torstai 5. kesäkuuta 2014

Metallikapula ei olekaan mahdoton!

Perjantaina 30.5. käytiin Kaijan ja Nepin kanssa jälkitreeneissä. Jälki oli Kaijan tekemä - ensimmäistä kertaa tänä vuonna siis ajettiin jonkun muun kuin minun talloma jälki. Ensimmäistä kertaa tehtiin myös jana ja koska tätä ei aiemmin olla tehty, aloitettiin ihan muutaman metrin janalla. Hugo lähti janalla hyvin eteen ja nosti jäljen tarkasti ja lähti jäljellä oikeaan suuntaan. Itse jälkeä Hugo ajoi jokseenkin puoliteholla. Seilasi paljon molemmin puolin jälkeä ja hukkasi jäljen useampaan otteeseen, vaikkakin sitten löysi useimmiten itse takasin jäljelle. Ei myöskään enää itsekään muistettu vikan kepin sijaintia, joten se jäi kokonaan löytämättä, koska Hugo oli tässä vaiheessa hukannut jäljen, eikä tosiaan ollut tarkkaa muistikuvaa kepin tai jäljen sijainnista. Tehtiin siis loppuun "paikkaus" niin, että Kaija Hugon huomaamatta pudotti kepin, jonka se sai sitten löytää ja nostaa. Kokonaisuudessaan treeni ei siis sujunut kovin kaksisesti. Hugo kyllä nosti 5/6 keppiä (vain se viimeinen jäi), mutta tosiaan hukkasi jälkeä usein ja etsi sitten sitä ilmavainulla.

Lähdimme treenien jälkeen mökille Sauvon suunnalle ja päätin tehdä illalla Hugolle helpohkon lyhyen jälkitreenin, että saataisiin parempi onnistuminen kuin aamulla. Koska tuntui selvästi aamulla siltä, että Hugo ajoi muun kuin minun tekemää jälkeä huonommin kuin minun tekemää, niin päätin, että tästä lähtien täytyy tehdä niin paljon kuin mahdollista näitä muiden tallomia jälkiä. Niinpä nytkin jäljen teki Markus. Se oli suoraviivainen vajaan 200 metrin pituinen jälki, jolla oli 7 keppiä. Keppejä laitettiin tiheään, jotta saataisiin Hugon motivaatio säilymään jäljellä hyvin - kepit se nimittäin yleensä merkkaa melko varmasti ja nostaa innokkaasti. Tein taas muutaman metrin janan. Hugo lähti eteenpäin janalla, mutta kohdatessaan jäljen se vain hetkeksi pysähtyi haistelemaan, mutta meni ensin pari askelta yli jäljestä ja sitten lähti haistelemaan takajälkeä. Pyysin takaisin risteyskohtaan ja kehotin etsimään jäljen ja tällä kertaa lähti oikeaan suuntaan. Alkuun ajoi jälkeä vähän epävarmasti parinkymmenen metrin ajan. Sen jälkeen lähti kuitenkin reippaammin ja varmemman oloisesti jäljestämään. Kepit nousivat hyvin, mutta tälläkin kertaa yhden kepin paikka unohtui ja jäätiin väärään kohtaan sitä etsiskelemään. Jo melko pian kuitenkin todettiin, että koska oltiin luultavasti väärässä kohdassa, annan Hugon jatkaa keppiä nostamatta eteenpäin, kun kerran kyseessä ei ollut viimeinen keppi. Loput kaksi keppiä löysi ja nosti hienosti eli hyvä lopetus kuitenkin!

31.5. aamupäivällä tehtiin sitten mökillä vielä yksi jälki. Tälläkertaa kokonaispituus vähän vajaa 300 metriä ja siinä oli yksi 90-asteinen kulma. Yhteensä jäljellä oli 6 keppiä. Tehtiin taas muutaman metrin jana, mutta jälleen kertaan nappasi takajäljen ensin. Selvästikin näinä kertoina, kun Hugo on ottanut takajäljen, jäljen alkumetrit on ollut vähän hakemista. Nytkin kyllä itse löysi lopulta oikean suunnan jäljellä, mutta ekat ehkäpä 10 metriä oli selvästi vähän epävarma, että olikohan tämä nyt sittenkään se oikea suunta. Edellisiltaa nopeammin kuitenkin nyt jo sai vauhdin päälle ja homman toimimaan. Tällä kertaa itse jälkisuoritus oli todella hyvä. Ajoi jäljen ekoja metrejä lukuun ottamatta motivoituneesti ja intensiivisesti. Vauhti oli sopiva ja nenä pysyi maassa, eikä hukannut jälkeä kertaakaan. Kaikki kuusi kepiä nousi ongelmitta eli en joutunut missään kohdin auttamaan. Sai superleikit palkaksi ja jäi hyvä mieli kaikille :) JES!



Jälkitreenailujen lisäksi mökillä toki myös rentouduttiin ja Hugon toiveesta leikittiin paljon palloleikkejä. Oli oikein kiva reissu siis, vaikka kelit olikin aika harmaat.

