Hugo 2 vuotta!

Tässä Hugon virallinen 2-vuotiskuva :)

Juhannuksen mökkireissu oli kaikkiaan tosi onnistunut - säätkin suosivat Keski-Suomessa päin! Hugolla oli kyllä riehakkaat ke-su, kun se vietti lähes kaiken hereilläoloaikansa liikkeellä ja suurin osa tästä vieläpä narupallo suussa :) Olikin selvää väsymystä havaittavissa kotiin palattuamme eli alkuviikko olikin ihan reissusta toipumista peruslenkkeilyn muodossa. Pari päivää on ollut kyllä tosi ankeat säät, muttei olla annettu sen häiritä - ihan tavalliseen tapaan ollaan ulkoiltu!

Hugo täytti viime viikon torstaina 2 vuotta eli juhlistimmie synttäreitä ihan kuohuviinin kera (tosin synttärisankari jäi tästä osuudesta kyllä paitsi) mökillä. Lahjakassista löytyi pari lelua, luukenkiä, dentastixejä ja naudan luu, ja lisäksi tein Hugolle pienen synttärikakun. Onneksi Hugo ei välittänyt tippaakaan kakun ulkomuodosta - mikään mestariteos siitä ei nimittäin tullut :D

Tässä muutama kuva kakkukesteistä. Ensimmäisessä kuvassa Hugo odottaa lupaa kakun aloittamiseen - ja ilme kertoo kyllä pojan fiilikset tuolla hetkellä!

 Tässä Hugo tarkastaa, mitä lahjakassista löytyy ja onpa kuvaan päässyt tuo mainitsemani kuohuviinikin, jota isäni juuri tässä avaamassa.

Mökkireissulla säät olivat hyvät ottaen huomioon, että yleensä juhannussäät ovat onnistuneet kyllä olemaan kohtuullisen surkeat. Torstai oli aika viileä, mutta perjantaina ja lauantaina oli pääosin aurinkoista ja onnistuinpa polttamaan polvenikin paahteessa... Kiva reissu kaiken kaikkiaan ja tätä mieltä oli varmasti myös Hugo!

Treenit ovat olleet enemmän tai vähemmän juhannustauolla. Mökillä tehtiin yhdet tokotreenit, mutta Hugo oli kaikesta ulkona olemisesta ja juoksemisesta sen verran väsynyt, että keskittyminen oli selvästi heikkoa... Eipä sitten edes yritetty mitään isompia treenailuja, vaan jätettiin ne suosiolla kotioloihin. Nyt olen ottanut paikkamakuuta lenkkien yhteydessä, mutta muuten ei olla tokoiltu kummemmin. Huomenna vuorossa agilityn vapaatreenailua ja niitä ennen voisin tehdä pienen tokotreeninkin. Viikonloppuna sitten kunnolliset tokotreenit vuorossa :)

Juhannuksen kertomus oli lyhyehkö, mutta antaa kuvien puhua puolestaan :) Kuvia klikkaamalla saa suurennettua kuvat.

 Tähän hätään ehdin lisätä vain kameran kuvat - kännykässä on vielä muutama kuva lisättävän eli laitan ne tänne mahd. pian!

Korjaus

Tulipahan todistettua muistini heikkous, sillä tänään tuli Marilta meidän eilinen ratamme piirroksena ja tosiaan olin lisännyt radalle kokonaan ylimääräisen esteen :D Piirtämäni piirroksen kymppiestettä ei ollut radalla lainkaan - muuten esteet olivat tuossa järjestyksessä kuin piirroksessakin. Kuitenkin etäisyydet ovat siten pielessä että oikeastaan kaikki 9 esteen jälkeiset esteet on liian yläoikealla kuvassa - pitäisi siis olla niin, että tuo esteeksi 11 numeroitu hyppy olisi esteeksi 10 numeroidun hypyn tilalla.

