Leikki-ikä on koko ikä!

Jippi pääsi piiiiiitkästä aikaa viikonloppuna leikkimään Pirkon kanssa ja kyllä oli tytöillä kivaa :)


Eilen oltiin Jipin ja Hugon kanssa ihanan keväisessä säässä lenkillä ja kaksikko pääsi temmeltämään pitkin peltoa ja metsää. Ei nämä valoisat ja vähän lämpimämmät kelit ole yhtään hassumpia ;) Ja sen lisäksi, että ehtii iltasella jopa valoisaan aikaan lenkkeilemään, niin näkyy tämä päivän pidentyminen myös siinä, että ehditään treenatakin niin, että näkee jotain! Eilen käytiin ekat kunnolliset ulkotokotreenit sulalla hiekkakentällä! Vähän tunnelmaa lannisti ihan järkky tuuli, joka vei ruutunauhan mennessään heti, kun sen asetteli eli päädyttiin sitten lopulta treenaamaan vain seuraamista, jääviä ja ohjattua. Mutta silti niiiiiin hauskaa! Hugokin pääsi treenailemaan ja se teki käännöksiä, seuraamista (joka oli muuten hienoa!!), oikean puoleen seuraamista+perusasentoja sekä puolenvaihtoja.

Tänään oli Jipillä hakutreenit ja ekaa kertaa talven jälkeen saatiin treenitkin vedettyä läpi ennen kuin pimeni kunnolla! Jipille on nyt rakennettua itsevarmuutta pistotyöskentelyyn. Sen ikuisuusongelmahan on se, että se ei meinaa irrota riittävän syvälle pistotuksilla, vaan alkaa seilata suoraan etenemisen sijaan ja lopulta kääntyy takaisin. Nyt ollaan tehty näkölähtöjen ja ääniapujen avulla treenejä kasvattaen Jipille itsevarmuutta ja treenit on vähitellen edistyneet. Tänään kokeiltiinkin ihan uutta tapaa eli käveltiin ensin koko keskilinjan läpi niin, että Jipille näytettiin maalimies jokaisen kuuden piilon kohdalla (maalimiehet oli molemmilla puolilla keskilinjaa liikkuvia, mutta siirtyivät siis koiran huomaamatta piilolta toiselle näyttäytymään). Vikan maalimiehen näytön jälkeen palattiinkin ihan keskilinjan alkuun ja samalla myös maalimiehet palasivat ensiksi näytetyille piiloille. Tästä koira sitten lähetettiin ilman uusia apuja. Ideana siis, että koira ei lähettäessä saa apuja, mutta sillä kuitenkin olisi vahva mielikuva siitä, että sinne metsään on "eksyneenä" maalimiehiä. Ekalle maalimiehelle Jippi eteni todella varmasti ja suoralla pistolla. Tokalle meinasi olla hankalaa saada lähetettyä, kun Jippi taisi bongata ekan maalimiehen liikkuvan toisella puolella keskilinjaa kohti seuraavaa piiloa. Tokakin maalimies kuitenkin löytyi, kun menin lähettämään vaan vähän syvemmälle. Yhdelle toiselle maalimiehelle jouduin myös lähettämään tuplasti, kun ensimmäisen lähetyksen teinkin ihan väärään suuntaan ja koira meni maalimiehestä ohi. Maalimiehillä 3-6 ei kuitenkaan tapahtunut enää sitä, että Jippi olisi lakannut työskentelemästä tai palannut kysymään minulta neuvoja, vaan se teki hyvin töitä ja sillä yhdellä tuplalähetyskerrallakin kutsuin sen pois metsästä lähettääkseni sen uusiksi. Eli eteenpäin on menty, kun Jippi malttaa jo itsenäisemmin työstää aluetta. Tänään pistot ei ehkä edenneet kaikissa kohdissa täysin suoraan, mutta Jippi löysi kuitenkin hajuvanan ja paikansa sen myötä maalimiehet. Suunta on siis oikea! Eteneminen voisi kenties olla nopeampaa, jos pääsisi säännöllisemmin treenaamaan.... Ryhmä treenaa vaihtuvin ajankohdin ja nyt meille on sattunut sopimaan vain about joka toinen viikko treenit. Toivottavasti kesäkaudella ehdittäisiin treenaamaan säännöllisemmin, niin näkisi, miten homma edistyy!

Lukot auki

Kylläpäs taas ovat viikot vierineet... Eli jälleen kerran luvassa on pikakelaus näihin vilahtaneisiin viikkoihin :)

Hugon kanssa ollaan nyt rally-tokossa suunnattu katseet kohti VOI-luokkaa eli ohjelmassa on ollut aiempaakin enemmän oikean puolen seuraamista, puolenvaihtoja ja käytösruutua. Puolenvaihdoista muut ovat edistyneet, mutta puolenvaihto edestä on kyllä tuskaisen vaikea, koska en saa Hugoa pysymään suorana puolta vaihtaessa (eli sen rintamasuunta kääntyy liikaa minua kohti). Olen tehnyt sitä etupalkkaa käyttäen eli lelu tai namitargetti maahan muutamien metrien päähän eteeni ja siihen linjaan, johon haluan Hugon päätyvän puolenvaihdon jälkeen. Tämän jälkeen pyydän vaihtamaan puolta käsiapua käyttäen ja kun Hugo päätyy oikeaan kohtaan, vapautan palkalle. Suoraan palkalle ei saa siis hyökätä tokikaan, vaan liike täytyy suorittaa ensin loppuun asti :) Pari kertaa ollaan nyt näin tehty ja näyttäisi toimivan. Nähtäväksi jää, että onnistunko häivyttämään etupalkan... Eilen treeneissä tehtiin tämän lisäksi myös täyskäännöksiä ja olen nyt Hugolle opettanut edessäni seisten käännökset käskyin "vasen" ja "oikea" eli näillä käskyillä Hugo nyt kääntyy etupääpaikoillaan takajaloilla sivuttain askeltaen joko vasemmalle tai oikealle puolelleni perusasentoon. Tästä on se hyöty siis, että nyt pystyn seuraamisen yhteydessäkin antamaan käskyn "vasen" tai "oikea" silloin, kun tehdään täyskäännöksiä tai 270/360 asteen käännöksiä vasempaan normiseruuussa tai oikealle oikean puolen seuruussa. Ja tällä tavoin ollaan nyt alettu saada oikean puolen seuraamisen käännöksiäkin toimivammiksi, vaikka hetken näytti, että edessä olisi todella takkuinen tie :D

Hugolle on nyt keväällä tulossa lyhyt rally-tokokurssi ja hajuerottelukurssi ja sitten kesäksi mennään rally-tokoryhmään taas. Eli toiveena olisi saada syksyksi VOI-luokka kisakuntoon ja lisäksi Nose Workin ykkösluokan hajutesti läpäistyä :)

Jippi on treenannut agia ja käynyt kisoissakin. 4.3.2017 saatiin yksi aginolla, jolla saatiin sijoitus 2/41 jääden vain 0,4 s päähän voittajasta! Ja olipahan tuplanollakin lähellä, kun edeltävällä radalla tippui vain rima. Radoilla muuten ihan hyvä fiilis, mutta kontaktit aiheutti hieman mietintää. Puomi tosi jees, mutta A:lla molemmilla agiradoilla todella outo suoritus, sillä Jippi osui vain kerran alastulolle ja vaikka siis kyllä osui kontaktialueelle, niin ei ollut yhtään Jipin tapainen suoritus tuo... Sittemmin ei ole onneksi moisia suorituksia nähty, joten ehkä se jäi siihen yhteen kertaan ja syy jää tuntemattomaksi :) Nollaradalla lisäksi keinulla Jippi varasti eli oli hilkulla, etteikö olisi ollut vitosen arvoinen.

Tässä nollarata:


Ja tässä se vitosen rata, jossa tosin alussa lisäksi myös pientä kaarratusta :D


Kisojen jälkeen keinu on aiheuttanut nyt tosissaan mietintää. Jipin keinuongelmat juontavat mielestäni juurensa siitä, että olen opettanut sille 2on2offin ja tämän vuoksi sen pysähtyessä keinun kontaktille, monesti keinu ponnaa hieman takaisin saaden takaosan ilmaan. Tämä ei varmaankaan ainakaan tunnu mukavalta ja voi olla, että joskus se keinu on ihan lyönytkin takamukselle. Nyt sitten haluaisinkin vahvistaa sitä, että Jippi odottaisi kaikki tassut kontaktilla keinun laskeutumista ja sitten sen jälkeen, jos se haluaa siirtyä 2on2offiin, niin tämä vielä ihan ok, kun silloin ei enää keinu ponnaa ylös. Viime viikonloppuna kisoissa ekalla agiradalla Jippi teki törkeän lentokeinun, mikä vain vahvisti päätöstäni siitä, että jotain sille on tehtävä. Tokalla radalla pidin huolta omalla sijainnillani ja vähän reippaammalla käskyllä, että Jippi pysähtyy keinulle ja näinhän se tekikin, kuten tässä videolla näkyy:


Hyppyradalla tuli taas rimavitonen, mutta muuten aika jees menoa :) Olipahan myöskin tosi tiukka ihanneaika tuolla hypärillä italialaisen tuomarin toimesta eli monella meni nollat yliajalle ja sain olla tyytyväinen, kun tuolla vitosella kuitenkin oltiin "aliajalla" :D


