Haahuilusta huolimatta RTK1

Oltiin eilen Hugon kanssa Salossa rally-tokokisoissa, joissa tuomarina oli Heikki Palosaari. Aiemmissa rally-kisoissa ei ole jännittänyt mitenkään häiritsevän paljon, mutta eilen kyllä jännitti. En tiedä johtuiko sitten siitä, että edelliset kisat ovat menneet hyvin ja siksi kenties nyt oli itsellä ennakko-odotuksia tämänkin kisan sujumisen suhteen... Ja tietysti myös se mahdollinen koulari ehkä siinti mielessä luoden jännitystä. Yleensä Hugo on suoritusvuoroa odottaessa käynyt jopa aavistuksen kierroksilla, mutta nyt se oli liioitellun rauhallinen. Ja sama meno jatkui sitten suorituksen ajankin.  Kontakti rakoili ja pahasti, jouduin tsemppaamaan Hugoa, jotta se pysyi mukana liikkeissä ja parilla kyltillä nuuski kylttiä ohimennen. Kontaktiahan rallyssa ei vaadita, joten siitä ei tullut virheitä, mutta neljällä kyltillä tuli pistevähennyksiä kontrollin puutteesta (haahuili) ja/tai hihnan kiristymisestä (johtui kyltin haistelusta). Kokonaisuutena siis ihan ok rata, mutta itselle jäi kyllä vähän huono maku radasta, kun olisihan me parempaakin pystytty. Lopputuloksena kuitenkin 94 pistettä ja koulari eli Hugo on nyt RTK1 Joyhill Xtreme Game :)

Vaikkei suoritus ollut eilen osaamisemme tasolla, niin ei voi kyllä millään syyttää Hugoa! Se on aina reagoinut minun jännittämiseeni ja niin nytkin. Se oli hämillään ja paineistui minun jännittämisestä, minkä vuoksi se oli selvästi alavireinen. Onneksi jännittämiseni varmasti kisakokemuksen myötä hellittää ja toisaalta pitäisi oppia ajattelemaan kisaamista enemmän treenitilanteena. Ja varmasti helpottaa myös se, että nyt kesäkaudella ollaan rally-tokon treeniryhmässä, kun tähän astihan ei olla ikinä ohjatusti treenattu. Tulee siis vähän enemmän rutiinia ja toisaalta tulee treenattua niin, että tehdään ratoja kylttien kera. Kylttejähän meillä ei kotitreeneissä tietysti ole eli Hugo ei ole tottunut siihen, että keskellä rataa sojottaa isoja kylttejä. Lisäksi minun pitäisi jatkossa oppis innostamaan Hugoa esim. leikittämällä, jos huomaan, että se kisavuoroa odotellessa reagoi jännitykseeni. Eilenkin varmasti olisin voinut sen oloa helpottaa edes yrittämällä peitellä sitä faktaa, että minua jännitti.

Paljon on siis vielä opittavaa, mutta ihan hienostihan meidän rally-toko"ura" on lähtenyt käyntiin! Nyt siis vain treenejä ja itselle vähän varmuutta tekemisiin, niin eiköhän me loppukesästä sitten päästä korkkaamaan avoin luokka :) Minun pitäisi muistaa se, että rally-toko ON HAUSKAA! Se on hauskaa myös Hugon mielestä ja minä en saa tappaa Hugon intoa jännittämällä ihan turhaan :)