Nyt lähden juhannuksen viettoon, mutta vaihdan korjatun ratapiirroksen blogiin mökkireissun jälkeen :)

Ratatreeniä

Tänään oli agilityn viimeinen treenikerta ennen kesätaukoa ja sen kunniaksi pidimme leikkimieliset kisailut, kuten kirjoitinkin aiemmin. Rata koostui 19 esteestä, kuten alla olevassa kuvassa näkyy. Kuvan piirsin itse jälkikäteen muistellessani mitä teimme eli esteiden paikat ja välimatkat toisiinsa nähden eivät varmasti ole ihan todenmukaiset. Suuntaa antaa kuitenkin! Me teimme radan kolme kertaa kokonaisena ja vielä lopuksi kerran 7. esteestä lähtien - jätimme tuolloin siis kontaktit tekemättä.

Hugon kanssa ehdottomasti suurimmaksi ongelmaksi muodostuivat kontaktit. Hugon kanssa emme ole näitä vielä treenanneet niin paljon, että onnistuisi osana rataa ja sen kyllä sitten huomasi :) Ollaan treenailtu vain yksittäisillä esteillä ja nyt, kun vauhti oli päällä ja menohalut kovat, ei niille kontakteille olisi millään jaksanut stopata. Nyt on onneksi kesätauolla aikaa treenailla 2on2off-tekniikkaa ja saimmekin Marilta tähän hyviä treenivinkkejä. Namialustan jätämme ensinnäkin kokonaan pois tästä treenistä ja treenaamme nyt ensi alkuun tuota asentoa ja siihen liittyviä käskyjä ihan vain sohvatyynyjä, pesuvatia tms. koroketta hyödyntäen. Sitten kun Hugo on selvästi sisäistänyt homman, niin alamme siirtämään harjoittelua agikentälle :) Eiköhän siitä hyvä tule, kunhan malttaa rauhassa harjoitella!

Muilta osin mielestäni oli jo ajoittain aika kivaa menoa. Ottaen siis huomioon, että oli eka kerta, kun tehtiin tällaista ratatreeniä! Tokihan vielä olin aika ajoin hukassa ja ohjaukset olivat myöhässä, mistä seurasi Hugolta haukkuja ja pientä takertelua menossa. Kuitenkin parhaalla radallamme ohjauksetkin olivat ainakin sen verran ajallaan, että Hugo eteni esteeltä esteelle melko sujuvasti, eikä ollut sellaista oloa, että olisi ihan pallo hukassa :) Tosin huomasin myös, että jotkin etukäteen suunnittelemani ohjaukset kyllä helpottuivat tai täysin unohtuivat radalla ollessa, mikä kertoo vain siitä, että vielä kaipaan itse rutkasti treeniä näihin, jotta ne tulisi sieltä selkäytimestä ilman suurempia miettimisiä.

Esteelle 4 tein vastakäännöksen ja A:n jälkeen oli tarkoitus tehdä persjättö, mutta koska Hugo ei vielä oikein malttanut odotella siellä kontaktilla, meni se lopulta niin, että useimmilla kerroilla stoppasin sen täysin tässä vaiheessa odottamaan ja jatkoimme menoa sitten. Ei siis varsinaista persjättöä tullut tähän tehtyä, vaan ihan vain puolen vaihto. 9 esteelle oli tarkoitus tehdä jaakotus, mutta tämä kyllä unohtui jokaisella kierroksella tehdä. Niinpä esteet 9-12 suoritettiin ilman erikoisempia ohjaustekniikoita - ihan vain hieman koiran edellä juosten ja ohjaten esteille. Esteen 12 jälkeen tein persjätön putkelle ja tällä Hugo kääntyi mielestäni putkelle hyvin tiukasta kulmasta huolimatta. Esteelle 15 oli tarkoitus myös tehdä jaakotus tai vaihtoehtoisesti vastakäännös, mutta tämä taisi kyllä jokaisella kerralla tulla mentyä ihan peruskäännöksellä - tosin kyllähän se niinkin sujui! Siihen olin tyytyväinen, että rengas meni jokaisella kerralla ilman epäröintejä - tätä etukäteen vähän epäilin, koska sitä ei olla pitkään aikaan harjoiteltu lainkaan. Loppusuoralla tein esteelle 18 takaaleikkauksen ja tämän jälkeen Hugo oli edelläni, joten "eteen"-käskyllä sitten piti saada Hugo viimeisestä esteestä yli. Ja tämäkin sujui yllättävän hyvin - jokaisella kerralla takaaleikkaus sujui niin, että Hugo jatkoi esteelle, vaikka jäin taakse. Myös eteen irtosi lopulta, vaikkakin hetken aina ennen vikaa estettä ihmetteli, että minne seuraavaksi. Vauhtia tämä meidän tapamme kyllä söi, kun ei Hugo vielä irtoa niin hyvin, että olisin voinut kaukaa takaa huutaa Hugoa jatkamaan eteen.

