Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Hyvää Itsenäisyyspäivää! 101 vuotta on hieno ikä :)

Blogi oli jonkin aikaa poissa käytössä, kun meinasin, että nykyään päivitysten tullessa enemmänkin tuonne facebookin puolelle, tälle sivulle ei ole enää niin roolia. Mutta toisaalta facebookin puolelle ei viitsisi kirjoitella kuitenkaan pidempiä tarinoita, joten ihan kiva päästä tänne välillä kirjoittelemaan :) Ja onhan täällä niin monen vuoden juttuja arkistossa, ettei niitä halua kokonaan kadottaakaan! Nyt siis vain pikainen päivitys, mutta täytyy seuraavaksi kirjoitella vähän taas pidemmin. Lueskelin tuossa tieteellisiä julkaisuja positiivisen vahvistamisen vaikutuksista koiraan eli ihan oikeasti solutason muutoksista. Oli sen verran mielenkiintoista luettavaa, että ajattelin kirjoitella aiheesta tänne :)

Kas me kadottiin!

...muttei toki pysyvästi :) Blogin päivittäminen on ihan totaalisesti jäänyt, mutta katsotaan, josko saisi tätä taas heräteltyä henkiin. Kaikkea kuulumisia ei millään muista tai edes jaksa tänne nyt takautuvasti kirjoitella, mutta tässä niitä merkittävimpiä!

Hugon kuulumiset

Hugo on nyt ollut ihan hyvässä kunnossa eli mitään isompaa ongelmaa ei ole ollut! Se nykyään aika herkästi esim. kovien palloleikkin jälkeen saattaa hetkellisesti vähän keventää etusia (puoli vaihtelee), mutta tämä menee aina ihan itsestään ohi päivässä. Ollaan vältelty kaikkein rajuimpia leikkejä, mutta muuten eletty toki ihan normaalia arkea - koiran elämään kuuluu leikkiminen eli sitä en ala missään nimessä täysin koiralta rajoittamaan :) Ja on kestänyt treenailut ongelmitta, samoin kuin vapaana temmeltämisen eli varmaan vain joskus palloleikkien parissa sattuu tulemaan vähän turhan kovat jarrutukset. Mutta tosiaan muuten on Hugo ollut hyvässä kunnossa! Ja hirmu leikkisä se on, mikä on tosi ihanaa :)

Hugo kävi piiiiiitkästä aikaa rally-tokokokeissa eli korkattiin sen kanssa vihdoin VOI-luokka. Olen jostain syystä lykännyt tätä jo pitkään, mutta vihdoin otin itseä niskasta kiinni ja raahasin meidät kisoihin. Hugo oli kisapaikalle tultaessa ihan kauhean ahdistunut. Sillähän on ennenkin ollut kisatilanteiden jännittämistä ja nyt se reagoi todella voimakkaasti siihen ympärillä olevaan hälinään (vaikkei kisapaikka mitenkään erityisen hälisevä ollutkaan). Yritettiin tehdä pientä herättelyä kentän sivussa, mutta Hugo ei pystynyt edes ottamaan katsekontaktia saatika sitten suorittamaan minkäänlaisia tehtäviä, kun se vain keskittyä pälyilemään ympärilleen. Pohdin jo, että jätänkö leikin kesken, mutta sekin tuntui tylsältä vaihtoehdolta. Joten päätin yrittää saada Hugon relaamaan ja tähän otettiin avuksi lelu. Heti, kun Hugo pääsi leikkimään, se tuntui rentoutuvan silmin nähden. Tämän jälkeen tein enää ihan vain pari pientä tehtävää ennen kuin vein sen lähtöön. En yhtään tiennyt mitä tuleman piti, mutta onneksi kuitenkin Hugo oli jo siinä vaiheessa ihan eri moodissa. Lähdöstä maaliin asti se sitten tekikin minun kanssa hommia ilman, että kiinnitti oikeastaan mitään huomiota ympäristöön. Se teki tarkkaa työtä ja lopulta ainoat virhepisteet tulivatkin peruutustehtävässä, jossa se peruutti vinoon ja sai myös yhden virhepisteen lisää, kun taisi hetkeksi kääntää katseen taakseen (Hugoa herkästi peruutuksessa ahdistaa, ettei se peruuta mitään päin ja herkästi vilkaisee taakseen, jos yhtään epäilyttää). Käytösruudussa piti koiran maata ohjaajan vasemmalla puolella ja tämä sujui ongelmitta ja jopa ilman ääntelyitä. Hugo valahti lonkalle aika pian tehtävänä alettua, mutta tämän sille sallin, kun se vierellä makaaminen sfinksiasennossa niska vinossa on oikeasti sille aika mahdoton tehtävä. Mutta tosiaan siitäkin siis virheetön suoritus ja lopputuloksena 96/100 pistettä ja 1. sija :) Hieno Hugo!

Jipin kuulumiset

Jipillä on kynnet pysyneet hyvässä kunnossa ja niinpä ollaankin nyt ihan toden teolla palattu agin pariin. Kausi 2018-2019 on aloitettu muutamilla kisoilla ja säännöllisillä treeneillä. Kisoista on plakkarissa vasta yksi hyppynolla, mutta sen lisäksi useita tosi harmillisia rimavitosia ja -kymppejä. Tässä ensin se nolla:

 Ja tässä esim. yksi vitrosen rata:

ASCA-agikisoissa käytiin myös heinäkuussa ja sieltä saatiin tittelit GS-E ja RS-E ja nyt siis on ylimmän Elite-luokan tittelit kasassa ja kerätäänkin kaikissa luokissa valiopisteitä. Hauskaa! :)

Meidän alkukauden kisoja onkin varjostanut lukuisat rimanpudotukset ja olen ollut vähän turhautunut, kun en ole keksinyt mistä ne yhtäkkiä nyt johtuu. Se on ollut tiedossa, ettei syynä ole jumit tms., vaan jokin muu ja vähän laitoin sitä vain Jipin hätiköinnin piikkiin. Nyt on kuitenkin tullut tajuttua, että saikkujen aikana ja niiden jälkeen on tullut treeneissä hypytettyä koko ajan maksimissaan 55 cm rimoin. Kisoissa sitten hypätäänkin valtaosin 60 cm rimoin, joten Jippi on selvästi nyt tottunut niihin matalempiin, eikä keskity katsomaan korkeutta riittävästi, jotta osaisi sitten säätää hypyt 60 cm rimoille.

Päästiin Jipin kanssa nyt syyskaudella OneMind Dogsin Next Level-leireille ja eka leiri oli viikko sitten. Viikonlopun aikana treenattiin Tuulia Liuhdon, Timo Liuhdon, Jaakko Suoknuutin ja Janita Leinosen kouluttamina ja voi vitsit, kun sai viikonlopulta paljon uusia oppeja ja ajateltavaa. Muistiinpanoja kertyi 8 sivua ja iso lista asioita, joista haluaisin jo päästä treenaamaan! Rima-asiaan puututtiin myös ja nyt Jipille otetaan käyttöön se, että tekeminen lopetetaan myös, jos rima kolahtaa tai se tönäisee siivekettä. Näistä se on ennen saanut jatkaa ja olen keskeyttänyt treeneissä vain riman pudotessa, mutta tämähän on oikeasti aika epäloogista. Joten nyt otetaan näihin nollatoleranssi ja ainakin ekojen testien perusteella tämä näyttäisi tuottavan tulosta. Lisäksi nyt treeneissä lakataan käyttämästä 55 cm rimoja eli muistutellaan Jipille taas mieliin, että niitä korkeampiakin rimoja on olemassa.

Nextari-leirillä sain myös noottia kontaktien kriteereissä lipsumisesta :D Itse siis heti alkuun myönsin, että olen antanut Jipin kontaktien valahtaa siihen, että puomilla on nykyään 4on -versio ja keinulla pamauksesta vapautus, vaikka molemmat oli joskus vielä 2on2offeja. Nämä päädyttiin palauttamaan 2on2off-versioiksi ja parin muistuttelun jälkjeen Jippi onkin sitten juossut kaikki puomit hienosti loppuun ja vapautunut vasta luvan kanssa  (myös tänään kisoissa!!!) ja lisäksi keinullakin se 2on2off on lähtenyt taas muistumaan mieleen. Vitsit on kiva fiilis juosta rataa, kun tietää taas, että kontaktit sujuu :) Enkä yhtään epäile, etteikö nämä vaatisi reilusti ylläpitoa ja varmasti myös tulee tilanteita, jossa testataan, että onkohan se 2on2off sittenkään vaatimus, mutta täytyy nyt vain pysyä itse tiukkana näissä! 

Jippi on ollut kesällä tosi vähillä tokotreeneillä, mutta nyt oli pakko aktivoitua, kun menin ilmoittamaan Jipin kokeeseen. Saa nähdä kuinka käy, kun tosiaan treenejä on nyt tauon jälkeen takana parit :D Halusin joka tapauksessa näihin kokeisiin, kun ne on samalla australianpaimenkoirien rotumestikset ja sen takia kiva päästä osallistumaan. Toki toivon, että kokeessa löytyisi kivaa tekemistä, mutta vähintäänkin sitten saadaan sieltä itsellemme treenilista :) Ja eiköhän tokotreenailukin muutu taas aktiivisemmaksi, kun päästään näistä kesän kiireistä!

Yhteisiä kuulumisia: 

Ollaan vietetty kesää mm. mökkeillen, uiden ja muilla tavoin kesästä nauttien. Tässä aiemmin tuli myös muutoksia meidän elämään, sillä nykyään asustankin koirien kanssa kolmistaan eli tarkoittaa sitä, että Hugo kulkeekin nykyään kisoissa ja treeneissä aina mukana, jottei joudu olemaan yksin kotona. Se on tykännyt tästä treenireissuissa mukana olemisesta :)

Loppukesä on ollut aikataulujen osalta vähän turhan paljon juoksemista paikasta toiseen ja onkin kiva, kun syksyllä pitäisi vähän taas homma rahoittua, kun jää kouluttamisia pois kalenterista. Nyt syksyllä opiskelen myös Eläinkoulutuskeskuksen eläintenkouluttajan perusopintoja. Se on siis työn ohella tapahtuvaa kouluttautumista ja sieltä haen lähinnä lisäoppeja omien koirien kouluttamiseen, mutta toki myös sitten kouluttajana toimimiseen. Päivätyötä en ole siis vaihtamassa, mutta kiinnostava koulutus varmasti ja innolla odotan niitä oppeja, joita sieltä saadaan!

Just tässä ja just nyt kaikki on aika hyvin :)

Jippi meni Wirneen leirin aluksi rikkomaan kynttään, joten ollaan nyt sitten siitä lähtien TAAS pidetty taukoa agilitysta. Nyt päästään vihdoin taas treenaamaan, mutta olen muutenkin nyt päättänyt, ettei oteta agista mitään stressiä nyt, kunnes ollaan saatu kynnet kunnolla kuntoon :) Kyllä me nyt taas nurtsipohjilla treenaillaan, mutta sopivan letkeästi eli katsellaan sitten loppukesästä, josko päätäisiin taas kunnolla mukaan kuvioihin, jos ja toivottavasti kun kynnet on kuosissa. Nyt ainakin suunta näyttää oikealta!