Kisavideoilta tuli analysoitua normaalia tarkemmin myös Jipin hyppäämistä. Aiemmin kirjoitin, että Jippi käväisi fyssarilla 7.2. ja lupailin tarkempaa kertomusta myöhemmin. Se sitten kuitenkin jäi, joten täältäpä nyt pesee. Viime fyssarikerralle mentiin kertoen, että Jipillä on ollut todella paljon rimaongelmaa treeneissä ja että Jippi herkästi hypyissä roikotti takajalkoja kropan alla kunnon "takapotkun" sijaan etenkin lopputreeneissä. Kyllä Jippi välillä tekee muutenkin, mutta nyt huomasi selvästi, että se alkoi väsyä normaalia nopeammin, mikä vaikutti hyppytekniikkaan ja näkyi putoilevina rimoina. Fyssarilla selvisikin sitten, että Jippi oli aivan totaalisen lukossa. Kunnon jumit löytyi lavan alueelta (vinkui hoidettaessa) ja lanneselästä ja lisäksi selkärangan nikamavälit oli "lukossa". Kaikki jumit ja lukot saatiin onneksi avattua, mutta pohdiskeltiin, että voisiko syynä moiseen rajuun jumiutumiseen olla epäilemäni treenihallin pohja, jonka on havaittu olevan vähän turhan pitävä eli saattaisi hyvinkin aiheuttaa normaalia enemmän töksähdyksiä hyppyjen alastuloissa yms. Suunnitelmaksi luotiin sellainen, että pidän pari-kolme viikkoa taukoa ko. treeneistä ja katson pysyykö kroppa hyvänä ja hyppytekniikka normaalina muualla treenatessa. Näin tehtiin ja pysyihän se. Suunnitellusti palattiin sitten lopulta myös tuolle pitävälle pohjalle treenaamaan ja nyt on takana yhdet kisat ja kahdet treenit siellä ja tilanne on se, että mielestäni noissa edellisissä kisoissa Jippi hyppäsi taas jäykemmin. Takajalat jää kropan alle ja pää nousee välillä hypyissä ylös. Tämän jälkeen huomasin kotona myös, että lavat on taas kipuilevat ja selkäkin aristaa käsitellessä. Niinpä fyssari on varattu taas huomiselle ja treenit tuolla pitävällä pohjalla jää kyllä meiltä nyt kokonaan väliin loppukauden ajaksi. Tosi harmi, kun olen tykännyt kouluttajastamme Saija Mustosesta hurjasti, mutta eipähän voi mitään. Koiran terveys menee edelle :) Ja useimmat muuthan treenaa ko. treeneissä ihan ongelmitta, joten kaipa kyse on sitten jostain sellaisesta, että pohja ei vain sovi Jipille tai se ei osaa "kompensoida" pitävää pohjaa...

Tokoistakin olisi kerrottavaa, sillä mm. Tiltun ja Maarit Hellmanin treenejä olisi takana, mutta niistä ihan oma sepustuksensa :)

Temppuilua ryhmäpaineen alla ;)

Minä olen hirveän huono opettamaan koirilleni temppuja. Kaikenlaisia harrastuksissa tarvittavia liikkeitä/asioita/suorituksia opetan kyllä innokkaasti ja pyrin keksimään erilaisia tapoja opettaa ja hioa niitä taitoja yhä paremmiksi ja paremmiksi. Mutta mitä tulee ihan vain arjen temppuiluun, rajoitteena on huono mielikuvitukseni. Hugolle isäni opetti joskus tassun antamisen, mutta Jipille en ollut opettanut sitäkään. Tämän lisäksi kaikki muutkin temput on jääneet opettamatta ja suurena syynä tähän on ollut se, etten vain keksi mitä koirilleni opettaisin.

Sunnuntain tokotreeneissä (joissa oli mukana Jipin lisäksi myös Hugo ja sepä tekikin varsin pätevästi hyppynoutoa!) pyrittiin rikkomaan kaavoja ja tekemään mm. jääviä vähän temppumaisemmin. Siinä tauon aikana sitten aloin huvin vuoksi naksutella Jipille tassun antamista ja eipä aikaakaan, kun minulla oli toinenkin koira, joka osaa antaa tassua (tosin ainoastaan oikeata tassua ja tähtäys on vielä kehno ja tyyli turhan raivoisa, mutta who cares!). Ja tästä hirmuisen ylpeänä postasin facebookiin tämän videon:

Videon alle satelikin sitten sen verran paljon kommentteja temppujen opettamiseen liittyen, että innostuin ehdottamaan oman temppuryhmän perustamista. Ja koska idea sai kannatusta, tein eilen facebookiin kavereille ja kavereiden kavereille tarkoitetun "Sitä saa mitä vahvistaa"-ryhmän, jossa siis aina nimetään muutama temppu, joita kaikki halukkaat sitten yhtä aikaa opettavat koirilleen saaden vertaistukea, vinkkejä ja sitten jaetaan videoita tempun opettamisen varrelta ja lopputuloksesta. Nyt jo ryhmän kesken käynnistettiin kolme eri temppua (lelujen siivoaminen laatikkoon, vilkaisu eli pään kääntäminen vasemman/oikean olan yli, ohjaajan jalkojen ympäri peruuttaminen) ja monet ovat jo pitäneet ekat ja kenties tokatkin treenisessiot. Ryhmässä on jaettu jo videoita ja lisäksi on keskusteltu vastaantulleista ongelmista. Tuntuisi siis varsin toimivalta!

Eihän tässä toki mitään pyörää ole keksitty eli mistään suuresta ja mullistavasta ideasta ei ole suinkaan kyse. Tuli vain siinä tuon videoni kommentteja lukiessa havaittua, että aika moni itse asiassa tykkää koiriensa kanssa kotosalla temppuilla, joten miksei siitä sitten tekisi astetta yhteisöllisempää. Ja lisäksi siinähän toki oppii enemmän, kun oman koiran opettamisen lisäksi pääsee seuraamaan muiden myös erilaisten koirien oppimista ja opetustapoja. Yksi ryhmän perustamisen motivaationa oli myös se, että kun tärkeä ryhmän kannustus/neuvot ja toki myös ryhmäpaine ;) on mukana kuvioissa, niin tulee sitten temppuiltuakin, eikä luovutettua jo ennen naksuttimen käteen ottamista :) Saa nähdä, kuinka taitavia temppuilijoita Hugosta ja Jipistä kehkeytyykään!

Toinenkin Voittajaluokan koira :)

Jippi suuntaa tosiaan tokossa seuraavaksi VOI-luokkaan, mutta eilisten rally-tokokisojen myötä myös Hugo sai oikeuden kisata VOI-luokassa! Kolmannet AVO-kisat toivat RTK2-koularin pistein 94 ja sij. 2. Kaksissa edellisissä kisoissa olen itse aiheuttanut miinuskymppejä kääntymällä liian löysästi, joten eilen päätin, että ainakaan en siitä samaisesta syystä enää suostu ottaa virheitä ja keskityinkin sitten käännöksissä askeltamaan todella paikoillani. Ja tämä kannatti, sillä kympin virheet jäi saamatta :) Muutoinkin suoritus oli oikein ilahduttava edelliseen kisaan verrattuna! Viime kokeesta jäi itselle tosi paha mieli, koska Hugo oli kovin poissaoleva, eikä oikein ottanut kontaktia, vaan haahuili läpi radan silminnähden ahdistuneena kisatilanteesta. Eilen kuitenkin kehässä oli mukanani iloisesti häntää heilutteleva koira, jolla kontakti säilyi lähes tauotta (mitä nyt mukaan mahtui ihan pari kyltin vilkaisua tms). Reipas poika!! :)

Treeneissä on esiintynyt seuraamisessa edistämistä, mutta tätä ollaan työstetty paljon ja saatukin paremmaksi. Eilen seurasi aika kivasti edistämättä liiemmin eli joo treenit ovat tuottaneet tulosta tai sitten kisatilanne vei suurimman yli-innon Hugosta ja siksi edistämistä ei ilmaantunut :D Mene ja tiedä... .Vasemmalle käännökset on olleet meidän kompastuskivi aiemmin, mutta näissäkin tosiaan nyt selvää parannusta. Ekat vasemmalle käännökset oli aika kivoja ja Hugo käytti hyvin takapäätä käännöksissä, mutta koska vasemmalle käännöksiä olla radalla yhteensä viisi (1. istu-90 astetta vasemmalle-istu, 2. vasen täyskäännös, 3. 360 astetta vasempaan, 4. täyskäännös vasempaan ja 5. 270 astetta vasempaan), niin vikassa käännöksessä Hugo oli jo selvästi vähän sitä mieltä, että alkaisi tämä kääntyily jo riittää :D Siinä siis saatiin -1 pistettä vinoudesta, mutta superylpeä olin kuitenkin noista käännöksistä kaikkiaan! Radalta löytyi muuten myös yksi kyltti, jonka olemassaolosta en ollut tietoinenkaan :D Nimittäin kyltti, jossa pysähdytään perusasentoon, käsketään koira vierellä seisomaan ja koiran seisoessa kierretään koira. Tällaista ei ollakaan koskaan tehty, joten otin muutaman treenitoiston ennen ratasuoritusta ja olin helpottunut, kun tuntui sujuvan. Radallakin toimi ongelmitta onneksi!

Seuraavaksi olisi sitten suunta kohti VOI-luokkaa, mutta hetki saattaa mennä ennen kuin ollaan sinne valmiita. Oikean puolen seuruu ja tehtävät oikealla puolen sujuu jo aika hyvin - käännöksiä olen treenannut kuitenkin ihan luvattoman vähän ja seuraava steppi onkin se, että opetellaan käännökset myös oikealla puolen. Lisäksi käytösruutu tarvitsee edelleen paljon vahvistamista, koska Hugo ei oikein meinaa mieltää sitä paikkikseksi, kun ohjaaja möllöttää niin lähellä...