Kaiken kaikkiaan oli todella kivat ratatreenit. Mihinkään järjestykseen meitä ei varsinaisesti laitettu, vaikka virhepisteet ja aika otettiinkin. Kunhan vertailimme omia suorituksiamme eri kierroksilla. Hugon kanssa teimme kolme kertaa koko radan ja näistä kahdella kerralla tuli HYL. Toisella kerralla palautin Hugon kontaktille sen juostua A:n kontaktista läpi ja tästä siis suoraan HYL. Toisella kerralla itse asiassa en itse nyt muista, mistä HYL tuli, mutta tällä kertaa muuten rata oli mielestäni sujuvin. Kolmannella kerralla tuli 15 ratavirhepistettä ja tämä rata oli selvästi muutenkin huonoin suorituksemme. Yritin tällöin kontakteja namialustalla ja puomilla toimikin hyvin. A-esteellä kuiteknin lähti namit syötyään liikkeelle ja istutin Hugon tähän vaiheeseen ennen kuin lähdimme jatkamaan. Pari rimaakin taisi tulla alas, kun ohjaukseni olivat onnettoman myöhässä. Hugo siis oli jo suuntaamassa toiseen suuntaan, kun "räiskäisin" sille seuraavan käskyn, ja tietenkin tässä vaiheessa ei enää päässyt kunnolla hyppyyn. Suuri positiivinen yllätys minulle oli se, että aikamme oli parhaimmillaan noin 44 s. Mari arveli, että ko. radan ihanneaika olisi jotakuinkin 50 s 1.luokan kilpailuissa eli selvästi päästiin alle tuon, vaikka jokaisella radalla olikin sählinkiä ja odottelua niiden kontaktien kanssa.

Huomenna olemme lähdössä mökille ja mökillä onkin loppu viikon aikana ohjelmassa sekä tokotreenejä että 2on2off-tekniikkaa jollain korokkeella tai porrasaskelmalla tms. Ja tietysti Hugollakin ihan vain lomailuakin ja synttärien juhlimista ;)

Kesäkesäkesä!

Vihdoin on ollut sellaisia säitä, että voi alkaa jo pikkuhiljaa puhumaan kesästä :) Tosin onhan tässä se haittapuoli, että päivisin lenkkeily on taas täytynyt jättää vähälle ja käydä pitkät lenkit iltaisin, kun on viileämpää. Ja Hugon juomapullo on ihan must kapistus lenkeillä mukana. Yhdellä meidän lempilenkeistä täällä kotona päin on Vartiokylän lahden rantaan suuntautuva lenkki, jonka varrella on suurin piirtein puolivälissä lenkkiä puro. Hugo on jo oppinut tuntemaan tämän kohdan, sillä se on ollut meidän juomapaikka lenkeillä. Nyt kuitenkin jostain syystä vesi oli sameaa, eikä oikein tuntunut Hugollekaan maistuvan - harmi!