Eli nyt kun ei olla agia treenailtu, niin päivitellään kaikkia muita kuulumisia :) Ensinnäkin on pakko todeta, että yllätyin itsekin huomattuani, että Jipissä on tapahtunut ehkäpä jonkinlaista aikuistumista! Se on edelleen ihan kakara esim. leikkiessään junnukoirien kanssa. Sehän on meidän agiseuran yleinen pentujen leikittäjä eli Jippi on esitelty lukuisille seuralaisten pennuille, kun pennuille on haluttu hyviä kokemuksia vieraista aikuisista koirista. Jippi on niin kaamean kiltti pentujen kanssa ja rakastaa leikkiä niiden kanssa ilman, että homma käy mahdottoman fyysiseksi, joten sen kanssa uskaltaa leikittää niin 9-viikkoisia kuin vähän vanhempiakin pentuja :) Niinpä Jipillä onkin pidellyt kiirettä leikkiessään mm. Miisa-bortsun (tosin Miisa nyt jo vähän vanhempi pentu, mutta Jippi toiminut Miisan leikkitätinä ihan pienestä pitäen ja ovat kyllä tosi sydänystäviä!!), Jekku-collien, Punkki-kelpien ja Cosmo-bortsun kanssa. Näiden lapsikoirien kanssa leikkiessä se on itsekin kuin puolivuotias kakara, mutta tosiaan kuten sanottu, muuten se on vaikuttanut aikuistuvan! Lähinnä siis tämän olen huomannut siinä, että vihdoin vuosien työ hihnakäytöksen eteen on tuottanut tulosta :) Jipillä on ollut pitkään hihnassa pientä epävarmuutta muiden koirien kanssa eli herkästi on vähän ärripörri hihnassa ollessaan. Vapaana tulee toimeen melkeinpä kenen tahansa kanssa, mutta hihnassa se on ollut herkkähaukkuinen alkujaan. Tämä saatiin lopulta kitkettyä siihen, että kunhan bongasin vastaantulevat koirat ennen Jippiä, niin sain pyydettyä katsekontaktin ja ohitukset sujuivat hiljaa. Mutta nyt tästä on menty vieläkin eteenpäin eli vaikken tekisi itse yhtään mitään, niin se ottaa itse kontaktia ja ei enää "nosta kierroksia" muista koirista. En tiedä, miksi tämä edistysaskel on nyt yhtäkkiä tullut, mutta tämä on oikein tervetullut juttu :) Arki siis sujuu nykyään Hugon ja Jipin kanssa tosi mukavasti ja helposti!

Cosmo ja Jippi painimassa :D

Jipin kynsistä sen verran, että edistysaskeleita on havaittavissa. Suurimmassa osassa kynsistä juuren alue on selvästi jo normaalin näköistä eli toivottavasti kynnet nyt kasvavat koko mitalta siisteiksi :) Etujalan kynnet näyttää todella lupaavilta, mutta harmiksi edelleen takajalkojen etenkin sisimmät kynnet on muhkuraiset ja lohkeilevat. En tiedä onko ne jotenkin kovemmalla rasituksella vai miksi ovat selvästi huonossa hapessa edelleen, mutta toivon, että nekin sitten vähitellen alkavat vahvistua! Tässä yksi viikko sitten otettu kuva, jossa juuri näyttää paljon jo siistimmältä (ja tänään, kun katsoin kynnet läpi, niin siisti alue ulottuu taas jo selvästi pidemmälle):

Jipin syömät lisät ja lääkkeet on muuten edelleen ennallaan, mutta tiputettiin eläinlääkärin ohjeistuksella nikotiiniamidi nyt kolmannekseen alkuperäisestä. Syynä se, että Jipillä oli jatkuvasti maha tosi sekaisin. Pari päivää nikotiiniamidin lopettamisen jälkeen vatsa normalisoitui ja nyt ei sitä ongelmaa enää ole. Eli onneksi löytyi nopea apu vatsavaivoihin :) Muiden lisien/lääkkeiden osalta pohditaan annostelua uusiksi sitten 1,5 viikon päästä eläinlääkärin kontrollikäynnillä. 

Hugo on nyt ollut aika mallikas rally-tokopoika ja eksyinpäs katselemaan koekalenteriakin :) Heinäkuulle voisi yrittää saada VOI-luokan korkkauksen ajoitettua! Sen kanssa on nyt sujunut tosi kivasti hommat, mutta oikean puolen käännökset edelleen kaipaavat vahvistamista. En oikein hirveästi olekaan niitä treenaillut, joten nyt otetaan ne tehotreeniin, jotta on sitten kokeisiin mennessä kunnossa!

Rally-tokon lisäksi olen tehnyt myös Nose Workia. Hugon kanssa hieman ehkä koeajatukset luovutin nyt ainakin toistaiseksi, kun se on oikeasti aika kova arpomaan Nose Workin parissa :D Se on ihan valtavan innoissaan siitä nenätyöstä ja siksi ehdottomasti sitä treenailemme jatkossakin, mutta sillä ei aina meinaa maltti riittää etsinnöissä, vaan keksii sitten oheistoimintaa, jos ei haju ala riittävän nopeasti kantautua nenään. Ennen teki valeilmaisuja, mutta nyt se tapa on vaihtunut siihen, että se kantaa minulle tavaroita :D Eli jos teemme etsintöjä kotona, niin se kiikuttaa kaikki löytämänsä lelut minun käteen, jos ei hajua löydy :) Tarvitsisi siis jotenkin saada lisää itseluottamusta Hugolle, mutta toistaiseksi en ole keksinyt, miten etenisin treeneissä. Täytyy ehkä pohtia, josko kävisi jonkin Nose Work-kurssin! Jipinkin kanssa ollaan tehty Nose Workia ja sen kanssa on sujunut aika kivasti. Voisi jopa ajatella menevänsä loppukesästä kokeeseenkin sen kanssa... Jos intoa riittää (itsellä siis...). Katsotaan.. Tai sitten pidetään NW ihan vain sellaisena omana hupiharrastuksena :)

Oltiin tänään ekoissa ohjatuissa ageissakin Jipin kanssa taas saikun jälkeen ja on kyllä kiva huomata, että tauot ei aiheuta suurempia takapakkeja, vaan jatketaan aika lailla siitä mihin jäätiin. Jippi kulkee kivasti ja ohjattavuus on nyt tosi jees! Ainoa kummallisuus nyt on putoilevat rimat eli rimat oli tosi paljon normaalia herkemmässä. Selvästi vähän roikottaa takajalkoja hypätessä eli epäilin jumisuutta. Kotona sitten hieroin ja venyttelin Jipin nopeasti läpi ja tuntui ihan omaankin käteen kyllä tukkoiselta. Oletin ongelman olevan lanneselässä, mutta siellä ei tuntunut isoja jumeja ainakaan. Sen sijaan kaula ja takareidet oli oikeasti tosi tukkoisen oloiset. Reilun viikon päästä koirilla onkin hieronta-aika eli saadaan isoimmat jumit toivottavasti siellä auki! Olen muuten ihmetellyt, kun ei ole nyt ensimmäinen kerta, kun Jippi menee normaalia jumisemmaksi silloin, kun agility on tauolla. En tiedä onko se sitä, että agitauolla ainoat treenit on tokoa eli aiheuttaa aika yksipuolista kuormitusta kroppaan....? Mutta toisaalta ainakin jonkinlaista jumia oli kaulassa ja takareisissä molemmin puolin eli sikäli ei viittaisi pelkkään "tokojumiin". Noh, jospa se siitä letkeytyisi hieronnassa ja fyssarikin on tarkoitus varailla tässä lähiaikoina.

Viikonloppuna tulee vietettyä päivät aamusta iltaan Myyrmäen futisstadionilla, jossa järkätään agin SM-kisat :) I-HAH on mukana järjestelyissä ja itse olenkin siellä huomenna illalla talkoilemassa. Lauantain ja sunnuntain kuitenkin vietän lähinnä katsomon puolella kannustamassa tuttuja! Ja ehkä vähän myös shoppailemassa ;)

Tähän loppuun videopätkä Hugon ja Jipin leikeistä viikon takaa :)

Jippi 4 wee

Jipillä on tänään nelivuotissynttärit ja sen kunniaksi se pääsi tekemään parasta tietämäänsä juttua eli agilitya!! :) Kyllä, luitte oikein - se on saanut tehdä agia!

Eilen käytiin Jipin kanssa ihosairauksiin erikoistuneella eläinlääkärillä ja katseli kynnet läpi todeten, että kyllähän ne huonossa hapessa ovat. Ei kuitenkaan merkkejä kynsivalliongelmista, eikä kynsien irtoilua. Mm. näin Jipistä kirjoitettiin "Sarveinen ei irtoa, kuten SLO-kynsisairaudessa. Tutkittaessa muu iho ja turkki moitteettomat (ei viitettä esim. vaskuliittiin). Kynsimateriaali on kaikissa kynsissä huonoa, pinnasta lohkeilevaa. Kynsivallit normaalit. Joissakin kynsissä uusi tuore kynsimateriaali näyttää melko hyvältä. Syy huonoon kynsimateriaaliin jää avoimeksi. Aloitetaan hoito puutossairauksien varalta sekä anti-inflammatorinen hoito." Eli ts. oireilut ei onneksi ole tyypillisiä noille kaikista kurjimmille vaihtoehdoille (SLO, vaskuliitti), mutta jotain häikkää kynsissä on. On mahdollista, että kyseessä on ihan puutosoireilua tai sitten jonkinlaista tulehdusoireilua, mutta syy epäselvä. Nyt Jipille aloitettiin tosiaan useita lisiä eli sinkkiä jatketaan nostetulla annoksella, biotiinia annetaan hieman enemmän, omega-rasvahappoja annostellaan tuplamäärä ja näiden lisäksi lisätään soppaan vielä E-vitamiinia, nikotiiniamidia ja pentoksifylliinia. Nyt siis seurataan vähitellen, mihin päin kynsien kuntoo alkaa kehkeytyä. Eläinlääkäri pyysi laittamaan matkan varrelta valokuvia hänelle ja sitten kesäkuun lopulla mennään kontrolliin. Toistaiseksi voidaan tehdä normaalisti agilitya, mutta agin treenaaminen hiekkapohjalla jätetään nyt tosiaan toistaiseksi väliin. Toivottavasti sitten kesäkuun lopulla tilanne kynsien suhteen on parempi ja seuraava askel onkin alkaa sitten pohtia, että mitä noista lisistä vähennetään/jätetään pois. Jos ja kun kynnet nyt menevät parempaan suuntaan, niin vielähän ei tiedetä alkuperäistä syytä, sillä nämä lisät nyt ovat hoitoja erinäisiin vaivoihin. Seuraavaksi sitten vähitellen testaillaan tiputtaa noita joitain pois ja katsotaan miten kynnet reagoi. Tällä hetkellä kuitenkin fiilikset on positiiviset ja toiveikkaat :)