Tänään oli Wirneen tokopäivä Korrien kouluttamana. Siellä oli treenaamassa 14 Wirnistelijää niin, että kukin treenasi 20 min Riitan kouluttamana ja 20 min Pekan kouluttamana. Me oltiin ensin Pekan pisteellä ja otin syyniin seuraamisen. Ollaan työstetty edistämistä pois ja mielestäni aika hyvälläkin menestyksellä (tosin ei vieläkään ihan kokonaan), mutta edelleenkin  kaipaisin etenkin seuruun aloitukseen aktiivisempaa otetta. Jippi todella herkästi etenkin alkutreenistä on vähän turhan löysä/haahuileva seuruun alussa ja koetilannetta ajatellen tämä on hankala juttu. Haluaisin siis, että se on täysillä töissä heti ensimmäisestä seuruuaskeleesta lähtien. Pekalta saatiin vinkiksi ottaa seuruuseen mukaan käsikosketus. Jippi osaa nenäkosketuksen käteen, joten nyt ajatuksena on se, että seuruussa voin aina välillä nostaa käden lantion kohdalle kämmen alaspäin ja Jippi sitten vauhdista voi seuruussa tehdä pompahduksen käteen. Tällä saa koiraa heräteltyä (voi tehdä myös perusasennossa ennen seuruuta, jolloin se saisi koiran skarppaamaan) ja toisaalta auttaa myös oikean paikan pitämisessä, koska koiran ei ole kannattavaa edistää, kun nenäkosketusta ei pysty tehdä ikinä, jos valuu eteen. Toinen treeni oli häiriötreenausta eli Pekka houkutteli ensin perusasennossa Jippiä rikkomaan kontaktia käyttäen ihan ääniapuja, mutta myös nameilla houkuttelemista. Yksittäisen kerran Jippi meni ansaan, mutta skarppasi hurjan hienosti sen jälkeen, eikä toistanut virhettä, vaikka namit tuotiin ihan naaman viereen. Tässä Jippi on mennyt hurjasti eteenpäin, koska vielä puoli vuotta sitten tuollainen treeni olisi ollut sille melko mahdoton :D Tämän jälkeen siirrettiin homma seuruuseen eli seurautin Jipin ohi Pekasta, joka samalla namein houkutteli Jippiä rikkomaan kontaktia. Kontakti säilyi koko ajan ja Jippi teki hurjasti töitä välttääkseen kiusauksen. Hienoa seuruupätkää saatiin siis tehtyä!

Treenipäivässä oli kolme N-pentueen penneliä, jotka kaikki Jippi sai treffata ja oli aikas ihastunut kakaroihin :) Tässä poseeraa komea Nooa (W. Noheva Neronleimaus)!

Toka pätkä tehtiin Riitalla ja otettiin treeniin ruutu. Siinä on tullut nyt parissa viikossa hurja takapakki, sillä Jippi on alkanut tehdä tosi löysiä käännöksiä ruudussa stopatessa ja lisäksi valuu herkästi eteen, jos ei ole kosketusalustaa. Samat ongelmat, joiden kanssa taisteltiin viime kesänä ennen SM-kisoja, mutta joista jo hetkeksi päästiin eroon. Nyt on ruudun treenauksesta ollut useampi kuukausi kokonaan taukoa ja tässä nähdään seuraus.... Saatiin hyviä täsmävinkkejä palkkaukseen liittyen. Jippi haki ruudussa hienosti oikeaan paikkaan, mutta stopin jälkeen jää korkeassa vireessä odottamaan palkkaa häntä kiivaasti vispaten. Tässä yhteydessä se herkästi vähän hipsuttelee kohti ohjaajaa (eli siis palkkaa) ja olen palkannut tästä sitten kuitenkin. Eli nyt saatiin neuvoksi odottaa, että Jippi pääsee oikeaan mielentilaan ja luopuu palkasta ennen kuin palkka heitetään koiran taakse (tai mennään leikittämään koiraa ruutuun). Jipistä näkee hyvin hännästä, että koska sen voi palkata, sillä häntä vispaa vimmatusti niin kauan, kun palkan odotus on kova. Kun häntä rauhoittui, Jipin ilmekin muuttui malttavaisemmaksi ja silloin pystyin palkata siitä paikalla pysymisen ajatuksesta. Toinen palkkausvinkki oli laittaa lelupalkka valmiiksi ruudun vasemmalle puolelle ja taakse. Ensimmäisellä kerralla Jippi yritti varastaa suoraan palkalle, vaikka ruudussa oli targetti auttamassa, mutta kielsin tämän ja toisella toistolla teki nätisti ruudun. Aavistuksen vauhti hidastui, kun joutui luopumaan palkasta, mutta muutoin oikein siisti suoritus. Kolmantena treeninä tehtiin ruutua niin, että jätettiin targetti pois ja lähietäisyydeltä vain lähettelin Jippiä ruutuun. Heti, kun ruudussa löytyi oikea paikka, niin naksautin ja heitin palkkanamin ruudun taakse. Tästä sitten kutsuttiin koira pois ja lennätettiin nami ohjaajan taakse. Koiran palatessa namilta, se käskettiin uudestaan lennosta ruutuun ja sama toistui. Tällä siis haettiin ihan vain sitä oikean paikan tarjoamista temppumaisena kokonaisuutena.

Antoisat treenit oli ja olipas huippua taas nähdä Wirneen-poppoota :) Ja byt on taas ideoita kotitreeniin. Noiden tänään käytyjen liikkeiden lisäksi hinkataan vielä myös kaukoja, joissa edistystä on tullut kuitenkin hurjasti! S-M-S -vaihdoissa ollaan jätetty apuvälineet kokonaan pois (käytössähän oli rima tai esim kynät takajalkojen edessä muistuttamassa tassujen paikasta) ja Jippi tekee valtaosin nyt kivan siistejä toistoja. Mukaan mahtuu yksittäisiä ei-kelpaaviakin, mutta nyt näistä riittää "oho" ja seuraavalla toistolla yleensä aina korjaa ja pääsee palkkaamaan. S-I-S -vaihto kaipaa vielä vahvistamista, jotta malttaa rehellisesti tehdä istumisen taaksepäin. Vähän nyt kuitenkin ajattelin ottaa siihen oman käskyn, kun istu-käskyllä niin herkästi Jipin ajatus on liikaa minua kohti. Apuvälineellä saa hyviä toistoja eli pitäisi vain nyt tehdä kuurimaisesti apuvälineen kera, jotta saadaan uudella käskyllä homma lihasmuistiin ja sitten alkaa häivyttää sitä apuvälinettä. M-S-M -vaihdoissa edettiin ihan samalla tavoin ja toimi kivasti eli nyt sama kuuri istumisille :) Näiden lisäksi myös tunnari on kaivannut treenaamista. Jippi tekee jo tosi kivasti kokeenomaista tunnaria, mutta ihan sattumanvaraisesti välillä meneekin kapuloille väärässä mielentilassa (mielestäni vähän stressaantuneena) ja silloin herkästi vähän hamuilee vääriäkin kapuloita. Tähän saatiin Pekalta vinkiksi tehdä niin, että ohjaaja menee noin metrin päähän kapuloista ja kutsuu koiran tunnarikäskyllä sieltä 10 m päästä. Koira sitten ohjaajan kohdalla pysäytetään ja odotetaan, että sen mielentila laskee sopivaksi. Vasta silloin annetaan uusi käsky ja päästetään koira kapuloille asti. Pekka mainitsi, että tässä aika nopeasti näkee, että toimiiko tämä koiralle, koska periaatteessa koiran mielentilan pitäisi kerta kerralta laskea nopeammin, mikäli homma toimii. Eli kokeiluun tämäkin! Toinen tunnarin haaste on ollut liian löysä ote kapulasta eli Jippi saattaa jopa perusasennossa tiputtaa kapulan "vahingossa". Jipillä on tunnarista "piippumainen" ote ei kapula sojottaa toisesta poskesta ja tällöin, jos ote vähänkään heltyy, niin kapulahan toki putoaa. Minulle tällainen sikariote on ihan ok, koska tunnarin saaminen suuhun suoraan on hankalaa, mutta pitää vahvistaa tasaista otetta, ettei se pääse putoamaan! Mutta tätä treeniä tosiaan tehdään ihan erikseen eli ilman sitä haistelutehtävää.

Agilitysta ja fyssarista olisi kirjoitettavaa myös, mutta ne tulee erillisenä tarinana, koska nyt lähdetään koirujen kanssa lenkille! Niin ja itse asiassa pitäisipä kirjoitella myös hakutreenien kuulumisia pitkästä aikaa.

Tilannekatsaus Jipin agiin

Joulutauon jälkeen palattiinkin agin pariin taas oikein "urakalla", kun 7.-8.1.2017 oli I-HAH:n valkkuleiri. Lauantaina päästiin Jenna Caloanderin syyniin ja testattiin radalla kontakti- ja keppiosaamista, joita oli yksittäisinä testailtu edellisellä leirillä ja oltiin saatu läksyjä. Ekalla leirillä haastavimmaksi Jipille osoittautui puomi-putkierottelu ja ollaankin nyt treenattu sitä. Homma toimii jo aika hyvin silloin, kun minulla ei ole liikettä eli paikoiltani pelkällä sanallisella käskyllä pyydän Jippiä erottamaan putken ja puomin. Tällöin valinta osuu oikeaan jo melko varmasti. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut se, että kun minun liike tulee mukaan, Jipin automaattinen valinta on putki ja selvästi minun liike saa Jipin keskittymisen kokonaan pois sanallisten käskyjen kuuntelusta. Eli saatiin lisäläksyjä tämän asian tiimoilta ja treenin päätteeksi myös tuli Jennalta "tuomio", että putkilla on Jipin silmissä ihan liian korkea arvo. Sitä ei ole erityisesti putkista palkattu, eikä niiden arvoa ole rakennettu tarkoituksella niin suureksi, mutta minkäs sille mahtaa, kun typy tykkää palkata itseään putkirallilla eli lelun kanssa juoksee ympäri kenttää putkesta toiseen viihdyttäen itseään. Tälle käskettiin nyt pistää stoppi.

Jennan radalla testattiin myös kontakteja. Puomi ja A toimivat hyvin - JEE! Keinu oli asetettu laskeutumaan kohti seinää ja vieläpä hallin nurkkaa eli ohjaajan piti jäädä selkeästi koiran taakse. Tässä Jippiä selvästi alkuun vähän jänskätti se seinää päin laskeutuminen, mutta pari kertaa, kun palkan kera vahvistettiin tätä, niin teki hienoja keinuja myös seinää kohti. Tätä siis vahvistetaan nyt kotiläksynä! Tehtiinkin keinua vähän jo tuon jälkeen yksissä Niinun treeneissä, joissa oli sopivasti samantyylinen kohta radalla. Niinun kanssa keskusteltiin paljon asiasta ja tuli esiin, että Jipillä keinun kriteerit on vielä liian epäselvät, jotta pystyisi tuollaista massiivista vaikeutusta kestämään. Ja kyllä oli pakko nostaa käsi pystyyn virheeni myöntämiseksi, sillä olen todella vaihdellut keinun kriteeriä todella vallattomasti. Alunperinhän Jippi on tarjonnut luonnostaan keinulle 2on2offia ja sitä vahvistin silloin nuorempana. Kisaradoilla olen kuitenkin antanut sen vapautua pamauksesta tai itse huikannut vapautuksen aina ennen kuin Jippi pysähtyy 2on2offiin ja olen sitten vain alkanut todeta, että ehkä se pamauksesta vapautus onkin ok. Sitten samaan aikaan kuitenkin treeneissä vaihtelevasti vaadin pysymistä tai sitten en. Tuota pohtiessani tajusin, kuinka valtavan epäreilua se Jipille on! Eli tämän myötä asetin uudet kriteerit: Keinulla on meillä jatkossa käytössä 2on2off. Olen henk.koht. sitä mieltä, ettei noin kevyellä välttämättä 2on2off ole aina optimaalisin ja välillä näkeekin, että keinu pääsee Jipin takaosan painon alla heijaamaan ylös, mutta koska se on Jipille luonteva tapa suorittaa keinu, niin koen, että 4on-muotoon vaihtaminen olisi todella vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. Ja toisaalta 2on2offissa kriteereistä on itsellä helpompi pitää kiinni, kun 4on-versiossa herkästi lähtee huomaamattaan vapauttamaan aiemmin ja aiemmin ja koira oppiikin livistämään. Nyt siis rakennetaan keinulle osaaminen palasissa ja kävinkin treenaamassa muutamien toistojen verran keinua niin, että harjoiteltiin ihan vain taaksejäännin sietämistä ja tiukkoja käännöksiä keinulta.


Takaisin niihin Jennan treeneihin: Keppiosaamista testattiin myös eli oli kaksi todella haastavaa keppikulmaa ja mukana häiriöputkia sekä sisäänmenojen vieressä että keppien loppupäässä. Putkiansat imi Jippiä kovasti ja tämä oli toinen vahviste tuolle, että Jenna totesi Jipin liian putkihulluksi. Kun päästiin putkiansoista ohi, niin kepit toimi hienosti eli sisäänmenot onnistui vaikeisiinkin kulmiin ja taas tuli kehuja Jipin häiriönkestosta kepeillä eli se ei kyllä ihan hevillä kesken lopeta, kun se on kepeille kerran päätynyt. Saan ottaa etäisyyttä, jäädä taakse, pysähtyä, vedättää jne. ja tällä ei ole olennaista vaikutusta Jipin kepittelyyn :)

Sunnuntaina leirillä oli vuorossa Elina Jänesniemen treenit, joissa ei ollutkaan sitten yhtään kontakteja tai keppejä, vaan testattiin linjojen ohjaamista, häiriöesteiden ohituksia ja ohjaukseen tulemisen ja irtoamisen tasapainoa. Tässä videomateriaalia sunnuntain treeneistä:

Olin tosin tyytyväinen Jipin tekemiseen, vaikka parit putket osoittautui taas varsinaisiksi ansoiksi meille ;) Tuo videolla näkyvä ensimmäinen putkiansa (Jippi siis irtosi keskellä kenttää olevan putken vasempaan päähän) oli sellainen, että lähes poikkeuksetta koirat tuntui sinne imevän, mutta sitten taas tuo loppupätkän putkeen irtoaminen (vaikka treenikaveri oli seisomassa putken edessä fyysisenä esteenä!) oli puolestaan sellainen, johon yksikään muu koira ei hairahtanut :D Jipin mielestä suorasta putkesta suoraan putkeen baanattaminen on vain yksinkertaisesti niin SIISTII!!! Mutta tietämättä edellisen päivän kommenteista mitään, Elina totesi treenin päätteeksi, että minun pitäisi välttää sitä, että Jippi pääsee palkan kanssa rallaamaan putkia. Nyt, kun se tuli kahden kouluttajan suusta peräkkäisinä päivinä, niin ei kai siinä muu auta kuin uskoa :D Eli nykyään joko palkkaan leikittämällä lelulla ilman, että päästän irti tai sitten jos päästän irti/heitän lelun, niin kutsun Jipin luokseni ja jatkan leikkimistä sen kanssa sen sijaan, että jättäisin sen yksinään rallailemaan.

Elinan treenissä nousi esiin pari todella mielenkiintoista seikkaa:
-Sokkari kääntää normaalisti koiraa max 45 astetta eli sitä tiukempiin kulmiin se ei ole optimaalinen, ellei koiraa ole erikseen opetettu reagoimaan sokkariin tiukemmin kääntymällä. Jipillä ei näin ole, joten pitäisi muistaa tarkistaa käännöksen suuruus tehdessä valintaa sokkarin ja valssin välillä!
-Moni etenkin kokematon koira ei osaa vaihtaa laukkaa päällejuoksuissa. Koira valitsee luonnollisesti sen puoleisen laukan, jolla ohjaaja sijaitsee. Päällejuoksussa ohjaaja sijaitsee ns. ulkokaarteessa ja kokematon koira saattaa tämän vuoksi ponnistaa hyppyyn ohjaajan puoleisella laukalla ja tajuta sitten hypyllä, että hitsi laukka pitääkin vaihtaa ja tämä riman päällä tehty vaihto voi herkästi aiheuttaa rimanpudotuksia. Meillä päällejuoksuissa tulee todella herkästi rimoja alas, joten minähän toki tämän kuullessani kyselin lisäinfoa. Saatiin kotiläksyjä, joilla voin opettaa Jippiä lukemaan päällejuoksua niin, että osaa jatkossa vaihtaa laukan jo ennen ponnistamista, jolloin rimat toivottavasti pysyy paremmin. Alettiin näitä kotiläksyjä jo treenatakin ja videolta hidastettuna katsoessa todella näki, miten Jipin jalat todella monesti hypyn päällä teki pienen vaihtoliikkeen. Rimat ei putoillut, mutta älyttömän useasti kyllä kolahti jalat rimaan. Eli tätä treeniä lisää!


Oli älyttömän hyvä leiriviikonloppu ja hurja into päästä tekemään kotiläksyjä. Kyllä me vielä nuo asiat opitaan ja saadaan vahvoiksi!!

Katsaus vuoteen 2016 ja tavoitteet vuodelle 2017

On taas se aika vuodesta, että vilkaistaan vähän, mitä menneelle vuodelle oikein mahtuikaan ja samalla on aika luoda jo katse kohti tulevaa vuotta. Niinpä ensin katsotaan, miten vuodelle 2016 asetetut tavoitteet täyttyivät. Toteutuman kommentoit on kirjoitettu vihreällä tekstillä, jotta erottuu siitä varsinaisesti tavoitteesta.

Hugon ja Nooran tavoitteet vuodelle 2016
-Jatketaan agilityn treenaamista noin kerran viikossa rytmillä. Tarkoituksena on saada Hugon itsevarmuutta kasvatettua entisestään ja tämän myötä yhä enemmän irtoavuutta. Kisaamaan tuskin on tarkoitus suunnata, ja treeneissä tarkoituksena onkin tarkoitus jatkossakin käyttää medikorkeuksia. Pääpaino siis siinä, että meillä molemmilla olisi hauskaa! Hugon kanssa agilityssa lopetettiin säännölliset treenit, sillä selkä tuntui herkästi jumiutuvan ja Hugo onkin nyt ilman viikottaista agilitytreeniä pysynyt jumittomampana. Edelleen se on välillä päässyt tuuraamaan Jippiä treeneihin ja käydään silloin tällöin huvittelemassa pienin rimoin, mutta tosiaan säännölliset agilitytreenit ollaan jätetty.
-Tarkoituksena olisi päästä ainakin kesällä taas treenaamaan rally-tokoa ohjatusti. AVO on tarkoitus korkata alkuvuodesta ja tavoitteena on saada RTK2 vuoden 2016 aikana. VOI-korkkausta en vielä uskalla asettaa tavoitteeksi, kun riippuu niin kovasti siitä, miten tuo oikean puolen työskentely edistyy. Tämä melkein täyttyi. Kaksi AVO-koetta käytiin ja niistä hyväksytyt tulokset. Kolmas tulos oli tarkoitus jättää loppuvuoteen, mutta sitten lyhyen kipulääkekuurin aiheuttama doping-varoaika hajotti nämä suunnitelmat. Ollaan kovasti treenailtu VOI-luokkaa silmällä pitäen eli vaikkei sinne vielä siirryttykään, niin ajatuksissa sekin on ollut ;)
-Kesäkaudella tehdään metsäjälkiä ja hieman kiinnostuin myös verijälkimahdollisuudesta! Katsotaan, josko innostuttaisiin kokeilemaan sitäkin. Metsäjälkiä tehtiin kesäkaudella jonkun verran, mutta verijälki kyllä jäi täysin ihan sen hankaluuden takia. Vaatii niin paljon etukäteisvalmisteluita ja jäljen tekemisen edellisenä päivänä, että jäi tekemättä...
-Uutena harrastuksena Hugolle on kaavailtuna hajuerottelua/noseworkia. Tarkoituksena on aloittaa treenit alkuvuodesta itse kasaamani treeniryhmän kanssa kouluttajan kera. Nosework-kisoja ei taida vielä Suomessa juuri olla (eikä se ainakaan ole virallinen kilpailulaji), mutta mikäli sellaisia tulevaisuudessa ilmaantuu, niin voitaisiin mahdollisesti kokeilla Hugon kanssa tätä kisalajia! Mutta vaikkei kisaamaan päädyttäisikään, niin tarkoituksena olisi opettaa Hugolle hajuerottelua ja kesällä/syksyllä mahdollisesti kokeilla, josko Hugosta saataisiin sienikoira :) Nose Workia treenattiin melko ahkerastikin. Käytiin hajutestissä, jossa minä pilasin Hugon suorituksen, mutta saatiin arvokasta kokemusta. Hugo on kehittynyt Nose Workissa niin, että etsii ja ilmaisee todella kivasti sekä ulko- että sisäetsinnässä, mutta valitettavasti laatikkoetsintä on selvästi heikoin lenkki, kun siinä Hugo tekee enemmän töitä silmillä eli ilmaisee laatikoita, eikä hajua. Sienikoiraksi oli tarkoitus tähdätä, mutta innostuttiin ihan oikeasta noseworkista sen verran, että panostetaan kyllä ennemmin siihen ja tähdätää kokeisiin Nose Workissa.
-TERVEYS! Tämähän se on aina se kaikkein tärkein tavoite. Tavoitteena on säästyä lihasvammoilta yms. nyt, kun agilitytreeneissäkin siirryttiin vähän iisimpiin treeneihin. Muutenhan Hugo on ollut tähänkin asti kovin terve koira eli saman linjan toivon jatkuvan! Tämä loppuen lopuksi toteutui mainiosti. Syksyllä oli pieni ontuminen/epäpuhtausjakso, jonka seurauksena lyhyt kipulääkekuuri, mutta sen jälkeen ei ole ongelmia ollut, joten siitä taidettiin selvitä onneksi vähällä. Polven nivelrikkoepäilyn takia polvet kuvattiin, mutta osoittautuivat siisteiksi, joten terveyden osalta onneksi kaikki kunnossa :)