 

Sen yhden selätyksen jälkeen ärinät ja uhittelut loppuivat eli ihan kavereina ollaan nyt lenkkeilty ja leikitty :) Leikkihalut ovat yhä valtavat eli keppejä kanniskelee kyllä ihan urakalla ja ellei keppejä löydy niin yrittää kyllä aina saada hihnaa suuhun vetoleikkejä varten. Hirmu kiltti se nyt kuitenkin on ollut eli uskoo kyllä kieltoja ja esim. uroksille ei ole pöyhistellyt, kun aiemmin kirjoitin, että sellaista esiintyi heti leikkauksen jälkeen. Varmaan paljon johtui energian kasaantumisesta tuo, että oli ärinöitä ja purinoita sekä minun kanssani, että pienen äijäilyn muodossa myös urosten kanssa. Nyt on ollut kiva nähdä se, että kun jotkut ovat sanoneet kastroinnin voivan tehdä koirasta masentuneen ja vähemmän aktiivisen niin vaikutus on ollut oikeastaan vain päinvastainen Hugolla :)

Tiistaina olin taas ilman koiraa agilitytreeneissä - vuorossa oli ohjauskuvioista jaakotus ja vastakäännös. Torstaina menin maalailemaan esteitä Kivikon kentälle. Kuulun tosiaan kenttätoimikuntaan ja meillä on ollut nyt parin viikon ajan projektina estetalkoot eli talkoissa on tehty uusi puomi, A-este, pöytä, pituuseste ja muuri sekä maalattu nämä ja sekä vanhat vastaavat esteet. Nyt on esteet seuran väreihin (musta, punainen ja valkoinen) sopivat eli maalattiin puna-valkoisiksi.

Otin torstaina pensselit kotiin pesuun ja vein ne eilen illalla kentälle takaisin. Hugo oli mukana, koska mentiin samalla lenkille. Otin mukaan myös namit ja palkkauspallon, koska ajattelin, että jos kentällä sattuisi olemaan tilaa, niin voisin ottaa jotain ihan pientä jo Hugon kanssa. Leikkaushaava on jo täysin umpeutunut ja tikit sulaneet eli ajattelin, että hyvin uskaltaa jo kevyesti harjoitella, kun vain tekee vain matalia esteitä. Kenttä olikin sitten tyhjä, joten tein tiistain jaakotustreeniä ihan vain kolmella hypyllä ja yhdellä putkella. Hypyt olivat tosiaan vielä matalia, ettei Hugon täytynyt vielä kovasti ponnistaa hypyille. Meni minusta aika kivasti - Hugo oli hirveän innoissaan, mutta kuitenkin keskittyi hyvin. Ja nyt tuntui omat ohjauksetkin sujuvan hieman paremmin kuin tiistaina ilman koiraa harjoitellessani. Jotenkin minun on vaikea sopeuttaa omaa vauhtiani radalla, jos se koira ei ole mukana ja niinpä tuleekin usein vähän hätiköityä ja hutiloitua, kun on koko ajan sellainen tunne, että pitäisi mennä täysillä :) Lopuksi harjoittelimme kontakteja 2on2off -tekniikalla. En uskaltanut vielä ottaa puomia tai A-estettä, joten tein treenin keinulla. Keinu menee jo sikäli hyvin, että Hugo osaa jo stopata keinulla puoli välin jälkeen odottamaan keinun laskeutumista ja siitä sitten stoppasin käskyllä Hugon alastulossa niin, että takatassut seisoivat keinulla ja etutassut hiekalla. Ja tästä vapautus käskyllä ja palkka perään. Hyvin sujui!

Tiistaina menemme jo agilitytreeneihin, jotka ovatkin viimeiset ennen kesätaukoa. Ohjelmassa on meidän jatko1-ryhmän ja jatko2-ryhmän yhdistetyt loppukisat eli joku helpohko rata on ilmeisesti tiedossa :) Kouluttajamme Marin kanssa sovimme, että Hugon kanssa teemme vielä medikorkeuksilla - vielä kun en Hugoa oikein uskalla maksikorkeuksilla hypyttää. Tosin hyvin on haava tosiaan parantunut, mutta mieluummin ottaa vähän varman päälle!

