Kisailemassa

Viime tiistaina 27.5. tehtiin ennen valkkuryhmän treenejä muutama toisto puomilla. Yhdelläkään kerralla ei pysähdellyt matkan varrelle, tosin ekalla kerralla pari vikaa askelta olivat aavistukseen hitaat. Palkkasin kuitenkin onnistumisesta ja seuraavat pari suoritusta olivatkin selvästi reippaampia. Hyvä!

Valkkutreeneissä tehtiin rataa, jossa oli monen monta takaakiertoa. Takaakiertoihinhan saatiin vinkiksi vähän erilainen ohjaus viime kerralla, joten nyt päästiin ihan urakalla testailemaan miten se toimii. Ja hitsi vie, sehän toimi! Yhtään kertaa ei tullut treeneissä kieltoa tai edes empimistä hypyille, tätähän nimenomaan on esiintynyt takaakiertojen yhteydessä. Nyt oli tosi sujuvan tuntuista menoa ja saatiin paljon onnistumisia. Oli kyllä taas ihan huippukivat treenit Jennan kouluttamana :)

Keskiviikon tokot jäi tällä viikolla väliin... Tänään olikin sitten vuorossa HSKH:n kisat, joissa yksi hyppäri ja yksi agirata. Aloitettiin agiradalla ja itseä jännitti taas yllättävän paljon - veikkaanpa, että johtui osittain ainakin siitä, että oli eka kerta, kun tehtiin juoksu-A:ta kisaradalla. Käytiin ennen rataa lämmittelyesteillä ihan vain sen verran, että tehtiin pari toistoa puomilla. Ensimmäinen toisto oli hyvä. Tokalla sen sijaan Hugo liukastui märällä kangaspinnalla ja putosi puomin keskiosalta suoraan puomin alla olleen putken päälle. Ei onneksi käynyt kuinkaan ja tehtiin sitten vielä yksi toisto apupalkkaajan palkatessa etupalkalla. Tuli oikein innokkaasti puomille eli ei näyttänyt jääneen kammoja.

Agirata oli aikasmoista sähellystä alusta loppuun... Lähdössä seisoskelin jonkin aikaa paikoillani ennen kuin vapautin Hugon, vaikka lähtölupa oli jo annettu. Tämä johtui ihan siitä, että kuulin ratahenkilöiden huutelevan, että ajanotto ei toimi ja huomasin, että kellossa sekunnit juoksi, vaikkei oltu vielä liikenteessä. Niinpä odottelin, että saivat kellon stopattua ennen kuin lähdettiin radalle. Neljäntenä esteenä oli keinu ja Hugo loikkasi alastulokontaktin yli saaden siitä vitosen. Olisi pitänyt uusia keinu, mutta jostain ihmeen syystä en näin tehnyt...! (Murr, itselleni!) Oma fiilis lässähti tästä tosi paljon ja huomaa vielä, että minun on tosi vaikea koota itseni ja keskittyä loppuun, mikäli on tullut tällainen inhottava epäonnistuminen alkuun. Rimanpudotus tms. ei niinkään haittaisi, mutta kontaktivirheet kyllä aina masentaa. Puomin alastulolle käskytin kontaktilla ehkä vähän turhankin painokkaasti ja Hugo hidasteli pari vikaa askelta taas. Kuitenkin suoritettiin kontakti kunnolla tällä kertaa. Keppien jälkeiseltä U-putkelta kirmasin itse kohti seuraavaa hyppyä unohtaen näyttää Hugolle putkella, että mihin matka jatkuu. Niinpä se kurvasikin väärään suuntaan, kunnes bongasi kadonneen ohjaajan. Ja sitten vielä loppuun A:lle surkeaakin surkeampi ohjaus ja Hugo tuli ohi A:sta - tästä toinen vitonen. Sen jälkeen käänsin pienellä pyöräytyksellä Hugon uudestaan A:lle (kamalan epäreilua koiraa ajatellen!), jolloin se ei saanut enää laukkoja kunnolla osumaan ja oli vaivalloisen näköinen, vaikka ilmeisesti just ja just osuikin kontaktille (ainakaan ei tullut virhettä). Eli tästä radasta opittiin, että minun pitää oppia jättämään epäonnistumiset taakse ja tsempata täysillä rata loppuun saakka. Nyt jäi päällimmäisenä mieleen, että oma liikkuminen oli tosi tahmeaa ja keskittyminen ja tsemppi puuttuivat täysin. Lopputulos radalta oli 10 rv ja yliaikaa jokunen sekunti, kun tuli siellä puomilla hidasteltua ja A:n kiellon kanssa sählättyä ja lisäksi muutenkin ehkä vähän takkuavaa menoa.

