Huoltohetki

Sunnuntaina olimme tosiaan taas tokokokeissa ja voi kyllä todeta, että jäi huomattavasti parempi mieli näistä kokeista kuin viikon takaisista! Noh, paikkamakuu meni pieleen - taas... Tällä kertaa Hugo lähti jo sillä aikaa, kun kävelin pois päin siitä, tosin rivistä lähti Hugoa ennen yksi koira ja jälkeen sitten vielä pari muuta. Hugo oli nätisti tulossa luokseni, mutta näki ilmeisesti pettymykseni, ja päättikin käyrä treffaamassa rivistöstä yhtä koiraa, joka sitten lähti liikenteeseen. Aiemmin ei ole koskaan näin tehnyt! Noh nappasin Hugon kiinni ja tämä Hugon häiritsemä koira onneksi sai uusia paikkamakuun. Eli tämähän nyt olikin jo ennaltatiedossa ollut fakta, että paikkamakuu koetilanteessa on meillä yksi suuri ongelma eli tämä ei sikäli ollut yllätys. Ja saatoinpahan taas havaita, että taas jännitti tämä paikkamakuu vielä astetta enemmän kuin viime kokeessa - eli varmaan kertaantuu aina, kun epäonnistuneita suorituksia tulee pohjalle enemmän...

Muilta osin koe meni kuitenkin selvästi paremmin kuin viikko sitten. Otin ennen suoritusta Hugon kanssa muutamia liikkeitä ja palkkasin pallolla. Otin pohjalle myös ihan vain leikkimistä, että sain vähän virettä nousemaan. Vieläkään ei suorituksessa ollut yhtä hyvässä vireessä kuin treenatessa yleensä, mutta kuitenkin kaikki liikkeet suoritettiin ihan sujuvasti. Tahmeutta oli nähtävissä etenkin luoksetulossa, jossa jopa hidasti aavistuksen mattoa haistelemaan ennen istuutumista. Ja muutenkin vauhti tässä turhan hidas - mutta eipähän törmännyt ainakaan! Seisomaan ja maahan jätöissä kuulemma aavistuksen saisi olla ripeämpi. Niin ja kytkettynä seuraamisessa oli vähän tahmea - jäi jopa aavistuksen jälkeen, mitä ei normaalisti tapahdu. Ilman hihnaa seuraaminen olikin sitten jo paljon parempaa ja aktiivisempaa! Kaikkiaan kuitenkin jäi hyvä mieli ja nyt on hyvä jäädä kokeista tauolle, kunnes paikkamakuu on saatu oikeasti kuntoon. Ja tokihan hiomista löytyy kaikista musitakin liikkeistä :) Tässä vielä sunnuntain "lottorivi":

Luoksepäästävyys: 10
Paikalla makaaminen: 0
Seuraaminen kytkettynä: 8,5
Seuraaminen taluttimetta: 9,5
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 8
Luoksetulo: 8
Seisominen seuraamisen yhteydessä: 8,5
Estehyppy: 10
Kokonaisvaikutus: 9

Yhteispisteet siis 151 p ja ALO2. Eli kyllä se nyt vain on harmittava tapaus tuo paikkamakuun epäonnistuminen, kun jos se saataisiin kuntoon, niin tulisi ihan hyviä ykköstuloksia :) Mutta kyllä me se vielä hinkataan kuntoon!

Eilen olin HSKP:n tokoteoriatunnilla, joka kuului siis siihen kilpailuvalmiiden ryhmän opetukseen. Oli kyllä ehdottomasti hyödyllinen ja ajatuksia herättävä teoriaosuus! Saatiin vinkkejä eri tokoliikkeisiin ja etenkin niiden hiomiseen. Lisäksi kävimme läpi esim. palkkauksen ja motivoinnin tärkeyttä ja sitä, kuinka treeneissä tulisi hioa liikkeitä ihan vain liikkeen osa kerrallaan, eikä hinkkaamalla kokonaisia liikesarjoja putkeen. Eli esim .harjoitellaan kerrallaan vain esim. seuraamisen liikkeellelähtöä tai yhtä tiettyä käännöstä ja palkka tulee sitten heti, kun tämä kyseinen kohta sujuu hyvin. Moneen liikkeeseen saimme hyviä niksejä kotitreenejä varten!

Yksi todella hyödyllinen oli se, kun puhuttiin vireestä ja siitä, kuinka koiran viretilaa pitäisi pystyä esim. koesuorituksen kesken sekä laskemaan että nostamaan aina tarpeen mukaan. Ja vasta silloin tajusin, etten oikeasti ole kunnolla opettanut Hugolle koskaan etenkään viretilan laskemista. Kyllähän se kotona rauhoittuu, mutta rauhoittumiseen pitäisi yhdistää sitten esim. vihjesana ja silittäminen jostain kohtaa niin, että samoilla keinoin saisi koiran rauhoittumaan sitten myös ulkona ja myöhemmin jopa treenitilanteessa. Eli tätä alamme nyt harjoittelemaan ehdottomasti! Hugolla on nimittäin tapana olla erittäinkin kärsimätön treenatessa ja heti, kun tekeminen loppuu, se mielellään alkaa sitten minua komentamaan tai keksii oheistekemistä, kuten hihnan repimistä tms. Ja kun sitten kiellän näitä oheispuuhasteluja, annan koiralle huomiota, jota se nimenomaan sillä toiminnallaan kerjääkin. Eli tästä lähtien täysi välinpitämättömyys koiraa kohtaan silloin kuin tällaista kärsimättömyyttä esiintyy ja lopulta sitten Hugo toivottavasti pystyy jopa rauhoittumaan näissäkin tilanteissa. Uskon todella, että tästä olisi meille suuri hyöty myös koetilanteissa, koska nykyään se aina käy kärsimättömäksi luoksepäästävyyden aikana, kun odottelemme rivissä tekemättä oikeastaan mitään. Parissa viime kokeessa ainakin Hugo on alkanut tässä juuri vieressäni istuessaan tuijottamaan minua ja sitten hiljaa murisemaan. Eli juuri tätä samaa huomion kerjäämistä ja kärsimättömyyttä. Ja tämän jälkeen, kun sitten käsken sen paikkamakuuseen, on kierrokset tietysti liian korkealla, jotta se malttaisi siinä pysyä. Nyt siis rauhoittumistreenejä niin, että saan Hugon koetilanteessakin ennen paikkamakuuta rauhoitettua!

Tänään Hugolla olikin vuorossa huoltohetki eli hierontakäynti. Aikaa touhuun vierähti loppuen lopuksi yli kaksi tuntia, mutta oli kyllä ehdottomasti hyvä käynti! Aluksi katsottiin ulkona Hugon liikkeet eri askellajeissa ja myös seisomassa, istumassa ja maatessa. Tämän jälkeen Hugo hierottiin läpi ja samalla tehtiin venytyksiä. Saimme myös kotiin vinkkejä miten voin itse venytellä Hugoa. Kaikkiaan hieroja totesi Hugon olevan hyvässä kunnossa. Hierottaessa löytyi parit jäykkyydet eli vasemman takajalan liikeradat venyttäessä olivat selvästi heikommat kuin oikean takajalan. Lannealue oli molemmilta puolilta myös jäykkä ja alueella tuntui myös kiinnikkeitä. Hugo kaiken kaikkiaan oli hierottaessa melko rentona ja makoili ihan tyytyväisen oloisena, mutta hierottaessa juuri tuota lannetta ja venytettäessä sitä vasenta takajalkaa, Hugo vilautteli hampaita ja kävi levottomaksi. Eli selvästi tuntui epämukavalta ja kipeältä juuri niillä alueilla, jotka hierottaessakin/venytettäessäkin tuntuivat jäykiltä. Jumit aukesivat hieronnan aikana kyllä vähän, mutta etenkin se vasen takajalka oli yhä käynnin lopussakin selvästi liikeradoiltaan huonompi kuin oikea. Eli saatiin tosiaan kotitehtäviksi venytyksiä ja sitten kahden viikon päästä uusi käynti, jolloin katsotaan miten homma on edennyt! Hugo oli kyllä kahden tunnin hieronnan jälkeen niin rentoutunut ja väsynyt, että jutellessani lopuksi hierojan kanssa, Hugo seisoi aivan paikoillaan ja roikotti päätä silmät lähes ummessa. Melkeinpä siis nukahti seisaalleen, eikä ole kyllä nyt illalla paljoa ylimääräistä energiaa löytynyt :) Hyvä käynti kaikkiaan eli eiköhän me tuolla käydä nyt tästä lähtien huollattamassa Hugoa aina aika ajoin!