Ensi viikko on siis Hugolle ihan ekstrakiva viikko - tiedossa agilitytreenit ja keskiviikkoiltana olisi vuorossa mökkireissuun lähtö. Torstaina mökillä juhlitaan Hugon 2-vuotissynttäreitä ja perjantaina sitten juhannusta. Kaiken kaikkiaan  siis keskiviikkoillasta sunnuntaihin olemme Viitasaarella eli leikkimistä ja vapaana riehumista siis tiedossa :)

Tilannekatsaus

Pieni välitiedotus vain: tänään ollaan oltu Hugon kanssa oikein sopuisasti - ei mitään kiistoja, eikä niin ollen selätyksiäkään. Riehakas oli tosiaan lenkillä tänäänkin eli keppejä tuli taas kanniskeltua useaan otteeseen ja hihnaakin yritti kyllä saada suuhun. Kiellot eivät tänään kuitenkaan johtaneet protestointiin, vaan Hugo uskoi kiellot kiltisti :) Selvästi on tosiaan havaittavissa, että nyt kun se ei keskity lenkeillä enää nuuskimiseen, niin sitä meinaa alkaa tylsistyttämään, jos ei mitään oheistoimintaa ole. Onneksi alun riehakkuuden jälkeen kyllä malttaa ihan vain lenkkeilläkin! 

Taantuminen pennun tasolle

Hugolla alkoi noin viikon toipilasajan jälkeen olla kertyneenä energiaa niin, että sitä tuntui pursuvan ihan yli äyräiden. Siihen asti oli lenkkeilty sellaisia 45 min lenkkejä, mutta totesin sitten, että niitä voisi alkaa pidentämään, että saa tuon ylimääräisen energian hieman laskemaan :) Eihän Hugo mitään tuhoja kylläkään tehnyt, kunhan oli hirveän innoissaan touhuamassa koko ajan! Heti ulos päästyä alkoi pomppiminen - ihan vain paikoillaan - ja sitten menikin jo hihna suuhun ja alkoi vetoleikki. Tätä se ei ole enää pitkään aikaan (pentuajan jälkeen) tässä mittakaavassa tehnyt, mutta nyt se oli sen mielestä maailman kivointa. Lenkillä suuhun tarttui kaikki kepit ja niillä piti sitten myös leikkiä. Ja sitten, jos Hugo huomasi, että olemme suuntaamassa takaisin kotiin, se heittäytyi kyljelleen maahan, eikä vapaaehtoisesti halunnyt siitä nousta. Olisi saanut vaikka perässä raahata, mutta sehän ei noussut. Onneksi suostuttelulla - ja välillä myös namiavulla - sen sai kyllä jatkamaan matkaa omin jaloin :) Alla yksi kuva kepin tuhoamisesta ja toisessa on käynyt juuri tämä mainitsemani maahan heittäytyminen.

Nyt olemmekin sitten jo muutamat päivät lenkkeilleet ihan tavalliseen tapaan ja leikittykin ollaan. Tosin kaikki rajut pallonheittoleikit yms. on vielä jätetty väliin, mutta esimerkiksi vetoleikkejä ja naminpiilotusta yms. ollaan kyllä leikitty. Lauantaina oli sitten paluu myös tokoilun pariin (Nepin ja Kaijan kanssa), mikä sekin teki hyvää. Aivotyöskentely selvästi väsyttää koiraa ja eilisen Hugo olikin selvästi väsähtänyt, kun takana olivat sekä toko että lenkit. Otimme eilen tokossa paikkamakuun niin, että Neppi oli vieressä suorittamassa myös paikkamakuuta. Sellaiset pari minuuttia pysyi, mutta sitten alkoi käydä levottomaksi, joten menin palkkaamaan, ettei nousisi. Tehtiin myös vähän seuraamisessa vasemmalle käännöstä ja lopuksi seuraamisesta seisomaan- ja maahanjätöt. Muistutin ennen liikkeiden suoritusta vielä ihan paikoillaan käskyt ja sen jälkeen tehtiin siis seuraamisesta. Seisomaanjätössä molemmilla kerroilla otti yhä pari haparoivaa askelta ennen kuin lopulta pysähtyi, vaikka hidastin itsekin käskyn aikaisesti, jotta se jäisi varmemmin seisomaan. Seisahduttuaan sitten kyllä pysyi seisomassa varman oloisesti. Ja nyt ei tullut ennakoivaa istumistakaan viereen mennessäni ja vapautinkin sitten ilman perusasentoon ottamista. Maahanjättö oli parempi - tippuu maahan aika napakasti eli ei epäröintejä tässä. Ja sielläkin malttoi pysyä viereen palatessani ja jälleen vapautin ilman perusasennon ottamista.

Tänään lenkin yhteydessä otin useampaan otteeseen paikkamakuun - välillä lyhyempänä ja välillä pidempänä. Yhdellä kerralla viereiseltä tieltä tuli ohi myös koira, mutta Hugo malttoi kuin malttoikin pysyä paikoillaan tästä huolimatta. Parilla kerralla meinasi nousta ylös ennen aikojaan, mutta pieni ärjäisy sai sen kyllä pysymään maassa. Lenkillä tein pari kertaa parin minuutin paikkamakuun ja pysyi kyllä molemmat kerrat maassa, tosin levottomuutta esiintyy... Sisällä teimme tänään kaksi kertaa kolmen minuutin pätkän niin, että laitoin minun ja Hugon puoliväliin namitargetin. Tuntui olevan toimiva keino, sillä näin Hugolla pysyi mielessä, mitä oikein oltiin tekemässä. Täytyy siis kokeilla tehdä tällä keinolla myös ulkona paikkamakuuta. Tosin täytyy ottaa väliin aina myös ilman namialustaa, ettei sitten käy niin, ettei enää pysy ilman namialustaa maassa.

Otin tänään myös seuraamisen vasemmalle käännöstä. Tein pienehköjä neliöitä, joissa siis ainoastaan vasemmalle kääntymistä. Jarrutin ennen käännystä aavistuksen hihnalla ja tein terävän kulman ottaen kääntyvän askeleen hieman liioitellun isoeleisesti. Parani selvästi vähitellen eli Hugo ei enää jäänyt jalkoihin, vaan kääntyi mukana, vaikka takaosan käyttö saisi olla yhäkin parempaa näissä käännöksissä. Teimme myös seuraamisesta seisomaanjättöä. Nyt en enää hidastellut itse, vaan jatkoin käskyn annettua samaa vauhtia. Hugo pysähtyi kyllä joka kerralla seisomaan, vaikkakin yhä ne pari pikkuista askelta tulee ennen lopullista seisahdusta. Näitä siis vielä lisää, että saa seisahtumisen terävämmäksi.

Tässä on kuva treenailujen ja lenkkeilyjen väsyttämästä Hugosta:

Nyt eilisen ja tämän päivän aikana on ollut havaittavissa haistelun ja merkkailun vähentymistä. Ei oikeastaan lainkaan enää kulje kuono maassa, vaan pysähtyy vain silloin tällöin todella hyvien hajujen kohdalla vähän haistelemaan. Tämän jälkeen kuitenkin aina nostaa taas pään ja jatkaa reippaasti matkaa. Ensimmäisiä merkkejä leikkauksen vaikutuksista siis havaittavissa! Tosin tästä on aiheutunut myös sellainen, että Hugo yrittää alkulenkistä usein saada hihnaa suuhun. Enää, kun ei mene keskittyminen siihen jatkuvaan nuuskimiseen, niin se kaipaa ilmeisesti jonkinlaista sijaistoimintoa.

Viikonlopun aikana on ollut havaittavissa kuitenkin myös toisenlaisia muutoksia käytöksessä - tosin nämä tuskin liittyvät mitenkään leikkaukseen, vaan ennemminkin siihen, että Hugo alkaa olla siinä aikuisiän kynnyksellä (ikäähän kohta kaksi vuotta), jolloin haetaan niitä rajoja. Pari kertaa tässä parin päivän aikana Hugo on aika yhtäkkisesti alkanut testata, että kumpi meistä onkaan pomo. Molemmilla kerroilla homma on alkanut sillä, että Hugo on napannut remmin suuhun ja olen sitä kieltänyt. Kiellon jälkeen Hugo alkoi sitten pistämään hanttiin eli ihan kunnon ärinää ja ylikierroksilla käymistä oli. Ei tietystikään mitään puremista tms. mutta ärinää, isottelua ja uhmakkutta. Niskaote ei tähän selvästikään auttanut, eikä myöskään tiukka komento - yltyi näistä vain ennestään. Niinpä tänään lenkillä, kun Hugo sai tällaisen kapinointikohtauksen, selätin sen mahdollisimman rauhallisin elein. Hetken Hugo räpiköi vastaan ja ärisi siinä, mutta aika nopeasti vastaan taisteleminen loppui ja se antoi periksi. Heti tämän jälkeen päästin otteen ja tilanne oli selvästi ohi. Otin vielä tähän perään pätkän seuraamista ja vapautuksen jälkeen Hugo oli kuin mitään välikohtausta ei olisi ollutkaan. Saa nähdä, onko tämä testaamisvaihe pitkäkestoinen... Toivottavasti menee ohi, kun huomaa, etten luovuta näissä tilanteissa. Ja uskonpa, että asiaa on edistänyt myös tämä pieni sairasloma, jonka aikana sitä energiaa selvästi ehti kertyä. Eli nyt vain taas runsaasti liikuntaa ja treenailujakin taas entiseen malliin (paitsi agilitya) niin ehkä tuollaisia tilanteitakaan ei synny niin herkästi :)

Noita paria rajojenhakutilannetta lukuunottamatta Hugo on ollut aivan oma ihana itsensä. Vähän leikkauksen suhteen jännitti se, että joidenkin koirien kohdalla on kuullut kastroinnin tehneen koirasta masentuneen oloisen tai innottoman. Toistaiseksi ainakin Hugo on ollut ihan hugomainen eli leikkisä, seurankipeä ja aktiivinen. Leikkauksen vaikutukset ovat siis näkyneet tähän mennessä siis oikeastaan vain ruokahalun lisääntymisenä (Hugon kohdalla plussaa, koska aiemmin ruokaa oli vaikea saada maistumaan) ja haistelun vähentymisenä (suuri plussa!). Äijälyyn ei vielä toistaiseksi ainakana ole näkynyt mitään vaikutusta. Useammankin kerran on tässä reilun viikon aikana tullut lenkeillä vastaan uroskoiria, jotka ovat alkaneet rähjätä. Hugo selvästi yhä tuijottelee näitä koiria ja pöyhistelee niille rehvakkaasti, vaikkei yleensä kyllä muilla tavoin vastaakaan tähän ärinään. Ja jos se vähääkään yrittää sanoa toisille uroksille vastaan, niin ihan kielto kyllä riittää lopettamaan ärinät ennen kuin ne alkavatkaan. Sikäli siis tilanne aika sama kuin ennen leikkausta tällä rintamalla. Aika näyttää sitten, mikä on lopputulos - vastahan leikkauksesta on mennyt niin vähän aikaa, ettei millään vielä voi tietää lopullisia vaikutuksia.

Karhunpoika sairastaa....