Tokalle radalle sitten piti oikein pakottaa itsensä taas keskittymään ja unohtamaan edellisen radan epäonnistumiset. Rataantutustumisessa tuli vähän pohdiskeltua miten suoriutua pituuden jälkeisestä elämästä. Persjättö olisi ollut kaikista "mukavin", mutta kovasti epäilin, etten sinne ehtisi, koska en uskaltaisi kuitenkin kokeilla pituutta ennen olevalle hypylle lähetystä riittävän kaukaa. Niinpä päädyin tekemään pituuden jälkeiselle hypylle takaaleikkauksen ja samoin sille seuraavalle putkelle. Putkella takaaleikkauksessa mietitytti, että saanko tehtyä takaaleikkauksen riittävän ajoissa, jotta Hugo huomaa sen, eikä käänny putkelta väärään suuntaan. Radalla nämä molemmat takaaleikkaukset sujuivat aika kivasti ja kokonaisuudessaan rata oli omasta mielestä sujuva. Maaliin tultiinkin nollatuloksella ja ajalla -9,44 s, mutta harmittavasti ei riittänyt tälläkään kertaa aika LUVAan. Pakko myöntää, että kyllä vähäsen harmittaa, kun suoritus oli meidän mittapuulla onnistunut ja vauhtikin oli ihan kiva. Moni seurakaveri siinä totesikin, että kunhan sinne kolmosiin pääsee, niin siellä ei onneksi tarvitse miettiä muiden tuloksia, vaan voi ihan vain kilpailla itseään vastaan.

Mutta tosi tyytyväinen saa silti olla tokaan kisarataan. Hyvin saatiin tsemppi päälle ekan radan sähläilyistä huolimatta! Yksi, mistä voi myös olla kisaratojen osalta tyytyväinen on se, että rimat pysyivät kaikki! Agiradalla oli muutama rima 60 cm, muut 55 cm ja hyppärillä taisi valtaosa olla 60 cm - eka rima ainakin oli kuitenkin jätetty 55 senttiin.

Täytyy käydä myös ottamassa kontaktitreenit lähipäivinä, että saadaan taas onnistumisia kontakteilta ennen seuraavan viikonlopun kisastartteja. Keinulle siis käyttöön selkeämmät kriteerit, nyt olen monesti vapauttanut ikään kuin 4on-asennosta kontaktilta. Eli ehkäpä kuitenkin otetaan käyttöön sen 2on2off nyt sielläkin ja vaaditaan ne kunnolla sekä keinulta että puomilta. Juoksu-A:n suhteen riittänee pari toistoa vauhdin kanssa ja isot palkat siitä. Kisaepäonnistuminen tällä kertaa kyllä ainakin omasta mielestä meni ihan sen piikkiin, että vauhti oli onneton. Kyllähän Hugolla tuli alastulolle kaksi laukka-askelta, kuten pitääkin, mutta hitaasta vauhdista laukkojen venyttäminen ei sitten olekaan ihan helppo juttu. Eli jatkossa itselle muistiin, että olisi ehkä ihan reilua antaa vähän parempi lähestyminen Hugolle, jotta juoksu-A ylipäätään olisi mahdollinen tehdä kunnolla :)

Huomenna aamulla (minulla on lomapäivä) on vuorossa jälki-/esineruututreenailuja Kaijan ja Nepin kanssa ja sitten iltapäivällä suunnataankin Sauvoon korkkaamaan tämän kesän mökkikausi :) Mökillä tarkoitus tehdä myös yksi jälki ja treenailla tokoa, kun keskiviikon treenit jäivät harmillisesti väliin. 

Tehotreeniä

Eilen iltalenkillä ja tänään aamulenkillä tehtiin 2on2off -treeniä pihakivetyksen reunalla (korkeusero hiekkaiseen maahan n. 10cm) ja polun varrella olevalla kaivon kannella , joka oli n. 20 cm korotettu maasta. Tehtiin etupalkalla namitargetin avulla ja hetsasin pitämällä Hugoa rinnasta ja innostamalla sitä. Päästäessäni "kiipeä" -käskyn kera Hugon liikkeelle, se ampaisi kivalla vauhdilla ja pysähtyi joka ikinen kerta varmasti 2on2offiin. Saatiin siis paljon onnistumisia ja Hugon into selvästi kasvoi tekemisen myötä. Tätä juurikin tältä treeniltä haettiin eli näyttäisi toimivan toivotunlaisesti - JES! :) Treenit jatkuu siis!

Ristiriitaiset fiilikset kontaktitreenailuista

Tänään suunnattiin Kivikon kentälle vapaatreenaamaan aiheena kontaktit. Tehtiin simppeliä pikkurataa, jossa esteet melko lailla ympyrällä eli ihan suoraviivaista etenemistä vain. Toisella puolella ympyrää oli puomi ja toisella puolella A. Juoksu-A tehtiin kaikkiaan vain kolme kertaa ja onnistui hienosti. Askeleet osui hyvin, meno oli sujuvaa, eikä tullut mitään empimisiä. Hienoa!