Maanantaina 2.6. käytiin vapaatreenaamassa. Tehtiin fyssarilta takapään vahvistamiseen vinkiksi saatua hyppytekniikkatreeniä ja sen jälkeen kontakteja. Keinulla tuli pari vapautumista heti keinun laskiessa, mutta tämä ei sikäli ole ihmekään, kun tosiaan tämän olen aiemmin sallinut. Parin muistutuksen jälkeen alkoi kuitenkin sujua. Puomilla tuli hyviä suorituksia. Alastulokontaktit voisivat olla nopeammat, mutta tässä vaiheessa ollaan tyytyväisiä siihen, ettei sinne tullut empiviä askeleita, vaan eteni kuitenkin pysähtelemättä ihan loppuun asti kontaktilla. Vähitellen sitten yritetään kasvattaa varmuutta niin, että suorituksiin tulisi lisää nopeutta. A:ta tehtiin neljä toistoa - pari kertaa niin, että menin eteen ja kutsuin Hugon sieltä A:n yli ja pari kertaa niin, että lähdettiin Hugon kanssa samaa matkaa A:lle. Kaikki kerrat sujuivat ihan kivasti eli tuli onnistuneet osumat ja oikein ajoittuneet laukat. Luultavasti otan silloin tällöin yhä ponnarin käyttöön alastulolle, jottei kontaktille osuva askel lähde "liukumaan" ylemmäs. Kaikkiaan siis kuitenkin onnistuneet kontaktitreenit eli selvästi parempi mieli tulevan viikonlopun agilitystartteja ajatellen :)

Tiistaina 3.6. oli lupaavien agitreenit ja oli taas tosi kivat treenailut. Tuli yllättäviä keppivirheitä keskellä keppejä ja kouluttaja totesi johtuvan ihan siitä, että lakkasin ohjaamasta keppejä heti, kun Hugo oli suoriutunut haastavasta sisäänmenokulmasta. Tämä johtunee siitä, ettei Hugo yleensä ikinä tee kepeillä virheitä keppien keskivaiheilla! Niinpä olinkin ihan ällikällä lyöty, kun niin nyt kävi. Näytti pari kertaa vähän törmäävän keppeihin eli vaikutti vähän siltä, että Hugo on liikaakin tottunut joustaviin muovikeppeihin, joita ollaan käytetty paljon, ja puukeppien jousamattomuus ehkä tuli vähän yllärinä sille. Täytyy siis muistaa tehdä näitä molempia säännöllisesti! Muilta osin treeni sujui kivasti ja hauskaa oli :) Kotiläksyksi tuli siedättää Hugoa irtoamaan putkeen, vaikka oma liike lähtisikin jo sivusuunnasa - näissä siis herkästi tekeekin viime hetken jarrutuksen ja lähtee putken sijaan perääni.

Eilen oli tokotreenit, jossa tehtiin ohjatusti noutoa. Puukapulan nouto sujui ihan jees, tosin kapulan nosto ja palautus saisi olla reippaampia. Tähän saatiinkin vinkiksi tehdä sellaisia toistoja, joissa lähden peruuttamaan lelun kanssa jo, kun Hugo on lähestymässä kapulaa. Tällöin Hugo nappasikin kapulan selvästi nopeammin ja lähti kiirehtimään perääni. Tarkoitus oli, että "vapaa"-käskyllä Hugo irrottaisi kapulan kesken juoksun ja saisi rynnätä lelun perään. Muuten sujui ihan suunnitellusti paitsi, että Hugo ei millään ymmärtänyt, että kapulasta voi irrottaa kesken suorituksen otteen, vaan sen ryntäsi lelun perään kapula suussa ja jäi siihen sitten lelulle tuijottamaan kapula suussa minua, että "tule nyt ihmeessä ottamaan tämä kapula, jotta pääsen leikkimään". Hassu poika :D Heti, kun otin siltä kapulan, leikki alkoi.

Ollaan Hugon kanssa jo vaikka kuinka kauan yritetty treenata myös metallikapulan noutoa. Hugo ei kuitenkaan ole suostunut koskaan nappaamaan metallikapulaa suuhun, vaan heti kun tuntee metallin hampaissa, ote irtoaa. Eilen lähdettiin siitä, että pidin kapulaa sen edessä ja palkkasin alkuun heti, kun Hugo edes tönäisi kapulaa. Vähitellen nostin kriteereitä eli tönäisyn sijaan vaadinkin ensin pienen otteen ihan etuhampailla ja sitten lopulta oltiinkin siinä tilanteessa, että sain Hugon ottamaan kädestä kapulan suuhun ja pitämään sitä suussa, kunnes otin sen siltä. Tämä oli siis ihan huima kehitys siihen nähden, että tätä on yritetty vaikka millä keinoilla! Vielä ei suostu itse nostamaan metallikapulaa maasta, mutta nyt on vahva luotto siihen, että saadaan kyllä sekin toimimaan vähitellen. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti