poistamaan, mutta ydin on kuitenkin paljaana alta ja toiselta reunalta, joten agility on nyt tauolla, kunnes kynsi on kasvanut peittämään ytimen. Samasta kynsivammasta johtuen jäi väliin myös tokon piirinmestaruudet, jotka olisi olleet tätä epäonnista lauantaita seuraavana päivänä. Mutta ei siinä mitään, vietettiin sitten päivää kannustaen muita joukkuelaisia! Tokoa ollaan hyvin voitu jo treenata, kunhan kannuskynnen ympärille laittaa kerroksen sideharsoa estämään kynnen tarttuminen/taittuminen, joten onneksi Jippi sentään pystyy puuhailla tokoa ja lisäksi toki lenkkeillä (kunhan pysytään pois epätasaisilta pohjilta). Seuraavat tokokisat on alustavasti nyt suunniteltu syyskuun loppuun, jolloin sitten kynsivamman jälkeen annettujen kipulääkkeiden karenssiaika on ehtinyt mennä umpeen. Jippiä ei kynssivaurio onneksi ole missään vaiheessa millään tavalla häirinnyt. Edes sen sattuessa Jippi ei valittanut, eikä ole tosiaan missään vaiheessa osoittanut kynnen mitenkään sitä vaivaavan. Ei esim. ole myöskään yrittänyt sitä nuolla, joten ei ole ollut kaulurille tarvetta. 

(c) Anne Lind

Nyt, kun Jippi on poissa agilitysta, Hugo on päässyt tuuraamaan sitä ohjattuihin treeneihin. Meillä on keskiviikkoisin I-HAH:ssa Maiju Korhosen kouluttamat treenit ja Hugo tosiaan pääsi treenaamaan viime viikolla (ja pääsee toki tälläkin viikolla, koska kynsihän toki ei näin pian kasva). Olipas hauskaa treenata pitkästä aikaa kunnon ratatreeniä Hugon kanssa. Alkuinnostuksissaan roiski rimoja ihan huolella, mutta parin rallattelupätkän jälkeen alkoi keskittyä ja tekikin sitten aika hienoa rataa! Yllätyin oikein, miten mm. ne Hugolle yleensä niin vaikeat takaakierrot sujuivatkin tänään hienosti ja empimättä (normaalistihan ongelmana on juurikin hypyillä empiminen). Ja mikä tärkeintä Hugolla oli selvästi niin hauskaa!! Ihana "pieni" :) 

Rally-tokoissa Hugon kanssa ollaan nyt otettu käsittelyyn puolenvaihdot takaa. Oli taukoa näiden treenaamisesta ja alkuun oli taas ihan megavaikeaa saada puolenvaihdot sujuviksi. Pienellä muistuttelulla homma alkoi kuitenkin taas sujua ja nyt tekee aika pienin käsiavuin nuo vaihdot! Treeneissä ollaan tehty enemmän ja enemmän oikean puolen työskentelyä. Nyt radoilla on jo usean kyltin pituisia pätkiä oikealla seuraten ja näissä oikealla puolella suoritettavissa kylteissä on ollut mm. istumisia (myös se, jossa seurautetaan 1-2-3 askeleta välillä istuttaen) ja käännöksiä. Yllättävän hyvin Hugolla pysyy seuruun paikka oikealla puolella seuratessa, eikä samaa edistämistä ole ilmennyt ainakaan vielä kuin normiseuraamisessa. Edistäminen onkin tällä hetkellä kenties se haastavin juttu, sillä se pienikin edistäminen vaikeuttaa niin monen kyltin suorittamista.... Tätä täytyisi siis urakalla työstää! Ollaan myös tehty käytösruutuja ja jotenkin se paikalla seisominen on Hugolle vain niin kaamean hankalaa, kun se näyttää siltä, ettei ymmärrä, että sillä on tehtävä kesken. Kuitenkin jotenkin näyttää edes vähän positiivisemmalta sen suhteen, että päästäisiin joskus kenties sinne VOI-luokan radoillekin! Yksi ongelma, johon ollaan myös pureuduttu, on kisavireongelma. Hugohan oli viime kisoissakin tosi haahuilevan oloinen ja vaikka suoritti liikkeet kiltisti, niin oli jotenkin poissaolevan tuntuinen ja siksi minä itse en keskittynyt kunnolla rataan. Nyt ollaan otettu käytännöksi aina ennen ratasuorituksen aloittamista treeneissä tehdä pari kiepitystä, sillä näillä saa Hugon virettä nostettua ja se alkaa keskittyä aika kivasti. Kieppien jälkeen saa isot kehut ja kannustavasti siirrytään lähtöön. Tarkoituksena olisi, että voitaisiin sama käytäntö siirtää kisoihin, jolloin toivottavasti Hugo olisi enemmän "läsnä" kisaradallakin. 

Tässäpä ehkäpä olennaisimmat jutut. Tokoiluista on myös päivitettävää (lähinnä itselle muistiin treenijuttuja), mutta niistä vaikkapa sitten ihan oma postaus!