Viime tiistaina 10.2. Juhaa tuurasi agitreeneissä Riikka Korvenoja. Rata oli ihan mukavan oloinen, mutta Jipille ja minulle se osoittautui haastavaksi. Tuli havaittua jälleen kerran, että estehakuisuus ja irtoaminen suoralla kaipaavat vahvistusta, sillä Jippi tuli suoralla pätkällä kerta toisensa jälkeen esteestä ohi ottaessaan häiriötä minusta juoksemassa vieressä. Etupalkan avulla saatiin kyllä onnistumisiakin, mutta treenien jälkeen oli sellainen fiilis, että oma liikkuminen oli surkeaa ja sai Jipinkin epäröimään melkein jokaisella esteellä. Varsinaista taistelua oli siis treeneissä melkein jokaisen esteen suorittaminen! Onneksi tehtiin loppuun etupalkan avulla vielä muutaman esteen suoraa ja saatiin molemmille hyvä mieli lopputreenistä :) Jäi kuitenkin hieman hampaankoloon se, että epäonnistumisia sateli suorilla pätkillä....
Keskiviikkona oltiin Jipin kanssa peko-treeneissä ja kokeneemmat koirakot tekivät Vantaankosken juna-aseman ympäristössä taajamaetsintää. Me teimme sellaista treeniä, että neljä maalimiestä meni yksitellen metsikköön Jipin näkemättä ja se sai lähteä metsikön reunasta maalimiehiä etsimään. Sai heti metsikön reunassa hajun maalimiehistä ja annoin sen lähteä hajun perään liina perässä. Harmiksi ensimmäistä maalimiestä etsiessä liina takertui puuhun kiinni ja koska itse olin kauempana, Jippi joutui ratkomaan ongelmaa itse. Se meni ympäriinsä metsikössä sitoen itseään vain enemmän ja enemmän solmuun, mutta koska maalimies oli lähellä, Jippi jatkoi etsintää. Lopulta se pääsi pakittamaan saasen solmua vähän avattua ja pääsi kuin pääsikin maalimiehelle asti. Hieno typy, kun jaksoi yrittää, vaikka tosiaan oli aikasmoisessa jumissa!
Toka maalimies oli ihan metsän alkureunassa lumikasan takana ja Jippi juoksi maalimiehestä ensin vauhdilla ohi. Ehdin mennä sen perässä niin, että jäin Jipin ja maalimiehen väliin seisomaan ennen kuin itse bongasin maalimiehen sijainnin. Jippi jäi vähän hämmentyneenä katsomaan minua, kun tuntui tajunneen maalimiehen sijainnin ja havaitsi minun seisovan jo melkein vieressä, mutta pyysin sitä jatkamaan silti. Lopulta Jippi meni maalimiehelle asti saaden taas isot kehut ja lihapullaa palkaksi. Kyseinen maalimies oli Jipille vieras henkilö, joten voi olla, että myös se vaikutti siihen, että tämä oli Jipin mielestä haastava etsittävä.
Kolmas ja neljäs maalimies löytyivätkin sitten oikein hienosti ilman kummempia sählinkejä. Jippi haki taas innolla ja oli valtaisan iloinen maalimiehiä löytäessään. Myöhemmin, kun lenkitin Jippiä siinä treenipaikan ympäristössä, Jippi veti kuin hullu kohti metsää ollen selvästi varma, että vielä niitä ukkoja jossain oli "pelastettavana". Ainakin tuntuu siis maalimiesmotivaatio olevan typyllä kohdillaan ;)
Torstaina 12.2. oltiin Hugon kanssa Niinun treeneissä. Tehtiin ensin pätkä 1-19 ja sen jälkeen kouluttaja mainitsi, että menossa oli jonkinlaista varomista. Kerroin sitten, että meillä on Hugon kanssa nyt tullut "kierre" siitä, että se on tullut epävarmemmaksi ja samalla minä autan ja varmistelen ohjauksissa enemmän, jolloin meno on tökkivää ja saa loppuen lopuksi Hugon vain epäröimään enemmän. Niinu lähti purkamaan ongelmaa siten, että palkattiin Hugoa enemmän lyhyistä pätkistä ja esteiden hakemisesta. Jo yhden treenin aikana Hugo sai selvästi enemmän luottoa, irtosi paremmin esteille ja vauhtiakin saatiin selvästi lisää! Jäi kyllä treeneistä superhyvä mieli, sillä juuri sellaista treeniä me Hugon kanssa nyt tarvitaan! Ollaan tehty ihan liikaa vain pitkiä ratatreenejä ja sitten kisattu, jolloin kaikki perustreeni ja yksittäisten asioiden treenaaminen palkaten pienistä osasuorituksista on jäänyt kokonaan pois. Tämä on selvästi kostautunut, joten nyt sitten keskitytään nimenomaan niiden yksittäisten asioiden vahvistamiseen ja lyhyiden ratapätkien tekemiseen palkaten useammin. Meillä on normaalisti Niinulle vain joka toinen viikko treenipaikka, mutta ostin irtovuoron ensi viikolle samaan ryhmään, koska Niinu osasi tosi hyvin palotella treeniä sopivaksi meidän ongelmaa ajatellen :)
