Agivalkkutreenit (Jipin päiviksestä siirretty teksti)

Paikka: Lägi-areena
Kouluttajana Saija Mustonen

+Kontaktit. Ensimmäinen A tehtiin niin, että oli lelupalkka muutaman metrin päässä alastulolta. Osuma tosi nätti eli pitää nyt välillä ottaa etupalkkaa ratatreeniin mukaan, niin saa vahvistettua tota riittävää​ venytystä alastulolla. Jippihän tosi harvoin loikkaa yli, mutta usrin osuma aika yläosassa.
+Kääntyi hienosti kohdassa 3-5, kun tein kolmoselle valssin ja nelosella sylivekki-persjättö -yhdistelmän.
+Hieno leijeröinti kohdassa 5-8. Ensin juoksin esteiden 6 ja 7 vierestä, mutta onnistuin ohjaamaan Jipin väärään päähän putkea 8. Leijeröinnillä sai toimimaan ton kohdan hyvin ja Jippi haki leijeröidessäkin hienosti renkaan, vaikka ennakkoon ajattelin, ettei se irtoa sinne kaukaa ohjaten.
+Hypylle 9 tehty pakkovalssi toimi hienosti. Noissa usein ongelmana ollut, että Jippi ei tule kunnolla ohjaukseen/merkkauksern, vaan kääntyy hypylle ennakoiden ja hyppää niin läheltä siivekettä, että rima on herkässä. Nyt hypyt onnistui tällä hypyllä joka kerta!
+Kepit!! Tehtiin kepit 12 ensin päällejuoksulla ja kun ohjaaja oli liian varovainen ohjauksen kanssa, Jippi sujahti keppien päässä olevaan putkeen. Heti, kun uskalsin tehdä rohkeasti pakkovalssin, niin homma alkoi toimia! Hypyn 13 takaakierrossa ekalla kerralla rima putosi, mutta hyvin korjasi, eikä tullut uusia rimamokia. Kepeille 12 kokeiltiin myös takaaleikkausta, joka sekin toimi. Myös kepit 28 haki hyvin takaaleikkauksella ja kesti sivuirtoamisen, kun tein valssin jo hypyn 29 taakse koiran lopettaessa keppejä.
+Hyppy 30 suoritettiin eri puolelta kuin ratapiirroksessa eli siihen tuli tehtyä takaakierto-päällejuoksu, jossa rima oli toooosi herkässä pari viikkoa sitten. Nyt rima pysyi ongelmitta!
+Poikkari hypylle 31 toimi hyvin! Poikkaria olen vältellyt ja ajatellut sen olevan mulle tosi vaikea, mutta tämän kokemuksen perusteella täytyy alkaa rohkeammin käyttää sitäkin.

Kehityskohteita:
-Kohta 18-22 osoittautui meille todella haastavaksi. Yritin kääntää hypyllä 20 puolivalssilla ja ohjata hypyn 21 juosten hypyn ja putken välistä. Hypyltä 20 Jippi sujahti putkeen äärettömän monta kertaa. Tämä vähän itseä huvitti jopa. Kerran palkkasin kädestä kääntymisen jälkeen ja seuraavalla toistolla jopa ennakoi kääntymistä ja kääntyikin ohjaajaa kohti jo ennen hyppyä. Tässä vaiheessa kehuin, koska oli juuri ollut valtaisana ongelmana se putkeen suhaaminen. Jippipä sitten ottikin tuon hypyn 20 kieltämisen tavaksi eli kivasti suorituksissa vaihteli hypyltä putkeen livahtaminen ja hypyn 20 kieltäminen. Lopulta kohta saatiin toimimaan, kun Saija seisoi putken edessä, mutta tämä jäi nyt ehdottomasti treenilistalle! (LÄKSY, merkiksi itselle). Täytyy testata tuota samausta ohjaamista, josko käännös onnistuisi paremmin, kun homma ei alkaisi ohjaajan löysällä ohjaamisella. Nyt eka toisto oli multa huono ja Jippihän herkästi oppii ekalla toistolla jo reitin eli sen jälkeen on vaikeaa saada kaavaa rikottua. Jälkikäteen näin treenikaverin videolta, että tekivät hypyn 21 takaaleikaten ja toimi hienosti - täytyy kokeilla tämäkin! Tässä helpompi itselle olisi se, ettei oma liike valuisi putkea kohti. Kolmas vaihtoehto oli tehdä 21 takaaleikkauksena, 22 poikkarilla ja juosta putken alapuolelta. Kokeiltiin treeneissä tämäkin lopuksi ja toimi tosi hienosti poikkari tossa ja hyvin lähti aika kaukaakin lähettäen sinne 22 takaakiertoon. Rima vaan putosi, kun ohjaaja lähti jo pinkomaan ehtiäkseen putken 24 ohjaukseen ja Jippikin oli tässä vaiheessa jo väsy. Eli täytyy kokeilla tämäkin vaihtoehto.

Yleisenä huomiona tuli itselle mieleen kotiin ajellessa, että pitää taas keskittyä enemmän palkkaamaan Jippiä itse leikittäen. Taas ollaan menty siihen, että vain heitän palkan Jipille ja se saa vapaasti rallata putkia (ja sitähän se lelun kanssa aina tekee). Nyt mietin, että onko se kovin ihmekään, että Jippi tuossa hypyllä 20 valkkaa herkästi putken, kun kerran sille agilityssa palkka on nimenomaan ne putket. Eli enemmän arvoa sille ohjaajan kanssa olemiselle/tekemiselle sillä, että tosiaan palkka onkin se mun kanssa leikkiminen ja multa tulleet kehut. Muistan tämän palkkauksen yleensä aina omatoimitreenatessa hioessa jotain yksittäistä, mutta ohjatuissa treeneissä tulee keskityttyä kouluttajan kuuntelemiseen ja antaa Jipin rallata itsekseen taustalla. Koska pystyn kyllä keskittymään samaan aikaan Jipin kanssa leikkimiseen ja kouluttajan kuuntelemiseen, niin leikittäminen tulee nyt muistilistalle :)

Toinen yleinen muistettava on osata iloita heti siinä treenitilanteesskin niistä onnistumisista. Kirjoitin eilen fb-päivitykseen, että taas lipsun siihen, että keskityn vain epäonnistumisiin ja tuntuu, että ollaan huonoja, kun kyllähän muuten oltaisiin osattu joku kohta X. Nyt siis ohjaajalle ihan ehdottomasti taas asennemuutos! Epäonnistimiset on nähtävä oppimismahdollisuutena! Ja sitten siinä vierellä osattava iloita heti siinä tilanteessa niistä onnistumisista. Eilenkin radalla moni sellainen juttu toimi, joka vielä hetki sitten oli meille tosi haastava ja tuli läksyksi. Oli siis aika hienoa, että nyt ne toimi radalla ja näki läksyjen ja treenien tuottaneen tulosta. Mutta harmi kyllä en tätä tajunnut iloita kuin vasta jälkikäteen, kun siinä tilanteessa märehdin vain sitä yhtä epäonnistunutta kohtaa. Itselle siis nyt isot nuhtelut asenneongelmasta ja jatkossa keskityttävä huomaamaan heti treenin aikana ne onnistumisetkin!