Ensimmäinen yö leikkauksen jälkeen (to-pe) oli vaikein... Silloin Hugo itki oikeastaan lähes tauotta, ja minulle unta ehti yhteensä kertymään ehkäpä sellaiset kaksi tuntia - Hugolle ei varmasti sitäkään. Perjantaiaamupäivän oli vielä itkuinen, mutta aikaistin iltapäivän lääkkeitä aamupäivään ja niiden saannin jälkeen Hugo alkoi selvästi rauhoittua. Sen jälkeen Hugo ei olekaan enää itkeskellyt ja etenkin eilisen ja tämän päivän se on ollut jo todella virkeä. Kovasti olisi leikki- ja riehumishaluja, mutta vähän pitää kyllä vielä rajoittaa sen menoa. Selvästi ei itse tajua yhtään hidastaa tahtia :)

Perjantaina jo lenkkeiltiin neljä suunnilleen parinkymmenen minuutin lenkkiä ja eilen jo noin 40 minuuttia. Lääkärin kehotus oli, että mikäli koira itse haluaa liikkua niin voi lenkkeillä ihan kunnolla, kunhan pitää koiran hihnassa, eikä päästä hyppimään/riehumaan. Haava on parantunut hyvin ja näyttää siistiltä, eikä siis tulehduksen merkkejä näy. Paraneminen on siis lähtenyt hyvin käyntiin :)

Niin ja toki Hugo on hyötynytkin kipeänä olemisesta. Huomiota on tullut ihan extra-paljon ja saipa se eilen illalla jopa oman vohvelinkin, kun niitä kotona paisteltiin. Ruokahalu on ollut leikkauksen jälkeen kova. Normaalia aamuruokien kanssa nirsoilua ei ole esiintynyt, mikä hämmästyttää. Kastrointi kyllä kuulemma voi kasvattaa ruokahalua (tai ainakin herkistää lihomiselle), mutta ei leikkauksen vaikutukset vielä oikein pitäisi näkyä. Ehkäpä se nälkäisyys johtui pikkupaastosta, joka piti pitää ennen leikkausta :) Joka tapauksessa light-ruoka on jo ostettu ja siirrytään pikkuhiljaa siihen. En raaskisi ruoka-annoksia pienentää, kun nyt jo saa suht pieniä annoksia. Eli mieluummin sitten vähän vähärasvaisempi versio tilalle, niin saa kuitenkin mahan täyteen annoksista!

Leikkauksen vaikutuksia ei tosiaan ole vielä näkynyt. Hugo on ollut täysin oma itsensä - haistelee ja merkkailee ulkona entiseen malliin. Mutta, kuten jo kirjoitinkin, vielä on liian aikaista sanoa, miten leikkaus lopulta on vaikuttanut - sen näkee vasta, kun kehossa jo olevat hormonit alkavat hävitä. Eli kuukaudesta jopa useisiin kuukausiin voi kestää ennen kuin lopputulos on nähtävissä :) Toisaalta ei mitään kovin suuria "vaatimuksia" olekaan - onhan Hugo ollut mainio pakkaus ennen leikkaustakin. Toki olisi kiva plussa, jos haistelut vähän vähentyisivät, eikä tytöt saisi Hugon päätä enää ihan niin pyörälle - täysin tuskin näistäkään päästään eroon :)  Ja ehkä jos pojillekaan ei kokisi tarvetta äristä - tosin nämäkin tilanteet ovat niin harvassa, että niitä pystyy kyllä välttämään. Ns. normaalitilanteissahan kyllä osaa käyttäytyä ihan mallikkaasti...

Huomenna sitten ensimmäinen päivä töttiksellä yksin kotona. Minun olisi ollut mahdollista pitää vielä vapaapäivä ennen kesätöiden aloitusta, mutta koska Hugo on parantunut niin hienosti, ilmoitin meneväni töihin jo huomenna. Hugo jää siis tötterön kanssa kotiin ja toivottavasti se antaa sen olla päässä. Ainakaan toistaiseksi ei ole kyllä kertaakaan sitä yrittänyt irroittaa - hyvin on sopeutunut siihen. Pieniä ongelmia tuottaa juominen, mutta ostin sille ison kukkaruukun, joka on nyt täynnä vettä eli siitä pitäisi onnistua juominen myös töttikseltä. Pidän huomenna vielä vähän lyhyemmän päivän, niin pääsen tarkistamaan, että Hugo on saanut juotua ja että tötterö on pysynyt päässä.

Mutta nyt nukkumaan - töttis tuolla jo onkin unten mailla :)