Plussan puolelle jäätiin

Edellisessä julkaisussa kirjoittelin, että yksi teksti odotteleen julkaisua ja tässä se nyt on - vähän viiveellä... Otsikko viittaa siihen, että treeneissä on oli viime viikolla sekä epäonnistuneita että onnistuneita suorituksia, mutta onneksi kuitenkin enemmän niitä hyviä treenejä :)

Tiistaina 14.4. Jippi oli treenaamassa Akatemialla ja treenattavana oli haastava kohta, jota tuli sitten treenattua piiiitkään palkan avulla, mutta hyvä niin! Treenissä oli sivuttaista irtoamista ja heti tämän jälkeen haltuunottoa, mikä yhdistelmänä oli vaikea. Parilla videolla hinkataan oikeastaan vain sitä yhtä kohtaa :D Todellisuudessa päästiin aavistuksen pidemmälle, mutta näitä pätkiä ei tullut videolle..

Keskiviikkona 15.4. oli sitten niiden epäonnistuneiden treenien vuoro. Oli kesäkauden ekat hakutreenit, kun nyt vihdoin alkaa olla metsät sulana. Jipille tehtiin treeniä, jossa itse pysyin keskilinjalla ja molemmin puolin keskilinjaa oli yksi liikkuva maalimies namien kera. Lähetin siis Jipin ensimmäiselle maalimiehelle ja sen löydettyään kutsuin sen takaisin keskilinjalle, jotta saisin lähetettyä sen toiselle maalimiehelle. Samalla kuitenkin ensimmäinen maalimies siirtyi uuteen piiloon ja Jippiä tuntui tämä jotenkin hämmentävän, kun juuri löydetty maalimies sitten mystisesti katosi jälleen. Jippi otti siis kovasti häiriötä tästä toisen puolen maalimiehestä ja teki monen monta kertaa lenkin sille ekan maalimiehen puolelle keskilinjaa, vaikka lähetin sitä toiselle puolelle. Helpotettiin treeniä lyhentämällä etäisyyttä, mutta siitäkin huolimatta Jippi mm. juoksi kirjaimellisesti maalimiehen yli huomaamatta maalimiestä. Maalimies jopa kerekesi päästämään kehuhuudon luultuaan Jipin vihdoin löytäneen hänet, muttei Jippi tällöinkään vielä reagoinut maalimieheen. Se siis selvästikään ei käyttänyt nenäänsä lainkaan, mikä oli hämmentävää, sillä yleensä nenänkäyttö on ollut Jipin vahvuuksia. Täytyy pohtia josko ensi kerralla kokeilisi vastaavaa treeniä, mutta niin, että maalimies palaa keskilinjalle aina Jipin löydettyä hänet ja lähtisi uuteen piiloon vasta, kun Jippi on työn touhussa toisella puolella. Jotain positiivista näissäkin treeneissä oli (sen lisäksi, että seura oli taas mitä parhainta - kuten aina meidän hakutreeneissä ;) ), sillä Jippi treenasi ekaa kertaa SPKL:n liivi päällä ja ruotsalainen kiintorulla kaulassa, eikä typy ottanut näistä minkäänlaista häiriötä, vaan posmotti eteenpäin yhtä kovaa kuin aina ennenkin. Tarkoitus on siis juurikin totuttaa siihen, että töitä voi tehdä, vaikka on ylimääräisiä härpäkkeitä päällä.

Torstaina 16.4. olikin sitten minun ja Jipin ensimmäiset ketteryystreenit (peko-treenien osa-alue). Jipin kanssa tehtiin ensin peltiputkea, joka ei ollut Jipille agilityputkiin tottuneena mikään ongelma. Toisena treeninä tehtiin liikkuvaa puusiltaa eli Jippi hyppäsi puupenkin näköiselle esteelle, jossa oli renkaat alla niin, että silta pääsi liikkumaan jonkin verran. Liikkumista vielä vähän rajoitettiin eli tarkoitus on totuttaa alustan alta pakenemiseen vähitellen. Jippi teki tätä hyvin eli ei ainakaan mitenkään silmiinpistävästi näyttänyt häiriintyvät pienestä alustan liikkumisesta. Kolmantena esteenä tehtiin keinua, mikä ei sekään ollut ongelma, sillä ollaan agilitytreeneissä totuteltu keinun pamautukseen, vaikkei kokonaista keinua ollakaan aiemmin tehty. Haasteeksi tässä muodostuu mahdollisesti se, että kettiksessä keinu pitäisi suorittaa rauhallisesti ja koiran tulee pysähtyä heti keinun notkahdettua, kun taas agilityssa halutaan toki nopea suoritus ja koiran pysähtyminen vasta 2on2offiin. Noh, tämäkään ei varmaan muodostu ongelmaksi, kun aion kuitenkin käyttää eri käskysanoja ja lisäksi toki ympäristö on erilainen eli koira oppii varmasti erottamaan tilanteet toisistaan. Viimeisenä treeninä tehtiin sitten vielä tikkaita. Esteessä on siis vaakatasossa tikaspuut, jotka on noin metrin (oma arvioni - en tiedä todellista korkeutta) korkeudessa maasta. Koiran tulee kulkea tikkaat alusta loppuun askeltaen hallitusti tikaspuille. Tämä oli Jipille selvästi haastavin este. Etuosa kyllä löysi helposti tikaspuilla eteenpäin, mutta takaosa ei meinannut oikein löytää puita ja sen vuoksi takajalkojen siirtäminen oli Jipin mielestä tosi jännää. Ekalla kerralla takajalkoja siirrettiin tikkailla eteenpäin ja tokalla kerralla sitten Jippi jo muutaman askelluksen otti ihan oma-aloitteisesti ilman apuja. Ehkä ensi kerralla sitten on jo vielä asteen varmempaa menoa :)

Illalla oli Hugon vuoro treenata agia Niinun opissa. Oli kaikkiaan hyvät treenit ja Hugo oli tosi hyvässä treenimoodissa. Oli innostunut ja teki hyvällä draivilla, muttei louskuttanut turhia, eikä käynyt ns. ylikierroksilla. Oli ilahduttavaa, että alun keppien hakeminen sujui Hugolta hyvin, vaikka takaaleikkasin kepeille (takaaleikkaukset avokulmasta lähestyessä ovat olleet kaikkein haastavimpia!). Minun piti vain antaa riittävästi tilaa Hugolle ja luottaa siihen, että se osaa hakea kepit oikein. Hypylle 10 tehtiin poispäinkäännös ja siinä alkuun yritin jostain syystä ohjata Hugon esteelle vastakädellä. Lisäksi olin liian lähellä estettä itse. Sain siis neuvoksi lähettää koira hypylle oikealla kädellä (vastakäden ohjauksiahan yleensä tehdään haltuunotoissa, ja on siksi tässä sekoittavaa) ajatellen ohjauksen olevan takaaleikkaus. Ja sehän toimi! Pystyin myös vaikuttamaan tosi paljon Hugon hyppylinjaan omalla sijainnillani ja sain ponnistuspaikan siirrettyä aavistuksen kauemmaksi hypystä (Hugohan tyypillisesti ajautuu takaakierroissa liian lähelle hyppyä). Saatiin heti ekalla yrityksellä juoksu-A onnistumaan hyvin, joten päätin, että sitä ei enää tehdä, vaan ollaan tyytyväisiä onnistumiseen. Seuraava takkuaminen tuli hypyllä 19. Ajauduin hypylle lähettäessä aivan liikaa keppejä kohti, jolloin Hugo valui kerta toisensa jälkeen ohi kepeistä. Kunhan maltoin rytmittää menoa hypyllä 19 ja odottaa rauhassa jättäen taas Hugolle kepeille suoritusrauha, niin se haki kepit hienosti ilman, että olin sähläämässä välissä :D Tiesin keppien lopetuksen olevan Hugolle haastava, koska kepit loppui melkein seinään ja ohjaajan liike lähti niin voimakkaasti pois päin. Niinpä otin suosiolla etupalkan käyttöön ja kun pallo oli maassa odottamassa, niin Hugo malttoikin tosi hienosti pujotella loppuun asti välittämättä minun taakse jäämisestä tai lähestyvästä seinästä. Loppuun tehtiin ihan vain suora 23-25, jonka lopussa Niinu oli etupalkkaamassa. Jäi hyvä mieli siis sekä koiralle että ohjaajalle :)