Puomin 2on2off sen sijaan taas mateli. Tehtiin etupalkalla, mutta siltikin ne pari vikaa askelta alastulolla oli epävarmoja. Halusin palkata vain hyvistä reippaista suorituksista, mutta kun jäi sitten pari kertaa peräkkäin palkkaamatta, Hugon epävarmuus selvästi kasvoi, samoin kuin hämmennys siitä, että mitähän siltä oikeastaan vaadittiinkaan. Eli tuli selvää takapakkia treenin aikana ja itseä harmitti ihan hirmuisesti. Niinpä tehtiin treenin jälkeen sitten vielä 2on2offia laudoitetun terassin reunalla. Laitoin maton terassille alustaksi ja tehtiin ihan vain sitten 2on2off asentoon tulemista siinä. Hienosti pysähtyi joka kerta oikeaan paikkaan ja kehuin vuolaasti ja palkkasin herkuin.

Nyt siis täytyy ottaa tosi täsmätreeniä näiden kanssa säännöllisesti. Sen lisäksi, että pyritään päästä vapaatreenaamaan ihan muutamat toistot puomilla usein, tehdään myös kotitreeninä ihan sitä 2on2off-asennon hiomista. Tämä tarkoittaa laatikkotreenejä kotona ja lisäksi meidän rapun oven edessö olevan katoksen kivetyksen reunalla pystyy tehdä treeniä. Eli nyt hiotaan siis nimenomaan sitä oikeaa asentoa, koska itse puomin suorittaminen ei ole empivä (ei siis ala hiippailla puolivälistä alastuloa tms.), vaan ainoastaan ne ihan yksi tai kaksi vikaa askelta.

Toivon kovasti, että asentoa varmistamalla ja naksuttelemalla saadaan saadaan Hugolle taas fiilis siitä, minkälainen se oikea puomisuoritus on. Tiedän, että suoritukseen tulee ripeyttä sitten, kun Hugo saa varmuutta touhuun, mutta se, että tulee parikin epäonnistumista selvästi vie touhua ihan hurjasti taaksepäin tällä hetkellä. Itse ainakin uskoisin, että tämä takapakki tosiaan johtuu myös siitä, että ollaan treenailtu nyt niin paljon sitä juoksu-A:ta... Ennen juoksu-A:n aloittamistahan ongelmana oli ennemminkin se, että vaikka Hugo tuli reippaasti oikeaan paikkaan 2on2off-paikkaan, niin se myös vapautti itse itsensä sieltä. Ja tästä siirryttiin sitten nykyiseen empimisongelmaan juurikin juoksaritreenien aloittamisen aikaan, joten sikäli voisi kuvitella näiden välillä olevan yhteys... Nyt vain tehdään paljon töitä, että saataisiin puomikin sujumaan!

Kivaa treenailua

18.5. sunnuntaina Hugolla kävi fyssari kotona hoitamassa. Ollaan käyty tähän asti aina YES:ssa, mutta koska sinne aikoja saa lähinnä vain arkipäivisin, niin päätin kokeilla uutta seuralaistamme eläinfyssaria. Ja tykkäsin kyllä kovasti (ja Hugokin tykkäsi selvästi!), joten jatkossakin varmasti jatketaan samalla tavoin kotikäyntien muodossa fyssarointeja. Käsittelyssä ei löytynyt mitään erikoisempia taaskaan. Takajaloissa vähän lihaskireyttä, samoin lavan seudulla. Lavan seudun kireys saattoi liittyä myös edellisen päivän kolmen tunnin lenkkiin, koska kireät lihakset oli kuulemma juurikin niitä, joita koira käyttää mm. kiivetessään ja kiipeämistähän lenkillä riitti! Muuten kaikki ok nivelten ja lihaksiston suhteen. Totesi myös, että lihasmassaa saisi olla kauttaaltaan hieman enemmän - tätähän seikkaa olenkin halunnut parantaa. Perusliikunnalla selvästikään lihasmassa ei Hugolla nykyisestään kasva, joten tavoitteena tosiaan lenkkeillä vaihtelevammassa ja haastavammassa maastossa, tehdä mäkitreenejä ja myös jumppailla.

20.5. tiistaina meillä oli taas Jennan kouluttamat valkkutreenit ja oli kyllä taas tosi mahtavat treenit. Taas saatiin ohjauksiin hyviä vinkkejä ja kuulemma oli tällä kertaa jo selvästi parempaa jalkojen käyttöä (josta siis tuli noottia viime kerralla :P ). Olin siis ilmeisesti ottanut opikseni! Tehtiin treeneissä WAO:n karsintarataa, ja rata ei tuntunut yhtään mahdottomalta, vaikka hiottavaa toki löytyi :) Hyvä fiilis jäi kyllä taas!