Jipin ja Nooran tavoitteet vuodelle 2016
-Agilityssa ensimmäinen osatavoite on saada kontaktit kisakuntoon ja päästä korkkaamaan agilityradatkin. Vuoden 2016 aikana toiveena olisi saada luokkanousu kakkosiin. Toiveena olisi "mahdollisimman ehjä" agilityvuosi ja mikäli sellainen saadaan, niin uskallan aavistuksen haaveilla myös kolmosiin nousemisesta vuoden 2016 aikana. Muttei haittaa, jos se jää vain haaveeksi :) Kontaktit saatiin kisakuntoon (joskin ikuisestihan niitä työstetään :D ) ja päästiin starttamaan kevättalvella agiradat. Vuosi oli agilityn osalta paaaaaljon menestyksekkäämpi kuin mitä ikinä uskalsin ajatellakaan, sillä mukaan mahtui kolme SERTiä, kun ykkösluokasta noustiin kakkosluokkaan maaliskuussa, kakkosluokasta kolmosiin elokuussa ja sitten vieläpä vuoden huipennukseksi saatiin ekalla kolmosluokan nollalla SERT-A. Paljon ollaan opittu ja kehitytty, mutta hurjasti on vielä opittavaa!
-Tokossa olisi tavoitteena saada TK1 alkuvuodesta. Varovaisesti uskallan ehkä asettaa tavoitteeksi myös TK2-koularin vuoden 2016 aikana! Tärkeintä on taas pitää treenit mielekkäinä ja ylläpitää Jipin intoa ja motivaatioa (joskaan tämä ei vielä ainakaan ole osoittautunut olevan mitenkään vaikeaa :D ). Tokossa tavoitteet täyttyivät, sillä saatiin vuoden aikana sekä TK1 että TK2. Motivaatio on säilynyt huipussaan ja intoa piisaa, joten senkin osalta on ollut varsin kiva tokovuosi :)
-BH-kokeen suorittaminen hyväksytysti. Pitkä paikkamakuu hirvittää ja siksi en tämän kanssa halua kiirehtiä kauheasti, kun Jipillä on ollut toistaiseksi paikkisten kanssa pientä levottomuutta havaittavissa. Ensin siis tavoitteena löytää paikkiksiin oikea mielentila ja sen jälkeen voitaisiin sitten suunnata BH-kokeeseen. Juu ei käyty BH-kokeessa. Se paikkis hirvittää ja lisäksi jotenkin itse koen, että Jippi vielä viime kesänä oli kaupunkiosuuteen liian "raakile". Sehän yleensä on se BH:n helpoin osio, mutta Jipillä on esiintynyt muille koirille hihnassa haukkumista (siis ihan pienestä asti - johtuu epävarmuudesta) ja vaikka tästä ollaankin hyvin pitkälti päästy eroon, niin olen halunnut päästä siitä täysin ennen kuin BH-kokeeseen mennään.
-Kesällä on tavoitteena metsäjäljen kokeileminen Jipin kanssa. Ei olla jälkiä lainkaan tehty, mutta kokeillaan kuinka lähtee sujumaan! Kyllähän tämä täyttyi, sillä jälkeä kokeiltiin. Huonoa onnea oli matkassa, sillä jokaisella niistä muutamasta kerrasta, eksyi marjastaja lähihuudeille aiheuttaen sen, että Jippi kesken jäljen siirtyi vanhasta tottumuksesta hakumoodiin eli lähtikin bongaamaan marjastajaa ilmavainulla. Päädyin siis pitäytymään hakuilussa ;) Ehkä ensi kesänä vaivaudutaan jäljestämään kauemmaksi niin, että varmistutaan siitä, ettei eksytä samalle pläntille marjastajien kanssa...
-Paimennuksesta ja hakuilusta en osaa vieläkään oikein asettaa tavoitteita, kun edelleenkään en osaa yhtään arvioida minkälainen edistyminen olisi realistista. Toistaiseksi tavoitteena olkoon se, että molemmissa lajeissa mennään eteenpäin ja tavoitteet täsmentyvät varmasti sitten vuoden mittaan. Paimennettiin vuoden aikana ehkä vajaa kymmenisen kertaa ja vaikka tietyissä asioissa tuli edistystä, niin tuntui kuitenkin, että junnataan aika paikoillaan. Jipillä olisi ehkä kykyä, mutta tuntuu, että olen tehnyt hallaa sillä, että olen alkutaipaleella puuttunut sen tekemisiin liikaa. Siitä onkin tullut aika epävarma paimentaessa ja koska itsekin sitä olen, niin ei ole hyvä kombinaatio. Paimennukset siirtyi arkien osalta syksyllä päiväaikoihin, joten ei enää aikataulullisesti ollut mahdollista siellä käydä, joten tämä jäi nyt hetkeksi ainakin tauolle. Hausta oli taukoa myös tuossa alkuvuodesta/kesällä, kun silloinen hakuryhmä treenasi samana päivänä toisten treenien kanssa. Nyt syksyllä kuitenkin löydettiin hakuryhmä, joka treenaa vaihtelevina aikoina ja se sopi meille hyvin, joten nyt ollaan taas käyty muutamissa hakutreeneissä, yksissä partiointitreeneissä ja yksissä taajamaetsinnöissä. Ollaan alettu rakentamaan Jipille systemaattisesti pistotustyöskentelyä hakuun ja tuntuu hyvältä tavalta edetä sen kanssa. Sehän on kyllä aina etsinyt ja ollut aika sitkeäkin siinä touhussa, mutta ongelmana on ollut se, etten ole saanut opetettua uppoamista suorin pistoin keskilinjalta lähettäessä. Nyt ollaan siis takerruttu tuohon ja pienin askelin mennään eteenpäin. 
-MH-luonnekuvaus on tavoitteena suorittaa keväällä. Juoksut sotki tämän suunnitelman eli Jippi joutui jäädä kotiin minun lähtiessä seuraamaan muun J-pentueen MH-luonnekuvausta...
-Ja se TERVEYS! Jippi on toistaiseksi ollut kovin terve eli toivotaan toki, että näin on myös ensi vuonna. Tämä toteutui eli Jippi on ollut läpi vuoden täysin terve. 

EDIT: En saa jostain syystä useista muokkausyrityksistä huolimatta värejä vaihdettua lopputekstistä... Hugon tavoittet nyt siis itsepäisesti on ja pysyy vihreinä, vaikka niitä kuinka muokkaisin :/

Vuodelle 2017 asetetaan seuraavanlaisia tavoitteita:

Hugon tavoitteet vuodelle 2017
-Rally-tokoa on tarkoitus treenailla ylempiä luokkia silmällä pitäen. Tarkoituksena on käydä kolmas AVO-kisa alkuvuodesta ja sen myötä saada RTK2. VOI-luokan korkkausta uskalletaan suunnitella ehkäpä loppuvuoteen, mutta sitä ennen täytyy saada seuraamisen edistäminen kuriin (vaikeuttaa montaa liikettä tai ainakin kokonaisuutta) ja treenattava käytösruutua (Hugolle ohjaajan vieressä tehtävät paikkikset vaikeita, kun ei jotenkin yhdistä sitä paikkistehtäväksi, kun ohjaaja seisoo vierellä, eikä siellä kauempana niin kuin tokossa).
-Nose Work -treenailuja jatketaan ja ensimmäisenä tavoitteena on saada se Hugolle haastavin laatikkotreeni toimimaan niin, että saadaan suoritettu 1.luokan hajutesti hyväksytysti. Otetaan ajoneuvoetsintä mukaan treeneihin (ulko- ja sisäetsintäähän ollaan jo tehty). Tarkoituksena olisi hakeutua treenaamaan Nose Workia ohjatustikin ainakin jonkin kurssin verran. Jos saadaan laatikkoetsintä toimimaan ja saadaan hajutesti suoritettua, niin voitaisiin kokeilla myös möllikoetta.
-Kesällä tehdään tallattuja jälkiä ihan omaksi huvikseen - kisatavoitteita ei ole. 
-Tavoitteena on pysyä terveenä tämäkin vuosi!

Jipin tavoitteet vuodelle 2017
-Agilityssa tavoitteena on saada ns. ehjä kisa- ja treenivuosi ja sen myötä toki toiveena on kerryttää paljon nollatuloksia :) Ensimmäisenä tavoitteena olisi kerätä SM-nollat kasaan kesäksi 2017. Tämän onnistuminen toki vaatii eheää kisakautta tähän alkuvuodelle eli tämän toteutuminen ei toki ole millään muotoa itsestäänselvyys, mutta yritetään ainakin! Ja toki sitten myös kesästä eteenpäin on tarkoitus kerryttää SM-nollatiliä jo seuraavalle vuodelle. Tulostavoitteiden lisäksi agilityssa tavoitellaan kuitenkin myös kontaktivarmuutta (nyt vielä nopeat vapautukset puomilla tuo epävarmuutta eli aiheutuu mahdollisia läpijuoksuja), varmuutta takaakiertoihin (näissä rimat saattaa olla herkässä, kun Jippi hyppää niin kaamean läheltä ja itse taas herkästi ajaudun liian lähelle estettä ohjaamaan takaakierrot) ja lisäksi halutaan saada keppien avokulmat toimimaan ongelmitta - muutenhan Jipin keppiosaaminen on hyvällä mallilla.
-Tokossa ensimmäisenä tavoitteena on saada VOI-luokkaa ajatellen kaukot ja tunnari toimimaan, sillä muilta osin oltaisiin valmiita korkkaamaan VOI-luokka. Toki hiottavaa löytyy muistakin liikkeistä, mutta nuo nyt suurimpana esteenä kisaamiselle. Tavoitteena on päästä kevättalvella korkkaamaan VOI ja toiveena olisi saavuttaa TK3 tämän vuoden aikana. EVL-liikkeitä treenaillaan toki myös eli toiveena olisi saada ne liikkeet ainakin lähes kisakuntoon tämän vuoden aikana.
-Treenataan hakua ja toiveena olisi saada pistotyöskentely toimimaan. PK-puolella tavoitteena myös BH-kokeen suorittaminen hyväksytysti todennäköisesti syksyllä. 
-Nose Workissa tavoitteena treenata myös ajoneuvoetsintää. Ehkä kokeillaan joku möllikoe virallisia odotellessa!
-Jipilläkin toki tavoitteena pysyä terveenä entiseen malliin.
-Viime vuonna MH-luonnekuvaus jäi juoksujen takia, joten uusi yritys tänä vuonna. Ja jos on huonoa tuuria ja taas menee juoksut päällekkäin, niin sitten olisi tarkoituksena suunnata syksyllä luonnetestiin.