Sunnuntaina treenasin Hugon kanssa esine-etsintää taas sellaisella helpotetulla treenillä kuitenkin niin, että tällä kertaa tallattu kaistale oli jo vähän leveämpi (ehkäpä 10 metriä). Eka esine 20 metrissä, toinen noin 28 metrissä, kolmas noin 35 metrissä ja vika vähän yli 40 metrissä. Kolme ekaa esinettä Hugo haki tosi hyvällä draivilla keskittyen tekemiseen hyvin. Kakkos- ja kolmosesineen lähetyksen yhteydessä Hugo pysähtyi tsekkaamaan ekan esineen paikan uudestaan, mutta lähti sitten hyvällä temmolla jatkamaan eteenpäin tarkistettuaan, ettei ykkösesineen kohdalta löytynyt oikeasti enää toista. Neljännen esineen etsinnässä Hugo eteni hyvin kolmosesineen paikan kohdille, mutta siitä eteenpäin lähteminen takkusi. Hugolla meinasi vähän usko loppua siihen, että sieltä vielä oikeasti oli löydettävissä esine, ja niinpä tein viimeisen lähetyksen niin, että menin "ruutuun" noin kymmenen metrin verran Hugon mukana ja lähetin vasta siitä Hugon etsimään. Tällöin etenikin sitten hyvin ihan vikalle esineelle asti ja sai toki suuret kehut ja palkaksi leikit.

Jipin kanssa sen sijaan treenasin 2x2-keppejä kotipihalla. Tehtiin yhä yhdellä keppiportilla, mutta niin, että portti oli jo melkein täysin suorassa linjassa. Suuresta vauhdista (pitkä lähetysetäisyys) tulee vielä helposti ohijuoksuja etenkin umpikulmasta lähettäessä, mutta kun matkaa vähän vähensi ja tämän myötä lähestymisvauhti oli maltillisempi, niin Jippi löysi hyvin kepeille. Selvästi varmemmin etsi kepeille kuin edellisellä kerralla, jolloin vielä ei pystytty tekemään suorassa linjassa olevaa porttia. Seuraavaksi olisi tarkoitus lisätä toinen portti perään - ensin toki ihan "avoimena" porttina ja sitten vähitellen sitäkin suoristetaan.

Jipin kanssa tuli myös tokoiltua ja kaiken kaikkiaan on ollut hienoa huomata, että luoksetulon paikan kanssa ei ole enää ollut ongelmia nyt, kun vaihdoin käskyn ja aloitin naksuttimen kera alusta. Pystyttiin edetä jopa aika nopeasti ja tosiaan nyt tehdään ilman apuja jo ihan kunnon luoksareita, eikä ole tullut nyt (koputetaan puuta....) vastaan kertoja, jolloin Jippi yrittäisi tarjota loppuun suoraan perusasentoon tulemista. Seuraamiseen saatiin treenikaverilta vinkki, kun kyselin, että miten saisin Jipin lopettamaan päällä jalkaani nojaaminen seuraamisessa. Nyt ollaan tehty sitten vaihtelevasti normaalia seuraamista ja sellaista, jossa minulla on palkka vasemmassa kädessä ja pidän palkkaa koiran pään vasemmalla puolella seurauttaessa. Tällaista samanlaistahan tehtiin myös perusasennon kontaktia hioessa, mutta tuntuu toimivan tässäkin!