Tämän päivän agilityista sen verran, että kokeiltiin uutta keinoa puomiongelmiin. Jipillähän on jo jonkin aikaa esiintynyt sitä, että kisoissa se ei puoilla tule 2on2offiin asti, vaan jää ihan siihen puomin alaosaan ja fokusoi siinä jo seuraavalle esteelle, eikä edes tunnut tajuavan, etteivät ne tassut osu maahan. Kisoissa olen tämän sallinut, koska puomilta poisvienti aiheuttaisi epävarmuutta ja odottelu taas ei oikeastaan johda mihinkään (tai korkeintaan siihen, että Jippi karkaa, vaikkei muuten ole puomilta varastellut nyt). Nyt tätä on alkanut esiintyä myös treeneissä, mikä on loistavaa, sillä tämä mahdollistaa asian treenaamisen palkan avulla! Tänään siis kokeiltiinkin alustan käyttöä eli alastulon eteen laitettiin namialusta. Ekalla kerralla siellä oli valmiiksi namit ja Jippi teki oikein nätin kontaktin. Seuraavilla kerroilla en laittanut namia valmiiksi, mutta kävin palkkaamassa Jipin sinne alustalle, kun se oli pysähtynyt. Ja hienosti suoritti kontaktin näinkin. Tätä tehdään nyt hetken ajan kuurina ja katsotaan minkälainen vaikutus tällä on.

Wihii! Huomenna suunnataan Wirneen leirille Kiteen Villa Taivaannastaan. Kivaa porukkaa, hienoja koiria, treenailua, hyvää ruokaa ja rentoutumista. Niin parasta!! Vähän joudun ehkä töitä siinä lomassa tekemään, mutta vain vähän, joten pääasiassa keskitytään vain koiraleireilyyn :) 

Ajatuksia herättävä koe

Jippi kävi viime lauantaina 12.5. tokokokeessa. Edellinen koe oli ensimmäinen VOI-luokan hyvällä fiiliksellä ja iloisesti tehty koesuoritus ja siitä siis silloin eka ykköstulos kolmen epäonnistuneen kokeen jälkeen. Edelleen lähdin kokeeseen hakemaan hiljaista suoritusta ja hyvää fiilistä ja tässä aika hyvin onnistuttiin, vaikka kokeeseen mahtui monta tosi tyhmää ja turhaa mokaa ja niiden myötä pisteet suhteellisen alhaiset, vaikkakin riittivät ykköseen. Tulos oli siis VOI1 pistein 266,5 ja 3.sija, mutta pisteitä tippui hurjasti ihan totaalisen turhista tuplakäskyistä... Koepäivälle osui eka tämän kesän hellepäivä ja kenttä oli kunnon paahteessa eli en oikeastaan ihmeemmin tehnyt valmisteluita tähän kokeeseen, vaan yritin vain pitää Jipin riittävän viileänä ja varjossa. Valmistautuminen oli siis kaikkea muuta kuin hyvä, mutta oli pelkona, että koira olisi kehässä täysin löysä, jos olisin hirveästi ennakkoon hinkannut, joten nyt mentiin näillä. En kuitenkaan oikeasti usko, että mokat meni tämän piikkiin, vaan ihan vain sen vuoksi, että on unohtunut treenata tiettyjä asioita (näistä lisää alempana).

Paikalla makaaminen ryhmässä 2 min, arvosana 10 

Paikkikseen tullessa Jippi sai ihan totaalisen yhtäkkisesti jonkun näköhavainnon, hajun tai kuuli jotain, koska hetkellisesti se tuijotti ulos kehästä ihan muissa maailmoissa. Jälkikäteen analysoituna reagoi varmaankin ihan superkivaan treenikaveriimme, joka on Jipin suosikki-ihmisiä ja hän siis palasi koiransa kanssa tuolloin lenkiltä autolle eli varmaan Jippi hänet bongasi. Ei siltikään toki oikeuta tuollaiseen harhailuun, mutta selittää ehkä hieman tuota käytöstä, koska Jippi ei kyllä oikeasti ota häiriötä muista koirista, kun ei voisi vähempää kiinnostua vieraista koirista. Liikkuriin reagoi vahvasti eli seurasi silmä tarkkana liikkuria käskytysten aikaan. Oltiin viiden koirakon rivissä vika maahan käskytettävä ja hienosti jätti muiden käskyt kuuntelematta ja reagoi omaan käskyyn välittömästi, vaikka olikin vähän liikkurin lumoissa. Paikkis oli sujunut ongelmitta ja istumaan nousi nätisti ekalla käskyllä. Liikkuriin reagoi siis ihan liikaa, mutta kuitenkin teki nätin paikkiksen ja mikä parasta, oli ihan hiljaa myös siinä perusasentorivissä. Paikkiksen aikanahan se ei mekkaloi, mutta käskytyksiä odottaessa aiemmin herkästi piippasi.

Tunnistusnouto, arvosana 8

Jippi seurasi taas hurjan tarkasti liikkurin touhuja ja kun liikuri vielä kapuloilta pois kävellessään huikkasi "käsky", oli Jippi totaalisen jumiutunut katselemaan liikkuria. Ensimmäinen käsky meni siis Jipiltä ohi ja kääntyi vain käskylläni katsomaan minua kuin kysyen, että sanoitkohan jotain? Tokalla käskyllä lähti kapuloille varmasti, haisteli muutaman kapulan ennen kuin löysi oman ja nosti sen ilman sen kummempia tarkasteluita ja toi minulle. Ei pureskellutkaan pahemmin eli tunnari oli aikas hyvä, vaikka tosiaan tylsästi vaatikin tuplakäskyn alussa.

Lähettäminen määrätylle paikalle, maahanmeno ja luoksetulo, arvosana 9

Ruutu on ollut nyt lähiaikoina meidän epävarmin liike ja ollaan haettu siihen hyvää fiilistä vain juoksuttamalla pääosin alustalle. Kohdealustana on ollut nyt lattiatiili, joka sopivasti häviää hiekkakentällä niin, ettei sitä lähetyspaikalta näe, mutta koira bongaa sen ruutuun tullessaan. Hyvin ovat ruudut sujuneet, mutta silti pohdin, että kuinkakohan se nyt sujuu. Tässä Jippi lähti suorittamaan tehtävää keliin nähden vauhdikkaasti ja innokkaasti. Hyvä draivi oli siis kohti ruutua, mutta vähän ennen ruutua Jippi pysähtyi, vilkuili ympärilleen ja kääntyi katsomaan minua kysyvästi. Oma tulkinta tilanteesta oli se, ettei se lennosta sitten bongannutkaan ruutua. Kenttä pölisi jonkin verran ja ruutunauha oli saman värinen kuin ympäröivät kehänauhat eli ehkäpä Jippi yhtäkkiä ei ollutkaan varma, että missä se ruutu sijaitsi. Annoin sille lisäkäskyn, jolla se bongasi ruudun ja lähti sinne vauhdikkaasti ja hieman helpottuneen oloisena siitä, että löytyihän se vihdoin! Stoppi, maahanmeno ja luoksetulo toimivat hyvin eli muuten tosiaan oikein mallikas ruutu, paitsi outo moka tossa lähetyksessä.

Seisominen ja istuminen seuraamisen yhteydessä, arvosana 10

Tässä ei ongelmaa. Jippi otti asennot varmasti ja pysyi nätisti paikoillaan. Ei ennakointia seuruuseen. Seuraaminen olisi saanut olla asteen aktiivisempi, mutta piti kuitenkin paikan ja kontaktin eli sikäli ihan jees.

Ohjattu noutaminen, arvosana 8,5

Ai kauhea... Siis oikeasti nyt oli kyllä Jipillä ehkä vähän turhan lystikästä tässä liikkeessä... :D Kapuloiden viennin aikana pääästi pientä ininää. Tätähän on tehnyt treeneissäkin ja just ennen koetta tajusin, että se piippaus alkaa aina siitä, kun eka kapula lasketaan ja sen myötä varmasti alkaa nousta Jipin mieliin ajatus noutamisesta, eikä millään malttaisi odottaa. Tätä täytyy siis ehdottomasti treenata ja paljon. Paljon toistoja, joissa ei mennäkään kapuloille, vaan tehdäänkin jotain ihan muuta ja palkataan hiljaisuudesta. Vähän mietin myös sitä, että pitäisikö vaatia Jipiltä katsekontaktia koko kapuloiden viennin ajan - nythän olen antanut sen katsoa viennit... Täytyy pohtia. Seuruuosuus oli ihan jees ja noutamaan lähti nätisti. Kapulalle saapuessa Jipillä alkoi sitten se oma kiva. Se ensin hieman hypähti kapulalle eli saalisti... Kapula hieman liikahti, minkä seurauksena Jippi hyppäsi perään ja sai sen vielä kerran pyörähtämään ennen kuin nappasi sen suuhun ja palautti. Nosto ja palautus siis kaikkea muuta kuin nättejä ja nämä täytyy ottaa työn alle, kunhan keksin, että miten. Tämä taitaakin olla seuraavien ohjattujen treenien teemana meillä!

Seuraaminen, arvosana 8

Nyt oli kyllä kiltti 8. Jippi oli seuraamisessa tosi epäaktiivinen. Mukaan mahtui monta nättiä pätkää, mutta etenkin käännökset oli huonoja. Käännösten jälkeen otetut perusasennot oli joko tosi viivästyneitä tai tarvitsi lisäkäskyn eli oli kyllä hunoa seuraamista tällä kertaa. Jos jotain hyvää, niin juoksuosuus oli tosi nätti ja aktiivinen ja peruutukset aika jees siihen nähden, että ne on treeneissä nyt olleet tosi hankalia. Tätä seuraamista jäin kokeen jälkeen märehtimään ja ehkä keksinkin, mistä on kyse ja tästä kirjoittelen myöhempänä, kun kerron tämän illan treeneistä :)

Luoksetulo ja pysäytys seisomaan, arvosana 6

Tämä oli niin harmi... Jättö toimi hyvin, luoksari oli vauhdikas, stoppi oli aika jees ja lopulta myös peruasentoon tulo oli reipas ja suora. Homma siis toimi hyvin! Ja miksi siis arvosanaksi 6? No siksi, että Jippi tarvitsi tuplakäskyn stopista kutsuessa. Täysin käsittämätön moka, koska siinä ennemmin on ollut haasteena se, että Jippi saattaa nytkähtää lievästi liikkurin "käsky"stä. Nyt liikkuri käskytti hakiessaan samalla tötteröitä kehän laidalla olevalta pöydältä ja Jippi uteliaana uppoutui seuraamaan liikkurin puuhia niin, että se totaalisesti missasi minun antaman käskyn. Ja vaikka tuplakäskyt normaalisti on yleensä sen -2 pistettä, niin luoksetulon stopista kutsuttaessa menetys on isompi... Tiedänpähän nyt senkin - en muuten tiennyt ennen :)

Kauko-ohjaus, arvosana 7,5 

Jippi meni maahan ekalla käskyllä. Asentojärjestys oli seiso-istu-maahan-seiso-maahan. Muuten vaihdot sujuivat aika kivasti, mutta ekassa siirtymässä eli maasta seisomaan noustessa Jippi selvästi hypähti eteenpäin. Ei onneksi niin paljoa, että olisi nollannut liikettä, mutta kuitenkin selkeä siirtymä. Joskus Jipillä saattaa tuossa vaihdossa ihan yksittäisillä kerroilla tulla moka niin, että tekee nousun vähän vauhdikkaasti ja liikauttaa vahingossa takajalkaa. Nyt se kuitenkin ihan nykäisi eteenpäin eli näytti jotenkin, ettei olisi sisäistänyt, että tehdään kaukoja, vaikka käytin kyllä kaukojen jättösanaa.

Metalliesineen noutaminen esteen yli hypäten, arvosana 9

Olihan se Jipin mielestä ällö taas se metallikapula eli ote kapulasta oli normaaliin tapaan löysä. Teki kuitenkin työtä käskettyä eli kokonaisuutena ihan jees.

Kokonaisvaikutus, arvosana 9

Kuulemma oli kuitenkin hyvää yhteistyötä ja koira teki iloisesti töitä, vaikka stipluja mukaan mahtuikin. Itse olin ilahtunut siitä, että Jippi vastasi tosi kivasti sosiaaliseen palkkaan kaikissa liikeväleissä ja oli tosiaan hiljaa (sitä ohjatun noudon alkun lukuun ottamatta). Kaiken kaikkiaan teki siis ihan kivalla moodilla töitä, vaikka mokailtiinkin.

Hieman jäi häiritsemään tuo luokattoman suuri tuplakäskyjen määrä. Osaksi saattoi mennä hyvin myös helteen piikkiin, mutta toki tuli jälkikäteen hieman myös analysoitua muita mahdollisia syitä. Ja tajusin, ettei olla ikinä treenattu ns. liikkuvaa liikkuria. Jippihän on utelias tyyppi ja ollut aina herkästi häiriöihin menevä. Eipä siis ehkä ihmekään, että se kauhean mielellään koetilanteessakin seurasi ympäriinsä touhuavaa liikkuria. Enkä todellakaan tarkoita, ettäkö liikurin tekemiset olisivat olleet jotenkin epänormaalia ja sellaista, mitä koiran ei pitäisi kestää. Ei suinkaan. Liikkuri oli todella hyvin hommansa tekevä ja mukavan tehokas, mutta sitä tehokkuutta oli Jipin mielestä ilmeisesti syytä oikein ihailla vähän kauemminkin, joten se ihan surutta tuijotteli liikkuria samalla, kun minä yritin antaa sille käskyjä. Niinpä nyt treenilistalle tuli se, että liikkurin sanoessa "käsky" on ihan viimeistään otettava katsekontakti (ja ohjaajaan, eikä siihen liikkuriin...) ja aktivoiduttava tekemään töitä. Toisekseen nyt aletaan treenaamaan erilaisia liikkurin tekemiä häiriöitä. Parit treenit kokeiden jälkeen ollaan tehty ja on tullut huomattua, että kartioiden asettelu liikkuroidessa tai liikkurin liikuskelu ei yksinään vielä ole riittävän isoja häiriöitä treeniolosuhteissa. Kuitenkin, jos liikkuri liikkuu tosi lähellä esim. luoksetulon stoppipaikkaa, niin tästä Jippi ottaa häiriötä, samoin kuin lelujen heittelyistä. Lelujen heittelyt oli vielä ihan liian iso häiriö luoksarin kesken, mutta tämä otettiin kesän tavoitteeksi eli kesän lopulla luoksari toimii, vaikka pallot lentäisi ympärillä ;)

Toinen, mitä jäin harmittelemaan, oli se seuruun löysyys. Tänään treeneissä pureuduttiin tähän ja tulin huomanneeksi, että Jippi todella herkästi siirtyy passiiviseksi silloin, kun jokin tehtävä lähestyy eli etenkin käännöksiä ennen. Ja kun Jippi ennen käännöstä passivoituu, niin se on sanomattakin selvää, ettei se sitten suoriudu käännöksestä kunnialla. Sitten ei muuta kuin pohtimaan, että mistä tuo passivoituminen johtuu. Yksi mahdollinen syy on se, että se reagoi liikkurin käskytyksiin eli käskytykset kuultuaan ennakoi, että jotain ns. vaikeaa on tiedossa ja se passivoituu siksi. Testattiin tätä siten, että liikkuri käskytti, mutten reagoinut käskyihin mitenkään ja tällöin Jippi jatkoi tosi nättiä ja aktiivista seuraamista. Eli tästä ei näyttäisi olevan kyse. Toinen mahdollinen syy on se, että minä itse alan liikkurin käskytyksen kuultua jotenkin huomaamattani valmistautumaan käännökseen eli esim. hieman rytmitän, liike jäykistyy tms. ja Jippi sitten reagoi siihen. Tämän uskoisin ehkä olevan todennäköisin syy. Nyt tehtiin treeneissä niin, että jos Jippi seuruun kesken vähänkään passivoitui, niin jatkoin tehtävää ja heti, kun se taas skarppasi, niin palkkasin. Ja treeneissähän nämä "passivoitumiset" eivät suinkaan tarkoita sitä, että Jippi jätättää tai on täysin omassa kuplassa, vaan sen näkee parhaiten siitä, että aktiivinen kontakti katoaa ja samalla paras ryhti häviää. Seuruussa treeneissä nyt siirrytään pienten yksityiskohtien hinkkaamisesta (joita ollaan treenattu nyt ties kuinka kauan ilman yhdenkään pidemämn seuruupätkän tekemistä) fiiliksen ja aktiivisuuden hakemiseen ja nimenomaan sen kautta, että Jippi itse sitä tarjoaisi. Katsotaan kuinka lähtee sujumaan!

Kokeen jälkeen olin vähän sitä mieltä, että onpas hankalaa, kun Jippi teki kokeessa noin outoja virheitä, joita ei treeneissä ikinä tapahdu. Pienen pohdinnan jälkeen kuitenkin havaitsin, että kyllähän noihin virheisiin oli siemenet itämässä jo treeneissä, vaikkei ne niin räikeinä siellä olekaan esiintyneet. Ehkäpä siksi ei, koska tulee tehtyä treeneissä liikkuroidut treenit hyvin kaavamaisesti ja seuruuta olen vältellyt aina ja ikuisesti liikkuroiduissa treeneissä. Eli nyt pois mukavuusalueelta ja lisää variaatioita mukaan treeneihin.

Näin päättyi meidän agikausi 2017-2018

Vielä oli SM-nollien metsästys kesken ja koska yhteistyö oli alkanut sujua, niin oli jopa pientä toivoa, että ne oltais ehditty saada kasaan. Sen sijaan kuitenkin nyt ekat ulkotreenit juostuamme päätinkin, että jäämme nyt ainakin hetkeksi taas agista sivuun. Jipin kynnet ovat olleet parempana, muttei kuitenkaan täysin kunnossa ja nyt ulkokentille siirtyessä tuli huomattua, ettei kynnet tule sitä tuollaisina kestämään. Ne meinaa kulua puhki, kynnet on liuskoittuneet ja niissä on mustelmia. Ekat ulkokauden agilitytreenit oli tosi jees ja tuntui niin hienolta päästä kirmailemaan aurinkoisessa säässä Jipsterin kanssa, mutta kotiin tultuani kynsiä katsottuani tajusin, ettei me voida näinkään jatkaa. Kynnet oli arat agilityn jäljiltä ja sen verran kuitenkin ottanut osumaa, että todennäköisesti jossain vaiheessa tulisi isompaa tuhoa, jos vain jatkettaisiin. Nyt ei kuitenkaan vielä ole kynsiä katki, eikä isompia halkeemia, joten on toivoa saada kynnet kuntoon verrattain nopeasti, kun nyt maltetaan ottaa agin suhteen iisisti. Eli tämä tarkoittaa, että laitetaan agility jäihin, kunnes kynnet on kunnossa ja toivotaan todella, että ne tulee kuntoon!

Menossa mahdollisesti tämän kauden (tarkoittaen SM-keräyskautta) vikoihin treeneihin. Toivottavasti kuitenkin kesäkauden aikana jossain vaiheessa taas päästäis agin pariin...

Vieläkään oireet ei onneksi muistuta sitä ehkäpä pahinta vaihtoehtoa SLO:ta, sillä kynsivallit on normaalit ja kynsiä ei ole irtoillut. SLO:ssahan elimistö alkaa ikään kuin hylkiä kynsiä eli niitä kirjaimillisesti putoilee, ja tätä ei ole Jipillä esiintynyt. Oletus oli, että syksyinen ruokintamuutos aiheutti kynsien heikentymisen, mutta tammikuun lopusta asti olen nyt syöttänyt lisiä ilman selkeää parannusta. Alkoi siis nyt vähän usko loppua siihen, että olisi kyse pelkästään ravinnosta. Tämä ajatus masensi todella isosti, koska mörkönä kummittelee ajatus siitä, että agilityt on meidän osalta kokonaan juostu. Onneksi sitten tuli kirjoiteltua sellaisen henkilön kanssa, jolla on ollut koiralla kynsiongelmaa ja joka oli monia ravintolisiä testannut ja löytänyt lopulta sopivat sinkit ja biotiinit, joilla kynnet oli tulleet kuntoon (kiitos hurjasti neuvoista!!!). Hän kyseli, että mitä eri vaihtoehtoja ollaan kokeiltu ja myös määriä ja tuli siinä todettua, että minun syöttämä sinkkimäärä on edelleen ollut ihan turhan pieni. Nyt olen lueskellut paljon koiran sinkintarpeesta ja tarve on tosiaan selvästi suurempi kuin mitä nyt olen syöttänyt. Eri sinkkimuotojen imeytyvyys vaihtelee suurestikin ja tuon syöttämäni sinkkipurkin kyljessä ei mainita muotoa. Nyt lähti siis vaihtoon sekä sinkki että biotiini ja lisätään tuota sinkin määrää. Sitten seuraillaan tilanteen kehittymistä. Jipin silmäkulmassa on havaittavissa jonkinlaista karvattomuutta ja silmänympärysten karvattomuushan on yksi sinkinpuutoksen merkkejä eli voisiko tuokin kieliä siitä, että taustalla voisi ollakin "vain" sinkinpuutos? Toivon todella näin!