Hyvää Joulua!

Hugo ja Jippi (eli Jellona ja Vispilähäntä) toivottavat kaikille bloginsa lukijoille hurjan hyvää joulua!

Hugon ja Jipin ohjeistus kaikille nelijalkaisille kavereille joulua varten:

1. Syökää hyvin (Ellei Sinun Ihminen tästä pidä huolta, niin varastakaa joulupöydästä!)
2. Leikkikää paljon (Ellei Sinun Ihminen tästä pidä huolta, niin varastakaa lahjapaketteja kuusen alta, niin johan siitä kekeytyy kunnollinen jahtausleikki!)
3. Nukkukaa riittävästi ja hyvin (Ellei Sinun Ihminen tajua tarjota teille sopivaa petiä tätä varten, niin älkää epäröikö ottaa sängystä hänen paikkansa!)
4. Avatkaa lahjoja (Ellei Sinun Ihminen ole tajunnut sellaisia teille ostaa, niin avatkaa hänen pakettinsa!)
5. Viettäkää laatuaikaa yhdessä Sinun Ihmisen kanssa (Ellei Sinun Ihminen meinaa joulukiireiltään tarpeeksi sinua huomioida, niin käy tökkäisemässä häntä kuonolla ja katso syyttävästi silmiin - se tepsii aina ja ihan joka kerta! Ja muista, että se oli Sinun Ihmiseltäsi varmasti vain vahinko, sillä kyllähän sinun kanssasi oleilu on mitä parhainta joulunviettoa!)

Hyvillä mielin kohti joulua :)

Maisema, jonka äärellä vietin erään puolituntisen hiljattain hakutreeneissä maalimiehenä ollessa.

Otsikkokin sen kertoo, että meillä pyyhkii varsin hyvin. Isoimpana syynä tähän toki se, että eilinen eläinlääkärikäynti Hugon kanssa osoitti polven nivelrikkoepäilyt vääriksi. Tai ainakaan kuvissa ei ollut mitään osviittaa nivelrikkomuutoksista ja molemmat polvet näyttivät identtisen siisteiltä. Oikean polven kuvassa näkyi reisilihaksen kiinnityskohdassa pientä "höttöä", joka johtuu mahdollisesti jostain vanhasta lihasperäisestä vammasta eli kenties joskus aiemmin ollut pientä revähdystä lihaksessa, muttei tosiaan ainakaan enää tuotakaan oirehtinut/arastanut. Saman näköistä "höttöä" oli silloin pari vuotta sitten Hugon olkanivelen kuvissa hauislihaksen kiinnityskohdassa, kun Hugolle todettiin hauislihaksen repeämä. Mutta tosiaan ei löytynyt etu- eikä takaraajoista kopeloimallakaan aristamisia tms. ja koska ontumisia/epäpuhtautta ei ole enää esiintynyt, niin todennäköisesti se silloin reilu kuukausi sitten esiintynyt ontuma aiheutui ihan jostain pienestä venähdyksestä tms.

Reipas poika eläinlääkärissä!

Normaali elämä jatkukoon siis ja tämän kunniaksi menimmekin eilen illalla Hugon kanssa rally-tokotreeneihin (Hugo kuvattiin ilman rauhoittamista, joten ei tarvinnut senkään takia pitää lepopäivää). Rallyssa Hugo oli oikein pätevä. Se on nykyään niin hurjan innokas treenaaja ja välillä on ollut ongelmaa pienten ylikierrosten ja haukkumisen kanssa, mutta nyt oli juuri sopivassa moodissa. Oli tohkeissaan, mutta keskittyi, eikä tullut ääntelyä tai muuta ylimääräistä häslinkiä. Rata oli vieläpä aika haastava, sillä se sisälsi pujottelu-putki-peruutus - pätkän sekä lisäksi merkille lähettämisen. Putken jälkeinen peruutuskin (koira siis vierellä seuraten peruuttaa) saatiin yllättäen onnistumaan - JEE!!! Merkkiä ollaan treenattu yksittäisenä kaksi kertaa aiemmin nyt talven treeneissä ja tänään sujui jo radan osana. Vielä avustin sen verran, että Hugon ollessa kyltillä perusasennossa, näytin sille selkeästi kädellä suunnan ja katsoin, että se laskee katseen ennen kuin annoin käskyn, jotta se tiesi mihin suuntaan sen oletetaan lähtevän. Mutta hurjaa edistystä, että se osasi nyt mennä merkille seisomaan, kun vielä toissa treeneissä oltiin ihan hukassa koko merkin kanssa :)

Myös käytösruutu sujui eilen hyvin. Ja Hugon ilmekin sen kertoo, että rally on kivaa!

Hugon uutisten lisäksi on ollut myös muita mukavia tapahtumia, sillä me Jipin kanssa vihdoin avattiin nollatili agin 3-luokassa :) Kisattiin lauantaina 3.12. JAU:n kisoissa JAU-Areenalla ja olin hieman kauhuissani siitä, että treeneissä oli juuri tuolla hallilla rimat kolissut edellisissä treeneissä ihan urakalla. Kisoissa ei kuitenkaan mitään tolkutonta kolistelua ilmennyt! Ekalla radalla tehtiinkin sitten agiradalta nolla etenemällä 4,75 m/s ja tultiin 3. sijalle. Täysin yllättäen sitten tienattiin vieläpä SERT-A, mikä oli kyllä ihan huikea juttu!!! Tokalla radalla kostautui ekan radan nopeat kontaktivapautukset ja lähdettiin ulos puomin läpijuoksun jälkeen - tosin pohjalla oli myös muita virheitä eli kynnys katkaista touhu siihen oli matala ;) Kolmannella radalla saatiin taas sujuvampaa menoa aikaiseksi eli hyppyradalta tuloksena 5 vp, kun yksi rima putosi, mutta muuten olin oikein tyytyväinen rataan.

Maanantaina 5.12. oli vuorossa treenit ja koska oltiin menossa kisaamaan taas itsenäisyyspäivänä, niin halusin tehdä kevyet treenit. Pari keppikulmaa siis treenattiin ja lisäksi otettiin vain kontaktimuistuttelua. Edellispäivän kisoissa treenikaverin kanssa oli tullut puheeksi, että olenko treenannut sitä, että teen nopeita vapautuksia, joiden jälkeen vaadin kuitenkin kontaktille pysähtymistä ja havaitsin, että eihän me oikeasti olla niitä treenattu. Treeneissä aina teen selkeät stopit ja vapautan vasta, kun oikeasti Jippi on selkeästi seisahtunut kontaktille. Eli mahtaa olla sille sekavaa, kun kisoissa toiminkin täysin eri tavoin kuin treeneissä. Niinpä treeniteemaksi otetaankin kontaktien osalta vaihtelevat vapautukset eli jos annan vapautuksen ennen kuin etutassut on osuneet 2on2offiin, niin sitten saa matka jatkua, mutta ilman vapautusta on 2on2off otettava. Treeneissä saatiin helposti provosoitua virhe ja tämän jälkeen otettiin homma uusiksi ja virhe ei enää toistunut! Nämä treenit siis on nyt otettava osaksi normitreenejämme.

Hugon kanssa käytiin itsenäisyyspäivän aamuna ihan kaksistaan kunnon lenkki keppileikkien kera ja tässä Hugon ilme leikkien jälkeen :)

Tiistaina 6.12. kisailtiin taas JAU-Areenalla Koirakerho Heiluhäntien kisoissa. Ekalla radalla takaakierrossa Jippi hyppäsi liian läheltä siivekettä kaataen koko siivekkeen ja tämän jälkeen oli hetken ihan hyvää menoa, kunnes tultiin keinulle, jolta Jippi juoksi läpi. Otin keinun uudestaan ja nyt Jippi pysähtyi, mutta kuitenkin vapautti itsensä luvatta, joten käveltiin ulos radalta. Tokalla radalla Jippi luki takaakierron viskinä heti alkutaipaleella ja koira päätyi minun väärälle puolelle. Pelastellen selvittiin siitä kohdasta vielä ja naureskellen jatkoin rataa sähläyksestä huolimatta. Keppikulma oli meille ihan uusi (tiukka umpikulma, johon tehtiin poispäinkäännös sisääntulolla), mutta yllätykseksi se ei tuottanutkaan ongelmia - hienoa! Puomia edeltävässä valssissa Jippi tiputtaa riman ja lisäksi ajautuu putkeen puomin sijaan. Hitsin erottelut - ollaan näitä ensimmäisen arvkoisaleirin läksyjen mukaisesti treenattu ja treeneissä ei olla enää saatu virhettä aikaiseksi, mutta näköjään kuitenkin radan osana homma on vielä epävarmaa... Oma liike oli kieltämättä turhan paljon putkea kohti, kun olisi pitänyt rytmittää selkeämmin ja ottaa oma liike puomin suuntaisesti. Uudella yrityksellä Jippi valkkasi puomin oikein ja kehuin kovasti. Lopussa itse vielä onnistuin sählätä lisää (en juossutkaan sokkariin, kuten piti vain jouduinkin tekemään huono takaaleikkauksen) ja tämän jälkeen päätin, että eiköhän me voida poistua radalta. Jippi selvästi oli vähän hämillään (ei esim. juossut palkkahihnaan kiinni lainkaan, vaan jäi vain pyörimään ympärilleni hämmentyneenä) ja mietin jälkikäteen, että oli vähän tympeää, että kaksi peräkkäistä rataa loppui kesken jättämiseen, kun tokihan koira tästä oman tulkintansa tekee, vaikka toka olikin keskeytetty ihan puhtaasti oman pakan hajoamisen takia. Niinpä kolmannelle radalle otettiin tavoitteeksi vain se, että rata tehdään hyvällä fiiliksellä loppuun mahdollisista virheistä huolimatta ja pois tullaan leikkien. Sainkin sitten itselle hyvän fiiliksen päälle ja homma tuntuikin toimivan alusta lähtien sujuvasti. Pari pikkumokaa sinne mahtui, kun ensin meinasin kompastua putkeen ja lopuksi kolmanneksi viimeisellä esteellä jäin hidastelemaan takaakierron kanssa ja olin sitten onnettoman myöhässä saksalaisen tekemisestä. Pystyin kuitenkin lennosta vaihtamaan ohjaussuunnitelmaa ja tehtiinkin sitten käännös sylkkärillä ja saatiin siis tehtyä nollarata :) Kiva vauhtikin Jipillä oli (5,02 m/s) ja kaarrokset valtaosin aika minimissä eli hyvä fiilis jäi kaiken kaikkiaan! Saatiinpa jopa palkintojakin, kun tultiin 4. sijalle ja olivat päättäneet palkita noissa kisoissa aina 4 kussakin luokassa :)

Tässä tiistain nollarata:

Ja laitetaan nyt nämä sähläyksetkin :D

Nyt jäätiin kisatauolle ja palataan kisojen pariin ensi vuoden puolella :) Vielä parit treenit on ennen kuin Jippi aloittaa agitreeneistäkin parin-kolmen viikon tauon.

Polvivaivaa

Eilen oli molemmille koirille fyssarikäynti Tamaralle. Aloitettiin Jipistä ja sillä ei ollut mitään ihmeempiä - kuten ei ollut odotettavissakaan. Pientä kireyttä takaosassa oikealla puolella ja tämä puoliero Jipillä todennäköisesti johtuu siitä, että mm. tokossa oikea puoli kulkee usein pienemmällä liikeradalla (seuruu, kierrot yms.) ja tämän lisäksi Jippi itsenäisesti valitessaan valkkaa kääntymissuunnan aina myötäpäivään. Lenkeillä myöskin hakeutuu mieluummin minun vasemmalle puolelle kulkemaan, jolloin esim. ohituksissa on aina ikään kuin seuraamassa. Täytyisi siis entistä paremmin nyt kiinnittää huomiota siihen, että tulisi tehtyä myös esm. oikean puolen seuraamista, kun Jippi senkin kuitenkin osaa. Ristiselässsä pienesti kireyttä, muttei jälleen kerran mitään epänormaalia tai mitään, mikä ei olisi heti käsittelyyn vastannut. Fyssarilta lähti siis rento ja jumiton typy. Jippi oli sopivassa painossa eli ei liian kuiva, muttei kuitenkaan myöskään yhtään lihava. Lihaksia saisi olla lapojen välissä lisää ja saatiinkin hyviä jumppaohjeita tähän. Muutoin oli lihaksistoltaan hyvä.

Tokana oli sitten Hugon vuoro. Katsottiin liikkeet, kun kerroin muutaman viikon takaisesta ontumiseta. Kerroin, ettei ontuminen ollut sellaista kolmijalkaisuutta, josta olisin osannut heti sanoa, mitä jalkaa ontuu, vaan että liike näytti vain selkeästi epäpuhtaalta ja tuolloin Hugo "niiasi" aina oikealla etusellaan astuessaan, mikä antoi ehkä vähän osviittaa siitä, että syy löytyisi vasemmasta etusesta. Liikkeet oli nyt kuitenkin ihan ok, eikä ontumaa tosiaan ollutkaan ilmennyt enää. Käsittelyssä ei löytynyt ihmeempiä kireyksiä lihaksistosta. Takaosassa pientä jumia ja reagoi rintarangan käsittelyyn hieman. Nämä kuitenkin aukesi hyvin. Etuosasta ei löytynyt mitään selittäjää epäpuhtaille liikkeille. Ainoastaan olkanivelen ääriasentoon taivuttamiseen aavistuksen reagoi, mutta tasaisesti molemmin puolin ja reaktio hyvin pieni eli ehkä oli vain pientä kieryttä. Oikeaa takajalkaa käsitellessä sitten reagoi polven käsittelyyn hieman. Polvessa oli käsin tunnustellen merkkejä jonkinlaisesta häikästä - voisi olla traumaperäistä, mutta koska mitään ihmeempää ei ole sattunut, eikä Hugo ole polvea missään vaiheessa ihmeemmin aristellut, niin on pieni epäilys alkavasta nivelrikosta. Tokikaan tästä ei varmuutta vielä ole, mutta nivelravinteita on hyvä ainakin antaa. Olenkin jo muutaman vuoden antanut Hugolle nivelvalmisteita (glukosamiini, kondroitiinisulfaatti, MSM), mutta nyt oli puolen vuoden tauko, kun nivelissä ei ole ollut mitään häikkää. Olinkin ehtinyt jo noin kuukausi sitten aloittaa uudestaan nivelravinteiden antamisen ja niillä nyt jatketaan. Lisäksi varasin ensi viikolle ajan ortopedille, koska haluan, että polvi kuvataan. Näin saadaan sitten varmuus siitä, että onko kyseessä nivelrikko. Jotenkin tuli aika isona yllätyksenä tämä mahdollinen nivelrikko. Yleensähän sitä esiintyy esim. ristisidevaurioiden jälkeen tms., mutta Hugolla ei ole polvet koskaan oireilleet ja parivuotiaana polvet on tsekattu epävirallisesti olevan 0/0. Eli mikä ihme mahdollista nivelrikkoa on sitten aiheuttanut? Ehkä kuvat kertovat sitten lisää. Ja tokihan edelleen on mahdollisuus, ettei se ole nivelrikkoa, vaan jokin esim. liukastumisen aiheuttama trauma, joka sitten voisi toipuakin ennalleen. Keskiviikkona ollaan ehkä viisaampia!

Tekemisen riemu

Hetkittäin saattaa jäädä epäonnistumiset kisosissa tai treeneissä harmittamaan, mutta olen yrittänyt oppia laittamaan asiat oikeaan perspektiiviin. Hauskuuden säilyttäminen kaikeassa harrastamisessa on kuitenkin a ja o, joten olen oppinut tarkkailemaan koiria ja meidän yhteistä tekemistä ja haluan varmistua siitä, että tekemisen riemu säilyy :)

Jipin agility
Agilityssa moni homma sujuu todella kivasti. Jippi on oikeasti mielestäni ikäisekseen aika osaava typynen ja teknisesti taitava. Se tekee hyvää työtä sekä treeneissä että kisoissa, mutta oma kisamoodini vielä aiheuttaa yliyrittämistä tai luovuttamista jo ennen kuin aloitammekaan rataa, joten tulostaso on ollut nyt kolmosissa suorastaan surkea! Kyllähän se tietysti sikäli on harmittavaa, koska en voi väittää, etteikö me niitä SM-nollia haluttaisi kerätä. MUTTA: Kisoissa Jippi on tosi kivassa vireessä, tekee töitä täysillä, on hyvin ohjautuva, mutta kuitenkin riittävän irtoava ja hoitaa siis oman tonttinsa melko mallikkaasti. Moni asia sujuu jo kisoissakin hyvin ja olen uskaltanut testata erilaisia ohjauksia ja ollut rohkea keppiohjausten yms. kanssa. Haluan siis keskittyä siihen hyvän fiiliksen saamiseen radoille ja iloita kaikista onnistuneista pätkistä takertumatta siihen lopputulokseen. Kyllä ne nollat sieltä vielä tulee, kun saadaan rutiinia ja itselle sellainen rauhallisuus, jota treeneissä löytyy - kisoissa se on toistaiseksi ollut vielä kateissa. Pääasia on, että meillä on superkivaa agilityn parissa!

Meidän treenit on nyt talvikaudella pääosin JAU Areenalla ja se on paikkana osoittautunut sikäli haatavaksi, että Jipillä on jostain syystä siellä korkeammat kierrokset. Jippi normaalisti juutaa kisaradoilla, mutta treenatessa ei koskaan muuten paitsi JAU:lla treenatessa. Siellä on aika pitävä pohja eli olisiko se osasyy? Ainakin JAU:lla tuntuu rimat olevan meillä herkemmässä ja tätä samaa on muillakin esiintynyt - toki voi johtua siitäkin, että meidän treenikentällä on käytössä tooooodella kevyet muovirimat eli Jippi on mm. hännällään onnistunut niitä pudottamaan. Mutta siis tätä treenikentän haastavuutta en koe missään nimessä huonona asiana, sillä on ehdottoman hyvä päästä treenaamaan meille vaikeassa ympäristössä ja kun siellä saadaan rimat pysymään, niin sitten se pitäisi olla ihan helppo nakki muuallakin :)

Jippi kaverinsa Binan kanssa odottamassa Tiltun tokoyksärille pääsyä!

Jipin toko
Eteenpäin mennään koko ajan, mutta pientä viilaamistahan riittää kaikessa. Tuntuu välillä, että hakkaisi tiettyjen liikkeiden kanssa päätä seinään. Sitten kuitenkin aina jos alkaa miettiä vähän kauemmaksi taaksepäin huomaakin, että ollaan menty hurjan paljon eteenpäin. Seuruussa oli jossain vaiheessa kontaktin rakoilua, mutta se ongelma on tiessään. Pientä "ylivireisyyttä" on välillä nykyään, mikä esiintyy lievänä edistämisenä ja ajoittaisena pompottamisena seuruussa, mutta tähän saatiin hyviä vinkkejä eilen Tiltun treeneissä ja Jippi niihin selvästi alkoi reagoida, joten olen luottavainen, että saadaan seuruu hyvään kuosiin :) Seuraamisessa Jipille on tehty sitä, että stoppaan kesken seuruun terävästi ja jos se valuu siinä liian eteen, niin olen sanonut "oho" ja vaatinut Jippiä korjaamaan takaisin vasemman jalan viereen. Nyt kuitenkin näyttäisi siltä, että Jippi alkaa oppia tämän kaavan eli minun stopatessa Jippi on liian edessä, josta kuuluu "oho" ja se korjaa. Tässä on pelkona se, että seuruu alkaa mennä jojoiluksi eli koira hakee eteen ja korjaa itsenäisesti oikeaan paikkaan ja alkaa siis paikka elää. Vielä ei onneksi olla tähän ajauduttu, mutta otettiin nyt käyttöön vähän erilainen korjaustapa. Nyt siis on tarkoitus tehdä niin, että jos koira ajautuu seuruussa liian eteen, niin sitä pyydetään seistahtumaan paikalleen, korjataan itse oma asento koiran viereen ja samalla näytetään koiralle vielä vähän reiteen taputellen, että "tässä on seuraa". Sama juttu liikkeillelähdöissä eli tehdään vasemmalla jalalla ihan yksi askel, johon pysähdytään ja jos koira istuu perusasentoon yhtään liian eteen, niin ei pyydetä sitä korjaamaan, vaan mennään itse sen viereen ja muistutetaan oikaesta paikasta. Ikinä korjatuista suorituksista ei tule palkkaa, vaan palkkaus vasta sitten, kun on tehty kokonainen suoritus oikein ilman edistämistä. Pureuduttiin myös täyskäännöksen ongelmiin eli vasemmalle täyskäännös kävellessä on aika kiva, mutta juosten siitä ei tule mitään. Tämän havaittiin johtuvan juurikin siitä, että juostessa Jippi ajautuu herkästi vähän eteen, eikä näin ollen pysty reagoida riittävän terävästi täyskäännökseen, vaan jää herkästi jalkoihin. Tehtiin tähän sellaista treeniä, että seurautin juosten ja aina jäin sitten jossain kohdassa juoksemaan paikoilleni. Näissä Jippi herkästi valui eteen ja tästä sitten korjattiin samalla tavoin kuin yllä kuvasin. Parin korjauksen jälkeen Jippi jäikin paikoillani juostessani vierelleni, josta palkkasin hurjan isosti. Tästä sitten seuraava askel olisi se, että kun koira ei valu paikaoilla juostessa eteen, niin paikoilla tallaten tehdään käännös vasempaan. Ja sitten toki se selkeä paikoilla askellus ennen käännöstä tiputetaan pois, kunhan koira on oppinut olemaan valumatta eteen ohjaajan jäädessä paikoilleen tekemään käännöstä. Lopuksi tehtiin myös peruutusta ja tässä ongelmana se, että Jipin takapää valuu herkästi ulospäin pakituksessa parin askeleen jälkeen. Avoimessa tehtiin vain kolmea askelta peruutusta, jotka vielä sujuivat, mutta nyt kun ollaan alettu tekemään pidempää pätkää, niin onkin peruutus alkanut vinottaa. Olen korjannut sitä usein peruuttamalla oikealle kaarrattaen eli niin, että Jippi joutuu koko ajan vähän korjaamaan takapäällä ristiin askeltaen sitä takapään paikkaa, jotta pääsee oikeaan asentoon. Kuitenkin eilen sain toisenlaisen tavan korjata vinoutta eli sillä hetkellä, kun Jippi alkaa poikittaa, niin askellankin suoraan oikealle toistaen seuraa-käskyn. Tällöin koira ei siis pysty "vähitellen" liukumaan takaisin oikeaan peruutuskohtaan, vaan se huomaa heti mokanneensa ja joutuu samantien korjaamaan tilanteen. Kolme peräkkäistä korjausta tehtiin ja sen jälkeen Jippi selvästi tsemppasi oikein hurjasti, että takaosa pysyisi oikeassa kohdassa ja pääsin palkkaamaan suorasta peruutuksesta. Kuulostaa oikeasti omaan korvaankin loogisemmalta korjata vinoutta näin, eikä niin, että alan vähän kääntyä oikealle. Silloinhan koira ei välttämättä ole edes tajunnut, että siinä tehdään korjausta, vaan että vain tehdään käännöstä pakittaen. Nyt se selvästi joutuu epäonnistua eli tajuaa tekevänsä virheen, mutta saa sitten heti mahdollisuuden korjata tilanne. Eilen tehtiin siis tällaista aivojumppaa seuruun oikean paikan ja asennon kanssa ja Jippi alkoi todella selkeästi skarppaamaan. Tiltu kehuikin sen ongelmanratkaisutaitoa eli se todella tuntuu miettivän asioita ja yrittävän parhaansa mukaan päästä oikeaan lopputulokseen. Lisäksi se sai kehuja hyvästä työmoodista eli oli oikein hyvällä asenteella ja ilmeellä liikenteessä - innokas, mutta keskittynyt!

Sekä kaukoissa että tunnareissa on haasteena ollut vääränlainen viretila. Jipin kiekat nousee aina, kun se pääsee tekemään jotain yhdessä ja siitä sopivaan rauhalliseen moodiin pääsy on ollut vaikeaa. Välillä tämä aiheuttaa vähän päänvaivaa, mutta toisaalta täytyy muistaa, että se yli-innokas treenkaveri on kuitenkin minun makuuni paaaljon kivempi kuin vähän liian matalavireinen, jota pitää yrittää nostattaa. Eli pienet ilokiepit ja tassujen teputtelut yli-innokkaana ovat kuitenkin aikaa positiivisia ongelmia ja ne on kuitenkin helpompi työstää pois kuin se, että koira olisi haluton tekemään yhteistyötä tai olisi kaikeassa omaan makuun liian hidas. Ja ollaan me jo vähän saatu etenkin kaukoihin oikeampaa viretilaa! Jippihän ennen vispasi ihan hurjana häntää läpi kaukojen, mistä jo valmiiksi tiesi, että tarkkuus tulee kärsimään. Nyt vispaaminen on vaihtunut keskittyneeseen, mutta innokkaaseen ilmeeseen ja vaihdot ovat muuttuneet rauhallisimmiksi. Yleisesti ottaenhan liikkeissä vauhti on hyvä juttu, mutta kaukot on kyllä yksi niistä liikkeistä, joissa pieni maltti on valttia :) Nyt Jippi tekee vaihdot minun makuuni sopivalla vauhdilla eli reagoi heti, muttei niin rytinällä, että jalat liikkuu vain siitä asentosiirtymän voimasta ja vauhdista. Kaukothan otti hurjan harppauksen eteenpäin silloin, kun alettiin käyttää takajalkojen edessä palikkaa/lautaa muistuttamassa siitä, että takajalat ei voi seilata. Nyt pystytään tekemään jo niin, että ekalla toistolla on lauta paikoillaan ja sen jälkeen poistan sen muutaman vaihdon ajaksi ilman pakan hajoamista. Ja sitten taas väliin tehdään pari toistoa niin, että lauta taas on paikoillaan. Tästä pikku hiljaa sitten vähennetään apuvälineen käyttöä yhtä harvempiin toistoihin ja toivotaan, että päästään siitä lähiaikoina kokonaan eroon. Välimatka ei tunnu olevan Jipille ongelma - ennemminkin se on taipuvaisempi epäsiisteihin vaihtoihin silloin, kun olen ihan lähellä, sillä palkan odotus on silloin kova.

Ostin uuden pallon, jonka oletin olevan lähinnä Jipin mieleen, mutta todellisuudessa Jippi ei ole päässyt juurikaan edes testaamaan pallolla leikkimistä, koska Hugo omi pallon heti ja siitä tuli yksi sen lempileluista :)

Hugon rally-toko
Hugolla on nyt saikun jälkeen parilla rally-tokokerralla esiintynyt aika paljon äänehdintää etenkin treenin alkupätkällä. Se haukkuu perusasentoon pyytäessä ja saattaa myös haukahdella kesken tehtävien. Ääntelyyn on käytössä aika lailla nollatoleranssi eli jos Hugo haukahtaa, niin yhdessä tekeminen loppuu, kunnes se odottaa hiljaa ja pyydän sitten taas uudestaan tekemään. Ja sitten, kun kykenee suorittamaan ääntelemättä, niin saa superpalkan. Ekat haukahdukset kieltämättä saivat aikaan pientä ärsyynnystä. Sitten kuitenkin mietin asiaa vähän toiselta kantilta ja tajusin, että oikeastaan se, että Hugo haukkui ja kirjamellisesti keuli tehtäviä tehdessä ja kehuja saadessa (se siis nykyään kunnon kehuista loikkaa kunnolla takajaloilleen), on jotain aika hienoa :) Toko"uramme" aikana meillä oli jatkuvana ongelmana motivaationpuute eli en millään keksinyt, että miten saan Hugon tekemiseen asennetta ja säpäkkyyttä. Nyt rally-tokoa treenatessa ilmeisesti olen itse osannut olla luovempi, kekseliäämpi ja innostavampi treeni- ja palkkaustapojen suhteen, ja tämän seurauksena Hugo on ihan hullaantunut rallyn treenaamiseen! Ja jos vaihtoehdot on hieman yli-innokas, innosta ajoittain ääntelevä (ääntely kuitenkin loppuu onneksi aina alkutreenin jälkeen, kun ei vain anna sen jatkaa hommia äännellessä) koiruus tai tahmea, innoton ja suostuteltava koiruus, niin tottahan toki minä mieluummin tämän valitsen! Hugo on oikeastaan aika hellyyttävä siellä treeneissä, kun sen silmistä näkee sen, että se on aivan tohkeissaan. Ja eilen oli niin täpäkkänä, että ensimmäistä kertaa IKINÄ se teki vasemmalla 360 käännöksen ilman, että rintamasuunta poikkesi lainkaan minun rintamasuunnasta, enkä joutunut juurikaan odotella sitä kääntyessäni eli se teki oikeasti kunnolla töitä takaosalla läpi käännöksen. Huikea saavutus, kun takapään käyttöä on treenattu oikeasti vuositolkulla ilman suurempaa menestystä! Ihan tuli sellainen olo, että pakko alkaa taas selailla koekalenteria :D