21.5. keskiviikkona oli tokoiluja. Teemana oli ruutuun lähetys ja tehtiin tätä näyttöruutuna. Kouluttaja siis kävi näyttämässä ruudussa maata ja sanoi samalla "ruutu"-käskyä. Sitten koira lähetettiin ruutuun ja heti, kun neljä tassua löysi ruudun sisään, se palkattiin heittämällä pallo ruudun takaosan keskelle, jonne koira siis halutaan ruutusuorituksessa. Tehtiin myös kerran ruutu ilman näyttöä niin, että vain hetsasin sitä "Missä ruutu?" kyselyillä. Aavistuksen Hugo vielä empii eli tykitä ruutuun täysillä, mutta hakeutuu kuitenkin sinne eli hyvä alku!

Ruudun lisäksi tehtiin seuraamisesta käännöksiä - minä toivoin, ettei tehdä vasemmalle käännöksiä, kun me nyt työstetään takapään käyttöä harjoittelemalla pyörimistä etujalat alustan päällä. Niinpä tehtiin seuraamisesta täyskäännöstä ja kouluttajan mukaan se näytti toimivan hyvin. Tehtiin sitten myös seuraamisesta maahanmeno ja sekin oli kuulemma napakka ja nopeahko - hienoa Hugo! Saatiin myös vinkkejä siihen, miten treenailla istu-maahan-seiso siirtymisiä kaukoja ajatellen.

On kyllä ollut näinä muutamana treenikertana kiva huomata, että Hugo ei oikeasti ota enää häiriötä muista. Keskittyy koko treenien ajan täysillä mun kanssa tekemiseen, eikä välitä muiden tekemisistä, haukkumisista tai leikkimisistä juurikaan. Ollaan siis todella löydetty taas tokotreenailuun into :)

Parin viikon kuulumiset

No kylläpäs taas tuli kirjoitustaukoa... Eipä enää meinaa edes muistaa, että mistä aloittaa päivitykset :)

3.5. Lauantaina oltiin Hugon kanssa kisaamassa hyppyradan verran oman seuran kisoissa. Ensimmäinen kinkkisempi kohta, jota rataantutustumisen jälkeenkin vielä pähkäilin, oli radan takaosassa tapahtuva välistävedon jälkeinen kepeille vienti. Pakkovalssin tapainen kuitenkin toimi kepeille vientiin ihan hyvin ja Hugo taipui hienosti kepeille. Keppien vika väli jäi väliin ja ihan pienenpienen hetken pohdin radalla, että korjaanko. Tietysti korjaamalla olisi saatu tulos, mutta koska pituus oli jo niin lähellä edessä, niin ennen kuin olin saanut pähkäiltyä, mitä tehdä, niin oltiin jo pituudella ja HYL oli jo tullut. Eli jatkettiin siis vain eteenpäin. Pituuden jälkeen suoritetun putken jälkeisille hypyille valtaosa teki välistävedon, mutta itse päätin tehdä valssin ja takaakierto-päällejuoksukombinaation. Tämä kohta tuntui Hugon kanssa toimivammalta ja olikin sitä - tosin jälkikäteen jäin harmittelemaan, miksen olisi tehnyt siihen vielä saksalaista, jolloin Hugon linja putkeen olisi ollut parempi ja ohjaaminen suoran putken jälkeiselle hypylle olisi ollut selvästi sujuvampi. Noh nyt tuli tehtyä siis tuollainen "pelastelu"ohjaus, ja vähän Hugon meno meinasi tökätä sinne hypylle - eipä ihmekään, kun olin niin väärässä paikassa väärään aikaan :D Kaikkiaan kuitenkin ihan ok suoritus radalla, jossa ei tullut yhtään nollatulosta.

Valmennusryhmän kesäkausi starttasi 6.5. Jenna Caloanderin kouluttamana ja vaikkei edetty radalla älyttömän pitkälle, niin silti fiilikset oli ihan katossa treenien jälkeen :) Saatiin kyllä jo niiden 13 suoritetun esteen matkalla niin paljon hyviä vinkkejä, että innolla odotan jatkoa!

7.5. alkoi kouluttamani jatkoryhmän kesätreenit ja on kyllä tosi kivan oloinen ryhmä kasassa :) Kiva kesäkausi siis tiedossa kouluttamisenkin osalta! Samana iltana meillä oli vielä kesän ekat tokotreenit ja samalla ekat ohjatut tokot piiiiitkiiin aikoihin. Oli kyllä hienoa nähdä, että Hugolla oli ihan hirveä into tokoiluunkin ja yhdessä tekemiseen. Tuli myös havaittua, että perusasennossa Hugo on alkanut nojaamaan todella voimakkaasti vasemman etujalkansa puoleen eli tätä saadaan alkaa nyt työstää ihan urakalla. Tehtiin myös seuraamista ja saatiin vinkkejä käännöstä opetteluun eli treenaillaan nyt kotona takapään käyttöäkin. Koska tämä oli eka kertaa noin 1,5 vuoteen, kun tehtiin paikkamakuuta isommalla porukalla, niin halusin ottaa käyttöön etupalkan. Hugo pysyikin paikkamakuussa koko ajan rauhallisena paikallaan asentoja vaihtamatta, eikä reagoinut edes, kun naapurista lähti koira liikkeelle. Hienoa Hugo!

13.5. oli taas valkkutreenit, mutta tällä kertaa Hugo oli kyllä jotenkin tosi outo treeneissä. Alusta asti oli selvästi normaalia hitaampia ja innottomampi. Kyllä se teki, mutta paljon ns. löysemmin ja oli jotenkin veto pois, rimojakin kolisi ihan urakalla. Ja tämä sitten vaikutti omaan menooni niin, että aloin löysäilemään itsekin ja lopputuloksena oli monen monta kieltoa ihan simppeleiltä hypyiltä. Pohdin kovasti, mistä tämä väsymys voisi johtua. Olin laittanut Hugolle just punkkikarkotteen, mutten sitten tiedä, voiko sellainen aiheuttaa väsymystä..

14.5. Tokossa oli teemana liikkeestä seisominen. Tehtiin sitä seisahdusta itsenäisesti ihan erillisenä liikkeenä heittämällä nami koiran taakse sen pysähtyessä. Näissä pysähdykset tuli napakoiksi, mutta toisaalta myös jo parin toiston jälkeen Hugo alkoi ennakoida pysähdystä voimakkaasti. Eli jos pysäytystä treenataan ikään kuin luoksetulon pysätyksen tavoin niin kuin nyt, niin läpijuoksuja otettava paljon mukaan. Tehtiin tätä myös ohjatusti ja kokeiltiin niin, että pysäytyksestä vapautinkin apupalkkaajan luokse, joka oli Hugon takana. Hugo ei vielä ehkä hiffannut tämän ideaa, mutta voisi toimiakin, jos sitä nyt treenataan niin, että Huksu tajuaa, mistä hommassa on kyse. Tehtiin ohjatusti lisäksi myös luoksetuloa ja oli aika hyvä suoritus. Vieläkin saisi olla vauhdikkaampi - nyt tuli kyllä laukalla, mutta melko rauhallisella sellaisella. Eli tähänkin läpijuoksuja avuksi! Saatiin itsenäisesti treenattavaksi myös rauhoittumista eli sitä, että koira malttaa odottaa suoritusten välillä. Tehtiin tätä pyytämällä koiraa "lepäämään" ja asettettiin useampi nami koiran eteen. Levossa makuuasento on vapaa ja asentoa saa vaihdella vapaasti. Palkkaus tapahtuu ottamalla nenän edessä olevia nameja käteen ja antamalla sitten koiralle. Tämä toimi Hugon kanssa hyvin! Ongelmana on ollut, että kaikenlainen turha odottelu sekä tokossa että agilityssa saa kierrokset nousemaan, Hugo alkaa roikkua remmissä/treeniliivissä tai haukkumalla komentamaan. Lepoasennossa Hugo sen sijaan säilyi rauhallisena, eikä ollut ylimääräistä stressaamista treenien aikana. Tätä siis sovelletaan ehdottomasti niin tokossa kuin agissakin! Lopuksi otettiin vielä paikkamakuu ja tällä kertaa en käyttänyt enää edes etupalkkaa. Hugo pysyi jälleen hienosti koko pariminuuttisen, vaikka naapuri lähtikin liikkeelle. Hugo pysyi myös hyvin keskittyneenä ja rauhallisena - vaihtoi kerran siitä sfinksistä lonkalle, muttei sitten enää. Tosi hienoa nähdä, ettei se paikkamakuu olekaan niin kauhean inhottava Hugon mielestä :)

Tänään oltiin sitten seuran järjestämässä koulutuspäivässä, jossa kouluttajana oli Anu Rajaheimo. Meille kouluttajana uusi tuttavuus, mutta tykkäsin tosi kovasti! Täytyy ehdottomasti päästä joskus uudestaankin. Rata oli kiva ja siihen sisältyi paljon takaakiertoja ja hankalia putkia - mm. umpikulmia. Ekalla kerralla päästiin heti hypylle 14, mutta tämä ei harmiksi tullut videolle. Tosin siinä oli kyllä paljon paljon hiottavaa, joten pätkittiin sitten sama pätkä osiin ja videolla näkyy näiden hiomisia. Vasta videota katsoessa huomasin, että edelleen minun pitäisi luottaa Hugoon paljon rohkeammin. Esimerkiksi 5-6 väliin tehdyn persjätön teen kerta toisensa jälkeen tosi varovaisesti ja myöhään. Oma liikkuminenkin on siinä jotenkin tosi varovaisen näköistä. Eli nyt vain luottoa koiraan ja hipsuttelut sikseen :D Takaakierrot toimi tänään melko kivasti ottaen huomioon, että se on ollut meille ehdottomasti se hankalin juttu.

Illalla käytiin vielä Hugon ja Markuksen kanssa lenkkeilemässä meille uusissa maastoissa Sipoonkorvessa. Lenkki kesti kokonaiset kolme tuntia ja kulki vaihtelevassa maastossa - välillä oli peltoa, välillä metsää ja välillä jyrkkiä kallionousuja ja -laskuja. Olipas kivaa!

3 x treenit = lomapäivä

Minulla oli tänään lomapäivä, joten mikäs sen parempi tapa viettää lomaa kuin treenailla Hugon kanssa :) Ja Markuskin yksissä treeneissä mukana eli oltiin koko porukan voimin matkassa.

Aamulla suunnattiin ensiksi Kivikkoon, sillä olin varannut tämän vuoden ensimmäisen ulkokentän vapaatreenivuoron! Treenailtiin alkuun kolmella esteellä poispäinkäännöstä ja lisäksi sylkkäriä. Poispäinkäännöksiä ollaan tehty todella vähän, ihan siitäkin syystä, että ne ovat olleet meille aina tosi hankalia. Koska estehakuisuus on ollut heikkoa, niin kaikki minusta pois päin tapahtuvat hypyt ovat olleet haastavia. Nyt kuitenkin tuli taas todistettua, että estehakuisuudessa ja irtoamisessa on tapahtunut edistystä, sillä tällä kerralla tämä ei tuottanutkaan lainkaan ongelmia. Lisäksi tehotreenattiin kentällä puomia, eikä voi muuta todeta kuin, että tämä tuntuu olevan meille jonkinlainen ikuisuusprojekti.. Puomisuoritukset ovat tosiaan taas hidastuneet. Etenee puomilla ihan ok vauhtia, mutta ne pari vikaa askelta siellä alastulolla on epäröiviä. Tehtiin treeniä siis etupalkalla ja täsmätreeniä puomin alastulon sivusta lähettämällä. Lisäksi otin pelkän alastulorampin maksipöytää vasten ja tehtiin pelkkää alastuloa. Havaitsin lopputreeneistä, että käyttämällä naksutinta merkkaamaan oikea kontaktipaikka, tuli ehkä eniten edistystä. Eli hitaista, empivistä suorituksista pyysin Hugon kokonaan pois kontaktilta, jätin palkkaamatta ja uusin koko alastulon sieltä pöydän päältä. Ja oikeista suorituksista (ja riittävän nopeista) palkkasin naksulla ja joko namietupalkalla tai lentävällä pallolla. Näitä ei kovin montaa ehditty tehdä ennen kuin toistoja oli jo sen verran, että halusin lopettaa, mutta jatkoa varten muistiin itselle, että voitaisiin tosiaan nyt täsmätreenata sitä alastuloa pöydän avulla ja tosiaan naksutin käyttöön! Uskoakseni kuitenkin se hitaus ja epävarmuus tulee nimenomaan siitä, että Hugo ei ole ihan varman siitä mitä siltä halutaan. Naksuttimella siis yritetään nyt korjata tätä.

Jäähdyttelyn jälkeen hurautettiin Ladbohon metsäjälkeä treenaamaan. Koska olin yksin liikenteessä, en krepannut jälkeä, koska en halua itse jälkeä ajaessa kerätä kreppejä samanaikaisesti pois (häiritsee koiraa). En meinannut millään löytää sopivaa kohtaa jäljen tekemiselle (maasto oli minulle uutta), mutta lopulta löysin kohdan, jossa maasto näytti kohtalaisen soveltuvalta. Lähdettyäni tekemään jälkeä, puistikko kuitenkin vähitellen tiheni tihenemistään ja matkalla oli myös jyrkähköä nousua. Jouduin siirtelemään oksia pois edestäni tehdessäni jälkeä ja tosiaan maasto oli aika vaikeakulkuista. SportsTracker kertoi jäljen olevan 270 m pitkä ja se sisälsi pari suoraa kulmaa.

Käytiin Hugon kanssa puolen tunnin lenkki, jonka ajan jälki sai vanhentua. Lähtiessämme ajamaan jälkeä, havaitsin jo aika pian, että harmi kyllä minun oli vaikea muistaa, missä jälki kulki, koska maasto oli tosiaan melko tiheää pensaikkoa/puistikkoa.  Tuntui siis siltä, että enemmänkin vain häiristin Hugon suoritusta epäröimällä itse sitä, että onkohan suunta oikea... Lisäksi oli alkanut tuulla voimakkaasti, mikä sekin tuntui sekoittavan jonkin verran Hugoa - onhan se kuitenkin vielä aika kokematon jälkikoira. Kaikki neljä keppiä kyllä löytyivät, mutta parissa jouduin kyllä pysähtyä ja palauttamaan Hugon etsimään, kun se ajoi kepistä ohi jäljen sivussa. SportsTracker -ohjelmalla katsottuna näytti siltä, että ajettu jälki meni monessa kohtaa jonkin verran tehdyn jäljen vieressä - tämä varmasti ainakin osittain tuulen aiheuttamaa. Hugo sai lopussa kunnon palkan ja kehut, mutta itseä jäi kyllä pahasti kaivelemaan. Oli ihan liian monta vaikeuttavaa tekijää, jotka tekivät treenistä sitten Hugolle astetta liian vaikean ja se toki harmitti itseä kovasti.

Päivällä sateli vähän väliä, mutta illalla näytti taas vähän kirkastuvan. Niinpä pyysin Markuksen mukaan ja suunnattiin vielä Östersundomiin illalla tekemään toinen jälki. Tällä kertaa oltiin tutummassa maastossa, joten tiesin, minkälaista maastoa edessä on. Tein n 250 metrin jäljen, jolla oli neljä keppiä ja kaksi kulmaa, joista toinen oli aavistuksen loivennettu 90-asteen kulma ja toinen oli hiemna 90-asteen kulmaa jyrkempi. Maasto oli tällä kertaa helpompaa, sillä aluskasvillisuus oli heinikon sijaan nyt varvikkoa ja sammalikkoa ja puita ei ollut yhtä tiheään. Harmiksi jäljelle osui kuitenkin kaksi polun ylitystä, joista en itse osannut ennalta aavistaa, mitne Hugo niihin reagoisi.

Jälki vanhentui taas noin puoli tuntia, jonka jälkeen lähdettiin ajamaan jälkeä niin, että Markus kulki meidän perässä keräten kreppejä. Vaikka Hugolla olikin ollut tänään jo treenailuja, niin se oli yhä innolla matkassa ja keskittyi hienosti. Hugo ajoi jälkeä hyvin ja tarkasti - polunylitykset hieman häiritsivät eli parin askeleen verran lähti seuraamaan polkua. Ekalla kerralla pyysin Hugoa palaamaan risteyskohtaan ja kehotin etsimään jäljen. Tällä kertaa löytyi oikea jälki ja matka jatkui. Toisella polunylityksellä Hugo sen sijaan palasi oikealle jäljelle oma-aloitteisesti - hienoa! Vaikka tällä kertaa jälki oli krepattu, enkä näin ollen ollut ihan hukassa, niin onnistuin silti hieman häiritsemään Hugoa. Muistin yhden kepin paikan väärin, ja pyysin Hugoa palaamaan ajettuaan siitä kohdasta yli. Hugo vähän hämmentyneenä siinä sitten pörräsi aikansa ympyrää, kunnes luovutin ja annoin sen jatkaa eteenpäin. Noin 10 metrin päästä sitten Hugo nostikin kepin ja taas kyllä harmitti ihan vietävästi, että minä itse häiriköin treenejä - anteeksi Hugo! Tämän estämiseksi pitäisi ehkä krepata keppikohdat erivärisin krepein (tosin minulla tällä hetkellä on vain yhdenvärisiä...) tai sitten laittaa esim. kaksi kreppiä merkkaamaan itselleni, missä kepit ovat. Vähitellen toki täytyisi myös oppia luottamaan Hugoon niin, etten vaikuta sen suoritukseen, ellen selvästi näe se olevan ilmavainulla, vaan antaisin sen tehdä omaa suoritustaan rauhassa, vaikka itse en olisikaan täysin varma, onko keppi ohitettu tai suunta oikea.

Tästä toisesta jäljestä jäi kuitenkin todella paljon parempi fiilis! Hugo löysi helposti kaikki neljä keppiä ilman, että edes yritti ajaa niistä yli. Se jäljesti keskittyneesti ja tarkahkosti ja ne parit häiriöt, joita matkaan tuli, johtuivat joko poluista tai minusta. Oli kuitenkin kiva huomata, että Hugo into ei yhtään laskenut, vaikka vähän häiriköinkin sen suoritusta, vaan lähti ihan yhtä keskittyneesti jatkamaan tämänkin jälkeen. Hugo on siis taitava - minä sen sijaan kaipaan treeniä siihen, miten olla puuttumatta koiran suoritukseen liikaa...

Hyvää Vappua!

Vapputunnelmia eiliseltä ao. kuvassa -Hugo sai poseerauksesta kunnon palkinnon eli ei pistänyt herra pahakseen koristelua! Meillä Vappua juhlistettiin rauhallisissa merkein grillaillen (myös Hugo sai oman osansa grilliherkuista ;) ).

Tänään aamulla suunnattiin lenkille ja tokoa treenailemana Kaijan ja Nepin kanssa. Tokossa otin alkuun seuraamista pahimpien energioiden purkamiseksi. Hugo kävi vähän kierroksilla ja yhdessä vaiheessa seuruuta pomppasi neljä jalkaa ilmaan ja nappasi takin helmasta kiinni. Muilta osin ihan ok seuraamista - ei kauheasti edistynyt ja kontakti säilyi. Perusasento sen sijaan vaatii nyt kyllä ihan oikeasti kunnon treeniä ja palkkaaminen puolittaisesta suorituksesta täytyy lopettaa. Sivulletulot ja seuraamisesta perusasennot olivat molemmat vinoja. Tein muutamia toistoja namiavulla, sitten käsiavulla ja lopulta ilman apuja ja sujui paremmin. Kuitenkin hetken päästä taas sivulletulo oli vino... Eli tehotreeniin tämä ja pitäisi ehkäpä ottaa se naksutin nyt avuksi. Seuraamisessa käännökset muuten hyvät, mutta vasemmalle käännös haastavaa. Kääntyi kyllä mukana, mutta joudun tehdä todella helpotetun löysän kulman, jotta Hugo seuraa nätisti vierellä perässä - terävä kulma sen sijaan johtaa siihen, että Hugo kiertää minun ympäri käännöksessä. Tähän saatiin nyt vinkkejä ta tämäkin siis tehotreeniin.

Tehtiin 3 min paikkamakuu molempien koirien kanssa. Jätin Hugolle etupalkan muutaman metrin päähän. Paikkamakuu sujui näin hienosti - ei ollut levoton, ei tenyt paljoa asentovaihteluita, vaan pääosin pysyi sfinksiasennossa, eikä äänehtinyt. Jes! Tehtiin toinen paikkamakuu hetken päästä, mutta tässä vaiheessa Hugo nousi saman tien perääni jättäessäni sitä. Niinpä helpotettiin treeniä ja tehtiin noin minuutin paikkamakuu niin, että olin alle 10 metrin päässä Hugosta. Näin sujui hyvin ja saatiin lopetettua paikkamakuutreenit onnistumiseen ja palkkaukseen. Täytyykin jatkossa tehdä joko vain yksi paikkamakuu per treenikerta tai sitten suosiolla pitää se toinen kerta helppona, jolloin Hugolle jää hyvä mieli paikkamakuusta!

Tehtiin jäävät liikkeet, joista molemmissa tuli yksi tai kaksi haparoivaa askelta perääni käskyn saatuaan, mutta kuitenkin maahanmeno oli nopea ja seisoma-asento pysyi hyvin eli ei hiippaillut enää perään pysähdyttyään. Palasin muutaman metrin koiran taakse ja siitä makuuasennosta/seisoma-asennosta suoraan seuruuseen. Tämä toimi hienosti!

Loppuun vielä luoksetulo, joka sujui taas melko mallikkaasti. Tuli laukalla luokse, pysähtyi melko hyvään paikkaan edessäni ja sivulletulokin sujui hyvin - tosin tarkoituksellani autoin hieman kädellä, ettei vain muuten hyvää luoksetulosuoritusta pilattaisi epäonnistuneella sivulletulolla :)

Tiistaina 29.4. oli viimeiset talvikauden lupaavien treenit. Tehtiin radalla myös juoksu-A ja saatiin kouluttajalta kehotus, että kisaamaan vain! Oli puhetta myös siitä, että mikäli kisatilanteessa A:lla tulee virhe, niin siitäkin huolimatta voisi olla parempi Hugon tapauksessa jatkaa ratasuoritus loppuun ja sitten treenitilanteessa "ottaa virhe takasin". Tämä siksi, että Hugon kanssa on mahdollista, että jos osoitan virheen kisatilanteessa, on hyvin mahdollista, että A:ta uusittaessa Hugo tarjoaisi 2on2offia. Ja sitähän me ei haluta... Puomilla tuli alkuun yksi yliloikka ja sen jälkeen puomisuoritukset oli taas vähän epävarmoja/hitaita. Uskon kyllä, että kunhan A:n hinkkaaminen jää vähemmälle ja päästään keskittymään taas enemmän myös muihin kontakteihin, saadaan lisää varmuutta suoritukseen!

Ihan hirmuisesti on tullut edistystä nyt talvikauden aikana. Sekä minä että Hugo ollaan kasvatettu varmuutta ja vähitellen alkaa tuntua suoritukset sujuvammilta. Tosin treenattavaahan riittää edelleen vaikka millä mitalla ja sen vuoksi onkin nyt kiva, että kesäkaudella käydään vain kerran viikossa ohjatuissa treeneissä, jolloin aikaa jää enemmän myös yksittäisten asioiden vapaatreenailuun. Ensi viikosta lähtien lupaavien treenit jatkuvat ulkokentällä ja kouluttajaksi vaihtuu kesäkaudelle Jenna Caloander. Me ei aiemmin ollakaan Jennan koulutuksissa oltu eli innolla odotan :)