Tänään piti olla agilitykisoissa, mutta niin ne suunnitelmat muuttuu. Kotiin ei jääty masentelemaan kuitenkaan, vaan suuntasimmekin Nuuksioon lenkille. Jippi nautti uintimahdollisuudesta ja Hugo sen sijaan vältteli tassujen kastumista viimeiseen saakka :D Molemmilla oli kuitenkin lystiä :) Tässä kuvapläjäystä sekä Nuuksiosta että muutenkin menneiltä viikoilta.

Nuuksiossa lenkillä.

Läträäminen rantavedessä on Jipin mielestä superkivaa!

Ja niin on uiminenkin!

Nuuksion hienoja maisemia.

Jippi sai Taito-kaveriltaan lahjan :)

Hugon Wappu-hymy :D

Hugo pesulla.

Ja seuraavaksi oli Jipin vuoro.

Lenkkifiiliksiä parin viikon takaa.

Tämä on varma kevään merkki, kun Hugo heittäytyy kesken lenkin piehtaroimaan nurmikolle!

Luonnetta testaamassa

Perjantaina lähdettiin Jipin kanssa Liperiä kohti yhdessä Laura-kasvattajan ja Kipinän (W. Kaikki Sun Pelkosi) sekä Lindan ja Djalin (W. Kilpikonna) kanssa. Majoituttiin Wirneen porukan kesken ja oli kyllä hurjan kiva viikonloppu! Lauantaina luonnetestattiin seitsemän Wirneen-koiraa (yksi I-pentueesta, yksi J-pentueesta, kaksi K-pentueesta ja kolme L-penteesta) ja näiden joukossa siis myös Jippi. En ole ikinä livenä katsonut luonnetestejä, mutta osa-alueet oli tiedossa ja olin joitain luonnetestivideoita toki nähnyt. Jippi oli vuorossa ruokatauon jälkeen eli aamupäivän ajan sai seurailla muiden Wirnistelijöiden testejä ja odotella omaa vuoroa :)

Alkupuheet ja leikitys: Jippi tuli testialueelle iloisena omana itsenään ja tervehti tuomarit avoimen iloisesti. Lähti leikkimään hyvin ja testasivat sekä keppiä että punottua narulelua leikityksessä. Molemmilla leikki, mutta narulla vielä paremmalla otteella ja tulipa sieltä sitten tapporavistuksetkin esiin narulelulla leikkiessä.

Kelkka: Kelkalla nosti metelin kelkan lähestyessä, mutta siirtyi katselemaan kelkkaa pienen matkan päästä. Kelkan pysähdyttyä Jippi tuli tekemään lähempää tuttavuutta vasta, kun sitä houkuttelin lähemmäs, mutta tuomarit totesivat, että Jippi enemmänkin poissulki kelkan kuin olisi sitä yrittänyt paeta. Se siis odotteli seisaallaan ottamatta askeleita kauemmas, muttei myöskään yrittänyt tulla lähemmäs. Ohi kulkiessa ei väistänyt eli ei tuntunut jäävän mitään ihmeempää mörköä siitä kelkasta, vaikkei omatoimisesti sitä lähestynytkään. Videolta katsottuna se aika pian siirtyi katselemaan maisemia eli ikään kuin poissulki kelkan (tai sitten menetti mielenkiinnon..).

Hyökkäys ja ohjaajan puolustaminen: Minkäänlaista puolustushalua ei löytynyt eli Jippi siirtyi ohjaajan taakse ja pysyi siellä haukkuessaankin. Vahtiviettiä sillä on esiintynyt, mutta ainakaan tuollaisessa testitilanteessa, jossa ohjaaja on hyökkäyksen aikana passiivinen ei ilmentänyt pienintäkään taipumusta aggressioon.

Haalari: Väisti sivuun, kun haalari vedettiin. Ohi kulkiessa otti sivuetäisyyttä, mutta kun haalarille seuraavan testiosion jälkeen palattiin, tuli ohjaajan kyykistyttyä tutustumaan haalariin.

Tynnyri: Väisti hieman hitain liikkein rämähdyksen hetkellä, mutta sen jälkeen tuntui "poissulkevan" tynnyrin mielestään eli jatkoi kulkua poispäin tynnyristä sen ihmeemmin pälyilemättä. Käännyttyämme kohti tynnyriä, ei omatoimisesti suoraan suunnannut tynnyrille, mutta tuli ohjaajan mukana tynnyrille ja lähestyi sitä ohjaajan mukana.

Pimeä huone: Jippi kävi huoneet läpi huolellisesti ja etsi ohjaajan ilman kutsumista tai lisäapuja. Ohjaajan löydyttyä oli lähdössä jatkamaan huoneen kartoittamista eli ei ehkä niinkään vaikuttanut omasta mielestään olevan etsimässä ohjaajaa, vaan yleisesti tutustumassa tiloihin :D

Hyökkäys seinään sidottuna: Jippi oli heti alkuun ottanut makuuasennon kohtaan, johon oli sopivasti paistanut aurinko ja tuomareiden sanoin se oli kuin olisi ollut biitsillä ottamassa aurinkoa. Ei siis tuntunut jännittävän lähestyvää hyökkääjää, vaan antoi sen hyökätä ihan rauhassa ja keskittyi nauttimaan auringonpaisteesta :D

Laukaukset: Aseen kanssa oli teknisiä ongelmia ja jouduttiin ottamaan kolme lähestymistä ennen kuin ase saatiin toimimaan kävelyn aikana. Ohjaajalle tämä tuli siinä vaiheessa vähän yllätyksenä ja minä itse hätkähdin niin, että onnistuin sotkemaan hihnan jalkoihin. Kenties tästä syystä sitten Jipille ammuttiin vielä yksi lisälaukaus, jottei ohjaaja häslännyt siinä rinnalla. Koira ei ollut tehnyt laukausten aikana mitään ihmeempää eli ei reaktioita.

Testituomari halusi vielä loppuun nähdä, kun leikin Jipin kanssa eli halusi nähdä miten kuormitus oli vaikuttanut Jipin leikki-intoon. Eikä ollut vaikuttanut, vaan tarrasi innolla leluun kiinni heti sen nähtyään :)

Ja tulos (videomateriaali vielä kännykän uumenissa eli tulossa myöhemmin):

Toimintakyky (kerroin 15): +1b Kohtuullisen pieni, 15
Terävyys (kerroin 1): +1b Koira joka ei osoita lainkaan terävyyttä, 1
Puolustushalu (kerroin 1): -1 Haluton, -1
Taisteluhalu (kerroin 10): +2a Kohtuullinen, 20
Hermorakenne (kerroin 35): +1a Hieman rauhaton, 35
Temperamentti (kerroin 15): +2 Kohtuullisen vilkas, 30
Kovuus (kerroin 8): +1 Hieman pehmeä, 8
Luoksepäästävyys (kerroin 15): +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin, 45
Laukausvarmuus: +++ Laukausvarma
Yhteensä 153/300 (hyväksytty)

Tuomareiden kommenteissa tuli esiin, että Jipiltä ei löytynyt tosiaan pienintäkään aggressiota ja tämähän ei välttämättä ole huonokaan asia. Pehmeyttä löytyi ja sanoivat Jipin olevan jopa tuon hieman pehmeä -kategorian alaosassa eli lähempänä pehmeää kuin kohtuullisen kovaa. Sanoivat myös, että Jippi tuntui poissulkevan uhat mielestään eli ei yrittänyt missään paeta, vaan vain oli kuin ei jännittäviä asioita olisi ollutkaan siinä vieressä. Terävyyttä ei esiintynyt, sillä seinässä tosiaan ei lähtenyt itseään puolustamaan, vaan otti tosi lungisti siinä tilantessa. Ja totesivat myös, että tämän koiran ehdottomat plussat oli avoimuus ja suuri leikkitahto. Tuomari sanoi halunneensa erikseen testata Jipin leikkiisen vielä testin päätteeksi, mutta vaikka oli kerännyt kuormaa testin aikana, niin oli heti valmis kunnon leikkihetkeen :) Ja tätä tuomari pitikin Jipin hyvänä puolena eli vaikeistakin paikoista voi selvitä ja leikin avulla saadaan tilannetta nollattua. Treenikentillä oikein kätevä ominaisuus ja tätähän me pyritäänkin hyödyntämään. Mitään kauheita yllätyksiä testissä ei siis tullut, vaan Jippi on iloinen, leikkisä ja kiltti tyttö, jolta löytyy pehmeyttä ja jonka mieltä hieman järkyttää, jos osoittautuu, että ihmiset voivatkin olla "pahoja" :) Kuitenkin hyvin palautui tilanteesta eli testitilanteen jälkeen oli normaali oma itsensä, eikä ole testin jälkeen käyttäytynyt yhtään normaalista poikkeavasti missään tilanteissa tai vieraiden ihmistenkään kanssa.

Sitten muihin aiheisiin, nimittäin käväistiin Vapun ratoksi näyttelyissä hakemassa Jipille HYL.... Jossain vaiheessa jo mietin, etten käytä Jippiä lainkaan näyttelyissä, mutta sitten ehkä ne agilityn SERTit innostivat kuitenkin tavoittelemaan sitä "pakkoHoota". Tiesin, että Jipin keveydestä ja sirosta päästä tulee varmasti noottia, mutta arvostelu tuli kyllä silti ehkä pienoisena yllätyksenä. HYL tuli siis siitä, ettei tuomari tunnistanut Jippiä rotuisekseen ja lisäksi vielä todettiin askelluksen olevan epänormaalia. Minulle jäi hieman epäselväksi, mitä tuomari tällä tarkoitti. Ainakaan minkäänlaista epäpuhtautta sen liikkeissä ei ole. Itse tulee kyllä koirien liikkeitä kyttäiltyä niin tarkasti, että sellaisen kyllä huomaisi ja sattuipa tänään olemaan fyssarikäyntikin vuorossa, joten fyssarikin totesi liikkeet normaaleiksi ja puhtaiksi. Eli mysteeriksi jää, mitä tuolla tarkoitettiin. Arvostelun mukaan myös Jipin runko on linjoiltaan vääränlainen eli ei ilmeisesti muistuta pään eikä rungon osalta rotuistaan. T:tä en olisi jäänyt hämmästelemään sen suuremmin, mutta kyllä HYL toki hieman ihmetytti. Noh, meidän maailma ei tästä kuitenkaan järky :) Kyllähän sen tiedostan, että Jippi on kevytrakenteinen ja sirompi kuin mitä yleisesti ottaen aussielta toivottaisiin (ja kevyehköä versiota olen tietoisesti hakenutkin). Täytyy katsoa, käydäänkö jossain vaiheessa vielä hakemassa jonkun toisen tuomarin mielipide vai jääkö näyttelykäynnit tähän. Melkein tekisi kyllä mieli vielä näyttelyihin suunnata...

Oltiin ostettu vappuillalle vielä agituuraus ja päästiin nollaamaan näyttelyreissun ajatukset kivalla radalla. Jippi kulki kivasti ja osteopaattikäynnit näytti tehneen tehtävänsä, sillä parin viikon takaiset rimanpudottelut olivat historiaa! Tänään vielä fyssarikin kävi Jipin läpi + laittoi akupunktioneulat. Pientä kireyttä oli tosiaan molemmin puolin lanneselässä ja muuten hieman enemmän oikealla puolella. Hyvin kuitenkin vastasi käsittelyyn eli eiköhän nyt ala olla aika lailla taas tyttönen kunnossa :)

Fyssari tsekkasi myös Hugon ja tosiaan vasemmalta puolelta liikeradat oli heikommat kuin oikealla puolella. Kireyttä vasemmalla puolella ja aristaa lonkan koukistusta ja ojennusta ääriasennossa. Oikealla puolella ei vastaavia aristuksia havaittu. Kuitenkin Hugo on nyt ollut käytökseltään täysin normaali ja käyttää kroppaa normaalisti (liikkeet puhtaat, venyttelee molempia takajalkoja, eikä arista esim. ristiaskelluksissa), joten seuraillaan nyt tilannetta ja tarvittaessa sitten konsultoidaan aiemmin hoitanutta eläinlääkäriä.

Nyt alkaisi jo riittää nämä vastoinkäymiset!

Viimeksi hehkutin kevättä ja ei sitten mennytään kauaa, kunnes tuli taas takapakkia.

Jippi alkoi oireilla tavalla joka kieli jonkinlaisesta vinoudesta. Ensimmäinen selkeä oire oli se, että tokon kaukokäskyissä ilmaantui jokaikiseen seiso-maahan -vaihtoon selvä about kymmenen sentin siirtymä etuvasemmalle. Eli säännön mukaisesti tuossa vaihdossa Jippi hypähti etuvasempaan ja kun sitten kokeilin laittaa kirjat takajalkojen viereen estämän tätä siirtymään, se kieltäytyi kokonaan menemästä maahan. Tämä toki sai hälytyskellot soimaan ja aloin siinä sitten pohtia, että taisi löytyä syy myös siihen, miksi paikkiksissa oli ollut vaikeaa pysyä istumassa ensimmäistä kertaa koko Jipin elinaikana... Ja myös perusasennoissa alkoi ilmaantua maahan valumista, jos kestoa tuli enemmän eli tosiaan kaikki tämä oireilu sai aikaan sen, että varasin ajan osteopaatille. Ennen ekaa osteopaattiaikaa oli myös agitrenit, joissa Jippi pudotteli ihan hurjasti rimoja eli sekin antoi osviittaa, ettei kaikki ole kunnossa. Ja osteopaatillahan sitten löytyikin syyt tähän vinouteen! Nyt on kaksi kertaa käyty osteopaatilla ja Jipiltä on avattu lukkoja parilta alueelta. Ensimmäinen ongelma-alue oli rinnan alue ja niihin lukkoihin todennäköinen syy on jonkinlainen tärähdys etuosaan eli esim. esteeltä putoaminen (jota ei kylläkään ole tapahtunut) tai huonot laskeutumiset esteiltä (osteopaatin mukaan mahdollista, että tämä on yhä peruja niistä edellisen talvikauden treenaaisista liian pitävällä pohjalla). Lisäksi sitten lantion alueella oli selvää vinoutta ja SI-nivel oli oikealta puolelta ihan jumissa. Sitä avattiin ja lopulta löytyi kunnon jumit ileopsoaksessa, mikä on mahdollisesti johtanut sitten SI-nivelen ongelmiin. Jo ensimmäisen käsittelykerran jälkeen parin päivän levon jäljiltä Jippi oli suoristunut. Kaukoissa ei enää näkynyt vinoutta ja kulku näytti letkeämmältä. Eilen Jippi oli tokaa kertaa osteopaatilla ja tosiaan rinnan alueen lukot oli pysyneet poissa ja takaosasta avattiin enää pienempiä ongelmakohtia, mutta kaikkiaan edistys oli huomattava. Saatiinkin lupa parin päivän levon jälkeen palata normaaliin arkeen. Loistavaa, että tämä selvisi ihan kropanhuollolla! Todennäköisesti Jippi on ottanut tälliä tai liukastunut tuossa muutama viikko sitten, kun oireet alkoivat niin yhtäkkisesti. Onneksi saatiin kuitenkin hoidettua näinkin nopeasti tilanne kuntoon :) Ensi viikolle varasin vielä fyssarin, jotta saadaan loputkin jumit helpottamaan nyt, kun lukot on avattu!

Ja nyt kun Jipillä on tilanne parempi, niin olikin sitten Hugon vuoro taas ottaa takapakkia.... Se yksi ilta taas tuijotteli Jippiä ja vaikutti jotenkin äreämmältä, vaikkei varsinaisesti ärissytkään. Tulipahan siinä sitten mieleen tarkistaa takajalkojen tilanne, kun kerran tuollaiset äreyttä ei ole esiintynyt sen nivusrevähdys kipuilun jälkeen. Ja vasemman takajaan taakseviennistä seurasi taas ihan selkeä reaktio (ärähdyksen kera) eli kireänä tai jopa kipeänä on taas. En voi kuin ihmetellä, että mikä siinä oikein on vialla nyt, ettei tuo vaiva millään parane... :( Voiko olla, että edelleen se muutama kuukautta sitten diagnosoitu nivusrevähdys vaivaa vai onko taustalla sittenkin jotain muuta kuin pelkkä revähdys... Ensi viikolla Jipin fyssarin yhteydessä vilkaistaan pikaisesti Hugonkin tilanne ja sen jälkeen varailen eläinlääkäriä, jos ja kun vaikuttaa tarpeelliselta. Niin tylsää ja oikeasti alkaa jo vähän huumori loppua tämän jatkuvan saikkukierteen kanssa...

Pitäkäähän peukkuja siis, että Hugon oireisiin löytyy jokin helposti hoidettava syy ja että Jipin osalta saikkuilut olisi nyt oikeasti takanapäin. Sillekin on mahtunut 10 kk sisälle neljä saikkujaksoa... Ensin oli sterkan jälkeinen saikku sitten jouduttiin poistamaan kynsi, sen jälkeen kynnet oireili muuten vain (nämä nyt onneksi parempana! *kopkopkop*) ja nyt sitten oli tuo vinous. Onneksi kaikki vain tällaisia tilapäisiä ongelmia eli mitään pysyvää ja vakavampaa ei onneksi ole ollut, mutta siltikin toki tylsää...

Ihana kevät!

Tänään bongasin ekat leskenlehdet ja välittömästi palasi usko siihen, että kyllä se kesä taitaa tänäkin vuonna tulla :D Ihana valo, ihana aurinko, ihana lämpö - kevät on täällä!

Aloitetaan Hugon kuulumisilla. Viimeisetkin lääkkeet lopetettiin lähes kolme viikkoa sitten ja Hugo on pysynyt oireettomana! Käännökset ovat alkaneet rallyssa taas sujua ja samalla jäi sitten myös radan aikana haukkuminen pois, mikä oli muodostunut jo melko ärsyttäväksi tavaksi. Harmi vain, etten sillä hetkellä tajunnut, että haukkuminen johtuikin kipuilusta :/ No onneksi se on nyt historiaa ja rally on tosiaan alkanut luistamaan jälleen. Edelleen seuraamisessa välillä edistää selvästi, mutta muilta osin homma on toiminut aika kivasti! Eli nyt kun dopoing-varoaika vain menee ohi, niin taidetaan alkaa katsella niitä VOI-kokeitakin vähitellen :) Hugo on ilmoitettu kesäkaudelle ohjattuun rally-tokoon eli maanantait jatkuu myös kesällä Hugon rally-päivinä!

Jipillekin kuuluu terveysrintamalla hyvää eli kynnet on olleet nyt parempana! Agilityn parissa ollaan päästy vähitellen sellaiseen vaiheeseen, että yhteistyö on harpannut uudelle tasolle. Radoilla on valtaosin sellainen hyvä yhdessä tekemisen fiilis ja kisoissakin tulostaso on noussut huimasti! Ei niitä nollia vieläkään satele joka radalta, mutta nyt on ollut paljon paljon ratoja, joissa nolla on jäänyt yksittäisestä rimasta tai ihan pienestä ohjausvirheestä kiinni. Ja ollaan me pari nollaakin onnistuttu tekemään :) Viikko sitten kisailtiin HAU:lla ja sen kisan jälkeen tuli kyllä ihmeteltyä Jipin kadonnutta vauhtia. Jippi kuitenkin näytti tosi paljon arkailevan sitä pohjaa (olihan se itsellekin raskas ja vaikea juosta), joten elättelin toiveita, että huono vauhti johtuisi ihan siitä. Ja onneksi tänään kisoissa Jippi etenikin jo taas ihan normivauhdein (etenemät radoilla tänään 4,79 m/s, 4,99 m/s ja 5,00 m/s), joten meni tosiaan pohjan piikkiin tuo viime viikonlopun tahmeus. Siellä HAUn kisoissa kuitenkin tehtiin yksi hyppärinolla, joka toki meille kelpasi, vaikka meno tahmeaa olikin.


Tässä myös viime viikonlopulta rimavitonen:


Ja tänään kisailtiin sitten LÄGI-areenalla ja tehtiin kolme tulosta! Siis oikeasti ekat kisat varmaan pitkään aikaan, kun ei yhtään HYL-rataa! Ekalla radalla tuli kaksi rimaa alas, tokalla yksi rima (ja todella tylsästi vielä ihan viimeinen rima...) ja vikalla radalla sitten taisteltiin nolla. Oltiin ekaa kertaa Salme Mujusen radoilla ja pakko sanoa, että olipahan kivoja ratoja! Ohjaaja todella sai juosta, mutta se on oikeasti vain hyvä juttu. Toi viiden virhepisteen radan loppusuora esimerkiksi oli aika kivaa juostavaa sekä ohjaajalle että koiralle :D

Ja se NOLLA!!


Jipin kanssa ollaan myös tokoiltu ja ajatuksena olisi ilmoittaa se toukokuussa taas kisailemaan. Ruutu edelleen takkuilee ja nyt päätin unohtaa kaikki uudet testailut ja kikkakolmoset ja ottaa hetkellisesti käyttöön alustan niin, että sillä vain nyt pyritään saamaan paljon onnistuneita toistoja alle, jotta Jippi saa varmuutta siitä, että miten se ruutu suoritetaankaan. Kyllähän se yleensä aina sinne ruutuun päätyy ilman sitä alustaakin, mutta koska omat kriteerit ei salli etuosaan pysähtymisiä, niin pakko nyt ottaa kuuri oikean pysähtymispaikan vahvistamiseksi. Muuten nyt on homma toiminut kivasti! Eilen treeneissä tehtiin EVL:n paikkista ja siinä Jippi keksi mennä istumisen loppuvaiheessa maahan!!! Siis ihan oikeasti? Se ei ole valehtelematta ikinä vaihtanut asentoa kesken paikkiksen eli tämä oli minulle aikamoinen yllätys. Ellei koiraa olisi juuri hierottu, niin olisin jopa veikannut jumeja, mutta tosiaan hieroja oli käynyt just pari päivää aiemmin ja omaankin käteen koira tuntui edelleen jumittomalta. Eli ehkä tämä meni hetkellisen mielenhäiriön piikkiin. Tehtiin paikkis myös kotipihassa ja siellä istui oikein levollisena eli en nyt vielä ainakaan tee tästä ongelmaa :D Yksi voi olla se, että Jipin kanssa on tullut tehtyä tooooosi paljon 1-2 min paikkiksia, eikä juurikaan sen pidempiä. Paikkikset on ohjaajallekin tylsiä, joten ei ikinä malta pitää koiraa kauheasti pakollista aikaa pidempään... Nyt kuitenkin juteltiin piilossa niitä näitä ja aikaa kului kyllä yli 2 min, joten pohdin, voiko se olla niin etevä laskemaan minuutteja :D Eli täytyy nyt ottaa repertuaariin myös ylipitkät paikkikset.

Jipin kesätreenit alkavat hahottua myös. Sillä jatkuu Saijan valkkutreenit kesäkuun puoliväliin ja ilmoittautuduttiin jatkamaan valkkuryhmässä myös syyskaudella eli ne treenit jatkuvat sitten loppukesästä taas. Kesäkaudella koulutan I-HAHssa agia ja treenaan siis kouluttajaryhmässä, jossa kouluttajana on Annina Myllyaho. Ollaan tämä vuosi myös I-HAH:n tokon valkkuryhmässä, mikä tarkoittaa viikottaisia kimppatreenejä, kerran kuussa tai kahdessa kouluttajallisia treenejä ja lisäksi treenaillaan valkkuryhmäläisten kanssa myös muulla ajalla. Ihan kiva kuitenkin, ettei ohjattuja treenejä ole taaskaan ihan valtavaa määrää, joten jää aikaa sitten omatoimitreeneille ja aina välillä jollekin muullekin kuin koiraharrastuksille ;) 

Hyvää Pääsiäistä!

Meidän pääsiäinen alkoi seuraavanlaisissa merkeissä:

 

Käytiin muuten treenaamassa molempien koirien kanssa tänään. Jippi sai tehdä helppoa rataa, jossa päätreeniaiheena tällä kertaa oli puomi. Jipillä on puomi muuten ihan ripeä, mutta alastulolle herkästi jarruttaa vähän turhankin paljon. Testailtiin erilaisia palkkaustapoja ja myös erilaisia ohjaajamistapoja ja lopulta tuli tehtyä sellainen havainto, että Jippi tuntuu reagoivan minun rytmittämiseen puomilla selvästi. Eli jo juoksen jo puomin puomivälissä ohi koirasta ja joudun hidastamaan omaa liikettä puomin loppua kohti, Jippikin hidasta. Kun taas odotan puomin alkuosassa hieman ja kiihdytän lopussa ohi, niin Jippikin tuli tosi hienolla vauhdilla loppuun asti. Tuota tarvitsee siis treenailla ja vahvistaa!

Hugo pääsi tekemään rally-tokoa ja hiottiin seuraamisen paikkaa ja lisäksi tehtiin puolenvaihto ja merkille lähettämistä. Seuraamisessa Hugo tuijottaa tosi vahvasti palkkataskua eli nyt täytyy jotenkin saada purettua se katsekontakti taskuun :D Lähdettiin tätä tekemään niin, että palkka ei tule taskusta suoraan Hugolle, vaan palkkaankin mahdollisimman paljon tuomalla palkkanamin selän takaa vasempaan käteen, jolloin Hugo ei toivottavasti turhaan kurottelisi taskulle ennen aikojaan. Minulla on yleensä aina ollut namit vain vasemmassa taskussa, mutta nyt täytyy siirtää nameja molempiin taskuihin ja palkkailla aina sieltä vastakkaisesta taskusta ja tosiaan selän takaa siirtämällä sinne koiran puoleiseen käteen. Näin toivottavasti palkan ennakoiminen vähän vähenisi... Mutta oli se Hugo kyllä hellyyttävän täpinöissään. Keskittyi hienosti ja nyt oli hiljaakin, mutta silti ihan kauhealla innolla teki hommia :) Ja pääsipä se tänään ensimmäistä kertaa saikun jälkeen kirmailemaan pallonkin perässä treeneissä!

Nyt ihan aikuisten oikeasti paluu arkeen!

 

Viimeksi jo kirjoittelin, että paluu arkeen oli tapahtunut, muttei se sitten kuitenkaan ihan vielä niin ollut. Jippi ehti käydä parit agitreenit ja yhdet agikisat, kunnes aloin jälleen empiä noita sen kynsiä. Sillä ei ole ollut mitään hälyttävän suurta kynsissä, mutta nyt useita kuukausia jo ollut vähän sellaiset liuskoittuvat ja herkemmin lohkeilevat kynnet, vaikkei tosiaan muita halkeamisia ole ollut kuin se yksi, joka päättyikin sitten kynnen poistamiseen. Ruokavaliomuutoksen piikkiin tuo kynsioireilu tosiaan silloin meni ja ruokavalio muutettiin takaisin ennalleen ja samalla alettiin syöttää lisinä mm. biotiinia, sinkkiä ja omega-rasvoja. Yhdet kisat oli käytynä saikun jälkeen, mutta sitten yhtenä iltana taas katseltuani noita Jipin kynsiä läpi, aloin  taas miettiä, että pitäisikö kuitenkin jatkaa saikkua ja yrittää varmistaa, ettei kynsiongelmien taustalla ole mitään suurempaa. Aina, kun kynsistä puhutaan, niin kauhuskenaariona mielessä on SLO... Onneksi Jipin kohdalta tämän teorian kumosi useampikin taho sanoen, ettei nuo yhtään oireile samalla tavoin. Jipillähän kynsivallit on olleet koko ajan siistit ja normaalit. Kynnet ei irtoile, eikä kynnen materiaali varsinaisesti vaikuta erilaiselta. Ainoastaan on esiintynyt liuskoittumista ja kärjissä pieniä halkeamia eli jotenkin heikommassa kunnossa ne ovat olleet. Oireet ei myöskään ole edenneet, vaan kynnet on pysyneet samanlaisina useita kuukausia ja nyt vähitellen hieman menneet parempaan suuntaan. Eläinlääkärillekin Jipin vein näytille ja hänkin vahvisti tuota ajatusta, että taustalla mahdollisesti jokin puutos plus toki nämä talven kelit yhdessä agilityn aiheuttamaan kuormitukseen tehneet sitten oman osansa. Varmuuden vuoksi halusin myös testata kilpirauhasarvot, sillä olin lukenut julkaisuja, joissa kilpparista johtuen kynnetkin olivat heikentyneet (vaikkakaan tämä ei ilmeisesti kovin yleinen oire kilpirauhasen vajaatoiminnassa). Kilpirauhasarvot olivat kuitenkin myös priimat eli tosiaan kynsiongelmia hoidetaan ihan vain kovan kuormituksen, jäisten talvikelien ja mahdollisen puutoksen aiheuttamana. Kynnet pidän lyhyenä hiomalla niitä ja nyt tosiaan Jippi syö lisiä tukemaan kynsien kasvua. Juuresta kasvava kynsi näyttää jo paremmalta eli eiköhän nuo ole parempaan päin menossa! Eli Jipin arki nyt tosiaan palasi normaaliin :)

Tässä on kolmen viikon takaa kisavideo radalta, jolla tuloksena rimavitonen.


Jippi on nyt myös tokoillut, vaikkakaan ei kauhean tiheään, kun kelit ei vielä salli ulkona treenaamista... Ollaan tehty lähinnä pientä hiomista. Seuraamisen paikkaa on siirretty vähän taaemmaksi ja olen ottanut tämän treenaamiseen käyttöön käsitargetin. Tätä joskus aiemmin jo kokeilin Pekka Korrin ehdottamana, mutta silloin Jippi alkoi vain loikkia ylösalas vierellä, kun käsi tuli näkyviin. Nyt olen kuitenkin vaatinut malttia eli jos käsi on nyrkissä vierellä, niin tällöin tassujen on pysyttävä visusti maassa. Vasta, kun kämmen tulee näkyviin, se saa tökätä kättä nenällä ja tästä vapautan sitten selän takaa oikeassa kädessä olevalle palkalle. Tällä tarkoituksena siis saada koiraa pysymään taaempana, koska sen ei ole kannattavaa valua eteen, kun silloin jää käsitargetti huomaamatta tai sitä nenäkosketusta ei pysty sieltä suorittamaan. Edistymistä on havaittavissa, mutta edelleen treenit jatkuu! Toisekseen olemme hioneet pitoa. Tämähän on meillä melkeinpä ikuisuusprojekti, mutta nyt on taas ollut kyllä parempia pitoja! Olen tähän ottanut nyt käyttöön kapulan painelun sivusuunnassa eli nostojen tai palautusten yhteydessä vähän vedän tai painan kapulaa ja palkkailen sitten hyvistä vakaista otteista. Tässäkin edistymistä on nähtävissä - hitaasti, mutta varmasti :)

Hupsista keikkaa! (c) Jussi Mäkinen

Ja nyt vähän varovaisemmin suoritettuna. (c) Jussi Mäkinen

Kaukojen hiomista. (c) Jussi Mäkinen

 Oltiin Saijan treeneissä sunnuntaina ja tässä sieltä viimeinen veto, jolla jo Jipillä kieli roikkui poskella, mutta hyvin tsemppasi silti. Huomaa kyllä, että useiden viikkojen saikut ovat tehneet tehtävänsä eli agikunto on laskenut. Onneksi peruskuntoa on pystynyt koko ajan pitää yllä eli nyt vain taas kerrytetään kuntoa sitten treenien, jumppailun ja vapaana juoksemisen merkeissä, niin hyvä tästä taas tulee :)


Tuli myös testailtua tuota yhtä kohtaa radalla kahdella eri ohjaustavalla. Pelkillä poikkareilla suorittaessa itsellä oli ihan sellainen fiilis, että meno on tahmeaa ja hidasta, mutta kellotettuna nuo olivat aika lailla täsmälleen yhtä nopeat.


Ja sitten Hugoon. Silläkin tosiaan arki alkoi viimeksi sikäli, että jätettiin pois lihasrelaksantit ja tulehduskipulääkkeet (siis ne tokan kuurin lääkkeet). Lääkkeiden jälkeen on edelleen pysynyt hyvässä kunnossa ja kivuttomana. Venyttelee normaalisti, eikä tunnut aristavan tai varovan takaosaa. Fyssari kävi tsekkaamassa molemmat koirat 23.3. ja Hugokin vaikutti olevan hyvässä kunnossa (lanneselässä kireyttä, samoin kuin etuosassa, muttei mitään sellaista isompaa), joten alettiin tiputtaa myös gabapentiinejä pois silloin perjantaina. Nyt sitten seurataan, pysyykö tilanne samana, vaikka hermokipulääkkeetkin on jätetty pois. Peukut siis pystyyn :) Hugo on ollut lenkeillä vähän normaalia väsyneempi tuossa saikun aikana eli voi olla hyvin, että on osittain ainakin tuon gabapentiinin vaikutusta. Saa siis nähdä, reipastuuko Hugo nyt, kun lääkitys lopetetaan.

Hugo on saanut käydä rally-treeneissä tekemässä koko saikun ajan edes pientä puuhastelua, mutta nyt ollaan palattu jo ihan normaalisti treeneihin. Käännöksissä on ollut todellisia haasteita, mutta saatuaan revähdysdiagnoosin tämäkin tuntui yhtäkkiä kovin loogiselta. Sivuaskeleet varmasti ovat tuntuneet epämukavilta silloin, kun on ollut nivusen revähdys. Nyt, kun revähdysvammat vaikuttaa parantuneet ja kivut hävinneen, niin ollaan jumppailtu käännöksiä taas ihan muistuttelemalla "vasen" ja "oikea" käskyjä vatitempun avulla. Ja tänään ensimmäistä kertaa pystyttiin tekemään käännökset radalla ilman minkäänlaisia mutinoita Hugolta. On nimittäin aiemmin aina käännöskäskyn kuultuaan jo heti mörähtänyt tai haukahtanut eli selvästi on odottanut sen liikkeen sattuvan, vaikkei se välttämättä enää vähään aikaan olekaan tuntunut epämukavalta. Ehkä se muistikuva kivusta saadaan vähitellen häivytettyä, kun Hugo huomaa, ettei se sivuaskellus enää tunnukaan inhottavalta! Tänään ainakin alkoi selvästi sujua paremmin, joten eiköhän ne vähitellen taas ala toimia :)

Vähitellen paluu normitreeniarkeen

Otsikko kuulostaa ehkä hieman tylsältä, mutta koska treenaaminen on kivaa, niin "normitreeniarki" ei missään nimessä ole mitenkään tylsää, vaan ihan oikeasti olen odottanut treeneihin palaamista ihan hurjasti. Lainakoiran kanssa on toki tullut treenattua ja se on ollut myös kivaa ja opettavaista (ja on sitä edelleen tästä eteenpäinkin), mutta kyllä silti on odottanut sitä, että saa Jipin taas treenikentille mukaan :) 

Tokoa tosiaan aloiteltiinkin jo reilu viikko sitten, kuten tännekin kirjoittelin, mutta nyt ollaan pystytty tekemään jo täysin normaaleja tokotreenejä ilman minkäänlaista varomista. Kynsi on kasvanut puoliväliin, mutta ydin on sen verran kuivahtanut/kovettunut, että hyvin kestää menoa, kun on pehmustettu kumipohjainen tossu jalassa. Oltiinkin maanantaina Nina Mannerin tokokoulutuksessa ja minulla oli ruhtinaallisesti kokonainen tunti käytettävänä - ihan huippua! Otettiin työn alle pari EVL:n liikeosaa, jotka ovat tuottaneet itselleni päänvaivaa. Tässä alla niistä tarkemmin (lähinnä itselle treenimuistiinpanoja. 

19.2.2018 Ohjatut tokotreenit, kouluttajana Nina Manner

Aiheet: Merkille lähettäminen, eteenlähetys, ruutu

Ensimmäiseksi tehtiin eteenlähetystä. Jipillehän aloin tehdä sitä agipohjilla eli ihan vain yksinkertaisesti käskemällä eteen-käskyllä. Agilitysta oppineena se siis kyllä lähtee eteenpäin tuolla käskyllä ja eteneekin useimmiten sen 10 metriä ihan ongelmitta ja vieläpä aika suoraan. Tämä siis silloin, kun ympärillä on tilaa, eikä ole kohteita näkyvillä. Eli ihan noin helppoa se ei sitten kuitenkaan ollut, että se eteenmeno olisi tullut agipohjilla ihan automaattisesti, sillä Jippihän on agissa opetettu irtoamaan eteen-käskyllä etupalkalle. Niinpä nytkin on havaittavissa, että kovin mielellään se tuolla käskyllä nappaa edestään jonkun kohteen, jota kohti lähtee juoksemaan. Ja kun aina se kohde ei satu olemaan sen edessä, niin tulee hankaluuksia. Joten otettiin nyt ihan uusi käsky "go" tähän lähetykseen. 

Opetettiin nyt tätä uutta käskyä sillä, että heiteltiin ympäri hallia näkyville leluja ja käänsin aina Jipin perusasennossa kohti jotain noista leluista ja odotin, että Jippi bongaa oikean suoraan edessä olevan lelun ennen kuin annoin käskyn. Jipille oli tosi vaikeaa alkuun lähteä perusasennosta vieraalla käskyllä, koska se oli siinä käskyn alla, mutta vähitellen se alkoi tajuta, että tämä onkin käsky, jolla saa irrota eteenpäin. Jippi todella herkästi bongaili myös muita kuin edessä olevia leluja, joten tässä nyt täytyy olla tarkkana, että lähettää heti, kun se vilkaisee ensimmäisen kerran sitä edessä olevaa lelua. Kunhan käsky alkaa olla tuttu, niin tarkoitus olisi häivyttää näkyvissä olevaa lelua niin, että apupalkkaaja on esim. väliseinän takana ja koiraa lähetetään kohti seinää sen tietämättä seinän takana olevasta palkasta. Apupalkkaaja sitten tiputtaa koiralle palkan ohjaaja antaessa palkkakäskyn eli ideana on se, ettei koira tiedä mistä lelu tulee, mutta saa vahvistusta sille, että kannattaa edetä suoraan eteen niin kauan, kunnes toisin todetaan. 

Tokana treeninä meillä oli merkille lähetys. Olen sitä yrittänyt tehdä tarjoamisen kautta, mutta sain tuolla tavoin Jipin tarjoamaan aina ohjaajasta katsoen merkin oikealle puolelle pysähtymistä ja siitä merkin taakse peruuttamista. Nyt alettiin tehdä tätä niin, että annoin merkki-käskyn ja sitten kun Jippi oli juuri merkin takana, sanoin jes-palkkasanan ja heitin saman tien palkan merkistä hieman takaviistoon vasemmalle. Tällä tavoin jo muutaman toiston jälkeen Jippi alkoi ihan selvästi hakea merkin taakse ja alkoi jopa kääntyä minua kohti siellä, koska odotti palkkaa. Ihan huippua! 

Yksi Jipin tarjoama tapa suorittaa merkkiä tarjoamisen kautta tehdessä!

Ruutua ei varsinaisesti tehty, mutta keskusteltiin siitä, miten sen kanssa etenisin. Kerroin meidän taustat ruudun osalta ja sen, että ruudun suhteen on taustalla epävarmuutta epäselvien kriteerien (ja niiden yhtäkkisen tiukentumisen) takia. Puhuttiin siitä, että koiralle selkeintä olisi oikeasti opettaa se homma selkein kriteerein. Ei siis tarkoita sitä, että aloitan ruudun nyt nollasta, mutta koska Jippin on saanut kosketusalustalla juosta vain vähän sinnepäin, niin opetan nyt kosketusalustan uudella käskyllä, joka tulee lopulta olemaan myös se ruudun pysäytyskäsky. Tällä tavoin siis siirrän kosketusalustan tiettyyn kohtaan ruudussa ja tämä kosketusalustakäsky muodostuu tarkoittamaan tiettyä kohtaa ruudussa. Eli jatkossa sitten meidän ruudun käskyt on "ruutu" ja "stop" ja stopilla Jipin pitäisi tajuta hakeutua juuri siihen tiettyn kohtaan ruudussa. Nyt siis otetaan uusi kosketusalusta käyttöön. Olen käyttänyt purkin kansia, jotka lentelee sinne tänne ja joilla Jippi tykkää "surffata", mutta nyt kun halutaan vaatia sitä etujalkakosketusta ja siihen kestoa, niin on pakko löytää alusta, joka myös pysyy oikeassa paikassa, vaikka koira sille juokseekin. 

Eilen käytiin sekä Jipin että Taiton kanssa vapaatreenaamassa teemalla kepit ja keppikulmat. Tehtiin sekä avo- että umpikulmiin eri asteisia lähestymisiä ja myös takaaleikaten. Molemmat tytöt teki hienoa työtä! Ja olipahan Jippi aika innoissaan, kun nämä olivatkin ekat agitreenailut saikun jälkeen. Tossu jalassa agilitaamista testattiin ekaa kertaa nyt ja pito oli hyvä, joten huomenna suunnataankin sitten ohjattuihin agitreeneihin Saijalle tekemään edes pientä treeniä. Kontakteja ei tokikaan tossu jalassa tehdä, eikä vielä mitään kauheita pyörityksiä tms., mutta pientä mielenvirkistystreeniä pystyy jo tekemään :) 

Hugon kuulumisista sen verran, että viikonloppuna jätettiin myös lihasrelaksantit pois eli nyt lääkkeenä on enää gabapentiini. Neljäs laserhoitokerta oli eilen ja viikon päästä tiistaina seuraava, jonka jälkeen torstaina onkin sitten eläinlääkärin kontrollikäynti, jossa kuullaan sitten vähän, että missä mennään. Ainakin Hugo taas venyttelee takaosaa ja on ihan hurjan leikkisä. Ja nälkäinen!! En tiedä onko tämä jonkun lääkkeen sivuvaikutus, mutta se oikeasti "tilaa ruokaa" vähän väliä eli kävelee kupille ja kaapii tyhjää kuppia tassulla tuijottaen samalla minua sanoen, että olet palvelija unohtanut täyttää tämän. 

Lenkkisäät ovat nyt olleet aika ihanteelliset, sillä pehmeä lumi mahdollistaa sen, että Jippi voi ihan ilman tassun suojaamista rauhassa rallattaa menemään vapaana ilman, että on riskiä kynnen hajoamisesta. Lisäksi on ollut valoisaa! Kevät tulee - iso jee!! Vaikkakin ensin pitää kärsiä nämä kylmät (ensi viikolle luvattu yli 20 astetta pakkasta, jaiks).

Muissa asioissa: Huomasin perustaneeni itselleni toiminimen :D Minulla on siis tulossa toko-/rally-kursseja, joiden laskutusta varten tarvittiin toiminimi, joten sellaisen sitten perustin. Jännä ajatus - ihan harrastustoimintaahan tämä on ja toki tuo toiminimellä toimiminen ihan vain pienimuotoista, mutta kuitenkin.