Lauantaina 14.2. oltiin Jipin kanssa pentutreeneissä Jipin kanssa ainoana koirana, joten ei päästy hyödyntämään etupalkkaajaa, mutta käytin etupalkkana silti lelua. Koska edellisissä treeneissä jäi kaivertamaan juurikin hyppysuora, niin tehtiin sitten lauantainakin sitä. Oli helpottavaa nähdä, ettei tässä hyppysuorassa nyt näyttänyt olevan tiistainlaisia ongelmia eli kertaakaan Jippi ei tullut hypyistä ohi, eikä videoltakaan katsottuna näytä ainakaan mitenkään kovin selkeästi vilkuilevan/kyttäävän minua. Videolla näkyy myös pätkä, jossa lähetän Jipin putkeen ns. ulkokaarteesta ja takaaleikkaan putkelle. Tämä oli ensimmäisillä yrityksillä haastavaa, ja Jippi epäröi putkeen irtoamisen kanssa. Tosin videolta katsottuna oma ohjauskin on tässä kohtaa jotenkin luonnotonta... Mutta muutaman toiston jälkeen palkattuani pelkästä putkeen irtoamisesta, tuli selvästi varmuutta tähänkin.
Lauantai-iltana koirat menivät minun vanhemmilleni hoitoon, sillä minä, Markus ja Markuksen sisko suuntasimme Porvooseen syömään ja katsomaan Ismo Leikolan showta. Oli kyllä hauska ilta ja hyvä show :) Illalla haimme koiruudet takaisin kotiin eli ei ollut sen pidempi visiitti tällä kertaa.
Sunnuntaina 15.2. ostin tuurausvuoron I-HAH:n jatkotason ryhmään Hugon kanssa. Ohjelmassa oli takaakiertotreeniä eli rata, johon mahtui kaikkiaan muistaakseni 5 takaakiertoa. Vähän ennakkoon kauhistelin sitä, että treeniaiheeksi osui juuri se meille kaikista vaikein ohjaus ja mietin, että mitenköhän näistä selviydytään nyt, kun Hugo on ollut tosi epäröivä takaakierroissa. Eipä kuitenkaan sitten yllättäen ollutkaan takaakiertojen kanssa minkäänlaista ongelmaa. Pari rimaa pudotettiin, kun ohjaus oli myöhässä tai jäin koiran linjalle, mutta takaakierroissa ei tullut empisiä, mikä oli tosi hieno juttu! Sen sijaan radalla mukana ollut A oltaisiin voitu jättää tekemättä, sillä tehtiin varmaan viisi toistoa ennen kuin Hugo suostui ottamaan alastulon kontaktin ilman yliloikkaa...... Eli ilmeisesti tarvitsee vielä tehdä lisää treenejä ponnarin kanssa!
Treenien jälkeen mentiin Hugon kanssa lenkille Sonjan ja Ofelian kanssa ja Hugo oli kyllä niin innoissaan päästessään piiiiitkästä aikaa Ofin kanssa lenkille :)
Tänään olin Jipin kanssa Nina Mannerin kouluttamissa tokotreeneissä ja valitsin treenattaviksi asioiksi jäävät. Ei ollut tarkoituksena oikeastaan varsinaisesti treenata jääviä seuraamiseen yhdistettynä, vaan ihan vain harjoitella seisahtumista ja maahanmenoa. Näytin ensin miten olemme treenanneet seisahtumista eli niin, että minä peruutan koira edessäni ja stopatessani seisautan Jipin kädelläni, naksautan pysähdyksestä ja palkkaan. Tässä kouluttaja pisti merkille, että Jippi ehkäpä jonkin verran on alkanut tavoitella kättäni eli on voinut ymmärtää treenin siten, että sen tulisi tehdä nenäkosketus käteeni ja sitten pysähtyä. Pysäyttäessäni Jippiä kauempana minusta se nimittäin valui pari haparoivaa askelta minua kohti ennen seisahtumista. Niinpä muutimme treenisuunnitelmaa nyt siten, että teenkin nyt tehotreeninä viikon ajan pysäytyksiä siten, että lähetän Jipin kiertämään jotakin ja annan puolivälissä paluumatkaa "seis"-käskyn ja samalla viskaan lelun Jipin taakse. Tätä tehtiin treeneissäkin tänään ja Jippi jarrutti tosi napakasti lelun lentäessä. Tässä tarkoituksena onkin saada koiralle mielikuva siitä, että seis-käskyllä vedetään liinat kiinni ja seisahdutaan heti. Vähitellen sitten lelun heittämistä viivästytetään eli annetaan ensin käsimerkki käskyn tueksi ja koiran pysähtyessä lelu heitetään hetken päästä. Saatiin tämä ensimmäinen vaihe näistä treeneistä nyt läksyksi ja ensi viikolla treenataan sitten sitä kakkosvaihetta!
Seisahtumisen lisäksi tehtiin vähän sitä maahanmenoa. Jipin istuessa edessäni se menee nätisti maahan eli takaosa ei liiku, vaan pelkkä etuosa tekee liikkeen ja asento on suora. Kerroin ongelmaksi sen, että Jipin ollessa sivullani se lähteeä hieman poikittamaan maahanmenossa. Sama tapahtuu sekä Jipin ollessa vierelläni perusasennossa käskiessäni sen maahan että käskiessäni sen maahan seuraamisesta. Taas näytin miten ollaan tätä harjoiteltu ja ensimmäisenä "virheenä" oli se, että olen palkannut maahanmenoa oikealla kädelläni. Olen jostain syystä siis kumartunut koiran puoleen ja antanut namin jalkojen väliin oikealla kädelläni, jolloin koira helposti lähtee tavoittelemaan sitä oikeaa kättä aiheuttaen vinon asennon. Nyt tehtiin sama niin, että perusasennosta maahanmenoa palkkasinkin vasemmalla kädellä ja nimenomaan niin, että palkka tuli vieläpä hieman koiran ulkopuolelta, jolloin se entisestään vahvisti suoraa asentoa. Ja totta tosiaan: makuuasento oli aivan suora!
Tämän maahanmenotreenin yhteydessä tuli sitten esiin myös sellainen ongelmamme, ettei Jippi oikein meinaa malttaa odottaa perusasennossa paikoillaan. Se siis helposti siirtyy vähän vinoon perusasentoon, jos joutuu yhtään odottamaan perusasennossa ja siitä tietysti sitten maahanmenokin on vino. Tähän saatiin vinkiksi alkaa treenata häiriössä kontaktin säilyttämistä. Ensin siis niin, että koira istuu edessäni ja pidän namia avoimella kämmenellä sen pään vieressä. Koiraa ei käsketä jättämään namia, vaan sen tulee tarjota namin tavoittelun jättämistä ja sen sijan katsekontaktia ennen kuin se palkataan ko. namilla. Jippi kyllä pian tajusi tarjota katsekontaktia, mutta herkästi itsuessaan alkoi steppaamaan jaloillaan kärsimättömänä. Tähän neuvoksi sain tällaisen sattuessa vähän liikuttaa namikättä, jolloi koiran keskittyminen saadaan taas siihen kontaktin säilyttämiseen ja palkkaus tosiaan vasta, kun steppaus loppuu ja kontakti säilyy. Tätä treenailtiin tänään ja saatiin ihan hyviä onnistuisiakin. Vähitelen sitten lisätään haastetta eli enemmän sillä namikädellä "houkuttelemista" liikutellen kättä ja sitten, kun tämäkin sujuu, otetaan koira perusasentoon ja siinä tehdään samaa. Tarkoituksena olisi siis, että tällä treenillä saadaan koira keskittymään perusasentoon paremmin, kun sillä on jokin selvä "tehtävä", kun nyt Jippi tuntuu ajattelevan, että tehtävä on suoritettu heti, kun siihen perusasentoon on tultu.
Oli kyllä hyvät treenit tänään! Nyt vain ahkerasti pitää yrittää ehtiä treenailla näitä kotiläksyjä, jotta päästään sitten seuraavalla viikolla eteenpäin treeneissä :)
Kotona tein Hugon kanssa hieman doboiluja, kun pitkästä aika täytin meidän dobo-pallon. Vieläkin minua ällistyttää se, että Hugo ihan empimättä loikkaa dobon päälle, seisoo siinä ja tekee siirtymisiä maahan ja istumaan (tosin istuessa toinen takatassu meinaa lipsahtaa pallolta), kun ottaa huomioon, että Hugo on kohtalaisen alustapelkoinen, eikä huterat/liukkaat alustat ole yleensä sen juttu. Reipas dobo-poika se kuitenkin on :) Ja vieläpä tuntuu tekevän niin kauhean innokkaasti niitä treenejä, että täytyy nyt taas säännöllisemmin tehdä pieniä treenailuja. Wirneen poppoolla on dobo-treenit 14.3. ja tilasin kouluttajalta (I-HAHlainen Mari Mäkelä) myös dobo-kirjan. Ehkä siis jotain helpoimpia juttuja uskalletaan kokeilla Hugon kanssa sitten!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti